Pakolaiset http://anttiholopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133652/all Thu, 06 Dec 2018 01:46:05 +0200 fi No puhutaan maahanmuutosta! http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265301-no-puhutaan-maahanmuutosta <p>Oulusta on kantautunut erittäin, erittäin <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/poliisi-etsii-kahdeksatta-epailtya-oulun-raiskaus-ja-hyvaksikayttotapauksessa-kahta-epaillaan-nyt-myos-tyttolapsen-pahoinpitelysta/7191126">ikäviä uutisia</a> ja tämä on varmasti uhreille ja heidän läheisilleen hyvin raskasta aikaa. Toivon mukaan uhrit kohdataan myötätunnolla ja he saavat sekä läheisiltään että yhteiskunnalta tarvitsemansa tuen voidakseen selviytyä sekä heihin kohdistuneista rikoksista, että tästä myllytyksestä mikä siitä seuraa. Media, sosiaalinen media, esitutkinta ja oikeudenkäynnit - näissä riittää kestämistä.</p><p>Koska tekijät ovat poliisin mukaan ulkomaalaisia tai ainakin ulkomailla syntyneitä, on tapaus herättänyt runsaasti enemmän huomiota mediassa ja etenkin sosiaalisessa mediassa kuin jos tekijät olisivat kantasuomalaisia. Tämä on ihmismieltä ymmärtävän näkökulmasta odotettua: Eri etnistä alkuperää olevat, erilaiselta näyttävät, eri kieltä puhuvat ihmiset tuntuvat vierailta. Syntyy asetelma &quot;he&quot; ja &quot;me&quot;, rikoksen uhrit olivat &quot;meidän tyttöjä&quot;. Itse kuitenkin karsastan tätä ilmaisua: Minun mielestä irakilainen tai afganistanilainen pikkutyttö on ihan yhtä arvokas kuin suomalainenkin. Minä olen itsekin nuorehko kantasuomalainen (no okei, suomenruotsalainen) nainen enkä minä ole kenenkään omaisuutta.</p><p>Monesti kun tästä ilmiöstä yrittää puhua julkisesti, saa osakseen syyttelyä siitä, että yritetään <em>hyssytellä </em>ja <em>hiljentää</em>&nbsp;maahanmuuttopoliittista keskustelua. Samoin jos yrittää kuvailla maahanmuuttajaryhmien rikostilastojen taustasyitä, silloin monien mielestä sortuu hyväksymään maahanmuuttajien tekemät rikokset. Haluan tehdä selväksi, että en hyväksy näitä tekoja kenenkään tekemänä - minusta rasismi ei kuitenkaan asiaa ratkaise, eikä myöskään esimerkiksi pedofiilien stigmatisointi. Rikosten tekijöiden tulee kärsiä tuomionsa, mutta meillä yhteiskuntana on paljon suuremmat mahdollisuudet <strong>ennaltaehkäistä</strong> rikoksia mikäli ymmärrämme mitkä tekijät niiden tapahtumiseen vaikuttavat.</p><p>Mutta nyt päästiin jo liian pitkälle aiheesta. Jätetään rikosten ennaltaehkäisy seuraavaan blogaukseen, ja puhutaan tässä nyt siitä maahanmuuttopolitiikasta. Tarkennan vielä, että nyt puhutaan pääasiassa<em> siitä</em> maahanmuutosta, eli humanitäärisesta maahanmuutosta - tosin täysin irrallinen asia se ei ole muista maahanmuuton muodoista, joten nekin eksyvät mukaan. Aloitetaan!</p><p><strong>Näitä pitäisi helpottaa</strong></p><p><em>Työperustainen oleskelulupa</em></p><p>Joskus ihminen ajautuu turvapaikanhakijaksi koska kotimaan tilanne on sekava ja omat tulevaisuudennäkymät todella heikot. Vaikka kotimaan tilanne on hankala, ei se ole kuitenkaan tarpeeksi hankala, että olisi oikeutettu turvapaikkaan tai toissijaiseen suojeluun. Nykyisessä työperustaisessa oleskeluluvassa ei kuitenkaan ole tavalliselle ihmiselle sijaa tulla suomeen. Näistä maista ei saa viisumia työnhakua varten, ja jos työpaikan onnistuukin saamaan etänä, niin on erittäin tarkat kriteerit siitä, että minkälainen työ kelpaa. Nykyisessä väestönkehitystilanteessa meidän pitäisi kuitenkin aktiivisesti houkutella erilaisia tekijöitä tänne sen sijaan, että maahanmuuttoviraston työ olisi pitää muuria mahdollisimman korkealla. Tämä muurin pitäminenhän osuu myös euromaista tuleviin maahanmuuttajiin kuten tuttuun italialaiseen koodaripariskuntaan ja myös niihin korkeasti koulutettuihin ja haluttuihin mamuihin kuten Turkkilaiseen <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c70e635a-2d9d-46d8-9363-d9dea3b2140f">Goran Jawdatiin</a>. Sen sijaan, että meille ajautuu epäselvistä oloista ihmisiä tukkimaan turvapaikkajärjestelmää ja kulueräksi vastaanottokeskuksiin, meidän tulisi aktiivisesti etsiä hyviä työntekijöitä sekä koulutusta vaativille aloille, että palveluammatteihin.</p><p><em>Opintojen perusteella myönnettävä oleskelulupa</em></p><p>Tämä on sukua edelliselle: On parempi, että suomeen tullaan paperit kunnossa ja turvallisesti reittilennolla, kuin että pitää yrittää salaa ylittää välimeri ja navigoida euroopan läpi. Nykyisellään opintojen perässä tuleminen on tavalliselle tallaajalle liki mahdotonta: Vaadimme yksinkertaisesti liian paljon rahaa. Tänne tulevat rikkaat ihmiset opintojen vuoksi. Tämä jako, että rikkaat ihmiset saavat mennä minne haluavat ja tehdä mitä haluavat, mutta köyhille (tai keskiluokkaisille) jätetään ainoaksi vaihtoehdoksi turvapaikanhakijana tuleminen ei palvele meitä eikä muita. Mikäli haluamme paitsi itsellemme osaavaa työvoimaa ja elinvoimaisia yliopistoja, myös kantaa kortemme kekoon kansainvälisen rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin puolesta, tulisi meidän aktiivisesti houkutella kyvykkäitä opiskelijoita suomeen ja myöntää heille stipendejä joilla elättää itsensä opintojen aikana. Opintojen etenemistä on hyvä seurata, mutta inhimillisyydelle on jätettävä sijaa: Sairastuminen, lapsensaanti tai muu vastaava hyvä syy opintojen hidastumiselle ei saa tarkoittaa sitä, että viittä vaille valmistunut henkilö lähetetään takaisin kotimaahansa.</p><p><em>Perhesiteen perusteella myönnettävät luvat</em></p><p>On syntynyt täysin absurdeja tilanteita joissa on katsottu, ettei perheside ole todellinen, että se on katkennut tai kyseinen perheenjäsen ei ole tarpeellinen nyt kun perhesiteen perusteella myönnettävien lupien ehtoja on mielivaltaisesti kiristetty ilman mitään varsinaista muutosta lainsäädäntöön. Kyse on tulkinnoista. Migri tulkitsi, että 14-vuotiaan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9864292">voi lähettää yksin Thaimaahan</a> koska aiemmin häntä hoiti siellä isoäiti. En tiedä mikä vaara tästä 14-vuotiaasta tytöstä suomen yhteiskuntarauhalle on, että hänet pitäisi lähettää yksin takaisin Thaimaahan. Perheside katkesi äidistä ja tyttärestä riippumattomista syistä, ja hänen olosuhteensa Thaimaassa muuttuivat - aiemmin hänestä huolehtinut henkilö ei enää kyennyt siihen, ja isäkin ilmoitti ettei enää pysty. Suomessa saarnataan tasa-arvosta ja lapsen oikeudesta molempiin vanhempiinsa, mutta on monta vauvaa joiden kohdalla maahanmuuttovirasto on katsonut, että pelkkä äiti riittää, isä ei ole tarpeellinen. Nämä lapsiin liittyvät tapaukset ovat erityisen ikäviä. Lasten edun tarkasteleminen on jätetty tekemättä, sen näkee kuka tahansa joka avoimin silmin lukee tapauksen tiedot. Ei voi olla 14-vuotiaan, suomessa jo pari vuotta asuneen lapsen etu muuttaa takaisin kotimaahansa tietämättä kuka hänestä pitää siellä huolta, kun suomessa on äiti, isäpuoli ja sisarukset.</p><p>Perhettä on myös puoliso. Valtion tulisi puuttua mahdollisimman vähän avipuolisoiden arkeen. Mikäli he viettävät tosiasiallista yhteiselämää, tulee sen YK:n mukaan riittää perhe-elämää suojelevan pykälän astumiseksi voimaan. Tällä hetkellä ensimmäisen luvan kesto on 1 vuosi, jatkolupa on 4 vuotta. Mikäli avioliitto purkautuu tänä aikana, odottaa kotimatka.</p><p>Yksi murheenkryyni ovat myös epärealistiset toimeentulorajat. On kohtuullista vaatia, että henkilö on kokoaikaisessa vakituisessa työpaikassa ennen kun voi hakea kotimaastaan itselleen uuden puolison. Ei ole kohtuullista, että toissijaista suojelua saanut perheenisä ei saa tuoda puolisoaan ja kolmea lastaan turvaan koska hänen pitäisi ensiksi keksiä miten tuoreena tulokkaana saisi tienattua nettona 2900&euro;/kk.</p><p><em>Jatkoluvat</em></p><p>Ensimmäiset oleskeluluvat ovat yleensä vuoden mittaisia näissä yllämainituissa tapauksissa, jatkolupa on 4 vuotta. Sen jälkeen voi hakea pysyvää oleskelulupaa. Tarkoituksena on seurata oleskeluluvan ehtojen täyttymistä. Kansainvälistä suojelua myönnetään usein 4 vuotta suoraan, jonka jälkeen voi hakea jatkolupaa, pysyvää oleskelulupaa tai kansalaisuutta. Myös muilla perusteilla tulleet voivat hakea kansalaisuutta jatkoluvan jälkeen.</p><p>Toivoisin, että suomessa fiksusti käyttäytynyt henkilö joka tahtoo asua suomessa ja pyrkii olemaan hyödyllinen osa yhteiskuntaa voisi luottaa siihen, että tänne myös saa jäädä. Että on insentiiviä jäädä. Tästä jo yllä mainitsin opintojen osalta: Lapsensaanti, sairastuminen tai muut elämää kohtaavat myllerrykset tulisi sallia myös ulkomaalaisille suomessa. Nykyisenlainen jokseenkin mielivaltainen nopanheitto jäämisestä heikentää kotoutumista. Tulisi kehittää tieteelliseen näyttöön perustuva mittaristo joka on hakijoiden itsensä nähtävissä ja joiden toteutumiseen he voivat itse vaikuttaa - ja samalla tulee huomioida kuitenkin se, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia. Helpotuksia toimeentulovaatimuksiin tai kielenoppimiseen voidaan tehdä esimerkiksi vammaisten tai iäkkäiden henkilöiden kohdalla.</p><p><em>Kiintiöpakolaiset</em></p><p>Pakolaiskiintiötä tulisi nostaa. Suomi voisi vuosittain ottaa muutamia tuhansia kiintiöpakolaisia. Kiintiöpakolaisuus on se järjestelmä mikä on luotu laajamittaisia sotia ja konflikteja pakeneville. Leireille saapuvien tulisi voida luottaa siihen, että kohtuullisessa ajassa sieltä pääsee pois - joko takaisin kotiin, tai sitten uuteen maahan. Leirielämä ei ole kohtuullinen vaatimus. Kaikilla tulee olla mahdollisuus kouluttautua ja tehdä töitä, perustaa perheitä ja elää normaalia elämää. On suomen etu, että humanitäärinen maahanmuutto on pääasiassa suunnitelmallista ja hakijoiden kannalta turvallista. Leireillä voisi jo etukäteen tutustua suomen yhteiskuntaan ja suomen kieleen, ja itse hakeutua suomalaiseen &quot;jonoon&quot; mikäli esitteen perusteella suomeen tahtoisi tulla. Tulijoilla pitää olla realistinen käsitys suomen ilmastosta ja suomalaisesta yhteiskunnasta, ja jonkun tason aito tahto tulla nimenomaan tänne.</p><p><strong>Kiristetään täältä</strong></p><p><em>Kiintiöpakolaiset - ryhmien koko</em></p><p><a href="https://migri.fi/documents/5202425/6160769/Kiintiöpakolaiset+2003-2017">Maahanmuuttoviraston tilastoista&nbsp;</a>selviää, että mitään selkeää linjausta tässä asiassa ei ole. On vuosia, kun on otettu pieniä ryhmiä eri kansalaisuuksia. Ja sitten on vuosia kuten 2016, jolloin koko pakolaiskiintiö 750 henkilöä täytettiin syyrialaisilla, poislukien yksi irakin kansalainen jonka muut perheenjäsenet olivat syyrialaisia. Monta vuotta pakolaiskiintiö on ollut syyrialaispainoitteinen. Kyllä, on ollut paljon syyrialaisia jotka ovat paenneet maastaan - toisaalta maailmalla on samalla ollut paljon muitakin konflikteja puhumattakaan vanhoista pakolaisleireistä joissa saattaa olla kymmenen tai kaksikymmentä vuotta asuneita pakolaisia. Minusta olisi tärkeää, että pidetään ryhmät pieninä, sillä silloin meidän on kohdattava ihmiset yksilöinä. Jos täytämme koko kiintiön yhden maan asukkailla, on sille suuri riski, että kohtelemme heitä kuin karjaa. Yhtä, homogeenistä massaa. Heillä on myös suomessa vaikeampi kotoutua ja muodostaa suomalaisia verkostoja, sillä kynnys omanmaalaisten kanssa vuorovaikuttamiseen on ymmärrettävästi pienempi kuin suomalaisten kanssa. On tärkeää, ettemme edesauta rinnakkaisyhteiskuntien muodostamista. Tähän tarvitaan selkeä linjaus, että pyrimme ottamaan vastaan monipuolisesti erilaisia ihmisiä.</p><p><em>Rikollisten jatkoluvat</em></p><p>Mikäli henkilö syyllistyy rikokseen, olisi hyvä muistuttaa häntä siitä, että hän on suomessa vielä toistaiseksi vieraana. Pienistä rikoksista tai rikkeistä oleskeluluvan epääminen tai karkottaminen ovat turhan rankkoja keinoja, ei kenenkään pidä menettää elämäänsä täällä vain siksi, että ajoi kameraan pari kilometriä liian kovaa. Mutta jatkolupaa hakiessa sen kestoa tulisi rajoittaa, ja perustelut ilmoittaa avoimesti: Saat vain vuoden oleskeluluvan tällä erää, koska olet syyllistynyt rikokseen tai rikkeeseen. Korjaa tapasi, niin saat uuden mahdollisuuden.</p><p><em>Kansalaisuus</em></p><p>Viime päivinä on väläytelty, että kansalaisuus voitaisiin kaksoiskansalaiselta poistaa rikoksen perusteella. Mikäli tämä rikos on nimenomaan suomen valtiota kohtaan, ymmärrän perustelun: Mikäli olet kaksoiskansalainen etkä olekaan lojaali suomen kansaa kohtaan, on täysin ymmärrettävää, että kansalaisuus lähtee. Sen sijaan sitä ei voi hyväksyä, että kaksoiskansalaiset olisivat muilta osin millään tavalla epätasa-arvoisessa asemassa muihin nähden. Vakavatkaan rikokset eivät saa viedä kansalaisuutta. Kansalaisuuden pitäisi olla forever jos on suomen kansaa kohtaan lojaali.</p><p>Nyt lukija kysyy, että miksi minä höpisen suvakismeja kun tämänhän piti olla kiristyspuoli.</p><p>Siksi, että mielestäni kansalaisuuden saamisen ehtoja tulisi kiristää. Kansalaisuuden tulee olla oikeasti loppuelämän diili, siis jos sitä jo kerran on vaihtamassa tai lisäämässä. Pakolaisilta vaaditaan vain neljän vuoden asuminen, muilta yleensä viiden vuoden yhtäjaksoinen asuminen suomessa. Kansalaisuuden vaatimuksiin kuuluu myös kielitestien läpäiseminen. Kielenosaamisen taso on sellainen, että pystyy vaivattomasti keskustelemaan arkisia asioita suomeksi tai ruotsiksi, sekä myös kirjoittamaan ja lukemaan jokseenkin samalla tasolla. Aikuiselta kielenoppiminen tälle tasolle on kova suoritus, mutta mielestäni myös tarpeellinen mikäli aikoo aidosti identifioitua suomalaiseksi. Kansalaisuuden tarkoitus on saada olla osa sitä yhteisöä ja sitä yhteiskuntaa missä asuu ja elää, minne kokee kuuluvansa. Neljän vuoden asumisaika on liian lyhyt. Itse ehdotan, että asumisaika on minimissään kahdeksan vuotta keskeytyksettä, tai kymmenen vuotta yhteensä joista vähintään kuusi vuotta keskeytyksettä. Tarkoitus on, että kokee suomen ensisijaiseksi kotimaakseen, eikä sellaista kertakaikkiaan tapahdu neljässä vuodessa. Kahdeksassa se on jo mahdollista.</p><p>Mitä tulee nuhteettomuuteen: Pienistä rikkeistä voidaan asumisaikavaatimusta lisätä, ja viimeisten vuosien tulee olla täysin puhtaita. Väkivaltarikokset joista voidaan tuomita ehdotonta vankeutta estäisivät kansalaisuuden saamisen kokonaan, vaikka suomeen saisi jäädä muiden, vahvojen siteiden perusteella tai koska palautus kotimaahan ei ole mahdollista.</p><p><strong>...ja sitten vielä:</strong></p><p>Panostetaan kotoutumiseen. Nyt en tarkoita sitä työvoimatoimiston kotoutumista missä saa ensimmäisen matalapalkkaduuninsa ja sitten ollaan &quot;kotoutuneita&quot;. Nyt tarkoitan sellaista kotoutumista, missä muodostuu verkosto ystäviä, missä oppii kieltä tarpeeksi hyvin voidakseen osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, missä saa mahdollisuuden paitsi toimia suomalaisten palvelusväkenä niin oikeasti kehittää osaamistaan, paikata pakolaisuudesta syntyneitä vajeita koulutuksessaan, edetä urallaan, pyörittää menestyviä yrityksiä, päästä mukaan politiikkaan ja tuntea olonsa suomalaiseksi niin halutessaan - ja vähintään arvokkaaksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa, vaikkei suomalainen tahtoisi ollakaan.</p><p>Koska postaus uhkaa venyä kilometrin mittaiseksi, käydään ihan vain lyhyesti listamuodossa läpi muutamia ideoita:</p><ul><li>Kieltenopetusta muillekin kuin työttömille työnhakijoille</li><li>Nopeampi ja selkeämpi polku sille, että rekisteröidään kunnan asukkaaksi, saa tarvittaessa henkilöllisyystodistuksen, pääsee kiinni normaaliin elämään</li><li>Uravalmennusta kotoutumisjaksolla tai sitä ennen työllistyneille</li><li>Peruskoulu, peruskoulu, peruskoulu - tämä on avainasemassa seuraavan polven kotoutumiselle niin monella tapaa</li><li>Varhennettu oppivelvollisuus 3-4 vuotiaasta lapsille joiden perheet eivät ole vielä kunnolla kotoutuneet</li><li>Nollatoleranssi lasten ympärileikkauksille sukupuolesta viis, tämän ei pitäisi olla niin vaikeaa, että suomessa herran vuonna 2018 ei leikeltäisi kenenkään sukuelimiä ilman hänen suostumustaan ja ilman lääketieteellistä perustetta - rangaistukseksi vanhemmille tuntuvat sakot, tekijöille linnaa. Luodaan malli missä aikuiset voivat ympärileikkauttaa itsensä niin halutessaan, turvallisesti</li><li>Uskonnonopetuksen sijaan yhteinen elämänkatsomustieto kaikille</li><li>Ei takerruta huiviin - annetaan naisten yhä jatkossakin pukeutua suomessa ihan miten huvittaa, sillä huivillisten naisten syrjintä ei edistä kenenkään kotoutumista</li><li>Kaikilla on oikeus tietopohjaiseen seksuaalikasvatukseen: Lasten vanhemmilta ei tule kysyä lupaa osallistumiseen, ja opetusta tulisi myös antaa osana kotoutumisohjelmaa aikuisille</li><li>Ja se poliittisesti vaikein: Ei tieten tahtoen luoda sosioekonomisesti eriytyneitä alueita, että tuolla on ne huono-osaiset ja täällä ne hyvät. Kaupungin vuokrataloja rohkeasti sinne Westendiin ja uusia pientaloalueita &quot;ongelmalähiöihin&quot; silloin ku niitä on mahdollista sinne kaavoittaa.&nbsp;</li></ul><p>&nbsp;</p><p>Mikäli olet näin pitkälle jaksanut lukea, niin onnittelen! Minun piti mennä nukkumaan jo kaksi tuntia sitten, mutta tässä sitä vielä nakutellaan. Muistutan kommenttien moderointilinjasta: Kärkeväkin kritiikki sallitaan, kunhan pysytään asiassa. Kiellettyjä ilmaisuja ovat muun muassa pakoloinen, kela gold, elintasosurffari, suvakkihuora, matupatja ja niin edes päin. Jos et osaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä, niin tämän blogin kommenttiosio ei ole sinun paikkasi. Koska täällä puhutaan nyt maahanmuutosta ja nimenomaan asioiden oikeill nimillä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oulusta on kantautunut erittäin, erittäin ikäviä uutisia ja tämä on varmasti uhreille ja heidän läheisilleen hyvin raskasta aikaa. Toivon mukaan uhrit kohdataan myötätunnolla ja he saavat sekä läheisiltään että yhteiskunnalta tarvitsemansa tuen voidakseen selviytyä sekä heihin kohdistuneista rikoksista, että tästä myllytyksestä mikä siitä seuraa. Media, sosiaalinen media, esitutkinta ja oikeudenkäynnit - näissä riittää kestämistä.

Koska tekijät ovat poliisin mukaan ulkomaalaisia tai ainakin ulkomailla syntyneitä, on tapaus herättänyt runsaasti enemmän huomiota mediassa ja etenkin sosiaalisessa mediassa kuin jos tekijät olisivat kantasuomalaisia. Tämä on ihmismieltä ymmärtävän näkökulmasta odotettua: Eri etnistä alkuperää olevat, erilaiselta näyttävät, eri kieltä puhuvat ihmiset tuntuvat vierailta. Syntyy asetelma "he" ja "me", rikoksen uhrit olivat "meidän tyttöjä". Itse kuitenkin karsastan tätä ilmaisua: Minun mielestä irakilainen tai afganistanilainen pikkutyttö on ihan yhtä arvokas kuin suomalainenkin. Minä olen itsekin nuorehko kantasuomalainen (no okei, suomenruotsalainen) nainen enkä minä ole kenenkään omaisuutta.

Monesti kun tästä ilmiöstä yrittää puhua julkisesti, saa osakseen syyttelyä siitä, että yritetään hyssytellä ja hiljentää maahanmuuttopoliittista keskustelua. Samoin jos yrittää kuvailla maahanmuuttajaryhmien rikostilastojen taustasyitä, silloin monien mielestä sortuu hyväksymään maahanmuuttajien tekemät rikokset. Haluan tehdä selväksi, että en hyväksy näitä tekoja kenenkään tekemänä - minusta rasismi ei kuitenkaan asiaa ratkaise, eikä myöskään esimerkiksi pedofiilien stigmatisointi. Rikosten tekijöiden tulee kärsiä tuomionsa, mutta meillä yhteiskuntana on paljon suuremmat mahdollisuudet ennaltaehkäistä rikoksia mikäli ymmärrämme mitkä tekijät niiden tapahtumiseen vaikuttavat.

Mutta nyt päästiin jo liian pitkälle aiheesta. Jätetään rikosten ennaltaehkäisy seuraavaan blogaukseen, ja puhutaan tässä nyt siitä maahanmuuttopolitiikasta. Tarkennan vielä, että nyt puhutaan pääasiassa siitä maahanmuutosta, eli humanitäärisesta maahanmuutosta - tosin täysin irrallinen asia se ei ole muista maahanmuuton muodoista, joten nekin eksyvät mukaan. Aloitetaan!

Näitä pitäisi helpottaa

Työperustainen oleskelulupa

Joskus ihminen ajautuu turvapaikanhakijaksi koska kotimaan tilanne on sekava ja omat tulevaisuudennäkymät todella heikot. Vaikka kotimaan tilanne on hankala, ei se ole kuitenkaan tarpeeksi hankala, että olisi oikeutettu turvapaikkaan tai toissijaiseen suojeluun. Nykyisessä työperustaisessa oleskeluluvassa ei kuitenkaan ole tavalliselle ihmiselle sijaa tulla suomeen. Näistä maista ei saa viisumia työnhakua varten, ja jos työpaikan onnistuukin saamaan etänä, niin on erittäin tarkat kriteerit siitä, että minkälainen työ kelpaa. Nykyisessä väestönkehitystilanteessa meidän pitäisi kuitenkin aktiivisesti houkutella erilaisia tekijöitä tänne sen sijaan, että maahanmuuttoviraston työ olisi pitää muuria mahdollisimman korkealla. Tämä muurin pitäminenhän osuu myös euromaista tuleviin maahanmuuttajiin kuten tuttuun italialaiseen koodaripariskuntaan ja myös niihin korkeasti koulutettuihin ja haluttuihin mamuihin kuten Turkkilaiseen Goran Jawdatiin. Sen sijaan, että meille ajautuu epäselvistä oloista ihmisiä tukkimaan turvapaikkajärjestelmää ja kulueräksi vastaanottokeskuksiin, meidän tulisi aktiivisesti etsiä hyviä työntekijöitä sekä koulutusta vaativille aloille, että palveluammatteihin.

Opintojen perusteella myönnettävä oleskelulupa

Tämä on sukua edelliselle: On parempi, että suomeen tullaan paperit kunnossa ja turvallisesti reittilennolla, kuin että pitää yrittää salaa ylittää välimeri ja navigoida euroopan läpi. Nykyisellään opintojen perässä tuleminen on tavalliselle tallaajalle liki mahdotonta: Vaadimme yksinkertaisesti liian paljon rahaa. Tänne tulevat rikkaat ihmiset opintojen vuoksi. Tämä jako, että rikkaat ihmiset saavat mennä minne haluavat ja tehdä mitä haluavat, mutta köyhille (tai keskiluokkaisille) jätetään ainoaksi vaihtoehdoksi turvapaikanhakijana tuleminen ei palvele meitä eikä muita. Mikäli haluamme paitsi itsellemme osaavaa työvoimaa ja elinvoimaisia yliopistoja, myös kantaa kortemme kekoon kansainvälisen rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin puolesta, tulisi meidän aktiivisesti houkutella kyvykkäitä opiskelijoita suomeen ja myöntää heille stipendejä joilla elättää itsensä opintojen aikana. Opintojen etenemistä on hyvä seurata, mutta inhimillisyydelle on jätettävä sijaa: Sairastuminen, lapsensaanti tai muu vastaava hyvä syy opintojen hidastumiselle ei saa tarkoittaa sitä, että viittä vaille valmistunut henkilö lähetetään takaisin kotimaahansa.

Perhesiteen perusteella myönnettävät luvat

On syntynyt täysin absurdeja tilanteita joissa on katsottu, ettei perheside ole todellinen, että se on katkennut tai kyseinen perheenjäsen ei ole tarpeellinen nyt kun perhesiteen perusteella myönnettävien lupien ehtoja on mielivaltaisesti kiristetty ilman mitään varsinaista muutosta lainsäädäntöön. Kyse on tulkinnoista. Migri tulkitsi, että 14-vuotiaan voi lähettää yksin Thaimaahan koska aiemmin häntä hoiti siellä isoäiti. En tiedä mikä vaara tästä 14-vuotiaasta tytöstä suomen yhteiskuntarauhalle on, että hänet pitäisi lähettää yksin takaisin Thaimaahan. Perheside katkesi äidistä ja tyttärestä riippumattomista syistä, ja hänen olosuhteensa Thaimaassa muuttuivat - aiemmin hänestä huolehtinut henkilö ei enää kyennyt siihen, ja isäkin ilmoitti ettei enää pysty. Suomessa saarnataan tasa-arvosta ja lapsen oikeudesta molempiin vanhempiinsa, mutta on monta vauvaa joiden kohdalla maahanmuuttovirasto on katsonut, että pelkkä äiti riittää, isä ei ole tarpeellinen. Nämä lapsiin liittyvät tapaukset ovat erityisen ikäviä. Lasten edun tarkasteleminen on jätetty tekemättä, sen näkee kuka tahansa joka avoimin silmin lukee tapauksen tiedot. Ei voi olla 14-vuotiaan, suomessa jo pari vuotta asuneen lapsen etu muuttaa takaisin kotimaahansa tietämättä kuka hänestä pitää siellä huolta, kun suomessa on äiti, isäpuoli ja sisarukset.

Perhettä on myös puoliso. Valtion tulisi puuttua mahdollisimman vähän avipuolisoiden arkeen. Mikäli he viettävät tosiasiallista yhteiselämää, tulee sen YK:n mukaan riittää perhe-elämää suojelevan pykälän astumiseksi voimaan. Tällä hetkellä ensimmäisen luvan kesto on 1 vuosi, jatkolupa on 4 vuotta. Mikäli avioliitto purkautuu tänä aikana, odottaa kotimatka.

Yksi murheenkryyni ovat myös epärealistiset toimeentulorajat. On kohtuullista vaatia, että henkilö on kokoaikaisessa vakituisessa työpaikassa ennen kun voi hakea kotimaastaan itselleen uuden puolison. Ei ole kohtuullista, että toissijaista suojelua saanut perheenisä ei saa tuoda puolisoaan ja kolmea lastaan turvaan koska hänen pitäisi ensiksi keksiä miten tuoreena tulokkaana saisi tienattua nettona 2900€/kk.

Jatkoluvat

Ensimmäiset oleskeluluvat ovat yleensä vuoden mittaisia näissä yllämainituissa tapauksissa, jatkolupa on 4 vuotta. Sen jälkeen voi hakea pysyvää oleskelulupaa. Tarkoituksena on seurata oleskeluluvan ehtojen täyttymistä. Kansainvälistä suojelua myönnetään usein 4 vuotta suoraan, jonka jälkeen voi hakea jatkolupaa, pysyvää oleskelulupaa tai kansalaisuutta. Myös muilla perusteilla tulleet voivat hakea kansalaisuutta jatkoluvan jälkeen.

Toivoisin, että suomessa fiksusti käyttäytynyt henkilö joka tahtoo asua suomessa ja pyrkii olemaan hyödyllinen osa yhteiskuntaa voisi luottaa siihen, että tänne myös saa jäädä. Että on insentiiviä jäädä. Tästä jo yllä mainitsin opintojen osalta: Lapsensaanti, sairastuminen tai muut elämää kohtaavat myllerrykset tulisi sallia myös ulkomaalaisille suomessa. Nykyisenlainen jokseenkin mielivaltainen nopanheitto jäämisestä heikentää kotoutumista. Tulisi kehittää tieteelliseen näyttöön perustuva mittaristo joka on hakijoiden itsensä nähtävissä ja joiden toteutumiseen he voivat itse vaikuttaa - ja samalla tulee huomioida kuitenkin se, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia. Helpotuksia toimeentulovaatimuksiin tai kielenoppimiseen voidaan tehdä esimerkiksi vammaisten tai iäkkäiden henkilöiden kohdalla.

Kiintiöpakolaiset

Pakolaiskiintiötä tulisi nostaa. Suomi voisi vuosittain ottaa muutamia tuhansia kiintiöpakolaisia. Kiintiöpakolaisuus on se järjestelmä mikä on luotu laajamittaisia sotia ja konflikteja pakeneville. Leireille saapuvien tulisi voida luottaa siihen, että kohtuullisessa ajassa sieltä pääsee pois - joko takaisin kotiin, tai sitten uuteen maahan. Leirielämä ei ole kohtuullinen vaatimus. Kaikilla tulee olla mahdollisuus kouluttautua ja tehdä töitä, perustaa perheitä ja elää normaalia elämää. On suomen etu, että humanitäärinen maahanmuutto on pääasiassa suunnitelmallista ja hakijoiden kannalta turvallista. Leireillä voisi jo etukäteen tutustua suomen yhteiskuntaan ja suomen kieleen, ja itse hakeutua suomalaiseen "jonoon" mikäli esitteen perusteella suomeen tahtoisi tulla. Tulijoilla pitää olla realistinen käsitys suomen ilmastosta ja suomalaisesta yhteiskunnasta, ja jonkun tason aito tahto tulla nimenomaan tänne.

Kiristetään täältä

Kiintiöpakolaiset - ryhmien koko

Maahanmuuttoviraston tilastoista selviää, että mitään selkeää linjausta tässä asiassa ei ole. On vuosia, kun on otettu pieniä ryhmiä eri kansalaisuuksia. Ja sitten on vuosia kuten 2016, jolloin koko pakolaiskiintiö 750 henkilöä täytettiin syyrialaisilla, poislukien yksi irakin kansalainen jonka muut perheenjäsenet olivat syyrialaisia. Monta vuotta pakolaiskiintiö on ollut syyrialaispainoitteinen. Kyllä, on ollut paljon syyrialaisia jotka ovat paenneet maastaan - toisaalta maailmalla on samalla ollut paljon muitakin konflikteja puhumattakaan vanhoista pakolaisleireistä joissa saattaa olla kymmenen tai kaksikymmentä vuotta asuneita pakolaisia. Minusta olisi tärkeää, että pidetään ryhmät pieninä, sillä silloin meidän on kohdattava ihmiset yksilöinä. Jos täytämme koko kiintiön yhden maan asukkailla, on sille suuri riski, että kohtelemme heitä kuin karjaa. Yhtä, homogeenistä massaa. Heillä on myös suomessa vaikeampi kotoutua ja muodostaa suomalaisia verkostoja, sillä kynnys omanmaalaisten kanssa vuorovaikuttamiseen on ymmärrettävästi pienempi kuin suomalaisten kanssa. On tärkeää, ettemme edesauta rinnakkaisyhteiskuntien muodostamista. Tähän tarvitaan selkeä linjaus, että pyrimme ottamaan vastaan monipuolisesti erilaisia ihmisiä.

Rikollisten jatkoluvat

Mikäli henkilö syyllistyy rikokseen, olisi hyvä muistuttaa häntä siitä, että hän on suomessa vielä toistaiseksi vieraana. Pienistä rikoksista tai rikkeistä oleskeluluvan epääminen tai karkottaminen ovat turhan rankkoja keinoja, ei kenenkään pidä menettää elämäänsä täällä vain siksi, että ajoi kameraan pari kilometriä liian kovaa. Mutta jatkolupaa hakiessa sen kestoa tulisi rajoittaa, ja perustelut ilmoittaa avoimesti: Saat vain vuoden oleskeluluvan tällä erää, koska olet syyllistynyt rikokseen tai rikkeeseen. Korjaa tapasi, niin saat uuden mahdollisuuden.

Kansalaisuus

Viime päivinä on väläytelty, että kansalaisuus voitaisiin kaksoiskansalaiselta poistaa rikoksen perusteella. Mikäli tämä rikos on nimenomaan suomen valtiota kohtaan, ymmärrän perustelun: Mikäli olet kaksoiskansalainen etkä olekaan lojaali suomen kansaa kohtaan, on täysin ymmärrettävää, että kansalaisuus lähtee. Sen sijaan sitä ei voi hyväksyä, että kaksoiskansalaiset olisivat muilta osin millään tavalla epätasa-arvoisessa asemassa muihin nähden. Vakavatkaan rikokset eivät saa viedä kansalaisuutta. Kansalaisuuden pitäisi olla forever jos on suomen kansaa kohtaan lojaali.

Nyt lukija kysyy, että miksi minä höpisen suvakismeja kun tämänhän piti olla kiristyspuoli.

Siksi, että mielestäni kansalaisuuden saamisen ehtoja tulisi kiristää. Kansalaisuuden tulee olla oikeasti loppuelämän diili, siis jos sitä jo kerran on vaihtamassa tai lisäämässä. Pakolaisilta vaaditaan vain neljän vuoden asuminen, muilta yleensä viiden vuoden yhtäjaksoinen asuminen suomessa. Kansalaisuuden vaatimuksiin kuuluu myös kielitestien läpäiseminen. Kielenosaamisen taso on sellainen, että pystyy vaivattomasti keskustelemaan arkisia asioita suomeksi tai ruotsiksi, sekä myös kirjoittamaan ja lukemaan jokseenkin samalla tasolla. Aikuiselta kielenoppiminen tälle tasolle on kova suoritus, mutta mielestäni myös tarpeellinen mikäli aikoo aidosti identifioitua suomalaiseksi. Kansalaisuuden tarkoitus on saada olla osa sitä yhteisöä ja sitä yhteiskuntaa missä asuu ja elää, minne kokee kuuluvansa. Neljän vuoden asumisaika on liian lyhyt. Itse ehdotan, että asumisaika on minimissään kahdeksan vuotta keskeytyksettä, tai kymmenen vuotta yhteensä joista vähintään kuusi vuotta keskeytyksettä. Tarkoitus on, että kokee suomen ensisijaiseksi kotimaakseen, eikä sellaista kertakaikkiaan tapahdu neljässä vuodessa. Kahdeksassa se on jo mahdollista.

Mitä tulee nuhteettomuuteen: Pienistä rikkeistä voidaan asumisaikavaatimusta lisätä, ja viimeisten vuosien tulee olla täysin puhtaita. Väkivaltarikokset joista voidaan tuomita ehdotonta vankeutta estäisivät kansalaisuuden saamisen kokonaan, vaikka suomeen saisi jäädä muiden, vahvojen siteiden perusteella tai koska palautus kotimaahan ei ole mahdollista.

...ja sitten vielä:

Panostetaan kotoutumiseen. Nyt en tarkoita sitä työvoimatoimiston kotoutumista missä saa ensimmäisen matalapalkkaduuninsa ja sitten ollaan "kotoutuneita". Nyt tarkoitan sellaista kotoutumista, missä muodostuu verkosto ystäviä, missä oppii kieltä tarpeeksi hyvin voidakseen osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, missä saa mahdollisuuden paitsi toimia suomalaisten palvelusväkenä niin oikeasti kehittää osaamistaan, paikata pakolaisuudesta syntyneitä vajeita koulutuksessaan, edetä urallaan, pyörittää menestyviä yrityksiä, päästä mukaan politiikkaan ja tuntea olonsa suomalaiseksi niin halutessaan - ja vähintään arvokkaaksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa, vaikkei suomalainen tahtoisi ollakaan.

Koska postaus uhkaa venyä kilometrin mittaiseksi, käydään ihan vain lyhyesti listamuodossa läpi muutamia ideoita:

  • Kieltenopetusta muillekin kuin työttömille työnhakijoille
  • Nopeampi ja selkeämpi polku sille, että rekisteröidään kunnan asukkaaksi, saa tarvittaessa henkilöllisyystodistuksen, pääsee kiinni normaaliin elämään
  • Uravalmennusta kotoutumisjaksolla tai sitä ennen työllistyneille
  • Peruskoulu, peruskoulu, peruskoulu - tämä on avainasemassa seuraavan polven kotoutumiselle niin monella tapaa
  • Varhennettu oppivelvollisuus 3-4 vuotiaasta lapsille joiden perheet eivät ole vielä kunnolla kotoutuneet
  • Nollatoleranssi lasten ympärileikkauksille sukupuolesta viis, tämän ei pitäisi olla niin vaikeaa, että suomessa herran vuonna 2018 ei leikeltäisi kenenkään sukuelimiä ilman hänen suostumustaan ja ilman lääketieteellistä perustetta - rangaistukseksi vanhemmille tuntuvat sakot, tekijöille linnaa. Luodaan malli missä aikuiset voivat ympärileikkauttaa itsensä niin halutessaan, turvallisesti
  • Uskonnonopetuksen sijaan yhteinen elämänkatsomustieto kaikille
  • Ei takerruta huiviin - annetaan naisten yhä jatkossakin pukeutua suomessa ihan miten huvittaa, sillä huivillisten naisten syrjintä ei edistä kenenkään kotoutumista
  • Kaikilla on oikeus tietopohjaiseen seksuaalikasvatukseen: Lasten vanhemmilta ei tule kysyä lupaa osallistumiseen, ja opetusta tulisi myös antaa osana kotoutumisohjelmaa aikuisille
  • Ja se poliittisesti vaikein: Ei tieten tahtoen luoda sosioekonomisesti eriytyneitä alueita, että tuolla on ne huono-osaiset ja täällä ne hyvät. Kaupungin vuokrataloja rohkeasti sinne Westendiin ja uusia pientaloalueita "ongelmalähiöihin" silloin ku niitä on mahdollista sinne kaavoittaa. 

 

Mikäli olet näin pitkälle jaksanut lukea, niin onnittelen! Minun piti mennä nukkumaan jo kaksi tuntia sitten, mutta tässä sitä vielä nakutellaan. Muistutan kommenttien moderointilinjasta: Kärkeväkin kritiikki sallitaan, kunhan pysytään asiassa. Kiellettyjä ilmaisuja ovat muun muassa pakoloinen, kela gold, elintasosurffari, suvakkihuora, matupatja ja niin edes päin. Jos et osaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä, niin tämän blogin kommenttiosio ei ole sinun paikkasi. Koska täällä puhutaan nyt maahanmuutosta ja nimenomaan asioiden oikeill nimillä.

]]>
17 http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265301-no-puhutaan-maahanmuutosta#comments Maahanmuuttopolitiikka Pakolaiset Turvapaikanhakijat Wed, 05 Dec 2018 23:46:05 +0000 Saga Nyrén http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265301-no-puhutaan-maahanmuutosta
Suomessa ei ole hallitsematonta maahanmuuttoa http://hanna-marillazidan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261693-suomessa-ei-ole-hallitsematonta-maahanmuuttoa <p>Täältä Syyrian rajan vierestä katsottuna tuntuu uskomattomalta, että sisäministeri Kai Mykkänen puhuu hallitsemattomasta maahanmuutosta. Libanon on ottanut kokoonsa nähden Syyrian naapurimaista eniten pakolaisia konfliktin alettua. Libanon on väkiluvultaan 4,4 ihmisen maa, johon on tullut noin 1,5 miljoonaa pakolaista naapurimaasta Syyriasta. Joka viides on täällä on nyt syyrialainen. Resurssien pula ja maan epävakaus kiristää paikallisten ja pakolaisten välejä. He ovat asettautuneet tänne lähelle rajaa, koska toivovat joskus voivansa palata kotiin. Eniten syyrialaisia pakolaisia on juuri täällä Bekaanlaaksossa. He eivät ole siirtolaisia, vaan sodan jalkoihin jääneitä pakolaisia, jotka elävät surkeissa oloissa hökkeleissä traumojensa kanssa.<br /><br />Sisäministeri esittää YK:n pakolaissopimuksen tulkitsemista tavalla, jonka jälkeen turvapaikanhaku olisi mahdollista vain Euroopan rajojen ulkopuolelle. On todella kolonialistista ajatella, että EU ottaa oikeuden valikoida, estää tai heittää pakolaisia leireille köyhimpiin maihin, jotka ottavat paljon enemmän pakolaisia. Herää kysymys onko sisäministeri tietämätön vai vain täysin välinpitämätön siitä millaisissa oloissa yli 70 miljoonaa ihmistä pakolaisleireillä Euroopan ulkopuolella ovat.</p><p><br />Täällä puhtaasta vedestä on pulaa ja useamman kerran tulipalot ovat tuhonneet sen vähän mitä ihmiset ovat tänne rakentaneet. Useat pakolaiset ovat joutuneet ottamaan isoja lainoja perustarpeita varten. Avustusjärjestöjen rahoitus ei ole riittävää, mikä näkyy näiden ihmisten jokapäiväisessä elämässä.<br />Useat valtiot ovat toimineet kuten Sipilän hallitus ja leikanneet kehitysapua.<br />Täällä 91% syyrialaisista elää jatkuvassa epävarmuudessa ruuasta.<br />Vanhemmat &nbsp;näkevät nälkää ruokkiakseen lapsensa. Toisaalta useat lapset ovat töissä ruokkiakseen perheensä. Kaduilla on useita auringossa paahtuneita kerjääviä syyrialaisia pakolaisia.<br />Vaikka apua ei ole riittävästi syyrialaiset pakolaiset ovat riippuvaisempia humanitaarisesta avustuksesta kuin koskaan.</p><p><br />Heikommassa asemassa olevia tosiaan pitäisi auttaa kuten Mykkänen usein toteaa.<br />Silti kun hallituksella on ollut useita mahdollisuuksia nostaa pakolaiskiintiötä tai lähteä tavoittelemaan kehitysavussa 0,7 tavoitetasoa niin sitä ei ole tehty. Arvot ja ihmisoikeudet eivät merkkaa mitään Kokoomukselle ja Keskustalle hallituksen lehmänkaupoissa.&nbsp;</p><p><br />Täältä katsottuna tuntuu uskomattomalta, että Euroopassa puhutaan pakolaiskriisistä. Pakolaiskriisi ei ole euroopassa. Kriisi on täällä, missä syyrialaiset pakolaiset yrittävät selvitä päivä kerrallaan</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Täältä Syyrian rajan vierestä katsottuna tuntuu uskomattomalta, että sisäministeri Kai Mykkänen puhuu hallitsemattomasta maahanmuutosta. Libanon on ottanut kokoonsa nähden Syyrian naapurimaista eniten pakolaisia konfliktin alettua. Libanon on väkiluvultaan 4,4 ihmisen maa, johon on tullut noin 1,5 miljoonaa pakolaista naapurimaasta Syyriasta. Joka viides on täällä on nyt syyrialainen. Resurssien pula ja maan epävakaus kiristää paikallisten ja pakolaisten välejä. He ovat asettautuneet tänne lähelle rajaa, koska toivovat joskus voivansa palata kotiin. Eniten syyrialaisia pakolaisia on juuri täällä Bekaanlaaksossa. He eivät ole siirtolaisia, vaan sodan jalkoihin jääneitä pakolaisia, jotka elävät surkeissa oloissa hökkeleissä traumojensa kanssa.

Sisäministeri esittää YK:n pakolaissopimuksen tulkitsemista tavalla, jonka jälkeen turvapaikanhaku olisi mahdollista vain Euroopan rajojen ulkopuolelle. On todella kolonialistista ajatella, että EU ottaa oikeuden valikoida, estää tai heittää pakolaisia leireille köyhimpiin maihin, jotka ottavat paljon enemmän pakolaisia. Herää kysymys onko sisäministeri tietämätön vai vain täysin välinpitämätön siitä millaisissa oloissa yli 70 miljoonaa ihmistä pakolaisleireillä Euroopan ulkopuolella ovat.


Täällä puhtaasta vedestä on pulaa ja useamman kerran tulipalot ovat tuhonneet sen vähän mitä ihmiset ovat tänne rakentaneet. Useat pakolaiset ovat joutuneet ottamaan isoja lainoja perustarpeita varten. Avustusjärjestöjen rahoitus ei ole riittävää, mikä näkyy näiden ihmisten jokapäiväisessä elämässä.
Useat valtiot ovat toimineet kuten Sipilän hallitus ja leikanneet kehitysapua.
Täällä 91% syyrialaisista elää jatkuvassa epävarmuudessa ruuasta.
Vanhemmat  näkevät nälkää ruokkiakseen lapsensa. Toisaalta useat lapset ovat töissä ruokkiakseen perheensä. Kaduilla on useita auringossa paahtuneita kerjääviä syyrialaisia pakolaisia.
Vaikka apua ei ole riittävästi syyrialaiset pakolaiset ovat riippuvaisempia humanitaarisesta avustuksesta kuin koskaan.


Heikommassa asemassa olevia tosiaan pitäisi auttaa kuten Mykkänen usein toteaa.
Silti kun hallituksella on ollut useita mahdollisuuksia nostaa pakolaiskiintiötä tai lähteä tavoittelemaan kehitysavussa 0,7 tavoitetasoa niin sitä ei ole tehty. Arvot ja ihmisoikeudet eivät merkkaa mitään Kokoomukselle ja Keskustalle hallituksen lehmänkaupoissa. 


Täältä katsottuna tuntuu uskomattomalta, että Euroopassa puhutaan pakolaiskriisistä. Pakolaiskriisi ei ole euroopassa. Kriisi on täällä, missä syyrialaiset pakolaiset yrittävät selvitä päivä kerrallaan

]]>
0 http://hanna-marillazidan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261693-suomessa-ei-ole-hallitsematonta-maahanmuuttoa#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Hallitsematon maahanmuutto Humanitaarinen maahanmuutto Ihmisoikeudet Pakolaiset Fri, 28 Sep 2018 07:41:51 +0000 Hanna-Marilla Zidan http://hanna-marillazidan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261693-suomessa-ei-ole-hallitsematonta-maahanmuuttoa
Juha Sipilän ulkoinen ja sisäinen muodonmuutos http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260331-juha-sipilan-ulkoinen-ja-sisainen-muodonmuutos <p># Aamutelevisiossa kävi 1.9. uudistunut pääministeri <strong>Juha Sipilä</strong> (Keskusta). Muodonmuutos ei koskenut vain ulkonäköä. Tuolissa istui modernisti sänkipartainen mies. Mutta myös pääministerin asenteet ja poliittiset painotukset olivat jotenkin muuttuneet.</p> <p>&nbsp;&nbsp; <strong>Markku Huusko</strong> kirjoitti osuvasti, että Sipilä teki julkisuuskuvalleen pahan virheen 25.11.2016 ryhtymällä sähköpostipommituksella käymään tiedotussotaa Suomen julkisen vallan radio- ja tv-toimintaa hoitavia Ylen journalisteja vastaan. Tuo hyökkäys aiheutti melkoisen myllerryksen Ylen toimituksissa. Eräät toimitajat siirtyivät mm. Suomen Kuvalehteen.</p> <p>&nbsp;&nbsp; Sipilälle on varmaan ennen pitkää selvinnyt, ettei moinen hyökkäys journalistja vastaan käy laatuun. Poliittisten toimittajien tehtävänä on hyppiä poliitikkojen jaloissa räkättämässä. Länsimaisessa demokratiassa toimittajia ei sovi houkutella sylikoiriksi. Sipilän toimet epäilemättä heikensivät pääministerin ja Keskustan gallupkannatusta.</p> <p>&nbsp;&nbsp; Sipilä on varmaan sittemmin seuraillut <strong>Trumpin</strong> ja lehdistön suhdetta Yhdysvalloissa. Hän on alkanut ymmärtää, ettei niin pidä toimia, ei vallankaan Suomen kaltaisessa pohjoismaisessa demokratiassa.</p> <p>&nbsp;</p> <p># Sipilä on myös pyrkinyt muuttamaan talouspoliittista imagoaan. Hänet on tultu tuntemaan liikemiehenä, joka hoiti raha-asioitaan mm. vakuutuskuorien avulla. Nyt hiukan samanlaisia menetelmiä on uudessa budjetissa tuotu myös piensijoittajien ulottuville.</p> <p>&nbsp;&nbsp; Aikaisemmin Sipilä ajoi estottomasti suuren rahan asiaa. Hänen sanottiin kulkeneen Kokoomuksen ohi oikealta. Nyt häneltä riittää sympariaa ja toimenpiteitä jopa kuivuuden kiusaamille pientilallisille.</p> <p>&nbsp;</p> <p># Vuoden 2015 pakolaistulvan aikana Sipilä tarjosi jopa kesäpaikkaansa turvapaikanhakijoiden käyttöön. Noista majoituspaikoista muuten maksettiin huomattavia korvauksia, mikä lienee myös ollut pääministerillä taka-ajatuksena.</p> <p>&nbsp;&nbsp; Nykyään Sipilä on kääntynyt kannattamaan turvapaikanhakijoiden noutamista itse paikalta, jolloin turvaa saisivat vaikeimmassa asemassa olevat köyhät, naiset, lapset ja vanhukset. Vuoden 2015 pakolaisvyöryssä Suomeen saapui melkein vain nuoria miehiä, jotka olivat maksaneet suuria summia ihmissalakuljettajille.</p> <p>&nbsp;&nbsp; Ihmissalakuljettajien miljoonabisneksen ansaintalogiikan murtaminen on tärkein tehtävä pakolaiskysymyksen hoidossa. Niin pitkälle ei kuitenkaan ole vielä päästy. Jopa sana ihmissalakuljetus tuntuu yhä olevan tabujen joukossa. Tämä tabu olisi syytä murtaa.</p> <p>&nbsp;</p> <p># Pääministeri Sipilä kävi pitkän keskustelun Ranskan presidentin <strong>Emmanuel Macronin</strong> kanssa. He tulivat yhteisille linjoille siitä, että EU:n puolustuspoliittisesta yhteisvastuusta Lissabonin &nbsp;artiklassa 42.7 tulisi kehitellä yhtä voimakas turvallisuustakuu kuin Naton 5. artikla. Suomelle tämä olisi suurenmoinen ratkaisu.</p> <p>&nbsp;</p> <p># Oletamme ja toivomme, että Juha Sipilä ei ole tehnyt muodonmuutostaan vain ensi vuoden vaaleja varten.</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Kuva: Muuttunut Juha Sipilä.&nbsp;</em></p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> # Aamutelevisiossa kävi 1.9. uudistunut pääministeri Juha Sipilä (Keskusta). Muodonmuutos ei koskenut vain ulkonäköä. Tuolissa istui modernisti sänkipartainen mies. Mutta myös pääministerin asenteet ja poliittiset painotukset olivat jotenkin muuttuneet.

   Markku Huusko kirjoitti osuvasti, että Sipilä teki julkisuuskuvalleen pahan virheen 25.11.2016 ryhtymällä sähköpostipommituksella käymään tiedotussotaa Suomen julkisen vallan radio- ja tv-toimintaa hoitavia Ylen journalisteja vastaan. Tuo hyökkäys aiheutti melkoisen myllerryksen Ylen toimituksissa. Eräät toimitajat siirtyivät mm. Suomen Kuvalehteen.

   Sipilälle on varmaan ennen pitkää selvinnyt, ettei moinen hyökkäys journalistja vastaan käy laatuun. Poliittisten toimittajien tehtävänä on hyppiä poliitikkojen jaloissa räkättämässä. Länsimaisessa demokratiassa toimittajia ei sovi houkutella sylikoiriksi. Sipilän toimet epäilemättä heikensivät pääministerin ja Keskustan gallupkannatusta.

   Sipilä on varmaan sittemmin seuraillut Trumpin ja lehdistön suhdetta Yhdysvalloissa. Hän on alkanut ymmärtää, ettei niin pidä toimia, ei vallankaan Suomen kaltaisessa pohjoismaisessa demokratiassa.

 

# Sipilä on myös pyrkinyt muuttamaan talouspoliittista imagoaan. Hänet on tultu tuntemaan liikemiehenä, joka hoiti raha-asioitaan mm. vakuutuskuorien avulla. Nyt hiukan samanlaisia menetelmiä on uudessa budjetissa tuotu myös piensijoittajien ulottuville.

   Aikaisemmin Sipilä ajoi estottomasti suuren rahan asiaa. Hänen sanottiin kulkeneen Kokoomuksen ohi oikealta. Nyt häneltä riittää sympariaa ja toimenpiteitä jopa kuivuuden kiusaamille pientilallisille.

 

# Vuoden 2015 pakolaistulvan aikana Sipilä tarjosi jopa kesäpaikkaansa turvapaikanhakijoiden käyttöön. Noista majoituspaikoista muuten maksettiin huomattavia korvauksia, mikä lienee myös ollut pääministerillä taka-ajatuksena.

   Nykyään Sipilä on kääntynyt kannattamaan turvapaikanhakijoiden noutamista itse paikalta, jolloin turvaa saisivat vaikeimmassa asemassa olevat köyhät, naiset, lapset ja vanhukset. Vuoden 2015 pakolaisvyöryssä Suomeen saapui melkein vain nuoria miehiä, jotka olivat maksaneet suuria summia ihmissalakuljettajille.

   Ihmissalakuljettajien miljoonabisneksen ansaintalogiikan murtaminen on tärkein tehtävä pakolaiskysymyksen hoidossa. Niin pitkälle ei kuitenkaan ole vielä päästy. Jopa sana ihmissalakuljetus tuntuu yhä olevan tabujen joukossa. Tämä tabu olisi syytä murtaa.

 

# Pääministeri Sipilä kävi pitkän keskustelun Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa. He tulivat yhteisille linjoille siitä, että EU:n puolustuspoliittisesta yhteisvastuusta Lissabonin  artiklassa 42.7 tulisi kehitellä yhtä voimakas turvallisuustakuu kuin Naton 5. artikla. Suomelle tämä olisi suurenmoinen ratkaisu.

 

# Oletamme ja toivomme, että Juha Sipilä ei ole tehnyt muodonmuutostaan vain ensi vuoden vaaleja varten.

 

Kuva: Muuttunut Juha Sipilä. 

 

 

]]>
29 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260331-juha-sipilan-ulkoinen-ja-sisainen-muodonmuutos#comments Emmanuel Macron Juha Sipilä Lehdistönvapaus Pakolaiset Sat, 01 Sep 2018 12:42:16 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260331-juha-sipilan-ulkoinen-ja-sisainen-muodonmuutos
Lainmukainen suosiminen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259838-lainmukainen-suosiminen <p>Siniset ovat nostamassa profiiliaan ihmisten eriarvoistamisen kustannuksella. Karsinointipolitiikka&nbsp; on perussuomalaista perua, pöytätavat vain ovat siistimpiä kuin perussuomalaisilla. Samalla on kuitenkin todettava, että yhteiskunnassamme&nbsp; harjoitetaan tälläkin hetkellä täysin lainmukaista&nbsp; tiettyjä&nbsp; edunsaajaryhmiä&nbsp; suosivaa politiikkaa.</p><p>Etsimättä tulee mieleen yritystuet, jotka kiistämättä suosivat suuria ja keskisuuria yrityksiä.&nbsp; Pienet yritykset joissa omistajat itse painavat niska&nbsp; limassa hommia jäävät mopen osille. Suorastaan naurettavaa on, että julkisuuteen päin kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä yritystukien uudistamistarpeesta,&nbsp; mutta päätöksiä ei saada&nbsp; aikaan. Yritystukien&nbsp; maksamisessa ei ulkomaalaisuuskaan ole haitaksi.</p><p>Sinisten suosimispolitiikka osuu&nbsp; aralle&nbsp; alueelle.&nbsp; Taloudellisen suosikkijärjestelmän rakentaminen sellaisten ihmisten välille,&nbsp; jotka&nbsp; omistavat tuskin muuta kuin&nbsp; muutaman vaatekerran&nbsp; sekä joissakin kateutta herättävän kännykän&nbsp; ja&nbsp; kultasormuksen, vie ajatukset lähemmäksi syrjintää kuin toisten&nbsp; oikeudenmukaista suosimista.</p><p>Köyhiä on helppo lyödä ja&nbsp; mitä&nbsp; itsekkäämpi oma ajatusmaailma on, niin sitä helpommin se luonnistuu. Sillä saa myös valikoidun&nbsp; joukon poliittisia seuraajia,&nbsp; mihin Sinisten viimeaikaiset ulostulot mitä ilmeisimmin pyrkivät. Uusjako perussuomalaisia viime&nbsp; vaaleissa äänestäneiden&nbsp; sieluista on nyt käynnistetty.</p><p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/simon-elo-kiintiopakolaisista-hslle-on-mahdollista-ja-lainmukaista-suosia-jotain-ryhmaa/">https://www.verkkouutiset.fi/simon-elo-kiintiopakolaisista-hslle-on-mahdollista-ja-lainmukaista-suosia-jotain-ryhmaa/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Siniset ovat nostamassa profiiliaan ihmisten eriarvoistamisen kustannuksella. Karsinointipolitiikka  on perussuomalaista perua, pöytätavat vain ovat siistimpiä kuin perussuomalaisilla. Samalla on kuitenkin todettava, että yhteiskunnassamme  harjoitetaan tälläkin hetkellä täysin lainmukaista  tiettyjä  edunsaajaryhmiä  suosivaa politiikkaa.

Etsimättä tulee mieleen yritystuet, jotka kiistämättä suosivat suuria ja keskisuuria yrityksiä.  Pienet yritykset joissa omistajat itse painavat niska  limassa hommia jäävät mopen osille. Suorastaan naurettavaa on, että julkisuuteen päin kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä yritystukien uudistamistarpeesta,  mutta päätöksiä ei saada  aikaan. Yritystukien  maksamisessa ei ulkomaalaisuuskaan ole haitaksi.

Sinisten suosimispolitiikka osuu  aralle  alueelle.  Taloudellisen suosikkijärjestelmän rakentaminen sellaisten ihmisten välille,  jotka  omistavat tuskin muuta kuin  muutaman vaatekerran  sekä joissakin kateutta herättävän kännykän  ja  kultasormuksen, vie ajatukset lähemmäksi syrjintää kuin toisten  oikeudenmukaista suosimista.

Köyhiä on helppo lyödä ja  mitä  itsekkäämpi oma ajatusmaailma on, niin sitä helpommin se luonnistuu. Sillä saa myös valikoidun  joukon poliittisia seuraajia,  mihin Sinisten viimeaikaiset ulostulot mitä ilmeisimmin pyrkivät. Uusjako perussuomalaisia viime  vaaleissa äänestäneiden  sieluista on nyt käynnistetty.

https://www.verkkouutiset.fi/simon-elo-kiintiopakolaisista-hslle-on-mahdollista-ja-lainmukaista-suosia-jotain-ryhmaa/

]]>
14 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259838-lainmukainen-suosiminen#comments Pakolaiset Politiikka Siniset Wed, 22 Aug 2018 07:58:53 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259838-lainmukainen-suosiminen
Pehmeää turvallisuuspolitiikkaa http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259158-pehmeaa-turvallisuuspolitiikkaa <p>Pitkällä aikavälillä kaikista tärkeintä on &rdquo;pehmeä ulkopolitiikka&rdquo;, sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Äkkiseltään ajateltuna Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen suhteen voittajiin, koska maatalouden viljelyskausi pitenee. Valitettavasti ilmastonmuutoksen suhteen jokainen maa on kytköksissä toiseen. Jos meillä ilma lämpenee ja tuo enemmän maanviljelymahdollisuuksia, niin toisaalla se tarkoittaa kuivuutta ja maan muuttumista elinkelvottomaksi. Varovaisestikin arvioiden tulevaisuudessa ilmastopakolaisten määrä lasketaan sadoissa miljoonissa. Tällä hetkellä sodista ja muista konflikteista aiheutuvia maiden sisäisiä ja ulkoisia pakolaisia on noin 60 miljoonaa. Jos miljoona syyrialaista pakolaista saa Venäläisen trollimedian avustuksella Euroopan maiden sisäpolitiikan sekaisin, niin mitä ilmastopakolaiset saavat tulevaisuudessa aikaan? Maailman maat ovat kuin dominopalikat, kun yksi kaatuu, niin viereiset horjuvat. Jos suuret ihmismassat päättävät ylittää rajoja, niin <a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/10062018/art-2000005713914.html">ei sitä voi viime kädessä mitenkään estää</a> harvaan asutussa ja avoimessa länsimaisessa sivistysvaltiossa, koska jo pelkästään rajan ylittämisen havaitseminenkin on vaikeaa. Tärkeintä on estää etukäteen se, mitä voi tapahtua 50 vuoden päästä ilmastonmuutoksen seurauksena. Tämä vaatii sitä, että siirrymme vähäpäästöiseen kiertotalous yhteiskuntaan, vaikka se hieman maksaisikin. Tämä on vähintä, mitä voimme tehdä lapsillemme, ja isänmaallemme.</p><p>Nykyinen ostovoimamme perustuu siihen, että joku tekee kulutustavaramme sellaisissa olosuhteissa, joissa me itse emme ikinä suostuisi työskentelemään. Miten tämä eroaa kolonialismin aikaisesta riistämisestä? Oleellista onkin se, että samalla tavallisen kuluttajan kulutuskäyttäytyminen muuttuu eettisemmäksi. Tällä hillitsemme myös pakolaisvirtoja tulevaisuudessa, kun ihmisten ei tarvitse lähteä epäinhimillisten työolosuhteiden vuoksi rajoja ylittämään ja etsimään parempaa työelämää.</p><p>Tulevien päättäjien eduskunnassa tuleekin tietää miten tähän maailmanpoliittiseen tilanteeseen on tultu, ja miten pääsemme tästä eteenpäin. Minä kannatan sotilaallisesti puolueetonta Suomea, jolla on uskottavat asevoimat, ja joka kehittää turvallisuuspolitiikkaa yhdessä Euroopan maiden kanssa EU:n kautta, tietäen omat geopoliittiset erityispiirteensä. Kaiken valtion tekemän politiikan tulee olla <a href="https://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015">YK:n agenda 2030</a> mukaista, jotta saamme ilmastonmuutoksen kuriin ja vältämme suuret kansainvaellukset.</p><p>Pehmeään turvallisuuspolitiikkaan kuuluu minun mielestäni myös kansan puolustustahto. Jos kansan tahto puolustaa omaa maataan on pienempi, kuin jonkun toisen maan tahto omistaa se, niin tämä tahto voi käydä toteen ennemmin tai myöhemmin. Suomen täytyy olla puolustamisen arvoinen, mutta valitettavasti siitä pääsevät tällä hetkellä päättämään poliitikot, jotka kumartavat liikaa markkinatalouden alttarin edessä. Mitä puolustettavaa tähän maahan jää, jos kaikki kansallisomaisuus tuntureita ja vesiä tai työpaikkoja ja sairaaloita myöten myydään kansainvälisille yrityksille. Ilman tahtoa puolustaa maata, ei pian ole maata, jota puolustaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pitkällä aikavälillä kaikista tärkeintä on ”pehmeä ulkopolitiikka”, sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Äkkiseltään ajateltuna Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen suhteen voittajiin, koska maatalouden viljelyskausi pitenee. Valitettavasti ilmastonmuutoksen suhteen jokainen maa on kytköksissä toiseen. Jos meillä ilma lämpenee ja tuo enemmän maanviljelymahdollisuuksia, niin toisaalla se tarkoittaa kuivuutta ja maan muuttumista elinkelvottomaksi. Varovaisestikin arvioiden tulevaisuudessa ilmastopakolaisten määrä lasketaan sadoissa miljoonissa. Tällä hetkellä sodista ja muista konflikteista aiheutuvia maiden sisäisiä ja ulkoisia pakolaisia on noin 60 miljoonaa. Jos miljoona syyrialaista pakolaista saa Venäläisen trollimedian avustuksella Euroopan maiden sisäpolitiikan sekaisin, niin mitä ilmastopakolaiset saavat tulevaisuudessa aikaan? Maailman maat ovat kuin dominopalikat, kun yksi kaatuu, niin viereiset horjuvat. Jos suuret ihmismassat päättävät ylittää rajoja, niin ei sitä voi viime kädessä mitenkään estää harvaan asutussa ja avoimessa länsimaisessa sivistysvaltiossa, koska jo pelkästään rajan ylittämisen havaitseminenkin on vaikeaa. Tärkeintä on estää etukäteen se, mitä voi tapahtua 50 vuoden päästä ilmastonmuutoksen seurauksena. Tämä vaatii sitä, että siirrymme vähäpäästöiseen kiertotalous yhteiskuntaan, vaikka se hieman maksaisikin. Tämä on vähintä, mitä voimme tehdä lapsillemme, ja isänmaallemme.

Nykyinen ostovoimamme perustuu siihen, että joku tekee kulutustavaramme sellaisissa olosuhteissa, joissa me itse emme ikinä suostuisi työskentelemään. Miten tämä eroaa kolonialismin aikaisesta riistämisestä? Oleellista onkin se, että samalla tavallisen kuluttajan kulutuskäyttäytyminen muuttuu eettisemmäksi. Tällä hillitsemme myös pakolaisvirtoja tulevaisuudessa, kun ihmisten ei tarvitse lähteä epäinhimillisten työolosuhteiden vuoksi rajoja ylittämään ja etsimään parempaa työelämää.

Tulevien päättäjien eduskunnassa tuleekin tietää miten tähän maailmanpoliittiseen tilanteeseen on tultu, ja miten pääsemme tästä eteenpäin. Minä kannatan sotilaallisesti puolueetonta Suomea, jolla on uskottavat asevoimat, ja joka kehittää turvallisuuspolitiikkaa yhdessä Euroopan maiden kanssa EU:n kautta, tietäen omat geopoliittiset erityispiirteensä. Kaiken valtion tekemän politiikan tulee olla YK:n agenda 2030 mukaista, jotta saamme ilmastonmuutoksen kuriin ja vältämme suuret kansainvaellukset.

Pehmeään turvallisuuspolitiikkaan kuuluu minun mielestäni myös kansan puolustustahto. Jos kansan tahto puolustaa omaa maataan on pienempi, kuin jonkun toisen maan tahto omistaa se, niin tämä tahto voi käydä toteen ennemmin tai myöhemmin. Suomen täytyy olla puolustamisen arvoinen, mutta valitettavasti siitä pääsevät tällä hetkellä päättämään poliitikot, jotka kumartavat liikaa markkinatalouden alttarin edessä. Mitä puolustettavaa tähän maahan jää, jos kaikki kansallisomaisuus tuntureita ja vesiä tai työpaikkoja ja sairaaloita myöten myydään kansainvälisille yrityksille. Ilman tahtoa puolustaa maata, ei pian ole maata, jota puolustaa.

]]>
3 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259158-pehmeaa-turvallisuuspolitiikkaa#comments Ilmastonmuutos Itämeri Pakolaiset Turpo Turvallisuuspolitiikka Thu, 09 Aug 2018 16:00:00 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259158-pehmeaa-turvallisuuspolitiikkaa
Miten maahanmuutto hivutetaan kuntaan http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258822-miten-maahanmuutto-hivutetaan-kuntaan <p><strong>En ole vähään aikaan kirjoitellut blogiini maahanmuuttoon liittyviä kirjoituksia. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että en koe minulla olevan uutta sanottavaa aiheeseen liittyen. Lisäksi ainakin minun omassa &rdquo;some-kuplassani&rdquo; maahanmuutto on kestoaihe, josta kirjoittaminen tuntuu jankuttamiselta. Kittilän kunnanvaltuustossa olen asiaa kuitenkin pitänyt esillä ja heilutellut leukojani tasaiseen tahtiin. Nyt iski kuitenkin &rdquo;inspis&rdquo; kirjoittaa aiheesta kuntatasolla eli siellä, missä maahanmuutto lopulta näkyy. Käytän tietopohjanani kokemuksiani kunnanvaltuutettuna ja muualta lukemaani ja kuulemaani.</strong></p><p>Kittilään suunniteltiin vastaanottokeskusta viime pakolaiskriisin aikana. Ne aikeet kuitenkin kuivasivat. <a href="https://www.lapinkansa.fi/lappi/vastaanottokeskus-kuumentaa-tunteita-kittilassa-lauantaiksi-puuhataan-mielenosoitusta-15254967/">Vastustin hanketta ankarasti</a>. Minun vastustustani suurempi tekijä lienivät kuitenkin mediassa suurta näkyvyyttä saaneet seksuaalirikokset, joiden jälkeen alettiin vastaanottokeskuspaikkakunnalta edellyttää riittävää määrää poliiseja. Näin Kittilään ei tullutkaan kaikkien onneksi vastaanottokeskusta ja noin kahtasataa turvapaikanhakijaa keskelle kirkonkylää.</p><p>Kittilä kuitenkin päätti ottaa vastaan pakolaisia. Ei siis turvapaikanhakijoita, vaan pakolaisia. Vastustin sitäkin. Valtakunnantasolla Suomen pakolaiskiintiö on väkilukuun suhteutettuna suurempi kuin muualla, ja Kittilän väkilukuun suhteutettuna kaavailtu 20 pakolaista (4 perhettä) oli tietysti suuri määrä. Argumentoin kantaani <a href="https://www.kansalainen.fi/arvoton-naytelma-kittilassa/">tässä</a> Kansalaisen blogissa tuoreeltaan, kun olin hävinnyt äänestyksen kunnanvaltuustossa.</p><p>Nyt tilanne on siis se, että pakolaisia Kittilässä on. Tilanne on myös se, että asuntoja ei ole. Siitä huolimatta, että kun valtuutettuja maaniteltiin äänestämään vastaanottamisen puolesta toteamalla, että meillä on tyhjiä asuntoja ja että valtio maksaa kaiken. Tässä sitä nyt ollaan, ja avaankin nyt, miten pienet kunnat liu&rsquo;utetaan monikulttuurikouhkaajien mukaan.</p><p><strong>Ensimmäinen vaihe, eli pakolaisten vastaanottaminen. </strong>Kunnat sopivat pakolaisten vastaanottamisesta valtion, eli hallinnollisesti ELY-keskuksen ja Migrin kanssa. Kunnille luvataan kulujen kattamista kolmeksi tai neljäksi vuodeksi. Turvapaikkamenettelyn kautta tulleilla sopimus on kolme ja kiintiöpakolaisilla neljä vuotta. Tosiasiassa kunta joutuu väkisinkin maksun puolelle, sillä todellisten kustannusten laskeminen on mahdotonta. Maksuosuus ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa suuren suuri, ja todellisia kuluja ei tietenkään mitenkään valtuutetuille edes jälkikäteen eritellä, eikä esimerkiksi sosiaalipuolen kuluista saakaan levittää yksilöitävää tietoa.</p><p>Pienissä kunnissa, varsinkin vetovoimaisessa Kittilässä, asuntotilanne on usein huono. Tämä johtuu markkinoiden pienuudesta, jolloin jo 4-5 asunnon varaaminenkin vääristää asuntomarkkinat. Asuntopula aiheuttaa varsinkin pienille yrityksille rekrytointivaikeuksia. Kunnanvaltuutettuja Kittilässä harhautettiin asuntotilanteen suhteen täysin. Asuntotilannetta tarkasteltiin kaudelta, jolloin käyttöaste on matalin. Epäilen myös, että asuntoja oli otettu eri verukkein pois markkinoilta ennakoiden myönteistä valtuuston päätöstä.</p><p>Kun sopimusta pakolaisten vastaanottamiseksi tehdään, kaikki siis esitetään mahdollisimman ruusuisena. Ihmettelen, kuinka tämä taktiikka voi toimia, mutta niin se vain toimii. Koskaan, ei koskaan voida ajatella olevan olemassa sellaisia ratkaisuja, joissa ei ole mitään kielteisiä vaikutuksia. Lisäksi tulisi valtuutetun osata laskea, että pitkän aikavälin ratkaisua ei voi perustaa muutaman vuoden valtionrahoituksen varaan. Niin siinä kuitenkin kävi, että osa kunnanhallituksessakin pakolaisten vastaanottamista vastaan äänestäneistä käänsikin kunnanvaltuustossa takkinsa, ja läpi meni.</p><p><strong>Toinen vaihe, eli elo uudessa tilanteessa. </strong>Kun pakolaisia on kunnassa, pyritään tilanne esittämään kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja mihinkään ei ole vaikutusta. Tietoja homman kustannuksista ei saa kirveelläkään. Kysyin kuluvana ja viime valtuustokauten pakolaisten vastaanottamisen kustannuksista toistuvasti, mutta sain vain suullisia &rdquo;musta tuntuu&rdquo;-vastauksia. Viimein kun sain mustaa valkoisella, oli kyseessä vain laskelma välittömistä kuluista ja tietysti alla valtionosuus, jonka kunta saa. Ei kattavaa kustannustietoa eri kunnan tulosalueilta, joihin tietysti kohdistuu menopainetta.</p><p>Asuntotilanne on tietysti huonontunut. Eräässäkin kokouksessa kun asia tuli esille, esitin kysymyksen: &rdquo;olisiko asuntotilanne parempi, mikäli pakolaisia ei olisi vastaanotettu&rdquo;. Kysymys oli tietysti piruuttaan tehty kompa, sillä totta kai se olisi parempi. Tähänkään en saanut vastausta, koska ei tietysti kehdattu sanoa, miten asia on. Sen sijaan on valtuutetuille kehuttu pakolaisten olevan <em>parempia vuokranmaksajia kuin kuntalaiset. </em>Kysyä sopii, kuka se lopullinen vuokranmaksaja todellisuudessa on.</p><p>Pimittämisellä ja kaunistelulla saadaan helpotettua niiden valtuutettujen omaatuntoa, jotka äänestivät tietoisesti oman äänestäjäkuntansa mielipiteen vastaisesti.</p><p><strong>Kolmas vaihe, eli pakolaispolitiikan ankkurointi. </strong>Kunta on hyvä organisaatio, varsinkin pieni kunta. Ihmiset tuntevat toisensa ja päätöksiä tehdään lähellä. Kuitenkin kunnilla kuten kaikilla muillakin organisaatioilla on tapana ruokkia itseään. On luonnollista, että maahanmuuton kanssa työskentelevät haluaisivat työnsä jatkuvan. Siksi usein käy niin, että varsinkaan vakiintuneen pakolaisjärjestelmän puitteissa harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta tulee kunnissa pysyvä olotila, vaikka aluksi luvattiin muuta.</p><p>Kaikki pakolaiset eivät jää kuntaan kolmeksi tai neljäksi vuodeksi, joka on sovittu valtion kanssa. Kuitenkin on niin, että eri syistä saattavat vastaanotetut pakolaiset lähteä pois jo aiemmin. Syitä voi olla useita, ja usein aivan hyviäkin. Erityistä palveluntarvetta, johon kotikunta ei pysty vastaamaan. Ongelma ei ole se, että osa lähtee ennen aikojaan vaan se, että tämä &rdquo;vapautunut&rdquo; paikka täytetään uudella &ndash; ja luodaan kesken kolmivuotiskauden uusi kolmivuotiskausi, jonka aikana jo perustetut maahanmuuttajien palvelut ovat pystyssä. Tämä tehdään usein ilman valtuuston käsittelyä, sillä aiempi, alkuperäinen päätös ja sitoutumus vaikkapa 20 hengestä tulkitaan oikeutuksena täyttää uusi paikka.</p><p><strong>Ja näin, nyt se on pysyvää. </strong>Kun aiemmat sitoumukset lakkaavat, on vielä muita voimassa. Tällöin on helppoa perustella valtuustolle, kuinka tämä nyt tulee kalliiksi, kun vain muutaman perheen osalta palvelut korvataan valtion taholta, kun on organisaatio pystyssä ja vähentääkään ei voi. Esimerkiksi puolikasta opettajaa on hankala pitää. Näin tämä toimii, vaikka sopimuskausi ei olisikaan edellisessä kappaleessa kuvatulla tavalla sirpaloitunut. Seuraavaa päätöstä perusteltaisiin sillä, että valmiilla organisaatiolla on halvempaa toimia.</p><p>Valtuutetuilta vaatii paljon rohkeutta vastustaa uutta päätöstä tässä tilanteessa. Siinä joutuu luopumaan ainakin lyhyen aikavälin taloudellisesta perustelusta, ja jäljelle jäävät vain arvoihin pohjaavat perusteet sekä tietysti asuntotilanteella argumentointi, mikäli uutta asuntokantaa ei ole rakennettu. Pitää vain osata olla lujana ja perustella kantansa.</p><p>Aion kuitenkin vastustaa uusia sitoumuksia. Toivottavasti ensi kuntavaaleissa ihmiset muistavat, että Kittilässä on vielä muutakin politiikkaa kuin kunnanjohtajan erottamisella riekkuminen. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin hyvältä, sillä ELY aikoo vähentää sijoituskuntia. Siitä puulaakista ei kuitenkaan koskaan tiedä. Lisäksi ei olisi ensimmäinen kerta, kun osa kunnanhallituksesta yhtäkkiä muuttaisi kantaansa.</p><p>Muuten olen sitä mieltä, että Suomen on erottava eurosta ja EU:sta.</p><p>Akseli Erkkilä (kunnanvaltuustossa sitoutumatton Kittilän Kuntalaislistan valtuutettu)</p><p>30.7.2018</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> En ole vähään aikaan kirjoitellut blogiini maahanmuuttoon liittyviä kirjoituksia. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että en koe minulla olevan uutta sanottavaa aiheeseen liittyen. Lisäksi ainakin minun omassa ”some-kuplassani” maahanmuutto on kestoaihe, josta kirjoittaminen tuntuu jankuttamiselta. Kittilän kunnanvaltuustossa olen asiaa kuitenkin pitänyt esillä ja heilutellut leukojani tasaiseen tahtiin. Nyt iski kuitenkin ”inspis” kirjoittaa aiheesta kuntatasolla eli siellä, missä maahanmuutto lopulta näkyy. Käytän tietopohjanani kokemuksiani kunnanvaltuutettuna ja muualta lukemaani ja kuulemaani.

Kittilään suunniteltiin vastaanottokeskusta viime pakolaiskriisin aikana. Ne aikeet kuitenkin kuivasivat. Vastustin hanketta ankarasti. Minun vastustustani suurempi tekijä lienivät kuitenkin mediassa suurta näkyvyyttä saaneet seksuaalirikokset, joiden jälkeen alettiin vastaanottokeskuspaikkakunnalta edellyttää riittävää määrää poliiseja. Näin Kittilään ei tullutkaan kaikkien onneksi vastaanottokeskusta ja noin kahtasataa turvapaikanhakijaa keskelle kirkonkylää.

Kittilä kuitenkin päätti ottaa vastaan pakolaisia. Ei siis turvapaikanhakijoita, vaan pakolaisia. Vastustin sitäkin. Valtakunnantasolla Suomen pakolaiskiintiö on väkilukuun suhteutettuna suurempi kuin muualla, ja Kittilän väkilukuun suhteutettuna kaavailtu 20 pakolaista (4 perhettä) oli tietysti suuri määrä. Argumentoin kantaani tässä Kansalaisen blogissa tuoreeltaan, kun olin hävinnyt äänestyksen kunnanvaltuustossa.

Nyt tilanne on siis se, että pakolaisia Kittilässä on. Tilanne on myös se, että asuntoja ei ole. Siitä huolimatta, että kun valtuutettuja maaniteltiin äänestämään vastaanottamisen puolesta toteamalla, että meillä on tyhjiä asuntoja ja että valtio maksaa kaiken. Tässä sitä nyt ollaan, ja avaankin nyt, miten pienet kunnat liu’utetaan monikulttuurikouhkaajien mukaan.

Ensimmäinen vaihe, eli pakolaisten vastaanottaminen. Kunnat sopivat pakolaisten vastaanottamisesta valtion, eli hallinnollisesti ELY-keskuksen ja Migrin kanssa. Kunnille luvataan kulujen kattamista kolmeksi tai neljäksi vuodeksi. Turvapaikkamenettelyn kautta tulleilla sopimus on kolme ja kiintiöpakolaisilla neljä vuotta. Tosiasiassa kunta joutuu väkisinkin maksun puolelle, sillä todellisten kustannusten laskeminen on mahdotonta. Maksuosuus ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa suuren suuri, ja todellisia kuluja ei tietenkään mitenkään valtuutetuille edes jälkikäteen eritellä, eikä esimerkiksi sosiaalipuolen kuluista saakaan levittää yksilöitävää tietoa.

Pienissä kunnissa, varsinkin vetovoimaisessa Kittilässä, asuntotilanne on usein huono. Tämä johtuu markkinoiden pienuudesta, jolloin jo 4-5 asunnon varaaminenkin vääristää asuntomarkkinat. Asuntopula aiheuttaa varsinkin pienille yrityksille rekrytointivaikeuksia. Kunnanvaltuutettuja Kittilässä harhautettiin asuntotilanteen suhteen täysin. Asuntotilannetta tarkasteltiin kaudelta, jolloin käyttöaste on matalin. Epäilen myös, että asuntoja oli otettu eri verukkein pois markkinoilta ennakoiden myönteistä valtuuston päätöstä.

Kun sopimusta pakolaisten vastaanottamiseksi tehdään, kaikki siis esitetään mahdollisimman ruusuisena. Ihmettelen, kuinka tämä taktiikka voi toimia, mutta niin se vain toimii. Koskaan, ei koskaan voida ajatella olevan olemassa sellaisia ratkaisuja, joissa ei ole mitään kielteisiä vaikutuksia. Lisäksi tulisi valtuutetun osata laskea, että pitkän aikavälin ratkaisua ei voi perustaa muutaman vuoden valtionrahoituksen varaan. Niin siinä kuitenkin kävi, että osa kunnanhallituksessakin pakolaisten vastaanottamista vastaan äänestäneistä käänsikin kunnanvaltuustossa takkinsa, ja läpi meni.

Toinen vaihe, eli elo uudessa tilanteessa. Kun pakolaisia on kunnassa, pyritään tilanne esittämään kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja mihinkään ei ole vaikutusta. Tietoja homman kustannuksista ei saa kirveelläkään. Kysyin kuluvana ja viime valtuustokauten pakolaisten vastaanottamisen kustannuksista toistuvasti, mutta sain vain suullisia ”musta tuntuu”-vastauksia. Viimein kun sain mustaa valkoisella, oli kyseessä vain laskelma välittömistä kuluista ja tietysti alla valtionosuus, jonka kunta saa. Ei kattavaa kustannustietoa eri kunnan tulosalueilta, joihin tietysti kohdistuu menopainetta.

Asuntotilanne on tietysti huonontunut. Eräässäkin kokouksessa kun asia tuli esille, esitin kysymyksen: ”olisiko asuntotilanne parempi, mikäli pakolaisia ei olisi vastaanotettu”. Kysymys oli tietysti piruuttaan tehty kompa, sillä totta kai se olisi parempi. Tähänkään en saanut vastausta, koska ei tietysti kehdattu sanoa, miten asia on. Sen sijaan on valtuutetuille kehuttu pakolaisten olevan parempia vuokranmaksajia kuin kuntalaiset. Kysyä sopii, kuka se lopullinen vuokranmaksaja todellisuudessa on.

Pimittämisellä ja kaunistelulla saadaan helpotettua niiden valtuutettujen omaatuntoa, jotka äänestivät tietoisesti oman äänestäjäkuntansa mielipiteen vastaisesti.

Kolmas vaihe, eli pakolaispolitiikan ankkurointi. Kunta on hyvä organisaatio, varsinkin pieni kunta. Ihmiset tuntevat toisensa ja päätöksiä tehdään lähellä. Kuitenkin kunnilla kuten kaikilla muillakin organisaatioilla on tapana ruokkia itseään. On luonnollista, että maahanmuuton kanssa työskentelevät haluaisivat työnsä jatkuvan. Siksi usein käy niin, että varsinkaan vakiintuneen pakolaisjärjestelmän puitteissa harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta tulee kunnissa pysyvä olotila, vaikka aluksi luvattiin muuta.

Kaikki pakolaiset eivät jää kuntaan kolmeksi tai neljäksi vuodeksi, joka on sovittu valtion kanssa. Kuitenkin on niin, että eri syistä saattavat vastaanotetut pakolaiset lähteä pois jo aiemmin. Syitä voi olla useita, ja usein aivan hyviäkin. Erityistä palveluntarvetta, johon kotikunta ei pysty vastaamaan. Ongelma ei ole se, että osa lähtee ennen aikojaan vaan se, että tämä ”vapautunut” paikka täytetään uudella – ja luodaan kesken kolmivuotiskauden uusi kolmivuotiskausi, jonka aikana jo perustetut maahanmuuttajien palvelut ovat pystyssä. Tämä tehdään usein ilman valtuuston käsittelyä, sillä aiempi, alkuperäinen päätös ja sitoutumus vaikkapa 20 hengestä tulkitaan oikeutuksena täyttää uusi paikka.

Ja näin, nyt se on pysyvää. Kun aiemmat sitoumukset lakkaavat, on vielä muita voimassa. Tällöin on helppoa perustella valtuustolle, kuinka tämä nyt tulee kalliiksi, kun vain muutaman perheen osalta palvelut korvataan valtion taholta, kun on organisaatio pystyssä ja vähentääkään ei voi. Esimerkiksi puolikasta opettajaa on hankala pitää. Näin tämä toimii, vaikka sopimuskausi ei olisikaan edellisessä kappaleessa kuvatulla tavalla sirpaloitunut. Seuraavaa päätöstä perusteltaisiin sillä, että valmiilla organisaatiolla on halvempaa toimia.

Valtuutetuilta vaatii paljon rohkeutta vastustaa uutta päätöstä tässä tilanteessa. Siinä joutuu luopumaan ainakin lyhyen aikavälin taloudellisesta perustelusta, ja jäljelle jäävät vain arvoihin pohjaavat perusteet sekä tietysti asuntotilanteella argumentointi, mikäli uutta asuntokantaa ei ole rakennettu. Pitää vain osata olla lujana ja perustella kantansa.

Aion kuitenkin vastustaa uusia sitoumuksia. Toivottavasti ensi kuntavaaleissa ihmiset muistavat, että Kittilässä on vielä muutakin politiikkaa kuin kunnanjohtajan erottamisella riekkuminen. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin hyvältä, sillä ELY aikoo vähentää sijoituskuntia. Siitä puulaakista ei kuitenkaan koskaan tiedä. Lisäksi ei olisi ensimmäinen kerta, kun osa kunnanhallituksesta yhtäkkiä muuttaisi kantaansa.

Muuten olen sitä mieltä, että Suomen on erottava eurosta ja EU:sta.

Akseli Erkkilä (kunnanvaltuustossa sitoutumatton Kittilän Kuntalaislistan valtuutettu)

30.7.2018

]]>
0 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258822-miten-maahanmuutto-hivutetaan-kuntaan#comments Kunnat Maahanmuutto Pakolaiset Mon, 30 Jul 2018 14:10:46 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258822-miten-maahanmuutto-hivutetaan-kuntaan
Pohjois-Afrikan maihinnousukeskukset ovat valtava riski http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257415-pohjois-afrikan-maihinnousukeskukset-ovat-valtava-riski <p>Turvapaikanhakijat ovat puhututtaneet viime päivinä voimakkaasti Euroopan johtajia. Uusi Suomi uutisoi 25.6.2018, että tulevassa EU-huippukokouksessa saatetaan päättää EU:n ulkopuolelle perustettavista keskuksista, joissa seulotaan esiin suojelun tarpeessa olevat turvapaikanhakijat. Loput tulijat lähetettäisiin kotiin. Uutisen mukaan EU harkitsee yhteistyön lisäämistä Pohjois-Afrikan maiden kanssa ja niin kutsuttujen alueellisten maihinnousukeskusten perustamista mahdollisesti Marokkoon ja Tunisiaan.*</p><p>&nbsp;</p><p>Koska päätöksiä ei ole vielä tehty, on vaikea arvioida, mitä lopputulema tarkalleen ottaen on. Julkisuudessa esillä olleiden tietojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei itse turvapaikkajärjestelmän ydinongelmaan, maahanmuuttajien massiiviseen määrään Euroopan sisällä, tulla puuttumaan. Suomen taholta on jopa esitetty kiintiöpakolaisjärjestelmän laajempaa käyttöönottoa. Se saattaisi ehkäistä joitakin ikäviä lieveilmiöitä, muttei muuttaisi asiaa parempaan suuremman kuvan osalta: Maahanmuuton ongelmat ovat taloudellis-sosiaalisia ja etnis-kulttuurisia, eivätkä ongelmat poistu sillä, että Eurooppaan tulevia ihmisiä kutsutaan vain näennäisen oikeudellisesti eri nimellä. On myös vakava riski siitä, että kiinteällä pakolaismäärällä joinakin vuosina tulijamäärät ovat suurempia, kuin spontaanin turvapaikkajärjestelmän tilassa. Laaja kiintiöpakolaisjärjestelmä siis huonontaisi entisestään tilannetta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tanskan sosiaalidemokraattien taannoinen ratkaisuehdotus** on loistava. Se sisältää<em><strong> </strong></em><strong>kaksi elementtiä</strong>, jotka molemmat on elintärkeitä saada lopulliseen malliin, sillä jomman kumman elementin puuttuessa järjestelyllä on suuri riski epäonnistua totaalisesti:</p><p><strong>1)</strong> <strong>Turvapaikkahakemuksen käsittelykeskus (vastaanottokeskus) EU:n ulkopuolelle. Täällä turvapaikanhakijat odottavat hakemuksen käsittelyn ajan.</strong> Tämä kohta siis mitä todennäköisimmin sisältyy uuteen mahdolliseen eurooppalaiseen ratkaisuun.</p><p><strong>2)</strong> <strong>Pakolaisleirit EU:n ulkopuolelle. Tänne turvapaikan saaneet ihmiset lähetetään turvaan.</strong> Tanskan sosiaalidemokraatit esittävät mallissaan turvapaikan saaneiden sijoittamista YK:n pakolaisleireille. Pakolaisstatuksen saaneita ei siis oteta Euroopan unionin alueelle turvaan. <strong>Nyt julkisuudessa esillä olleista malleista kohta kaksi puuttuu kokonaan!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Todennäköinen<strong> </strong><strong>1-elementtinen malli </strong>on ongelmallinen vähintään kahdesta syystä: <strong>A)</strong> Maahanmuuttajien tuomat sosiaaliset ja kulttuuriset ongelmat säilyvät edelleen, sillä turvapaikan saaneet pääsevät edelleen Euroopan unionin alueelle sisälle. <strong>B)</strong> A-kohdan itsestäänselvän ongelman lisäksi<strong> <em>vajavainen malli saattaa aiheuttaa jopa <u>uuden riskin</u>: Kun turvapaikkaa hakeakseen ei tarvitse tehdä riskialtista merimatkaa, saattavat turvapaikkaa hakevien määrät <u>nousta</u> räjähdysmäisesti! </em></strong>Matkan kun voisi taittaa pelkästään maateitse.<em> </em>Mikäli siis edellä mainitsemani <strong>elementti 2</strong> (turvapaikan saaneiden sijoittaminen Euroopan unionin ulkopuolelle) puuttuu uudesta mallista kokonaan, on vajavainen 1-elementtinen ratkaisu oikeastaan Euroopalle isompi riski kuin mahdollisuus, ja se<em> </em>kenties vain<em> </em>pahentaa jo ennestään huonoa tilannetta.</p><p>&nbsp;</p><p>Pohjois-Afrikan maihinnousukeskukset ovat siis sellaisenaan valtava riski. Ne eivät välttämättä määrällisesti pienennä Eurooppaan saapuvien määrää, vaan voivat jopa lisätä ihmismassoja. <strong>Ainoa varma tapa estää keskusten muuttumista massamaahanmuuton solmukohdiksi on osoittaa turvapaikan saaneille Euroopan ulkopuolinen paikka, jossa nauttia saadusta edusta.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>* <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251979-juha-sipila-vahvisti-pohjois-afrikan-maihinnousukeskuksilla-laaja-kannatus-eussa">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251979-juha-sipila-vahvisti-pohjois-afrikan-maihinnousukeskuksilla-laaja-kannatus-eussa</a></p><p>&nbsp;</p><p>**&nbsp;https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201802082200728504_ul.shtml</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turvapaikanhakijat ovat puhututtaneet viime päivinä voimakkaasti Euroopan johtajia. Uusi Suomi uutisoi 25.6.2018, että tulevassa EU-huippukokouksessa saatetaan päättää EU:n ulkopuolelle perustettavista keskuksista, joissa seulotaan esiin suojelun tarpeessa olevat turvapaikanhakijat. Loput tulijat lähetettäisiin kotiin. Uutisen mukaan EU harkitsee yhteistyön lisäämistä Pohjois-Afrikan maiden kanssa ja niin kutsuttujen alueellisten maihinnousukeskusten perustamista mahdollisesti Marokkoon ja Tunisiaan.*

 

Koska päätöksiä ei ole vielä tehty, on vaikea arvioida, mitä lopputulema tarkalleen ottaen on. Julkisuudessa esillä olleiden tietojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei itse turvapaikkajärjestelmän ydinongelmaan, maahanmuuttajien massiiviseen määrään Euroopan sisällä, tulla puuttumaan. Suomen taholta on jopa esitetty kiintiöpakolaisjärjestelmän laajempaa käyttöönottoa. Se saattaisi ehkäistä joitakin ikäviä lieveilmiöitä, muttei muuttaisi asiaa parempaan suuremman kuvan osalta: Maahanmuuton ongelmat ovat taloudellis-sosiaalisia ja etnis-kulttuurisia, eivätkä ongelmat poistu sillä, että Eurooppaan tulevia ihmisiä kutsutaan vain näennäisen oikeudellisesti eri nimellä. On myös vakava riski siitä, että kiinteällä pakolaismäärällä joinakin vuosina tulijamäärät ovat suurempia, kuin spontaanin turvapaikkajärjestelmän tilassa. Laaja kiintiöpakolaisjärjestelmä siis huonontaisi entisestään tilannetta.

 

Tanskan sosiaalidemokraattien taannoinen ratkaisuehdotus** on loistava. Se sisältää kaksi elementtiä, jotka molemmat on elintärkeitä saada lopulliseen malliin, sillä jomman kumman elementin puuttuessa järjestelyllä on suuri riski epäonnistua totaalisesti:

1) Turvapaikkahakemuksen käsittelykeskus (vastaanottokeskus) EU:n ulkopuolelle. Täällä turvapaikanhakijat odottavat hakemuksen käsittelyn ajan. Tämä kohta siis mitä todennäköisimmin sisältyy uuteen mahdolliseen eurooppalaiseen ratkaisuun.

2) Pakolaisleirit EU:n ulkopuolelle. Tänne turvapaikan saaneet ihmiset lähetetään turvaan. Tanskan sosiaalidemokraatit esittävät mallissaan turvapaikan saaneiden sijoittamista YK:n pakolaisleireille. Pakolaisstatuksen saaneita ei siis oteta Euroopan unionin alueelle turvaan. Nyt julkisuudessa esillä olleista malleista kohta kaksi puuttuu kokonaan!

 

Todennäköinen 1-elementtinen malli on ongelmallinen vähintään kahdesta syystä: A) Maahanmuuttajien tuomat sosiaaliset ja kulttuuriset ongelmat säilyvät edelleen, sillä turvapaikan saaneet pääsevät edelleen Euroopan unionin alueelle sisälle. B) A-kohdan itsestäänselvän ongelman lisäksi vajavainen malli saattaa aiheuttaa jopa uuden riskin: Kun turvapaikkaa hakeakseen ei tarvitse tehdä riskialtista merimatkaa, saattavat turvapaikkaa hakevien määrät nousta räjähdysmäisesti! Matkan kun voisi taittaa pelkästään maateitse. Mikäli siis edellä mainitsemani elementti 2 (turvapaikan saaneiden sijoittaminen Euroopan unionin ulkopuolelle) puuttuu uudesta mallista kokonaan, on vajavainen 1-elementtinen ratkaisu oikeastaan Euroopalle isompi riski kuin mahdollisuus, ja se kenties vain pahentaa jo ennestään huonoa tilannetta.

 

Pohjois-Afrikan maihinnousukeskukset ovat siis sellaisenaan valtava riski. Ne eivät välttämättä määrällisesti pienennä Eurooppaan saapuvien määrää, vaan voivat jopa lisätä ihmismassoja. Ainoa varma tapa estää keskusten muuttumista massamaahanmuuton solmukohdiksi on osoittaa turvapaikan saaneille Euroopan ulkopuolinen paikka, jossa nauttia saadusta edusta.

 

* https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251979-juha-sipila-vahvisti-pohjois-afrikan-maihinnousukeskuksilla-laaja-kannatus-eussa

 

** https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201802082200728504_ul.shtml

 

]]>
2 http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257415-pohjois-afrikan-maihinnousukeskukset-ovat-valtava-riski#comments Euroopan unioni Eurooppa Maahanmuutto Pakolaiset Turvapaikanhakijat Tue, 26 Jun 2018 03:00:00 +0000 Juha Karjalainen http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257415-pohjois-afrikan-maihinnousukeskukset-ovat-valtava-riski
Suomi voisi ottaa vastaan tuhansia kiintiöpakolaisia http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257239-suomi-voisi-ottaa-vastaan-tuhansia-kiintiopakolaisia <p>Eurooppa on ollut syksystä 2015 lähtien neuvoton suuren turvapaikanhakijamäärän kanssa. Yli miljoona hakijaa vuodessa ylitti maanosan kantokyvyn, sillä se kiihdytti eripuraa yksittäisten valtioiden sisällä ja Euroopan unionin jäsenmaiden välillä.</p><p>Kipuilu ei ole hellittänyt. Se on nyt siirtynyt Euroopan mahtimaan Saksan sisälle horjuttamaan liittokansleri Angela Merkelin asemaa, ja toinen suuri EU-valtio Italia on ajautunut poliittiseen kestokriisiin. Enää ei puhuta vain Unkarin ja Puolan kaltaisten sooloilijoiden eristettävissä olevasta ongelmasta.</p><p>Näissä tunnelmissa eurooppalaiset johtajat tapaavat ensi viikolla Eurooppa-neuvostossa eli huippukokouksessa, johon pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lähtee ajamaan Suomen asiaa. <a href="http://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/european-council/2018/06/28-29/">Kokouksen esityslistalla </a>on ensimmäisenä muuttoliike.</p><p>Pohjalla on komission esitys ja jonkinmoinen kompromissi, mutta asetelma ei näytä tyydyttävän Suomea tai ainakaan sisäministeri Kai Mykkästä (kok.), jonka uudenlaisia ajatuksia olemme saaneet lukea eilen <a href="http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta">Uuden Suomen Puheenvuorosta</a> ja sen jälkeen <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251754-sisaministeri-kai-mykkanen-turvapaikkajarjestelma-tullut-tiensa-paahan-hallitsematon">tehdystä haastattelusta</a>.</p><p>Ministeri Mykkänen viritteli kirjoituksessaan EU:n tasoista järjestelyä, joka pohjautuisi prosessin painopisteen siirtämiseen pakolaisleireille, turvapaikanhakijoiden käännyttämiseen rajalta ja pakolaiskiintiöiden voimakkaaseen nostamiseen. Pakolaiskiintiöiden osalta hän puhui kymmenkertaistamisesta nykyisestä 25 000:sta neljännesmiljoonaan.</p><p>Lopputulos voisi olla hädänalaisten oikeudenmukaisempi kohtelu, salakuljettajien bisneksen hyytyminen sekä hylkypäätöksen saaneiden hakijoiden palauttamisten jyrkkä väheneminen ja sitä kautta kustannussäästöt. Rahaa EU-mailta kuluisi toki leirien ylläpitoon Euroopan ulkopuolella.</p><p><strong>Sisäministeri korostaa EU-yhteistyötä</strong>. Hänen mukaansa &rdquo;jäsenmaiden sooloratkaisut johtavat siihen, että ulkorajavaltiot ovat rajajärjestelyissään jatkuvasti naapureiden painostuksen ja kiskonnan kohteina: Kreikka Turkin, Italia Tunisian ja Libyan, Espanja Marokon, Suomi Venäjän, Puola Valko-Venäjän sekä Unkari Serbian ja Ukrainan&rdquo;.&nbsp;</p><p>Venäjän painostuksesta nähtiin merkkejä vuoden 2016 alussa, kun Suomen itäraja alkoi yllättäen vuotaa. EU-tasoisella &rdquo;Mykkäs-ratkaisulla&rdquo; Suomen ei tarvitsi olla tästä huolissaan, vaan Venäjän viranomaisten rajallemme mahdollisesti auttamat suuretkin turvapaikanhakijaryhmät voisi käännyttää yhteiseen linjaan vedoten pakolaisleireille, joiden kautta he voisivat kyllä päästä unionin alueelle.</p><p>Mykkänen ei ole ensimmäinen suuren eduskuntapuolueen vaikuttaja, joka puhuu nyt ääneen turvapaikanhakijoiden rajalta käännyttämisestä ja Euroopan ulkopuolisten pakolaisleirien toteuttamisesta. Aiemman vastaavan mallin tarjosi jokunen kuukausi sitten SDP:n eduskuntaryhmän lakimies Valtteri Aaltonen.</p><p>&rdquo;Suoraan Euroopassa turvapaikkaa hakevat siirrettäisiin (ehkä rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta) automaattisesti leireille odottamaan omaa vuoroaan&rdquo;, <a href="http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250686-humanitaarisesta-maahanmuutosta-ja-turvapaikkajarjestelmasta">Aaltonen kirjoitti täällä Puheenvuorossa</a>. Hänen mukaansa Euroopan ulkopuolella sijaitsevista pakolaisleireistä pitäisi kehittää kaupunkeja, joiden rakentamiseen asukkaat osallistuisivat.</p><p>Demarien lakimies korostaa sitä, että rahoituksen pitäisi tulla EU:n yhteisten sopimusten kautta, millä &rdquo;torjuttaisiin se ilmeinen mahdollisuus, että jäsenmaat ryhtyisivät poliittisen tuulen käänteiden mukaan kansallisilla päätöksillä leikkaamaan rahoitusosuuttaan ja leirit jäisivät tyhjän päälle&rdquo;.</p><p><strong>Pian nähdään, miten ponnekkaasti</strong> keskustalainen pääministeri Sipilä ottaa huomioon kokoomuslaisen sisäministerin evästyksen, ja jos ottaa niin onnistuuko teesien ajamisessa ensi viikon kokouksessa Brysselissä. Muistissa on, että <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251551-juha-sipila-tallaista-siirtolaispolitiikkaa-suomi-ajaa-eurooppaan">pääministerikin on hiljattain sanonut</a>, että Suomi pyrkii kääntämään painopistettä turvapaikanhausta kiintiöpakolaisjärjestelmään.</p><p>Sisäministeri puhuu kohtalon kesästä Euroopan unionissa:</p><p>&rdquo;Taitaa olla käsillä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä. Jos Eurooppa-neuvosto ei löydä suuntaviivoja ensi viikolla, Angela Merkelin 13 vuoden kausi Saksan liittokanslerina uhkaa katketa heinäkuun alussa. Pitkällä aikavälillä merkittävämpää on, että samalla todennäköisesti päättyy sisärajattoman EU:n aikakausi - ainakin nykymuodossa&rdquo;.&nbsp;</p><p>Kärjistetty näkemys, kuten poliitikoilla usein on tapana, mutta voi osua oikeaankin.</p><p>Mykkäsen ja Aaltosen pohdinnoista sanottakoon, että niissä on ideaa. Meillä olisi varaa ottaa vastaan kiintiöpakolaisia nykyiseen nähden kymmenkertainenkin määrä.</p><p>Avun tarpeessa oikeasti olevat 7 500 pakolaista vuodessa olisi helposti Suomen hallittavissa, jos samaan aikaan olisi varmuus, ettei määrä voisi tuosta oleellisesti nousta.</p> Eurooppa on ollut syksystä 2015 lähtien neuvoton suuren turvapaikanhakijamäärän kanssa. Yli miljoona hakijaa vuodessa ylitti maanosan kantokyvyn, sillä se kiihdytti eripuraa yksittäisten valtioiden sisällä ja Euroopan unionin jäsenmaiden välillä.

Kipuilu ei ole hellittänyt. Se on nyt siirtynyt Euroopan mahtimaan Saksan sisälle horjuttamaan liittokansleri Angela Merkelin asemaa, ja toinen suuri EU-valtio Italia on ajautunut poliittiseen kestokriisiin. Enää ei puhuta vain Unkarin ja Puolan kaltaisten sooloilijoiden eristettävissä olevasta ongelmasta.

Näissä tunnelmissa eurooppalaiset johtajat tapaavat ensi viikolla Eurooppa-neuvostossa eli huippukokouksessa, johon pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lähtee ajamaan Suomen asiaa. Kokouksen esityslistalla on ensimmäisenä muuttoliike.

Pohjalla on komission esitys ja jonkinmoinen kompromissi, mutta asetelma ei näytä tyydyttävän Suomea tai ainakaan sisäministeri Kai Mykkästä (kok.), jonka uudenlaisia ajatuksia olemme saaneet lukea eilen Uuden Suomen Puheenvuorosta ja sen jälkeen tehdystä haastattelusta.

Ministeri Mykkänen viritteli kirjoituksessaan EU:n tasoista järjestelyä, joka pohjautuisi prosessin painopisteen siirtämiseen pakolaisleireille, turvapaikanhakijoiden käännyttämiseen rajalta ja pakolaiskiintiöiden voimakkaaseen nostamiseen. Pakolaiskiintiöiden osalta hän puhui kymmenkertaistamisesta nykyisestä 25 000:sta neljännesmiljoonaan.

Lopputulos voisi olla hädänalaisten oikeudenmukaisempi kohtelu, salakuljettajien bisneksen hyytyminen sekä hylkypäätöksen saaneiden hakijoiden palauttamisten jyrkkä väheneminen ja sitä kautta kustannussäästöt. Rahaa EU-mailta kuluisi toki leirien ylläpitoon Euroopan ulkopuolella.

Sisäministeri korostaa EU-yhteistyötä. Hänen mukaansa ”jäsenmaiden sooloratkaisut johtavat siihen, että ulkorajavaltiot ovat rajajärjestelyissään jatkuvasti naapureiden painostuksen ja kiskonnan kohteina: Kreikka Turkin, Italia Tunisian ja Libyan, Espanja Marokon, Suomi Venäjän, Puola Valko-Venäjän sekä Unkari Serbian ja Ukrainan”. 

Venäjän painostuksesta nähtiin merkkejä vuoden 2016 alussa, kun Suomen itäraja alkoi yllättäen vuotaa. EU-tasoisella ”Mykkäs-ratkaisulla” Suomen ei tarvitsi olla tästä huolissaan, vaan Venäjän viranomaisten rajallemme mahdollisesti auttamat suuretkin turvapaikanhakijaryhmät voisi käännyttää yhteiseen linjaan vedoten pakolaisleireille, joiden kautta he voisivat kyllä päästä unionin alueelle.

Mykkänen ei ole ensimmäinen suuren eduskuntapuolueen vaikuttaja, joka puhuu nyt ääneen turvapaikanhakijoiden rajalta käännyttämisestä ja Euroopan ulkopuolisten pakolaisleirien toteuttamisesta. Aiemman vastaavan mallin tarjosi jokunen kuukausi sitten SDP:n eduskuntaryhmän lakimies Valtteri Aaltonen.

”Suoraan Euroopassa turvapaikkaa hakevat siirrettäisiin (ehkä rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta) automaattisesti leireille odottamaan omaa vuoroaan”, Aaltonen kirjoitti täällä Puheenvuorossa. Hänen mukaansa Euroopan ulkopuolella sijaitsevista pakolaisleireistä pitäisi kehittää kaupunkeja, joiden rakentamiseen asukkaat osallistuisivat.

Demarien lakimies korostaa sitä, että rahoituksen pitäisi tulla EU:n yhteisten sopimusten kautta, millä ”torjuttaisiin se ilmeinen mahdollisuus, että jäsenmaat ryhtyisivät poliittisen tuulen käänteiden mukaan kansallisilla päätöksillä leikkaamaan rahoitusosuuttaan ja leirit jäisivät tyhjän päälle”.

Pian nähdään, miten ponnekkaasti keskustalainen pääministeri Sipilä ottaa huomioon kokoomuslaisen sisäministerin evästyksen, ja jos ottaa niin onnistuuko teesien ajamisessa ensi viikon kokouksessa Brysselissä. Muistissa on, että pääministerikin on hiljattain sanonut, että Suomi pyrkii kääntämään painopistettä turvapaikanhausta kiintiöpakolaisjärjestelmään.

Sisäministeri puhuu kohtalon kesästä Euroopan unionissa:

”Taitaa olla käsillä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä. Jos Eurooppa-neuvosto ei löydä suuntaviivoja ensi viikolla, Angela Merkelin 13 vuoden kausi Saksan liittokanslerina uhkaa katketa heinäkuun alussa. Pitkällä aikavälillä merkittävämpää on, että samalla todennäköisesti päättyy sisärajattoman EU:n aikakausi - ainakin nykymuodossa”. 

Kärjistetty näkemys, kuten poliitikoilla usein on tapana, mutta voi osua oikeaankin.

Mykkäsen ja Aaltosen pohdinnoista sanottakoon, että niissä on ideaa. Meillä olisi varaa ottaa vastaan kiintiöpakolaisia nykyiseen nähden kymmenkertainenkin määrä.

Avun tarpeessa oikeasti olevat 7 500 pakolaista vuodessa olisi helposti Suomen hallittavissa, jos samaan aikaan olisi varmuus, ettei määrä voisi tuosta oleellisesti nousta.

]]>
123 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257239-suomi-voisi-ottaa-vastaan-tuhansia-kiintiopakolaisia#comments Kotimaa Eu:n huippukokous Pakolaiset Turvapaikanhakijat Thu, 21 Jun 2018 10:38:12 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257239-suomi-voisi-ottaa-vastaan-tuhansia-kiintiopakolaisia
68 miljoonaa pakolaista. http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257217-68-miljoonaa-pakolaista <p>Suomi ottaa virallisesti vastaan 750 pakolaista. Se ei ole paljon. Väitetään että ne ovat elintasopakolaisia, eivät siis oikeasti tarvitse turvapaikkaa, tulevat vain paremman elintason perässä, tai peräti loisimaan. Kuitenkin valtaosa noista 68 miljoonasta pakolaisesta menevät pakolaisiksi köyhiin maihin.</p><hr /><p>Sijoituspaikalla ei siis haeta elintasoa, vaan pelkästään turvaa. Pieni osa noista kaikista pakolaisista hakeutuu myös Suomeen, ehkäpä tähän mennessä yhteensä noin promille kaikista pakolaisista on aikojen kuluessa eksynyt Suomeen. Promille olisi jotain noin 60 000.</p><hr /><p>Suomi suhtautuu nihkeästi turvaa hakeviin ihmisiin, suomalaiset ovat vielä nihkeämpiä kuin valtiovalta. Rasismia esiintyy. Väitetään että turvapaikanhakijat romahduttavat Suomen talouden. Heti sotien jälkeen köyhä Suomi kuitenkin elätti, sopeutti ja asutti kymmenkertaisen määrän evakkoja. Talous ei romahtanut.</p><hr /><p>Suomea paremmin on toiminut Ruotsi. Ruotsiin on tullut kymmenkertainen määrä pakolaisia ja kiintiöt ovat seitsenkertaiset, vaikka Ruotsissakin esiintyy rasismia. Varmaankin sitä rasismia esiintyy eniten juuri Ruotsin satojen tuhansien suomalaissiirtolaisten parissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi ottaa virallisesti vastaan 750 pakolaista. Se ei ole paljon. Väitetään että ne ovat elintasopakolaisia, eivät siis oikeasti tarvitse turvapaikkaa, tulevat vain paremman elintason perässä, tai peräti loisimaan. Kuitenkin valtaosa noista 68 miljoonasta pakolaisesta menevät pakolaisiksi köyhiin maihin.


Sijoituspaikalla ei siis haeta elintasoa, vaan pelkästään turvaa. Pieni osa noista kaikista pakolaisista hakeutuu myös Suomeen, ehkäpä tähän mennessä yhteensä noin promille kaikista pakolaisista on aikojen kuluessa eksynyt Suomeen. Promille olisi jotain noin 60 000.


Suomi suhtautuu nihkeästi turvaa hakeviin ihmisiin, suomalaiset ovat vielä nihkeämpiä kuin valtiovalta. Rasismia esiintyy. Väitetään että turvapaikanhakijat romahduttavat Suomen talouden. Heti sotien jälkeen köyhä Suomi kuitenkin elätti, sopeutti ja asutti kymmenkertaisen määrän evakkoja. Talous ei romahtanut.


Suomea paremmin on toiminut Ruotsi. Ruotsiin on tullut kymmenkertainen määrä pakolaisia ja kiintiöt ovat seitsenkertaiset, vaikka Ruotsissakin esiintyy rasismia. Varmaankin sitä rasismia esiintyy eniten juuri Ruotsin satojen tuhansien suomalaissiirtolaisten parissa.

]]>
70 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257217-68-miljoonaa-pakolaista#comments Elintasopakolaiset Pakolaiset Wed, 20 Jun 2018 16:03:32 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257217-68-miljoonaa-pakolaista
Respectiä maahanmuuttajille http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252399-respectia-maahanmuuttajille <p>Suomessa on poliitikoita, joiden koko poliittinen ura on rakennettu maahanmuutolle ja sen vastustamiselle, koska se nähdään jatkuvasti pelkästään negatiivisena asiana. Sitten on niitä poliitikoita, jotka käyttävät tätä hyödyksi omassa politikoinnissaan, mutta silloinkin vain vaaleja edeltävinä kuukausina, epätoivoisessa yrityksessään osoittaa, mitä he poikkeavat niistä toisista poliitikoista.</p><p>Maahanmuuttajataustaisena suomalaisena &rdquo;tasavertaisuus&rdquo;, &rdquo;syrjimättömyys&rdquo;, &rdquo;rasisminvastaisuus&rdquo; ja &rdquo;yhtäläiset mahdollisuudet&rdquo; kuulostavat kovin kauniilta sanoilta. Valitettavan usein pelkiksi sanoiksi ne myös jäävät.</p><p>Sen tajuaa joka kerta kun näkee kansainvälisen maisterisihmisen paistamassa burgereita Mäkkärissä, vaikka hän aktiivisesti hakenut koulutustaan vastaavaa työtä.</p><p>Joka kerta kuulleessaan taas jostain väitöskirjan tehneestä uussuomalaisesta, joka nyt kelpaa vain siivoamaan vessoja.</p><p>Joka kerta kun sinut sivuutetaan työnhaussa, asuntomarkkinoilla ja kaikkialla muuallakin vain siksi, että olet Matin sijaan Muhammed.</p><p>Joka kerta kun kotoasi lähtiessä joudut psyykkaamaan itsesi kaikkien niiden herjojen, päällesi sylkemisten ja fyysisen käsiksikäymisen varalle vain siksi, että haluat osoittaa sisäistä vakaumustasi myös ulkoisesti jonkun kankaanpalan kautta.</p><p>Ovathan oikeusvaltion periaatteet kauniita sanoja, mutta näyttävät ulottuvan vain tietynvärisiin ihmisiin. Muille ne jäävät turhan usein unelmiksi, joiden turvin he pakenivat noita samoja asioita ja periaatteita julmasti polkevista maista.&nbsp;Vaaleaihoiset suomalaiset ovat tasa-arvoisempia kuin muut suomalaiset. </p><p>Kaupunginvaltuutettuna käyn tätä samaa keskustelua jatkuvasti kollegoideni kanssa ja joka kerta se tulee heille yllätyksenä: </p><p>&rdquo;Eihän noin voi olla. Ei täällä Suomessa!&rdquo; </p><p>Näin se ikävä kyllä on. </p><p>Te valtaväestön edustajat vain olette siinä onnekkaan etuoikeutetusta asemassa, että teillä on mahdollisuus purjehtia läpi elämän ilman pelkoa siitä, että ne yhtäläiset mahdollisuudet päättyvät ihonväriisi.&nbsp;Tai sitä, että kaikki sinun edellytyksesi mitätöidään pelkästään taustasi perusteella. </p><p>Ruskeat siskot ja veljet. On aika vaatia enemmän yhteiskunnaltamme ja niiltä ihmisiltä, joista se koostuu. Aika lopettaa piileskely pelon tai häpeän vuoksi. Aika sanoa, että nyt on saatu tarpeeksi ja asioiden on parempi alkaa muuttua. Ei valheita, tyhjiä lupauksia eikä silmien ummistamista &ndash; on ihan sama, kuinka noin tekevät ihmiset motivoivat tekonsa tai kuinka he perustelevat nykytilanteen oikeutuksen. </p><p>Te kaikki varmaan jo tiedättekin, että mm. eläkkeet ovat niitä asioita, jotka muut maksavat. Ei, sinun työuran jälkeistä elämääsi ei todellakaan makseta, sillä rahalla, joka jokaisesta palkkakuitistasi vietiin. Sinun eläkkeesi maksavat ne seuraavat sukupolvet. Ja jos olet havahtunut tuohon, olet varmaan tajunnut myös, kuinka paljon ihmisiä tämä maa tarvitsee työskentelemään, maksamaan veroja ja pitämään eläkkeitä ja koko maata pystyssä? </p><p>Maahanmuutto ja talouskasvu korreloivat läntisissä yhteiskunnissa. Vilkaisepa tilastoja ja vilkaisepa esimerkiksi länsinaapuriin. Pelkästään viime vuonna noita ihmisiä tuli tähän maahan 17 000 lisää. Ne 17 000 tulivat tänne juuri maahanmuuton kautta. </p><p>Valtaväestöä sen sijaan kuoli viime vuonna enemmän kuin tilalle syntyi. Niin monella tapaa maahanmuutto on ainoa kestävä keino ylläpitää tätä maailman onnellisinta hyvinvointiyhteiskuntaa, etenkin sellaista, jossa kymmenet tuhannet eivät joko pysty tai halua työskennellä.&nbsp;</p><p>Me maahanmuuttajat tehdään niitä duuneja jotka monille suomalaisille eivät kelpaa. Meikäläiset todellakin muuttaa työnperässä. Me maahanmuuttajat pidetään huoli niistä vanhuksista, joiden asia monia ei kiinnosta muulloin kuin silloin, kun sillä pääsee lyömään maahanmuuttajia. Me maksetaan niitä veroja, joista sossurahat tulee niin, ettei lusmuilijoiden tarvitse vahingossakaan ottaa vastuuta omasta elämästään.&nbsp;</p><p>Kaikki te mutsienne kellarissa asuvat, internetin keskustelupalstoilla aamukolmelta kännissä ahdistustanne möykkäävät tyypit, jotka syytätte maahanmuuttajia kaikesta, joka teidän omassa elämässänne on pielessä (Esimerkkeinä: koulutuksen, työn, naisen ja näköalojen puute...), miettikääpä voisiko syy olla ihan omassa itsessänne ja omissa valinnoissanne?</p><p>Me elätetään teitä eikä toisinpäin. Sä tarviit meitä ja tää maa tarvii meitä. Ala siis elää sen mukaisesti ja osoita jotain kunnioitusta. Me ollaan samassa veneessä kaikki suomalaiset.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on poliitikoita, joiden koko poliittinen ura on rakennettu maahanmuutolle ja sen vastustamiselle, koska se nähdään jatkuvasti pelkästään negatiivisena asiana. Sitten on niitä poliitikoita, jotka käyttävät tätä hyödyksi omassa politikoinnissaan, mutta silloinkin vain vaaleja edeltävinä kuukausina, epätoivoisessa yrityksessään osoittaa, mitä he poikkeavat niistä toisista poliitikoista.

Maahanmuuttajataustaisena suomalaisena ”tasavertaisuus”, ”syrjimättömyys”, ”rasisminvastaisuus” ja ”yhtäläiset mahdollisuudet” kuulostavat kovin kauniilta sanoilta. Valitettavan usein pelkiksi sanoiksi ne myös jäävät.

Sen tajuaa joka kerta kun näkee kansainvälisen maisterisihmisen paistamassa burgereita Mäkkärissä, vaikka hän aktiivisesti hakenut koulutustaan vastaavaa työtä.

Joka kerta kuulleessaan taas jostain väitöskirjan tehneestä uussuomalaisesta, joka nyt kelpaa vain siivoamaan vessoja.

Joka kerta kun sinut sivuutetaan työnhaussa, asuntomarkkinoilla ja kaikkialla muuallakin vain siksi, että olet Matin sijaan Muhammed.

Joka kerta kun kotoasi lähtiessä joudut psyykkaamaan itsesi kaikkien niiden herjojen, päällesi sylkemisten ja fyysisen käsiksikäymisen varalle vain siksi, että haluat osoittaa sisäistä vakaumustasi myös ulkoisesti jonkun kankaanpalan kautta.

Ovathan oikeusvaltion periaatteet kauniita sanoja, mutta näyttävät ulottuvan vain tietynvärisiin ihmisiin. Muille ne jäävät turhan usein unelmiksi, joiden turvin he pakenivat noita samoja asioita ja periaatteita julmasti polkevista maista. Vaaleaihoiset suomalaiset ovat tasa-arvoisempia kuin muut suomalaiset.

Kaupunginvaltuutettuna käyn tätä samaa keskustelua jatkuvasti kollegoideni kanssa ja joka kerta se tulee heille yllätyksenä:

”Eihän noin voi olla. Ei täällä Suomessa!”

Näin se ikävä kyllä on.

Te valtaväestön edustajat vain olette siinä onnekkaan etuoikeutetusta asemassa, että teillä on mahdollisuus purjehtia läpi elämän ilman pelkoa siitä, että ne yhtäläiset mahdollisuudet päättyvät ihonväriisi. Tai sitä, että kaikki sinun edellytyksesi mitätöidään pelkästään taustasi perusteella.

Ruskeat siskot ja veljet. On aika vaatia enemmän yhteiskunnaltamme ja niiltä ihmisiltä, joista se koostuu. Aika lopettaa piileskely pelon tai häpeän vuoksi. Aika sanoa, että nyt on saatu tarpeeksi ja asioiden on parempi alkaa muuttua. Ei valheita, tyhjiä lupauksia eikä silmien ummistamista – on ihan sama, kuinka noin tekevät ihmiset motivoivat tekonsa tai kuinka he perustelevat nykytilanteen oikeutuksen.

Te kaikki varmaan jo tiedättekin, että mm. eläkkeet ovat niitä asioita, jotka muut maksavat. Ei, sinun työuran jälkeistä elämääsi ei todellakaan makseta, sillä rahalla, joka jokaisesta palkkakuitistasi vietiin. Sinun eläkkeesi maksavat ne seuraavat sukupolvet. Ja jos olet havahtunut tuohon, olet varmaan tajunnut myös, kuinka paljon ihmisiä tämä maa tarvitsee työskentelemään, maksamaan veroja ja pitämään eläkkeitä ja koko maata pystyssä?

Maahanmuutto ja talouskasvu korreloivat läntisissä yhteiskunnissa. Vilkaisepa tilastoja ja vilkaisepa esimerkiksi länsinaapuriin. Pelkästään viime vuonna noita ihmisiä tuli tähän maahan 17 000 lisää. Ne 17 000 tulivat tänne juuri maahanmuuton kautta.

Valtaväestöä sen sijaan kuoli viime vuonna enemmän kuin tilalle syntyi. Niin monella tapaa maahanmuutto on ainoa kestävä keino ylläpitää tätä maailman onnellisinta hyvinvointiyhteiskuntaa, etenkin sellaista, jossa kymmenet tuhannet eivät joko pysty tai halua työskennellä. 

Me maahanmuuttajat tehdään niitä duuneja jotka monille suomalaisille eivät kelpaa. Meikäläiset todellakin muuttaa työnperässä. Me maahanmuuttajat pidetään huoli niistä vanhuksista, joiden asia monia ei kiinnosta muulloin kuin silloin, kun sillä pääsee lyömään maahanmuuttajia. Me maksetaan niitä veroja, joista sossurahat tulee niin, ettei lusmuilijoiden tarvitse vahingossakaan ottaa vastuuta omasta elämästään. 

Kaikki te mutsienne kellarissa asuvat, internetin keskustelupalstoilla aamukolmelta kännissä ahdistustanne möykkäävät tyypit, jotka syytätte maahanmuuttajia kaikesta, joka teidän omassa elämässänne on pielessä (Esimerkkeinä: koulutuksen, työn, naisen ja näköalojen puute...), miettikääpä voisiko syy olla ihan omassa itsessänne ja omissa valinnoissanne?

Me elätetään teitä eikä toisinpäin. Sä tarviit meitä ja tää maa tarvii meitä. Ala siis elää sen mukaisesti ja osoita jotain kunnioitusta. Me ollaan samassa veneessä kaikki suomalaiset. 

]]>
94 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252399-respectia-maahanmuuttajille#comments Maahanmuutto Pakolaiset Politiikka Työllisyys Työperäinen maahanmuutto Fri, 16 Mar 2018 14:41:00 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252399-respectia-maahanmuuttajille
Puola priorisoi omat koululapsensa http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251435-puola-priorisoi-omat-koululapsensa <p>Yle <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10093370">uutisoi,</a> että Puolan sisäministeriö suunnittelee turvapaikkaa hakeneiden ja pakolaisasemassa olevien lasten koulunkäynnin siirtämistä pois yleisistä, puolalaislasten käyttämistä kouluista pakolaiskeskuksiin. Näkisin tässä Puolan viranomaisten pyrkimyksen priorisoida puolalaislasten hyvät oppimistulokset vieraiden integroitumisen edelle.</p><p>Sinänsähän esimerkiksi Suomesta on näyttöä, että ruotsalaislasten siirtäminen omiin kouluihinsa haittaa ruotsinkielisten integroitumista suomenkieliseen Suomeen. On haitannut jo satoja vuosia. Eli epäilyksille, että Puolassa integroitumistulokset heikentyisivät erillisillä kouluilla, on pohjaa.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kirjoittaja on suorittanut opetajan kasvatustieteelliset opinnot ja toiminut opettajana.</em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle uutisoi, että Puolan sisäministeriö suunnittelee turvapaikkaa hakeneiden ja pakolaisasemassa olevien lasten koulunkäynnin siirtämistä pois yleisistä, puolalaislasten käyttämistä kouluista pakolaiskeskuksiin. Näkisin tässä Puolan viranomaisten pyrkimyksen priorisoida puolalaislasten hyvät oppimistulokset vieraiden integroitumisen edelle.

Sinänsähän esimerkiksi Suomesta on näyttöä, että ruotsalaislasten siirtäminen omiin kouluihinsa haittaa ruotsinkielisten integroitumista suomenkieliseen Suomeen. On haitannut jo satoja vuosia. Eli epäilyksille, että Puolassa integroitumistulokset heikentyisivät erillisillä kouluilla, on pohjaa.

 

Kirjoittaja on suorittanut opetajan kasvatustieteelliset opinnot ja toiminut opettajana.

 

]]>
22 http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251435-puola-priorisoi-omat-koululapsensa#comments Koulu Lapset Pakolaiset Tue, 27 Feb 2018 06:02:32 +0000 Risto Jääskeläinen http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251435-puola-priorisoi-omat-koululapsensa
Suomi on keskustelun kehitysmaa http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250718-suomi-on-keskustelun-kehitysmaa <p>Itsenäisyyspuolueen edesmennyt puheenjohtaja Antti Pesonen kuvaili otsikon sanoin maamme keskustelukulttuuria. Etenkin yhteiskunnallisissa asioissa tämä vaikuttaa valitettavan todelta. Päätökset on totuttu tekemään salaisten kabinettien kätköissä, kansan silmiltä ja päivänvalolta piilossa. Sellaiseen kulttuuriin ei sovi avoin kansalaiskeskustelu.</p><p>Jo viime toukokuussa <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201705312200176843_pi.shtml">pääministeri Juha Sipilä ilmoitti, että tässä hallituksessa ei keskustella EU-kansanäänestyksen järjestämisestä</a>. Sampo Terho ehdotti tuolloin kansanäänestyksen järjestämistä, mutta hänkään ei vielä tuolloin ollut niin täysin Sipilän tossun alla kuin nykyään. Pääministerin viesti tuli kuitenkin harvinaisen selväksi: vaihtoehdoista ei sovi keskustella.</p><p>Viimeisimpänä linjauksena <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/241219-petteri-orpo-pani-heti-rajat-sauli-niiniston-avaukselle-euro-meidan-valuutta">valtiovarainministeri Petteri Orpo ilmoitti tällä viikolla, että Suomen eurojäsenyydestä ei tarvitse keskustella</a>. Vaikka aiheen nosti esiin presidentti Niinistö puhuessaan euroon liittyvistä ongelmista, ei niitä Orpon mielestä ole olemassakaan, vaan euro on meille yksinomaan hyvä asia. Mahtaako valtionvarainministeri tietää, kuinka monta kymmentä miljardia EU-aikana on maksettu valtionvelan korkoja yksityispankeille? Luultavasti tietää, koska hän on yksityisen sektorin juoksupoikana ajamassa myös yksityispankkien etua.</p><p>Kepun, kokoomuksen ja sinisten ministerit nauttivat nyt asemastaan ja kyykyttävät kansaa minkä ehtivät. Ja kansahan tykkää, kun kaikki ongelmat voidaan laittaa pakolaisten syyksi. Ikään kuin tavallinen ihminen jotain siitä hyötyisi, jos maahan ei olisi tullut ainuttakaan pakolaista. Ennen pakolaisiahan työttömät, sairaat, vanhukset ja vammaiset söivät ateriansa kultalautasilta ja joivat juomansa kristallilaseista.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itsenäisyyspuolueen edesmennyt puheenjohtaja Antti Pesonen kuvaili otsikon sanoin maamme keskustelukulttuuria. Etenkin yhteiskunnallisissa asioissa tämä vaikuttaa valitettavan todelta. Päätökset on totuttu tekemään salaisten kabinettien kätköissä, kansan silmiltä ja päivänvalolta piilossa. Sellaiseen kulttuuriin ei sovi avoin kansalaiskeskustelu.

Jo viime toukokuussa pääministeri Juha Sipilä ilmoitti, että tässä hallituksessa ei keskustella EU-kansanäänestyksen järjestämisestä. Sampo Terho ehdotti tuolloin kansanäänestyksen järjestämistä, mutta hänkään ei vielä tuolloin ollut niin täysin Sipilän tossun alla kuin nykyään. Pääministerin viesti tuli kuitenkin harvinaisen selväksi: vaihtoehdoista ei sovi keskustella.

Viimeisimpänä linjauksena valtiovarainministeri Petteri Orpo ilmoitti tällä viikolla, että Suomen eurojäsenyydestä ei tarvitse keskustella. Vaikka aiheen nosti esiin presidentti Niinistö puhuessaan euroon liittyvistä ongelmista, ei niitä Orpon mielestä ole olemassakaan, vaan euro on meille yksinomaan hyvä asia. Mahtaako valtionvarainministeri tietää, kuinka monta kymmentä miljardia EU-aikana on maksettu valtionvelan korkoja yksityispankeille? Luultavasti tietää, koska hän on yksityisen sektorin juoksupoikana ajamassa myös yksityispankkien etua.

Kepun, kokoomuksen ja sinisten ministerit nauttivat nyt asemastaan ja kyykyttävät kansaa minkä ehtivät. Ja kansahan tykkää, kun kaikki ongelmat voidaan laittaa pakolaisten syyksi. Ikään kuin tavallinen ihminen jotain siitä hyötyisi, jos maahan ei olisi tullut ainuttakaan pakolaista. Ennen pakolaisiahan työttömät, sairaat, vanhukset ja vammaiset söivät ateriansa kultalautasilta ja joivat juomansa kristallilaseista.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

 

]]>
6 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250718-suomi-on-keskustelun-kehitysmaa#comments EU ja euro Kansalaiskeskustelu Pakolaiset Suomi Fri, 09 Feb 2018 14:26:37 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250718-suomi-on-keskustelun-kehitysmaa
Syyria, SunZi, sohvaperunat ja pakolaiset http://tarvas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250407-syyria-sunzi-sohvaperunat-ja-pakolaiset <p><strong>Kurdit taistelivat tehokkaasti ja uhrautuvaisesti ISIStä vastaan Syyriassa. Länsi, varsinkin USA oli kurdien tärkeä liittolainen. Nyt kun ISIS on paljolti lyöty Syyyriassa, Turkki on hyökännyt Syyriaan kurdien kimppuun.</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Mitä tekee länsi nyt?</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Edes sanoja ei ole liiemmin herunut kurdien hyväksi.</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Venäläisiltä ei apua voi odottaa. Kiinalaisista puhumattakaan.</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Kurdit ovat taas pääosin yksin. Pieni valtioton kansa.</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>(Ellei sitten synny jotain aivan uusia yllättäviä kuvioita.)</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Erittäin hyvä, ajankohtainen kirja Syyrian tilanteesta löytyy 2500 vuoden takaa: Sunzin (Sun Tzu): Sodankäynnin taito.</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Tilanne Kiinassa oli Sunzin aikana monessa sekavassa ja petoksellisessa suhteessa samankaltainen kuin Syyriassa ja se on loppujen lopuksi enemmän tai vähemmän samankaltainen kaikissa konflikteissa. Liittolaisiinkaan ei voi luottaa, koska petos on sodan yksi oleellinen ydin. Sunzi joka sai tuntea sen omissa nahoissaan myös, kirjoitti aiheesta kauniisti.</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Viisaana miehenä hän tajusi, että sota on voitettava jo ennen sotaa. Syyria on hyvä esimerkki täysin päinvastaisesta.</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Ja siksi lisää sotaa, pakolaisia, inhimillistä kärsimystä ja uusia selkauksia on tuleva, jos ei toimita toisin.</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Julman Syyrian sodankin suhteenkin pätee se, että välinpitämättömyys voi olla vaarallisempaa kuin julmuus. On niin usein niin suuri kiusaus olla moraalinen sohvaperuna. Yhden klikkauksen päässä on jo jotain kivempaa. Poliitikoilla on omat pelinsä. Asekauppiaat toimivat johdonmukaisimmin.</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Veikko Tarvainen</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kurdit taistelivat tehokkaasti ja uhrautuvaisesti ISIStä vastaan Syyriassa. Länsi, varsinkin USA oli kurdien tärkeä liittolainen. Nyt kun ISIS on paljolti lyöty Syyyriassa, Turkki on hyökännyt Syyriaan kurdien kimppuun.

 

Mitä tekee länsi nyt?

 

Edes sanoja ei ole liiemmin herunut kurdien hyväksi.

 

Venäläisiltä ei apua voi odottaa. Kiinalaisista puhumattakaan.

 

Kurdit ovat taas pääosin yksin. Pieni valtioton kansa.

 

(Ellei sitten synny jotain aivan uusia yllättäviä kuvioita.)

 

Erittäin hyvä, ajankohtainen kirja Syyrian tilanteesta löytyy 2500 vuoden takaa: Sunzin (Sun Tzu): Sodankäynnin taito.

 

Tilanne Kiinassa oli Sunzin aikana monessa sekavassa ja petoksellisessa suhteessa samankaltainen kuin Syyriassa ja se on loppujen lopuksi enemmän tai vähemmän samankaltainen kaikissa konflikteissa. Liittolaisiinkaan ei voi luottaa, koska petos on sodan yksi oleellinen ydin. Sunzi joka sai tuntea sen omissa nahoissaan myös, kirjoitti aiheesta kauniisti.

 

Viisaana miehenä hän tajusi, että sota on voitettava jo ennen sotaa. Syyria on hyvä esimerkki täysin päinvastaisesta.

 

Ja siksi lisää sotaa, pakolaisia, inhimillistä kärsimystä ja uusia selkauksia on tuleva, jos ei toimita toisin.

 

Julman Syyrian sodankin suhteenkin pätee se, että välinpitämättömyys voi olla vaarallisempaa kuin julmuus. On niin usein niin suuri kiusaus olla moraalinen sohvaperuna. Yhden klikkauksen päässä on jo jotain kivempaa. Poliitikoilla on omat pelinsä. Asekauppiaat toimivat johdonmukaisimmin.

 

Veikko Tarvainen

]]>
1 http://tarvas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250407-syyria-sunzi-sohvaperunat-ja-pakolaiset#comments Moraali Pakolaiset Sota Syyria Sat, 03 Feb 2018 19:43:29 +0000 Veikko Tarvainen http://tarvas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250407-syyria-sunzi-sohvaperunat-ja-pakolaiset
Sodan lapsesta rauhan arkkitehdiksi http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249498-sodan-lapsesta-rauhan-arkkitehdiksi <p>Tuolla alaotsikolla lähettiin eilinen Flinkkilä&amp;Tastula uusintana tänään. Oli mielestäni niin hyvä ohjelma, että pakko nyt laittaa <a href="https://areena.yle.fi/1-4219311">linkki tähän</a> ja suositella kaikkia katsomaan kyseinen ohjelma.</p><p>Julkaisuajaksi laitan tänään sunnuntaina kello 13:07. Yksi henkilö voi kellonajan valinnan ymmärtää. Lisäksi totean vielä, että olisipa vapaavuoron puolella samanlainen ajastusmahdollisuus.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuolla alaotsikolla lähettiin eilinen Flinkkilä&Tastula uusintana tänään. Oli mielestäni niin hyvä ohjelma, että pakko nyt laittaa linkki tähän ja suositella kaikkia katsomaan kyseinen ohjelma.

Julkaisuajaksi laitan tänään sunnuntaina kello 13:07. Yksi henkilö voi kellonajan valinnan ymmärtää. Lisäksi totean vielä, että olisipa vapaavuoron puolella samanlainen ajastusmahdollisuus.

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249498-sodan-lapsesta-rauhan-arkkitehdiksi#comments Opetus Pakolaiset Sota ja Rauha Sun, 21 Jan 2018 11:07:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249498-sodan-lapsesta-rauhan-arkkitehdiksi
Maahanmuuttopolitiikka voisi olla viisasta http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249448-maahanmuuttopolitiikka-voisi-olla-viisasta <p>&nbsp;</p> <p>Keskustelu maahanmuutosta ja rajavalvonnan tehostamisesta velloo Euroopassa, pohjoismaissa ja Suomessa. Talousveturi Saksa näyttää toimivan maahanmuuton magneettina. Sinne muuttaa mm. Tanskasta lisääntyviä määriä kaiken aikaa sikäläisen kovaotteisen integraatioministeri Inger Stöjbergin( keskusta ) kiristäessä maahanmuuttoruuvia . Etuuksia heikennetään&nbsp; ja ulkomaaalaisten kanssa&nbsp; aviossa olevien tanskalasten tuloa takaisin Tanskaan helpotetaan.</p> <p>Suomessa ollaan jälkijunassa. Saattaisi auttaa keskustelua ja ratkaisujen löytämistä ajankohtaiseen ongelmavyyhtiin, jos selkeytettäisiin käsitteitä.</p> <p>Pelkkä maahanmuutto on iso asiaklöntti, josta pitäisi&nbsp; kyetä tekemään selkoa&nbsp; tavalliselle kansalaiselle ymmärrätettävällä tavalla. &nbsp;</p> <p>Maahanmuuttokäsitettä voisi ryhmitellä esim. seuraavasti:</p> <p>1. Työperäinen maahanmuutto: ulkomaalaiset yritykset investoivat Suomeen ja tuovat mukana myös omia avainhenkilöitään. Heitä kiinnostaa mm.tuloverotus, asumimen ja lasten koulutus sekä terveyden hoito</p> <p>2. Opiskelijat:ulkomailta tulevat korkeakoulu- ja ammattikouluopiskelijat. Heitä tulee niin idästä , etelästä kuin lännestäkin. Heitä kiinnostaa mm. onko opetus ilmaista vai maksaako se jotain, opiskelija-asuminen , suomen kielenopiskeleminen,&nbsp; jatko-opiskelumahdollisuudet , työpaikka jne. Mainittakoon, että yli 70 % Suomeen tulleista ulkomaalaisista opiskelijoista jää Suomee. Mikä arvokas osaamis-ja kielitaitolisä vaikkapa vientiyirityksille.</p> <p>3. Pakolaiset:iso osa heistä on lähtenyt&nbsp; sotaa pakoon. Tuorein esimerkki Syyria. Miten heitä parhaiten&nbsp; autetaan. Joko jäämäämn Suomeen tai ohjamaan muualle. Jossain heidänkin pitää olla, kun pommit oavt tuhonnet heidänkotinsa. Monet heistä haluavat jäädä Suomeen töihin.</p> <p>4. Nälkäpakolaiset: kuten monet Afrikan maiden kuivuudesta kärsineet alueet, joista ihmiset vaeltavat kohti vaurasta Eurooppaa. Mitä heille tehdään ja missä heitä ruokitaan?</p> <p>5. Pakolaisten sekaan soluttauneet terroristit. Miten heidät seulotaan esiin ja hoidetaan oikeisiin osoitteisiin?</p> <p>6. Muut : epämääräinen ryhmä eli titteleillä kuten elintasopakolaiset, hyvinvointituristit jne.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ongelmia ja haasteita riittää. Ydinkysymys kuuluu? Kuka päättää me vai muut? Itsenäinen kansallisvaltio, joka kantaa vastuun&nbsp; ja kustannukset tulee myös&nbsp; itse päättää politiikastaan. Toki yhteistyössä ja mielellään yhteisymmärryksessä vaikkapa muiden pohjoismaiden tai jopa EU:kin kanssa.</p> <p>On toimittava omilla eikä jonkun Brysselin ehdoilla.</p> <p>Hyvinä aikoina talouden kasvaessa kohisten ja työvoimapulasta kärsittäessä kansalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on sallivampaa kuin korkean työttömyyden aikana.</p> <p>Missään tapauksessa työttömyys-, leipä-&nbsp; tai asuntojonossa seisova suomenkansalainen ei&nbsp; saa tuntea, että heitä yhteiskunta kohtelee huonommin kuin tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä.</p> <p>Katkeruus herättää vihaa ja viha kasvattaa&nbsp; väkivaltaa ja levottumuutta. Jopa yhteiskuntarauha saattaa joutua uhatuksi.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Keskustelu maahanmuutosta ja rajavalvonnan tehostamisesta velloo Euroopassa, pohjoismaissa ja Suomessa. Talousveturi Saksa näyttää toimivan maahanmuuton magneettina. Sinne muuttaa mm. Tanskasta lisääntyviä määriä kaiken aikaa sikäläisen kovaotteisen integraatioministeri Inger Stöjbergin( keskusta ) kiristäessä maahanmuuttoruuvia . Etuuksia heikennetään  ja ulkomaaalaisten kanssa  aviossa olevien tanskalasten tuloa takaisin Tanskaan helpotetaan.

Suomessa ollaan jälkijunassa. Saattaisi auttaa keskustelua ja ratkaisujen löytämistä ajankohtaiseen ongelmavyyhtiin, jos selkeytettäisiin käsitteitä.

Pelkkä maahanmuutto on iso asiaklöntti, josta pitäisi  kyetä tekemään selkoa  tavalliselle kansalaiselle ymmärrätettävällä tavalla.  

Maahanmuuttokäsitettä voisi ryhmitellä esim. seuraavasti:

1. Työperäinen maahanmuutto: ulkomaalaiset yritykset investoivat Suomeen ja tuovat mukana myös omia avainhenkilöitään. Heitä kiinnostaa mm.tuloverotus, asumimen ja lasten koulutus sekä terveyden hoito

2. Opiskelijat:ulkomailta tulevat korkeakoulu- ja ammattikouluopiskelijat. Heitä tulee niin idästä , etelästä kuin lännestäkin. Heitä kiinnostaa mm. onko opetus ilmaista vai maksaako se jotain, opiskelija-asuminen , suomen kielenopiskeleminen,  jatko-opiskelumahdollisuudet , työpaikka jne. Mainittakoon, että yli 70 % Suomeen tulleista ulkomaalaisista opiskelijoista jää Suomee. Mikä arvokas osaamis-ja kielitaitolisä vaikkapa vientiyirityksille.

3. Pakolaiset:iso osa heistä on lähtenyt  sotaa pakoon. Tuorein esimerkki Syyria. Miten heitä parhaiten  autetaan. Joko jäämäämn Suomeen tai ohjamaan muualle. Jossain heidänkin pitää olla, kun pommit oavt tuhonnet heidänkotinsa. Monet heistä haluavat jäädä Suomeen töihin.

4. Nälkäpakolaiset: kuten monet Afrikan maiden kuivuudesta kärsineet alueet, joista ihmiset vaeltavat kohti vaurasta Eurooppaa. Mitä heille tehdään ja missä heitä ruokitaan?

5. Pakolaisten sekaan soluttauneet terroristit. Miten heidät seulotaan esiin ja hoidetaan oikeisiin osoitteisiin?

6. Muut : epämääräinen ryhmä eli titteleillä kuten elintasopakolaiset, hyvinvointituristit jne.

 

Ongelmia ja haasteita riittää. Ydinkysymys kuuluu? Kuka päättää me vai muut? Itsenäinen kansallisvaltio, joka kantaa vastuun  ja kustannukset tulee myös  itse päättää politiikastaan. Toki yhteistyössä ja mielellään yhteisymmärryksessä vaikkapa muiden pohjoismaiden tai jopa EU:kin kanssa.

On toimittava omilla eikä jonkun Brysselin ehdoilla.

Hyvinä aikoina talouden kasvaessa kohisten ja työvoimapulasta kärsittäessä kansalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on sallivampaa kuin korkean työttömyyden aikana.

Missään tapauksessa työttömyys-, leipä-  tai asuntojonossa seisova suomenkansalainen ei  saa tuntea, että heitä yhteiskunta kohtelee huonommin kuin tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä.

Katkeruus herättää vihaa ja viha kasvattaa  väkivaltaa ja levottumuutta. Jopa yhteiskuntarauha saattaa joutua uhatuksi.

 

]]>
5 http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249448-maahanmuuttopolitiikka-voisi-olla-viisasta#comments Elintasopakolaiset Opiskelu Pakolaiset Työperäinen maahanmuutto Sat, 20 Jan 2018 07:00:36 +0000 Martti Issakainen http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249448-maahanmuuttopolitiikka-voisi-olla-viisasta