Suomi http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132687/all Thu, 20 Jun 2019 11:32:50 +0300 fi Juhannus 25 vuotta sitten – EU:n liittymissopimus allekirjoitettiin Korfulla http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277541-juhannus-25-vuotta-sitten-eun-liittymissopimus-allekirjoitettiin-korfulla <p><em>Mielenkiintoisina aikoina on kiinnostavaa lukea muutamista päiväkirjoista, miten asiat silloin &ndash; määrävuosia sitten &ndash; menivät. Tai miten ne koettiin, miltä tuntuivat.&nbsp; Siis kyseisen päiväkirjan pitäjän kirjaamina.</em></p><p>*</p><p><strong>Juhannus 25 vuotta sitten &ndash; EU:n liittymissopimus allekirjoitettiin Korfulla</strong></p><p>Uusien EU-jäsenmaiden liittymistä koskeva sopimus allekirjoitettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa, juhannuksena 24.6.1994 Korfulla.</p><p>Euroopan Unionin jäseneksi hakeutumisen rautaisannos, tiivis prosessikuvaus, on luettavissa Eduskunnan sivuilta: <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx"><u>https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx</u></a></p><p>*</p><p>Itse <strong>liittymissopimus</strong>, Korfulla juhannuksena 1995 allekirjoitettu paperi, on nimeltään konstikas:</p><p>&rdquo;<strong>Sopimus</strong></p><p><strong><em>Sopimus</em></strong><em> Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan (Euroopan unionin jäsenvaltiot) ja Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan <strong>välillä Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin</strong></em>.&rdquo;</p><p>Helsinki, [Ulkoasiainministeriö], 1994. <a href="https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/selma.157459" target="_blank"><u>Saatavuus Eduskunnan kirjastossa</u></a> &gt; <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/eu-liittymissopimus.aspx"><u>https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/eu-liittymissopimus.aspx</u></a></p><p>Päällimmäinen huomio on se, että Suomi ja muut uudet, jäsenyyttä hakevat, maat (Ruotsi ja Itävalta, ja vielä tuossa vaiheessa pelissä mukana ollut Norja) eivät siis allekirjoittaneet sopimusta liittymishankkeesta EU:n ja sen komission kanssa, vaan tuolloisten EU:n (joka taisi silloin vielä olla meikäläisittäin EY, vh) jäsenmaiden kanssa.&nbsp; Mikä itseasiassa oli tietenkin luonnollista ja oikein, juridisesti pitävää, ja hyvä, sillä jäsenmaat olivat itsenäisiä valtioita, aivan kuin neljä hakevaa sopija-osapuolella ollutta valtiota. &nbsp;</p><p>Norja harkitsi lopulta asian toisin, ja jäi omilleen.</p><p>Mutta se ei ole tämän blogin pääasia.</p><p>*</p><p><strong>Päivät päiväkirjojen lehdillä</strong></p><p>Olen tottunut erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa, tai jopa ilman mitään nimettävissä olevaa yhteyttä, tottunut lukemana muutamia <strong>klassisia päiväkirjoja</strong>, sellaisia kuin <strong>Samuel Pepysin</strong> (kummallisen nuoruuteni huikaisevia lukuelämyksiä), <strong>Juho Kusti Paasikivi, Urho Kaleva Kekkonen</strong> &ndash; ja säästääksemme aikaa, jätän luetteloinnin vähemmälle, ja hyppään suoraan tämänkertaiseen lukukohteeseeni, <strong>Erkki Sakari Tuomiojan</strong> päiväkirjaan.</p><p>Mitä Erkki Tuomioja kertoo Korfusta neljännesvuosisata sitten?</p><p>Odotukset ovat korkealla, tosin tarkemmin määrittelemättömät, eivätkä tuota pettymystä.</p><p>Laatu korvaa määrän. Mitään perusteellista kontekstuaalista tapauskuvausta emme saa.&nbsp; Saamme tämän, kauniin, lujan ja ehdottoman oireellisen kuvauksen Euroopan Unioniin liittymisen erään kulminaatiohetken kuvauksena:</p><p>SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan ja puolueen neuvottelukokoonpanon ytimeen kuulunut Tuomioja kirjoittaa:</p><p>&rdquo;<strong>Keskiviikko, 22. kesäkuuta 1994;</strong></p><p><em>Aamulla Finnairin koneella Ateenana, sitten on yli kuuden tunnin odotus ennen seuraavaa Korfun konetta.&nbsp; Se on jonkin verran myöhässä ja kun vastaanottoseremoniat Korfun kentällä tarkoittavat pääasiassa norkoilemista VIP-huoneessa &ndash; jonne on tuotu myös <strong>Jeltsinin</strong> oma Venäjän vaakunalla varustettu erikoispuhelin huomista varten &ndash; ehdin perille PES:n kokoushotelliin juuri kun johtajat ovat menossa sisään illalliselleen.&nbsp; Isäntänä on vanha ja sairas <strong>Andreas Papandreou</strong>, joka makaaberisti puuteroituine kasvoineen ja maalattuine huulineen tuo <strong>Conny Fredrissonin</strong> mielestä mieleen lähinnä amerikkalaisen hautaustoimiston sminkkaaman ruumiin</em>.&rdquo;</p><p>*</p><p>&rdquo;<strong>Torstai, 23. kesäkuuta</strong> 1994;</p><p><em>Aamukahvilla Mats Hellström ja Allan Larsson raportoivat eilisestä johtajaillallisesta.&nbsp; Oli keskusteltu sosialistiryhmän valinnoista, joissa oli todettu <strong>Pauline Greenin</strong> olevan vahvin ehdokas ryhmän johtoon, ja että parlamentin puhemieheksi tarjotaan <strong>Cotia</strong> tai (<strong>Klaus) Hänchiä</strong>.&nbsp; Tarkempi analyysi uudesta parlamentista kuitenkin osoittaa sen olevan edeltäjäänsä oikeistolaisempi eikä puna-vihreää enemmistöä enää ole, mutta oikeisto on myös vasemmistoa hajanaisempi, joten jotain mahdollisuuksia on.&nbsp; Paljon riippuu jo (<strong>Silvio) Berlusconin</strong> Forza Italian ryhmittymisestä.&nbsp; Myöhemmin päivällä Lipponen välittää heille kerrotun, että (<strong>Helmut) Kohl</strong> olisi tekemässä jotain diiliä Berlusconin kanssa FI:n ottamisesta EPP-ryhmään ja että pelinappulana olisi Italian maitokiintiön ylityksiä koskeva EU-lasku.</em></p><p><em>Kokouksessa on n. 60 osanottajaa.&nbsp; <strong>Papandreou</strong> käy avaamassa, mutta lähtee pian pois jättäen PASOK:n puhemieheksi <strong>Pangalos</strong>in.&nbsp; Pääministereistä ovat mukana <strong>Brundtland, Franz Vranitsky ja Paul Nyrop Rasmussen</strong>, mutta muuten puoluejohtajiakaan ei kovin montaa ole paikalla.&nbsp; Ranskassa ei <strong>Michael Rocardin</strong> potkujen, Italiassa <strong>Acchile Occhetton</strong> eron ja Englannissa&nbsp; <strong>John Smithin</strong> kuoleman jälkeen vielä sellaista edes olekaan, mutta poissa ovat myös mm. <strong>Scharping, Gonzales ja Carlsson</strong>.&nbsp; Keskustelun pohjustavat Pangalos ja <strong>Delors</strong>.&nbsp; Aiheina ovat huippukokouksen asiat, erityisesti valkoinen kirja, mutta kolmituntisessa keskustelussa puututaan kaikkeen muuhunkin sekä hyväksytään tavanomainen julkilausuma.</em></p><p><em>Minusta keskustelussa, jota seuraan tarkoin, ei kovin kuolemattomia ajatuksia esitetä.&nbsp; Se tuo kuitenkin mielenkiintoisella tavalla esiin sen miten samat koko EU:ta halkaisevat jännitteet näkyvät vain astetta lievemmin tässä sosialistiporukassa.&nbsp; Porukka ei esim. ole ilmeisesti yrittänytkään päätyä mihinkään sosialistien yhteiseen näkemykseen komission pj-kysymyksessä.&nbsp; Tämänkin perusteella jään miettimään, kuinka pahasti me johdamme ihmisiä Pohjoismaissa harhaan kun koitamme antaa kuvan siitä miten Euroopassa sosialistit muka yhtenäisesti ajavat kaikkia meidän tärkeinä pitämiämme asioita.</em></p><p><em>Toinen täällä vahvistunut, jo jonkin aikaa itänyt epäilykseni kohdistuu siihen, miten vakavissaan pohjoismaat ovat vaatiessaan avoimuuden lisäämistä EU:n päätöksenteossa.&nbsp; Sen kanssa ei ole kovin hyvässä sopusoinnussa se täälläkin useita kertoja milloin missäkin yhteydessä toistettu vetoomus, ettei tuota tai tätä asiaa pidä nyt ottaa ainakaan julkisesti esille ennen Pohjoismaiden kansanäänestyksiä sen vuoksi että se voisi vaikuttaa epäsuotuisasti tulokseen.</em></p><p><em>Paluulento Ateenaan.&rdquo;</em></p><p>*</p><p>Tämä on niin terävä ja paljon paljastava teksti, että tätä ei tee mieli ruveta kummemmin kommentoimalla käpälöimään.&nbsp; Viisaalle vähempikin riittää.</p><p>Yleensäkin on niin, että todistuksia kuunnellessa, on melkeinpä poikkeuksetta hedelmällisempi ja havainnollisempi kuunnella penseää kuin kuumaa.&nbsp; Siis mieluummin epäuskoisen ja agnostisen todistusta kuin uskossaan vahvan.&nbsp;</p><p>Tänä juhannuksena, jos aikaa jää, muistakaamme Suomen EU-jäsenyyden hakemisen 25-vuotispäivää, vaikkapa lukemalla Erkki Tuomiojan päiväkirjaa noilta ajoilta.</p><p>*</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mielenkiintoisina aikoina on kiinnostavaa lukea muutamista päiväkirjoista, miten asiat silloin – määrävuosia sitten – menivät. Tai miten ne koettiin, miltä tuntuivat.  Siis kyseisen päiväkirjan pitäjän kirjaamina.

*

Juhannus 25 vuotta sitten – EU:n liittymissopimus allekirjoitettiin Korfulla

Uusien EU-jäsenmaiden liittymistä koskeva sopimus allekirjoitettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa, juhannuksena 24.6.1994 Korfulla.

Euroopan Unionin jäseneksi hakeutumisen rautaisannos, tiivis prosessikuvaus, on luettavissa Eduskunnan sivuilta: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx

*

Itse liittymissopimus, Korfulla juhannuksena 1995 allekirjoitettu paperi, on nimeltään konstikas:

Sopimus

Sopimus Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan (Euroopan unionin jäsenvaltiot) ja Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan välillä Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin.”

Helsinki, [Ulkoasiainministeriö], 1994. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa > https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/eu-liittymissopimus.aspx

Päällimmäinen huomio on se, että Suomi ja muut uudet, jäsenyyttä hakevat, maat (Ruotsi ja Itävalta, ja vielä tuossa vaiheessa pelissä mukana ollut Norja) eivät siis allekirjoittaneet sopimusta liittymishankkeesta EU:n ja sen komission kanssa, vaan tuolloisten EU:n (joka taisi silloin vielä olla meikäläisittäin EY, vh) jäsenmaiden kanssa.  Mikä itseasiassa oli tietenkin luonnollista ja oikein, juridisesti pitävää, ja hyvä, sillä jäsenmaat olivat itsenäisiä valtioita, aivan kuin neljä hakevaa sopija-osapuolella ollutta valtiota.  

Norja harkitsi lopulta asian toisin, ja jäi omilleen.

Mutta se ei ole tämän blogin pääasia.

*

Päivät päiväkirjojen lehdillä

Olen tottunut erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa, tai jopa ilman mitään nimettävissä olevaa yhteyttä, tottunut lukemana muutamia klassisia päiväkirjoja, sellaisia kuin Samuel Pepysin (kummallisen nuoruuteni huikaisevia lukuelämyksiä), Juho Kusti Paasikivi, Urho Kaleva Kekkonen – ja säästääksemme aikaa, jätän luetteloinnin vähemmälle, ja hyppään suoraan tämänkertaiseen lukukohteeseeni, Erkki Sakari Tuomiojan päiväkirjaan.

Mitä Erkki Tuomioja kertoo Korfusta neljännesvuosisata sitten?

Odotukset ovat korkealla, tosin tarkemmin määrittelemättömät, eivätkä tuota pettymystä.

Laatu korvaa määrän. Mitään perusteellista kontekstuaalista tapauskuvausta emme saa.  Saamme tämän, kauniin, lujan ja ehdottoman oireellisen kuvauksen Euroopan Unioniin liittymisen erään kulminaatiohetken kuvauksena:

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan ja puolueen neuvottelukokoonpanon ytimeen kuulunut Tuomioja kirjoittaa:

Keskiviikko, 22. kesäkuuta 1994;

Aamulla Finnairin koneella Ateenana, sitten on yli kuuden tunnin odotus ennen seuraavaa Korfun konetta.  Se on jonkin verran myöhässä ja kun vastaanottoseremoniat Korfun kentällä tarkoittavat pääasiassa norkoilemista VIP-huoneessa – jonne on tuotu myös Jeltsinin oma Venäjän vaakunalla varustettu erikoispuhelin huomista varten – ehdin perille PES:n kokoushotelliin juuri kun johtajat ovat menossa sisään illalliselleen.  Isäntänä on vanha ja sairas Andreas Papandreou, joka makaaberisti puuteroituine kasvoineen ja maalattuine huulineen tuo Conny Fredrissonin mielestä mieleen lähinnä amerikkalaisen hautaustoimiston sminkkaaman ruumiin.”

*

Torstai, 23. kesäkuuta 1994;

Aamukahvilla Mats Hellström ja Allan Larsson raportoivat eilisestä johtajaillallisesta.  Oli keskusteltu sosialistiryhmän valinnoista, joissa oli todettu Pauline Greenin olevan vahvin ehdokas ryhmän johtoon, ja että parlamentin puhemieheksi tarjotaan Cotia tai (Klaus) Hänchiä.  Tarkempi analyysi uudesta parlamentista kuitenkin osoittaa sen olevan edeltäjäänsä oikeistolaisempi eikä puna-vihreää enemmistöä enää ole, mutta oikeisto on myös vasemmistoa hajanaisempi, joten jotain mahdollisuuksia on.  Paljon riippuu jo (Silvio) Berlusconin Forza Italian ryhmittymisestä.  Myöhemmin päivällä Lipponen välittää heille kerrotun, että (Helmut) Kohl olisi tekemässä jotain diiliä Berlusconin kanssa FI:n ottamisesta EPP-ryhmään ja että pelinappulana olisi Italian maitokiintiön ylityksiä koskeva EU-lasku.

Kokouksessa on n. 60 osanottajaa.  Papandreou käy avaamassa, mutta lähtee pian pois jättäen PASOK:n puhemieheksi Pangalosin.  Pääministereistä ovat mukana Brundtland, Franz Vranitsky ja Paul Nyrop Rasmussen, mutta muuten puoluejohtajiakaan ei kovin montaa ole paikalla.  Ranskassa ei Michael Rocardin potkujen, Italiassa Acchile Occhetton eron ja Englannissa  John Smithin kuoleman jälkeen vielä sellaista edes olekaan, mutta poissa ovat myös mm. Scharping, Gonzales ja Carlsson.  Keskustelun pohjustavat Pangalos ja Delors.  Aiheina ovat huippukokouksen asiat, erityisesti valkoinen kirja, mutta kolmituntisessa keskustelussa puututaan kaikkeen muuhunkin sekä hyväksytään tavanomainen julkilausuma.

Minusta keskustelussa, jota seuraan tarkoin, ei kovin kuolemattomia ajatuksia esitetä.  Se tuo kuitenkin mielenkiintoisella tavalla esiin sen miten samat koko EU:ta halkaisevat jännitteet näkyvät vain astetta lievemmin tässä sosialistiporukassa.  Porukka ei esim. ole ilmeisesti yrittänytkään päätyä mihinkään sosialistien yhteiseen näkemykseen komission pj-kysymyksessä.  Tämänkin perusteella jään miettimään, kuinka pahasti me johdamme ihmisiä Pohjoismaissa harhaan kun koitamme antaa kuvan siitä miten Euroopassa sosialistit muka yhtenäisesti ajavat kaikkia meidän tärkeinä pitämiämme asioita.

Toinen täällä vahvistunut, jo jonkin aikaa itänyt epäilykseni kohdistuu siihen, miten vakavissaan pohjoismaat ovat vaatiessaan avoimuuden lisäämistä EU:n päätöksenteossa.  Sen kanssa ei ole kovin hyvässä sopusoinnussa se täälläkin useita kertoja milloin missäkin yhteydessä toistettu vetoomus, ettei tuota tai tätä asiaa pidä nyt ottaa ainakaan julkisesti esille ennen Pohjoismaiden kansanäänestyksiä sen vuoksi että se voisi vaikuttaa epäsuotuisasti tulokseen.

Paluulento Ateenaan.”

*

Tämä on niin terävä ja paljon paljastava teksti, että tätä ei tee mieli ruveta kummemmin kommentoimalla käpälöimään.  Viisaalle vähempikin riittää.

Yleensäkin on niin, että todistuksia kuunnellessa, on melkeinpä poikkeuksetta hedelmällisempi ja havainnollisempi kuunnella penseää kuin kuumaa.  Siis mieluummin epäuskoisen ja agnostisen todistusta kuin uskossaan vahvan. 

Tänä juhannuksena, jos aikaa jää, muistakaamme Suomen EU-jäsenyyden hakemisen 25-vuotispäivää, vaikkapa lukemalla Erkki Tuomiojan päiväkirjaa noilta ajoilta.

*

 

]]>
7 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277541-juhannus-25-vuotta-sitten-eun-liittymissopimus-allekirjoitettiin-korfulla#comments Erkki Tuomioja EU:n liittymissopimus Euroopan unioni Korfu 1994 Suomi Thu, 20 Jun 2019 08:32:50 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277541-juhannus-25-vuotta-sitten-eun-liittymissopimus-allekirjoitettiin-korfulla
Valtio oman rahankeräyslakinsa hampaissa, ei saa julkaista tilinumeroa http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277423-valtio-oman-rahankerayslakinsa-hampaissa-ei-saa-julkaista-tilinumeroa <p>Nyt olen nähnyt kaiken. Valtio on joutunut oman rahankeräyslakinsa hampaisiin. Valtikokonttorilta kysyttiin tänään Twitterissä, <a href="https://twitter.com/Ganeshas/status/1140500445774921730">miten valtiolle voi lahjoittaa rahaa vapaaehtoisesti</a>. Valtiokonttorin vastaus oli todella hämmentävä. Konttori ei voi julkaista tilinumeroaan netissä Suomen rahankeräyslain mukaan :D</p><p>Koko <a href="https://twitter.com/Valtiokonttori/status/1140509175505739777">vastaus</a> kuuluu:</p><p><strong><em>&quot;Valtiolle voi lahjoittaa oma-aloitteisesti. Emme voi ilmoittaa tilinumeroa julkisesti, esimerkiksi Twitterissä tai verkkosivuilla, koska valtio ei voi lain mukaan saada rahankeräyslupaa tai järjestää rahankeräyksiä. Tilinumeroa voi kysyä Valtiokonttorista.&quot;</em></strong></p><p>Jos jopa Suomen valtio on ongelmissa johtuen jonnekin tsaarin ajoille jämähtäneestä rahankeräyslaista, niin eikö olisi jo aika pistää laki remonttiin? Samalla voitaisiin mahdollistaa täysimääräisesti digiajan joukkorahoitusmahdollisuudet ja lopettaa esimerkiksi <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/66422-wikipedia-teki-rikoksensuomessa-laki-jai-1900-luvulle">Wikipedian ja muiden vastaavien palveluiden sekä rehellisten ihmisten häirintä</a> asian tiimoilta.</p><p>Janne Paalijärvi - <a href="http://paalijarvi.fi/" target="_blank" title="http://paalijarvi.fi/">http://paalijarvi.fi/</a><br />Facebook: <a href="https://www.facebook.com/paalijarvi" target="_blank" title="https://www.facebook.com/paalijarvi">https://www.facebook.com/paalijarvi</a><br />Twitter: <a href="https://twitter.com/paalijarvi" target="_blank" title="https://twitter.com/paalijarvi">https://twitter.com/paalijarvi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt olen nähnyt kaiken. Valtio on joutunut oman rahankeräyslakinsa hampaisiin. Valtikokonttorilta kysyttiin tänään Twitterissä, miten valtiolle voi lahjoittaa rahaa vapaaehtoisesti. Valtiokonttorin vastaus oli todella hämmentävä. Konttori ei voi julkaista tilinumeroaan netissä Suomen rahankeräyslain mukaan :D

Koko vastaus kuuluu:

"Valtiolle voi lahjoittaa oma-aloitteisesti. Emme voi ilmoittaa tilinumeroa julkisesti, esimerkiksi Twitterissä tai verkkosivuilla, koska valtio ei voi lain mukaan saada rahankeräyslupaa tai järjestää rahankeräyksiä. Tilinumeroa voi kysyä Valtiokonttorista."

Jos jopa Suomen valtio on ongelmissa johtuen jonnekin tsaarin ajoille jämähtäneestä rahankeräyslaista, niin eikö olisi jo aika pistää laki remonttiin? Samalla voitaisiin mahdollistaa täysimääräisesti digiajan joukkorahoitusmahdollisuudet ja lopettaa esimerkiksi Wikipedian ja muiden vastaavien palveluiden sekä rehellisten ihmisten häirintä asian tiimoilta.

Janne Paalijärvi - http://paalijarvi.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/paalijarvi
Twitter: https://twitter.com/paalijarvi

]]>
6 http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277423-valtio-oman-rahankerayslakinsa-hampaissa-ei-saa-julkaista-tilinumeroa#comments Rahankeräyslaki Suomi Mon, 17 Jun 2019 07:34:19 +0000 Janne Paalijärvi http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277423-valtio-oman-rahankerayslakinsa-hampaissa-ei-saa-julkaista-tilinumeroa
Nato-optio, tuhannen kerran http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277385-nato-optio-tuhannen-kerran <p>Olipa täällä blogistaniassa kerrassaan tyhjentävä kirjoitus tietämättömyydestä ns. Nato-optio -asiassa. En ole enää hirveästi viitsinyt puuttua optioasiaan sen jälkeen kun presidenttikin ilmoitti ettei viitsi käyttää ko. ilmaisua. Teen kuitenkin poikkeuksen koska kirjoitus paljasti sen ilmeisimmän suomalaisten virheluulon:&nbsp;Pahassa paikassa Suomesta tulee Naton jäsen, jos Suomi vetää optiokortin esiin.</p><p>Veikkaan että suurella osalla suomalaisia on juuri sama käsitys &quot;Nato-optiosta&quot;. Vain tietämättömät tai aidosti typerykset luulevat että Suomi pääsee automaattisesti Naton jäseneksi jos tilanne on paha.</p><p>En tiedä monta kertaa tämä pitää sanoa että asia ymmärretään. Jos kykyä ymmärrykseen ei ole, ei kai sille mitään voi. Suomella ei ole Nato-optiota. Suomi ei automaattisesti pääse jäseneksi, jos tilanne menee huonoksi. En viitsi enää tätä edes perustella koska &quot;Nato-option&quot; ilosanoman levittäjillä on omista väitteistään todistustaakka.</p><p>Hölmöimmät voivat silti lähestyä ongelmaa seuraavien selvittelyjen kautta:</p><p>- kuka tai pikemminkin ketkä päättävät jäsenyydestä loppupeleissä?<br />- tarvitaanko jäsenyyteen Nato-maiden yksimielisyys<br />- mikä on hakemus, mikä on jäsenyys<br />- mitä Nato on kertonut jäsenien ottamisesta ns. pahassa tilanteessa<br />- onko millään jäsenvaltiolla intressiä puoltaa hakemusta tilanteessa jossa hakijavaltio riitelee vakavasti otettavan uhkaajan kanssa tai on jo joutunut sen hyökkäyksen kohteeksi<br />- kuinka kauan hakuvaihe kestää<br />- voiko uhkaaja tehdä hakemisen tyhjäksi jo ennen hakuvaihetta tai hakuvaiheessa<br />- mitä se optio tarkoittikaan</p><p>Hallituksen kannattaisi tutkia tarkemmin, onko suomalaisilla todella tällainen optiokäsitys. Samalla voisi tutkia päättäjien omia käsityksiä asiasta. Olisihan käsittämätöntä että suomalaisten usko lepäisi ison valheen päällä. Uskon varassahan valtiojohto on ilmoittanut toimivansa pahassa paikassa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olipa täällä blogistaniassa kerrassaan tyhjentävä kirjoitus tietämättömyydestä ns. Nato-optio -asiassa. En ole enää hirveästi viitsinyt puuttua optioasiaan sen jälkeen kun presidenttikin ilmoitti ettei viitsi käyttää ko. ilmaisua. Teen kuitenkin poikkeuksen koska kirjoitus paljasti sen ilmeisimmän suomalaisten virheluulon: Pahassa paikassa Suomesta tulee Naton jäsen, jos Suomi vetää optiokortin esiin.

Veikkaan että suurella osalla suomalaisia on juuri sama käsitys "Nato-optiosta". Vain tietämättömät tai aidosti typerykset luulevat että Suomi pääsee automaattisesti Naton jäseneksi jos tilanne on paha.

En tiedä monta kertaa tämä pitää sanoa että asia ymmärretään. Jos kykyä ymmärrykseen ei ole, ei kai sille mitään voi. Suomella ei ole Nato-optiota. Suomi ei automaattisesti pääse jäseneksi, jos tilanne menee huonoksi. En viitsi enää tätä edes perustella koska "Nato-option" ilosanoman levittäjillä on omista väitteistään todistustaakka.

Hölmöimmät voivat silti lähestyä ongelmaa seuraavien selvittelyjen kautta:

- kuka tai pikemminkin ketkä päättävät jäsenyydestä loppupeleissä?
- tarvitaanko jäsenyyteen Nato-maiden yksimielisyys
- mikä on hakemus, mikä on jäsenyys
- mitä Nato on kertonut jäsenien ottamisesta ns. pahassa tilanteessa
- onko millään jäsenvaltiolla intressiä puoltaa hakemusta tilanteessa jossa hakijavaltio riitelee vakavasti otettavan uhkaajan kanssa tai on jo joutunut sen hyökkäyksen kohteeksi
- kuinka kauan hakuvaihe kestää
- voiko uhkaaja tehdä hakemisen tyhjäksi jo ennen hakuvaihetta tai hakuvaiheessa
- mitä se optio tarkoittikaan

Hallituksen kannattaisi tutkia tarkemmin, onko suomalaisilla todella tällainen optiokäsitys. Samalla voisi tutkia päättäjien omia käsityksiä asiasta. Olisihan käsittämätöntä että suomalaisten usko lepäisi ison valheen päällä. Uskon varassahan valtiojohto on ilmoittanut toimivansa pahassa paikassa. 

]]>
129 http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277385-nato-optio-tuhannen-kerran#comments Nato Nato-optio Suomi Sun, 16 Jun 2019 05:46:29 +0000 pasi majuri http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277385-nato-optio-tuhannen-kerran
Mietteitä hallitusohjelmasta http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277257-mietteita-hallitusohjelmasta <p>Kun sosiaalidemokraatit lähtivät rakentamaan hallitusta, he unohtivat kansan tahdon heti valtaan päästyään. Historiallisen vaalitappion kärsinyt keskusta otettiin mukaan vallanjakoon välittämättä tuon taivaallista vaalituloksesta. Ja keskustahan tarrasi kiinni vallankahvaan kuin kissa hiireen.<br /><br />Hallitusohjelma on sellainen, että sieltä puuttuu tärkein: yhtenäinen Suomen ja suomalaisten edun mukainen linja. Suurin osa vaalilupauksista toteutetaan vain näennäisesti, mutta kansalaisten kannalta ikävimmät epäkohdat jätetään korjaamatta ja sen lisäksi ongelmia luodaan lisää.<br /><br />Eri puolueiden tavoitteet näkyvät hallitusohjelmassa näin:</p><p>- Keskustalle annettiin 18 maakuntaa, vaikkei sillä korjata mitään, lähinnä vain lisätään hyville veljille eli maakuntien keskustapoliitikoille lisää hyväpalkkaisia johtoportaan virkoja. </p><p>- RKP:lle annettiin pakkoruotsin palauttaminen ylioppilaskirjoituksiin, vaikkei se paranna kenenkään kielitaitoa ja jokainen tietää tämän. </p><p>- Vihreille annettiin autoilijoiden säälimätön kurittaminen nostamalla polttoaineverotusta ja mahdollisuus tietullien keräämiseen, vaikka jokainen tietää, että Ranskassa keltaliivien mellakat alkoivat juurikin bensan verotuksen korotusten vuoksi.</p><p>- Vasemmistolle annettiin hopetarjottimella turvapaikanhakijoiden maahantuloreittien kehittäminen, joka tarkoittaa uutta kutsua Lähi-itään. Tämä tulee Suomen kannalta erittäin kalliiksi ja pahimmillaan muodostaa yhä suuremman turvallisuusuhan terrorismin muodossa.</p><p>-Sosiaalidemokraateille itselleen annettiin verotuksen kasvattaminen ja yrittäjyyden hankaloittaminen, vaikka me jokainen tiedämme, ettei Suomen talous kohene verottamalla kaikkea ja kaikkia yrityksiä kuoliaaksi.</p><p><br />Viimeisten vuosien aikana kansalaistemme turvattomuuden tunne on lisääntynyt. Naiset ja tytöt pelkäävät kävellä iltaisin kaduilla, kymmeniä tyttöjä on raiskattu ja vielä useampia käytetty hyväksi. Turun terroristi-iskussa kuoli ja haavoittui useita suomalaisia naisia. Kansainvälisen terrorismin torjumisen, suomalaisten turvallisuuden ja rajavalvonnan tulisi olla yksi tärkeimmistä hallituksen painopisteistä. Hallitus aikoo päivittää laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman ja laittaa laittomasti maassa oleville jalkapannat. Kerrottakoon hallitukselle, ettei jalkapanta estä yhtäkään raiskausta tai hyväksikäyttöä, terroriteoista puhumattakaan. Laittomasti maassa oleskelevat ovat täällä laittomasti, kuten jokainen toivottavasti ymmärtää. Heidät tulee ottaa säilöön ja palauttaa takaisin kotimaihinsa tai jos se ei onnistu, siihen maahan, josta he tulivat. Lisäksi hallitus aikoo kehittää laillisten maahantuloreittien järjestelmää. Tämä ei tarkoita mitään muuta kuin sitä, että hallitus uusii Juha Sipilän vuonna 2015 esittämän kutsun Lähi-itään!<br /><br />Tavallinen suomalainen työssäkäyvä maksaa jo nyt itsensä kipeäksi erilaisten punaviherverojen takia. &nbsp;Lämmitys ja auton tankkaaminen tulevat maksamaan jatkossa yhä enemmän, vaikka jo nyt esimerkiksi autoilijat maksavat vuodessa yli 8 miljardia euroja maksuja auton käytöstä. Ja, muistamme varmaan kaikki Carunan, joka räjäytti sähkön siirtohinnat. Voisi kuvitella, että hallitus tarkoituksellisesti yrittää ajaa tavalliset, pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat suomalaiset entistäkin suurempaan ahdinkoon ja tehdä erityisesti maaseudulla työssäkäynnistä mahdollisimman hankalaa ja kannattamatonta.<br /><br />Hallitus aikoo nostaa hoitajamitoituksen 0,7. Lähihoitajana olin tästä vilpittömän onnellinen. Tiedän, mitä hoitotyön todellisuus on ja tiedän, että hätä saada lisää hoitavia käsipareja on suuri. Ilon keskellä luin Mutta uuden perhe- ja peruspalvelun sekavat selitykset siitä, milloin ja miten tämä mitoitus tulisi voimaan sai minut hämmentyneeksi. Sen sijaan, että hoitajamitoitus korjattaisiin opposition helmikuussa tekemän yhteisen välikysymyksen mukaisesti, hallitus on perumassa puheitaan jo kauden alussa. Helmikuussa nykyinen peruspalveluministeri Krista Kiuru vaati hoitajamitoitusta HETI. Kuntaliiton mukaan se maksaisi 200 miljoonaa, mutta hallitus osoittaa tähän tarkoitukseen VAIN 70 miljoonaa ja puhuu siirtymäajasta. Vanhukset tarvitsevat kuitenkin hoivaa nyt, eivät vasta siirtymäajan päästä. Lisäksi vaikuttaa siltä, että lupaus vesitetään muotoilulla, jossa 0,7 ei koske vain hoitohenkilöstöä, vaan kaikkia hoivayksikön työntekijöitä. Onko tosiaan niin, että hallitus halusi ottaa vain heikoimpien asialla pisteet kotiin ja kerätä äänet vaaleissa, mutta seuraavat neljä vuotta pyöritellään, milloin ja miten 0,7 todella tulisi voimaan, eikä mikään todellisuudessa muutu? Eipä olisi uutta sosiaalidemokraattisen ministerin käsissä.<br />&nbsp;</p><p>Keskeinen kysymys hallitusohjelmassa on sen uskottavuus. Pääministeri Rinne on kertonut, että lisämenot rahoitetaan veronkorotuksilla ja &rdquo;normaalilla&rdquo; kahden prosentin vuotuisella talouskasvulla, jolloin valtionvelka ei kasvaisi. Tilastokeskuksen toissa viikolla julkaistun kansantalouden neljännesvuosikatsauksen mukaan BKT kasvoi kuitenkin viime vuoteen verrattuna vain 1,2 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että viime vuodesta talouskasvu on hidastunut jo puoleen, eikä kiihtynyt, kuten Rinne haavemaailmassaan itselleen uskottelee. Lukuisat ekonomistit ovat tyrmänneet Rinteen lausunnot utopiana. Taantuma voi iskeä Eurooppaan jo syksyllä, mutta Rinteen hallitus ei tätä ota kuuleviin korviinsa.&nbsp;</p><p>Kun talouden laskusuhdanne iskee, hallituksella on tiedossa on vaikeita päätöksiä ja selkäänpuukotuksia, kun hallituspuolueet yrittävät pitää viimeiseen asti kiinni omista eduistaan. Sen kaiken keskellä unohtuu tavallinen suomalaisen etu, joka pitäisi olla hallituksen prioriteetti numero yksi.&nbsp;<br /><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun sosiaalidemokraatit lähtivät rakentamaan hallitusta, he unohtivat kansan tahdon heti valtaan päästyään. Historiallisen vaalitappion kärsinyt keskusta otettiin mukaan vallanjakoon välittämättä tuon taivaallista vaalituloksesta. Ja keskustahan tarrasi kiinni vallankahvaan kuin kissa hiireen.

Hallitusohjelma on sellainen, että sieltä puuttuu tärkein: yhtenäinen Suomen ja suomalaisten edun mukainen linja. Suurin osa vaalilupauksista toteutetaan vain näennäisesti, mutta kansalaisten kannalta ikävimmät epäkohdat jätetään korjaamatta ja sen lisäksi ongelmia luodaan lisää.

Eri puolueiden tavoitteet näkyvät hallitusohjelmassa näin:

- Keskustalle annettiin 18 maakuntaa, vaikkei sillä korjata mitään, lähinnä vain lisätään hyville veljille eli maakuntien keskustapoliitikoille lisää hyväpalkkaisia johtoportaan virkoja.

- RKP:lle annettiin pakkoruotsin palauttaminen ylioppilaskirjoituksiin, vaikkei se paranna kenenkään kielitaitoa ja jokainen tietää tämän.

- Vihreille annettiin autoilijoiden säälimätön kurittaminen nostamalla polttoaineverotusta ja mahdollisuus tietullien keräämiseen, vaikka jokainen tietää, että Ranskassa keltaliivien mellakat alkoivat juurikin bensan verotuksen korotusten vuoksi.

- Vasemmistolle annettiin hopetarjottimella turvapaikanhakijoiden maahantuloreittien kehittäminen, joka tarkoittaa uutta kutsua Lähi-itään. Tämä tulee Suomen kannalta erittäin kalliiksi ja pahimmillaan muodostaa yhä suuremman turvallisuusuhan terrorismin muodossa.

-Sosiaalidemokraateille itselleen annettiin verotuksen kasvattaminen ja yrittäjyyden hankaloittaminen, vaikka me jokainen tiedämme, ettei Suomen talous kohene verottamalla kaikkea ja kaikkia yrityksiä kuoliaaksi.


Viimeisten vuosien aikana kansalaistemme turvattomuuden tunne on lisääntynyt. Naiset ja tytöt pelkäävät kävellä iltaisin kaduilla, kymmeniä tyttöjä on raiskattu ja vielä useampia käytetty hyväksi. Turun terroristi-iskussa kuoli ja haavoittui useita suomalaisia naisia. Kansainvälisen terrorismin torjumisen, suomalaisten turvallisuuden ja rajavalvonnan tulisi olla yksi tärkeimmistä hallituksen painopisteistä. Hallitus aikoo päivittää laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman ja laittaa laittomasti maassa oleville jalkapannat. Kerrottakoon hallitukselle, ettei jalkapanta estä yhtäkään raiskausta tai hyväksikäyttöä, terroriteoista puhumattakaan. Laittomasti maassa oleskelevat ovat täällä laittomasti, kuten jokainen toivottavasti ymmärtää. Heidät tulee ottaa säilöön ja palauttaa takaisin kotimaihinsa tai jos se ei onnistu, siihen maahan, josta he tulivat. Lisäksi hallitus aikoo kehittää laillisten maahantuloreittien järjestelmää. Tämä ei tarkoita mitään muuta kuin sitä, että hallitus uusii Juha Sipilän vuonna 2015 esittämän kutsun Lähi-itään!

Tavallinen suomalainen työssäkäyvä maksaa jo nyt itsensä kipeäksi erilaisten punaviherverojen takia.  Lämmitys ja auton tankkaaminen tulevat maksamaan jatkossa yhä enemmän, vaikka jo nyt esimerkiksi autoilijat maksavat vuodessa yli 8 miljardia euroja maksuja auton käytöstä. Ja, muistamme varmaan kaikki Carunan, joka räjäytti sähkön siirtohinnat. Voisi kuvitella, että hallitus tarkoituksellisesti yrittää ajaa tavalliset, pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat suomalaiset entistäkin suurempaan ahdinkoon ja tehdä erityisesti maaseudulla työssäkäynnistä mahdollisimman hankalaa ja kannattamatonta.

Hallitus aikoo nostaa hoitajamitoituksen 0,7. Lähihoitajana olin tästä vilpittömän onnellinen. Tiedän, mitä hoitotyön todellisuus on ja tiedän, että hätä saada lisää hoitavia käsipareja on suuri. Ilon keskellä luin Mutta uuden perhe- ja peruspalvelun sekavat selitykset siitä, milloin ja miten tämä mitoitus tulisi voimaan sai minut hämmentyneeksi. Sen sijaan, että hoitajamitoitus korjattaisiin opposition helmikuussa tekemän yhteisen välikysymyksen mukaisesti, hallitus on perumassa puheitaan jo kauden alussa. Helmikuussa nykyinen peruspalveluministeri Krista Kiuru vaati hoitajamitoitusta HETI. Kuntaliiton mukaan se maksaisi 200 miljoonaa, mutta hallitus osoittaa tähän tarkoitukseen VAIN 70 miljoonaa ja puhuu siirtymäajasta. Vanhukset tarvitsevat kuitenkin hoivaa nyt, eivät vasta siirtymäajan päästä. Lisäksi vaikuttaa siltä, että lupaus vesitetään muotoilulla, jossa 0,7 ei koske vain hoitohenkilöstöä, vaan kaikkia hoivayksikön työntekijöitä. Onko tosiaan niin, että hallitus halusi ottaa vain heikoimpien asialla pisteet kotiin ja kerätä äänet vaaleissa, mutta seuraavat neljä vuotta pyöritellään, milloin ja miten 0,7 todella tulisi voimaan, eikä mikään todellisuudessa muutu? Eipä olisi uutta sosiaalidemokraattisen ministerin käsissä.
 

Keskeinen kysymys hallitusohjelmassa on sen uskottavuus. Pääministeri Rinne on kertonut, että lisämenot rahoitetaan veronkorotuksilla ja ”normaalilla” kahden prosentin vuotuisella talouskasvulla, jolloin valtionvelka ei kasvaisi. Tilastokeskuksen toissa viikolla julkaistun kansantalouden neljännesvuosikatsauksen mukaan BKT kasvoi kuitenkin viime vuoteen verrattuna vain 1,2 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että viime vuodesta talouskasvu on hidastunut jo puoleen, eikä kiihtynyt, kuten Rinne haavemaailmassaan itselleen uskottelee. Lukuisat ekonomistit ovat tyrmänneet Rinteen lausunnot utopiana. Taantuma voi iskeä Eurooppaan jo syksyllä, mutta Rinteen hallitus ei tätä ota kuuleviin korviinsa. 

Kun talouden laskusuhdanne iskee, hallituksella on tiedossa on vaikeita päätöksiä ja selkäänpuukotuksia, kun hallituspuolueet yrittävät pitää viimeiseen asti kiinni omista eduistaan. Sen kaiken keskellä unohtuu tavallinen suomalaisen etu, joka pitäisi olla hallituksen prioriteetti numero yksi. 

 


 

 

]]>
0 http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277257-mietteita-hallitusohjelmasta#comments Antti Rinteen hallitus Hallitusohjelma Suomi Wed, 12 Jun 2019 11:13:05 +0000 Sanna Antikainen http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277257-mietteita-hallitusohjelmasta
Kieltääkö Rinteen hallitus myös kahvin nuorilta? http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277012-kieltaako-rinteen-hallitus-myos-kahvin-nuorilta <p>Uudessa <a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/13883062/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+3.6.2019.pdf/e60d2023-3596-daee-05db-d36c96e629fa/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+3.6.2019.pdf.pdf">hallitusohjelmassa</a> halutaan kieltää energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille. Mediassa on poliitikkojen suulla puhuttu energiajuomien ongelmina suuresta sokeri- ja kofeiinisisällöstä. Sokeripuoli pitää paikkansa. Mutta entäs se kofeiini?</p><p>Oheinen kuva saattaa hätkähdyttää. Mukillisessa kahvia on nimittäin yhtä paljon kofeiinia kuin kahdessa 330 millilitran energiajuomatölkissä. Jos kofeiinista ollaan huolissaan, Rinteen hallituksen pitäisi johdonmukaisesti kieltää myös kahvin myyminen alle 16-vuotiaille. Tapahtuukohan? En pidättele hengitystäni.</p><p>Itsehän en kannata kumpaakaan kieltoa vaan enemmän keskustelua lasten ja nuorten kanssa kofeiinin ja muiden päihteiden vaaroista.</p><p>Janne Paalijärvi - <a href="http://paalijarvi.fi/" target="_blank" title="http://paalijarvi.fi/">http://paalijarvi.fi/</a><br />Facebook: <a href="https://www.facebook.com/paalijarvi" target="_blank" title="https://www.facebook.com/paalijarvi">https://www.facebook.com/paalijarvi</a><br />Twitter: <a href="https://twitter.com/paalijarvi" target="_blank" title="https://twitter.com/paalijarvi">https://twitter.com/paalijarvi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uudessa hallitusohjelmassa halutaan kieltää energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille. Mediassa on poliitikkojen suulla puhuttu energiajuomien ongelmina suuresta sokeri- ja kofeiinisisällöstä. Sokeripuoli pitää paikkansa. Mutta entäs se kofeiini?

Oheinen kuva saattaa hätkähdyttää. Mukillisessa kahvia on nimittäin yhtä paljon kofeiinia kuin kahdessa 330 millilitran energiajuomatölkissä. Jos kofeiinista ollaan huolissaan, Rinteen hallituksen pitäisi johdonmukaisesti kieltää myös kahvin myyminen alle 16-vuotiaille. Tapahtuukohan? En pidättele hengitystäni.

Itsehän en kannata kumpaakaan kieltoa vaan enemmän keskustelua lasten ja nuorten kanssa kofeiinin ja muiden päihteiden vaaroista.

Janne Paalijärvi - http://paalijarvi.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/paalijarvi
Twitter: https://twitter.com/paalijarvi

]]>
19 http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277012-kieltaako-rinteen-hallitus-myos-kahvin-nuorilta#comments Energiajuomat hallitus Kahvi Suomi Wed, 05 Jun 2019 08:12:20 +0000 Janne Paalijärvi http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277012-kieltaako-rinteen-hallitus-myos-kahvin-nuorilta
Uusia kohteita Valviralle http://vivianlaukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276405-uusia-kohteita-valviralle <p>Valvira, se suomalaisten tukipilari, joka valvoo ettei suomalainen uskossaan valtiota kohtaan horju, se jonka tehtävä on varjella suomalaisia monilta vaaroilta; kuten siltä, että juuri pyydettyä kalaa ei saa ravintola saa ostaa kalastajalta suoraan laiturin nokasta, koska kala ei ole käynyt läpi kylmäkatjua joten sen tuoreudesta ei ole varmuutta; Tai että Veta-juusto nimitys on aivan liian lähellä Feta-juustoa, joten Veta on vaihdettava, ette suomalainen kuluttaja tästä hämmenny liikaa...</p><p>Viimeksi kun otin Valviran toimintaan kantaa, niin pyysin virastoa ystävällisesti ottamaan yhteyttä Englannin hallintoon ja vaatimaan vaihtamaan Salmon-sanan joksikin muuksi, sillä sana on aivan liian lähellä Salmonella-sanaa ja tästä voi joku suomalainen hämmentyä ja hänen koko elämänsä kärsiä siitä.</p><p>Nyt ollaan taas ihmetelty tätä Valviran ja Suomen poliitikkojen lainsäädännön taitoja, kun suomalainen osaaminen ja menestys palkitaan maailmalla, niin kuluttajalle asiasta ei saa kertoa, tai näitä voiton hetkiä markkinoida, ettei heikko kansa sorru... tai sellainen kuva ilmeisesti meistä on kansana, kun se jonkinlainen itsemääräämisoikeus on lähes kokonaan holhousvaltion valvottavana.&nbsp;</p><p>Eli kun tästä kohusta ollaan päästy joskus yli, niin ajattelin kertoa Valviran virkailijoille, että tässä olis heille lisää tekemistä, jos aika virastossa käy tylsäksi:&nbsp;</p><p>1. Liköörikonvehdit/pussit pitää siirtää pois karkkihyllyistä ja laittaa muiden alkoholituotteiden viereen kaupoissa.</p><p>1.2. Pussin sisällöstä 2,8% on alkoholia, mutta silti monet kaupat myyvät tätä tuotetta asiakkaille kysymättä henkkareita, toisin kuin jos vappusiman ostajaa epäilleen alaikäiseksi, niin 0,8% alkoholia 1,5L pullosta on hirvitys.</p><p>3. Kaikenlainen alkoholimainonta kuluttajalle pitäisi kieltää. Valvira ei ole ottanut kantaa siihen, että Alko itse mainostaa itseään mm. Facebookissa, missä myös nuoriso liikkuu, myös kaikki lehtiartikkelit alkoholiin liittyen pitäisi kieltää kuluttajan suojelemiseksi. Iltalehti on viimeaikoina tehnyt jutun mm. Glögiskumpasta ja Arctic Ginistä.</p><p>4.Ammoniumkloridi pitää kieltää, tuntuu hullulta että samaan aikaan kun alkoholi on koko ajan Valviran hampaissa, niin Ammoniumkloridia saa myydä erillaisina annoskokoina, vaikka Valviran luulisi tietävän mitkä haittavaikutukset tällä aineella on yhteiskunnan terveydelle, niin siihen puuttumista ei siis ole nähty tarpeelliseksi?&nbsp;</p><p>5. Suurissa kaupungeissa vaarallinen katupöly aiheuttaa vuosittain mittavia terveyshaittoja suomalaisille, Valviran pitäisi tehdä jonkinlainen asetus siis suuriin kaupunkeihin, että niiden keskustat on joka päivä kesän aikana kasteltava, ettei terveydelle vahingollinen katupöly leviä.&nbsp;</p><p>Niin että jos Valvirassa on tylsää, niin tässä muutama uudistuksen kohde.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valvira, se suomalaisten tukipilari, joka valvoo ettei suomalainen uskossaan valtiota kohtaan horju, se jonka tehtävä on varjella suomalaisia monilta vaaroilta; kuten siltä, että juuri pyydettyä kalaa ei saa ravintola saa ostaa kalastajalta suoraan laiturin nokasta, koska kala ei ole käynyt läpi kylmäkatjua joten sen tuoreudesta ei ole varmuutta; Tai että Veta-juusto nimitys on aivan liian lähellä Feta-juustoa, joten Veta on vaihdettava, ette suomalainen kuluttaja tästä hämmenny liikaa...

Viimeksi kun otin Valviran toimintaan kantaa, niin pyysin virastoa ystävällisesti ottamaan yhteyttä Englannin hallintoon ja vaatimaan vaihtamaan Salmon-sanan joksikin muuksi, sillä sana on aivan liian lähellä Salmonella-sanaa ja tästä voi joku suomalainen hämmentyä ja hänen koko elämänsä kärsiä siitä.

Nyt ollaan taas ihmetelty tätä Valviran ja Suomen poliitikkojen lainsäädännön taitoja, kun suomalainen osaaminen ja menestys palkitaan maailmalla, niin kuluttajalle asiasta ei saa kertoa, tai näitä voiton hetkiä markkinoida, ettei heikko kansa sorru... tai sellainen kuva ilmeisesti meistä on kansana, kun se jonkinlainen itsemääräämisoikeus on lähes kokonaan holhousvaltion valvottavana. 

Eli kun tästä kohusta ollaan päästy joskus yli, niin ajattelin kertoa Valviran virkailijoille, että tässä olis heille lisää tekemistä, jos aika virastossa käy tylsäksi: 

1. Liköörikonvehdit/pussit pitää siirtää pois karkkihyllyistä ja laittaa muiden alkoholituotteiden viereen kaupoissa.

1.2. Pussin sisällöstä 2,8% on alkoholia, mutta silti monet kaupat myyvät tätä tuotetta asiakkaille kysymättä henkkareita, toisin kuin jos vappusiman ostajaa epäilleen alaikäiseksi, niin 0,8% alkoholia 1,5L pullosta on hirvitys.

3. Kaikenlainen alkoholimainonta kuluttajalle pitäisi kieltää. Valvira ei ole ottanut kantaa siihen, että Alko itse mainostaa itseään mm. Facebookissa, missä myös nuoriso liikkuu, myös kaikki lehtiartikkelit alkoholiin liittyen pitäisi kieltää kuluttajan suojelemiseksi. Iltalehti on viimeaikoina tehnyt jutun mm. Glögiskumpasta ja Arctic Ginistä.

4.Ammoniumkloridi pitää kieltää, tuntuu hullulta että samaan aikaan kun alkoholi on koko ajan Valviran hampaissa, niin Ammoniumkloridia saa myydä erillaisina annoskokoina, vaikka Valviran luulisi tietävän mitkä haittavaikutukset tällä aineella on yhteiskunnan terveydelle, niin siihen puuttumista ei siis ole nähty tarpeelliseksi? 

5. Suurissa kaupungeissa vaarallinen katupöly aiheuttaa vuosittain mittavia terveyshaittoja suomalaisille, Valviran pitäisi tehdä jonkinlainen asetus siis suuriin kaupunkeihin, että niiden keskustat on joka päivä kesän aikana kasteltava, ettei terveydelle vahingollinen katupöly leviä. 

Niin että jos Valvirassa on tylsää, niin tässä muutama uudistuksen kohde. 

]]>
0 http://vivianlaukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276405-uusia-kohteita-valviralle#comments Holhousyhteiskunta Suomi Valvira Thu, 23 May 2019 16:12:00 +0000 Vivian Laukka http://vivianlaukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276405-uusia-kohteita-valviralle
Suomi on alueellisesti erityinen ja erilainen maa Euroopassa http://elsikatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276335-suomi-on-alueellisesti-erityinen-ja-erilainen-maa-euroopassa <p>EU:n aluevaroilla on jo vuosien ajan tuettu yritystemme kasvua ja kansainvälistymistä, tiedettä ja tutkimusta, työpaikkojen syntyä ja palvelujen kehittämistä. Mikä tärkeintä, tuki on ulottunut kaikkialle Suomea, ei vain suurimpiin kasvukeskuksiin.</p><p>Suomessa on eletty viime vuodet nousukautta. Talous kasvaa kaikissa maakunnissa ja työttömyys on vähentynyt koko Suomessa. Koko maan hyvästä kehitysvireestä on pidettävä kiinni ja siihen voidaan vaikuttaa EU:n&nbsp; alue- ja rakennepolitiikan kautta.</p><p>Alue- ja rakennepolitiikan uudistus on EU:ssa kesken. Aluekehitysvaliokunnassa toimiessa on käynyt selväksi se, että kukaan muu ei meidän puolestamme vaadi korvauksia pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston tuomille haitoille. Siksi maakuntien asiat tuntevia meppejä tarvitaan parlamenttiin jatkossakin.</p><p>Saavutettavuus on pysyvä haasteemme. Monipuolisilla liikenneyhteyksillä on valtava merkitys koko Suomen kehittämisessä. EU:n on autettava meitä tässä. EU:n aluevaroilla tulee jatkossakin pystyä kehittämään liikenneväyliämme. On myös katsottava mitä muut maat tekevät. Valtaosa EU:n aluetuista kohdistuu köyhemmille jäsenmaille, minkä vuoksi näitä varoja pitää EU:ssa ohjata ponnekkaammin yhteisiin eurooppalaisiin liikennehankkeisiin, jotka toteutuessaan liittävät meidätkin osaksi eurooppalaisia ratayhteyksiä.</p><p>Vaikuttava aluepolitiikka vaatii riittävän rahoituksen. EU-komissio on esittänyt Suomen aluekehitysvarojen nostoa n. 100 miljoonalla eurolla seuraavalla 7&nbsp; vuoden budjettikaudella. Tästä on pidettävä kiinni ja tulevat varat ohjattava Suomessa oikeudenmukaisesti niin, että myös pienempien maakuntien tarpeet huomioidaan. Väliinputoajia ei saa syntyä. EU:n tutkimusrahoituksessa pienemmillä yliopistoilla ja korkeakouluilla tulee olla paremmat mahdollisuudet menestyä hakuprosesseissa.</p><p>Suomen harvaan asuttujen alueiden erityisasemaa EU:n aluepolitiikassa on puolustettava.<br />Tämä status on neuvoteltu EU-jäsenyyssopimuksessamme ja sillä tulee yhä olla vaikuttava merkitys EU:n alueiden kehittämisessä. Erityisasemasta hyötyy koko Suomi. Sen avulla kotiutamme aluevaroja Euroopasta enemmän kuin moni muu yhtä kehittynyt jäsenmaa.</p><p>Yhteisten sääntöjen ja arvojen noudattaminen tulee olla ehto EU-rahoitukselle.<br />EU-budjetti kasataan kaikilta jäsenmailta kerättävistä verovaroista ja siksi se pitää käyttää vastuullisesti ja tehokkaasti. Yhteisten eurooppalaisten arvojen ja sääntöjen noudattaminen tulee toimia ehtona rahoitukselle. Tällä hetkellä on olemassa jäsenmaita, joiden hallitusten vastuuton politiikka rikkoo oikeusvaltion perusideaa eli sitä, että lakia lukee ja tulkitsee aina vallitsevasta poliittisesta johdosta riippumaton oikeuslaitos. Jos näin ei ole, EU:lla pitää olla valtuudet evätä tällaisen maan varoja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU:n aluevaroilla on jo vuosien ajan tuettu yritystemme kasvua ja kansainvälistymistä, tiedettä ja tutkimusta, työpaikkojen syntyä ja palvelujen kehittämistä. Mikä tärkeintä, tuki on ulottunut kaikkialle Suomea, ei vain suurimpiin kasvukeskuksiin.

Suomessa on eletty viime vuodet nousukautta. Talous kasvaa kaikissa maakunnissa ja työttömyys on vähentynyt koko Suomessa. Koko maan hyvästä kehitysvireestä on pidettävä kiinni ja siihen voidaan vaikuttaa EU:n  alue- ja rakennepolitiikan kautta.

Alue- ja rakennepolitiikan uudistus on EU:ssa kesken. Aluekehitysvaliokunnassa toimiessa on käynyt selväksi se, että kukaan muu ei meidän puolestamme vaadi korvauksia pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston tuomille haitoille. Siksi maakuntien asiat tuntevia meppejä tarvitaan parlamenttiin jatkossakin.

Saavutettavuus on pysyvä haasteemme. Monipuolisilla liikenneyhteyksillä on valtava merkitys koko Suomen kehittämisessä. EU:n on autettava meitä tässä. EU:n aluevaroilla tulee jatkossakin pystyä kehittämään liikenneväyliämme. On myös katsottava mitä muut maat tekevät. Valtaosa EU:n aluetuista kohdistuu köyhemmille jäsenmaille, minkä vuoksi näitä varoja pitää EU:ssa ohjata ponnekkaammin yhteisiin eurooppalaisiin liikennehankkeisiin, jotka toteutuessaan liittävät meidätkin osaksi eurooppalaisia ratayhteyksiä.

Vaikuttava aluepolitiikka vaatii riittävän rahoituksen. EU-komissio on esittänyt Suomen aluekehitysvarojen nostoa n. 100 miljoonalla eurolla seuraavalla 7  vuoden budjettikaudella. Tästä on pidettävä kiinni ja tulevat varat ohjattava Suomessa oikeudenmukaisesti niin, että myös pienempien maakuntien tarpeet huomioidaan. Väliinputoajia ei saa syntyä. EU:n tutkimusrahoituksessa pienemmillä yliopistoilla ja korkeakouluilla tulee olla paremmat mahdollisuudet menestyä hakuprosesseissa.

Suomen harvaan asuttujen alueiden erityisasemaa EU:n aluepolitiikassa on puolustettava.
Tämä status on neuvoteltu EU-jäsenyyssopimuksessamme ja sillä tulee yhä olla vaikuttava merkitys EU:n alueiden kehittämisessä. Erityisasemasta hyötyy koko Suomi. Sen avulla kotiutamme aluevaroja Euroopasta enemmän kuin moni muu yhtä kehittynyt jäsenmaa.

Yhteisten sääntöjen ja arvojen noudattaminen tulee olla ehto EU-rahoitukselle.
EU-budjetti kasataan kaikilta jäsenmailta kerättävistä verovaroista ja siksi se pitää käyttää vastuullisesti ja tehokkaasti. Yhteisten eurooppalaisten arvojen ja sääntöjen noudattaminen tulee toimia ehtona rahoitukselle. Tällä hetkellä on olemassa jäsenmaita, joiden hallitusten vastuuton politiikka rikkoo oikeusvaltion perusideaa eli sitä, että lakia lukee ja tulkitsee aina vallitsevasta poliittisesta johdosta riippumaton oikeuslaitos. Jos näin ei ole, EU:lla pitää olla valtuudet evätä tällaisen maan varoja.

]]>
1 http://elsikatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276335-suomi-on-alueellisesti-erityinen-ja-erilainen-maa-euroopassa#comments Aluepolitiikka EU Eurovaalit 2019 Liikenne Suomi Wed, 22 May 2019 10:35:07 +0000 Elsi Katainen http://elsikatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276335-suomi-on-alueellisesti-erityinen-ja-erilainen-maa-euroopassa
Ilmaista vaalimainosta EU-kriittisille http://juhaniiivari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276299-ilmaista-vaalimainosta-eu-kriittisille <p>Yle uutisoi tänään näkyvästi, että&nbsp;</p> <p>&ldquo;Suomi on esittänyt EU:n komissiolle, että Suomessa voisi jatkossa hakata metsää 83 miljoonaa kuutiota vuodessa ilman, että hakkuiden hiilinielua pienentävää vaikutusta huomioitaisiin ilmastovelvoitteissa.&nbsp;</p> <p>Jotta pysyttäisiin EU:ssa sovituissa puitteissa, metsää pitäisi kuitenkin hakata 10-18 miljoonaa kuutiota vähemmän vuodessa kuin mitä Suomessa aiotaan.&rdquo;</p> <p>Tämän uutisen mukaan hakkuutaso voisi olla 65 &ndash; 73 miljoonaa kuutiota vuodessa.</p> <p>Olipa hakkuutaso mikä tahansa, on huolestuttavaa, että Suomen yleensä pitää keskustella EU:n kanssa kuinka paljon se voi hakata metsiään. Metsät ovat ainoa merkittävä luonnonresurssi Suomessa. Mitään muuta ei ole.</p> <p>En moiti Yleä uutisen uutisoinnista enkä laskelmia tehnyttä asiantuntijaa. Itse asiassa on hyvä, että faktat tulevat esille ennen EU-vaaleja. Mutta kyllä tämä uutinen taas osoittaa, että EU on mennyt liian pitkälle jäsenmaittensa holhoamisessa.&nbsp;</p> <p>Puuttuminen Suomen metsien hoitoon on jotakin samaa kuin EU pyrkisi puuttumaan ilmastonäkökulman vuoksi siihen, että kuinka miljoonaa lentokilometriä vuodessa sallitaan turistilennoille Kreikkaan. Mutta kuka tietää vaikka se niin tekisikin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle uutisoi tänään näkyvästi, että 

“Suomi on esittänyt EU:n komissiolle, että Suomessa voisi jatkossa hakata metsää 83 miljoonaa kuutiota vuodessa ilman, että hakkuiden hiilinielua pienentävää vaikutusta huomioitaisiin ilmastovelvoitteissa. 

Jotta pysyttäisiin EU:ssa sovituissa puitteissa, metsää pitäisi kuitenkin hakata 10-18 miljoonaa kuutiota vähemmän vuodessa kuin mitä Suomessa aiotaan.”

Tämän uutisen mukaan hakkuutaso voisi olla 65 – 73 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Olipa hakkuutaso mikä tahansa, on huolestuttavaa, että Suomen yleensä pitää keskustella EU:n kanssa kuinka paljon se voi hakata metsiään. Metsät ovat ainoa merkittävä luonnonresurssi Suomessa. Mitään muuta ei ole.

En moiti Yleä uutisen uutisoinnista enkä laskelmia tehnyttä asiantuntijaa. Itse asiassa on hyvä, että faktat tulevat esille ennen EU-vaaleja. Mutta kyllä tämä uutinen taas osoittaa, että EU on mennyt liian pitkälle jäsenmaittensa holhoamisessa. 

Puuttuminen Suomen metsien hoitoon on jotakin samaa kuin EU pyrkisi puuttumaan ilmastonäkökulman vuoksi siihen, että kuinka miljoonaa lentokilometriä vuodessa sallitaan turistilennoille Kreikkaan. Mutta kuka tietää vaikka se niin tekisikin.

]]>
18 http://juhaniiivari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276299-ilmaista-vaalimainosta-eu-kriittisille#comments Euroopan unioni Ilmaston muutos Metsien hakkuu Suomi Tue, 21 May 2019 18:14:43 +0000 Juhani Iivari http://juhaniiivari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276299-ilmaista-vaalimainosta-eu-kriittisille
Onko Suomelle hyötyä Euroon kuulumisesta? - mielipiteitä ja faktaa http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275994-onko-suomelle-hyotya-euroon-kuulumisesta-mielipiteita-ja-faktaa <p>&nbsp;</p><p><em><strong>Onko Suomelle hyötyä Euroon kuulumisesta? - mielipiteitä ja faktaa</strong></em></p><p><em>*</em></p><p><strong>MTV:n eurovaalikoneessa</strong> kysyttiin Euron hyödyistä.</p><p>&rdquo;<em>Eurovaalikoneen kysymyksiin ovat vastanneet myös europarlamenttiin pyrkiviä tai siellä jo istuvia ehdokkaita.</em></p><p><em>Kysymykseen siitä, <strong>onko Suomelle hyötyä kuulua euroon</strong>, RKP, Kokoomus, SDP ja Vihreät liputtavat hyvin voimakkaasti yhteisen valuutan puolesta. </em></p><p><em>RKP:läiset ovat 98-prosenttisesti euron kannalla, </em></p><p><em>Vihreistä 92 prosenttia, </em></p><p><em>SDP:n kohdalla luku oli 90, ja </em></p><p><em>Kokoomuksella 88.</em></p><p><em>Keskustalaisista, kristillisistä ja vasemmistoliittolaistakin selvä enemmistö on euron kannalla. Ensin mainituista 77 prosenttia, </em></p><p><em>KD:n ehdokkaista 61, ja </em></p><p><em>Vasemmistoliiton kandidaateista 63 prosenttia.</em></p><p><em>Sen sijaan Perussuomalaisista vain noin joka viides, 19 prosenttia, pitää euroa hyödyllisenä</em>.&rdquo;</p><p>Lähde: <a href="http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/suomalaiset-euroehdokkaat-suhtautuvat-l%c3%a4mpim%c3%a4sti-yhteisvaluuttaan-%e2%80%93-vain-perussuomalaisista-enemmist%c3%b6-katsoo-ettei-eurosta-ole-hy%c3%b6ty%c3%a4/ar-AABnTSS?ocid=ientp"><u>http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/suomalaiset-euroehdokkaat-suhtautuvat-l%c3%a4mpim%c3%a4sti-yhteisvaluuttaan-%e2%80%93-vain-perussuomalaisista-enemmist%c3%b6-katsoo-ettei-eurosta-ole-hy%c3%b6ty%c3%a4/ar-AABnTSS?ocid=ientp</u></a></p><p>*</p><p><strong>Euro on realiteetti</strong>, aivan kuten sekin, että Suomi liittyi &ndash; toisin kuin muut Pohjoismaat &ndash; rahaliittoon, poliittisena kabinettipäätöksenä, ilman todella vakavaa keskustelua, saati kansanäänestystä.&nbsp; Nämä siis ovat realitetteja.</p><p>Sen sijaan se, mitä mieltä olemme Eurosta, sen hyödyllisyydestä Suomelle, suomalaisille, Euroopalle, eurooppalaisille ja Euro-hankkeen reaalisesta loppusaldosta, <strong>on kaikki mielipidettä</strong>.&nbsp; Loppulitviikki tulee joskus, ja se vasta on realiteetti.&nbsp;</p><p>Tietenkin on selvää, että monet hyötyvät Eurosta, vielä useammat uskovat tai luulevat tai arvelevat ehkä hyötyvänsä siitä.&nbsp; Ainakin turistina me kaikki jossain määrin hyödymme, joskin hyödyn määrää ja rahallista arvoa on hieman hankala määrittää, riippuu niin monista seikoista.</p><p>Mutta vielä useammista seikoista riippuu, hyödymmekö me todella Eurosta.</p><p>Varsin vahvana realiteettina voimme sanoa, että Saksa on hyötynyt ja hyötyy Eurosta, mutta melkein kaikki muu on jossain määrin spekulatiivista arviointia, syystä, että &rdquo;peli on vielä kesken&rdquo;, ja &rdquo;maalit&rdquo; lasketan vasta kun Game is Over.&nbsp; Ja sellaista hetkeä emme vielä kaiketikaan kukaan pysty täysin varmasti hahmottamaan tai määrittämään.</p><p>*</p><p><strong>Reaalinen kehitys</strong></p><p><strong><em>Globalis/Maailmanpankki &ndash; sivuston mukaan Suomen ja Ruotsin BKT/asukas ovat kehittyneet seuraavasti 10-vuotisjaksolla 2007-2017:</em></strong></p><p>Suomen BKT/asukas vuonna 2007: 47.289 &euro; &gt; vuonna 2017: 45.805 &euro;</p><p>Ruotsin BKT/asukas vuonna 2007: 53.324 &euro; &gt; vuonna 2017: 53.253 &euro;.</p><p>Ruotsin BKT per capita laski 10-vuoden jakson aikana 71 euroa/asukas.</p><p><strong>Suomen BKT per capita laski 10-vuoden jakson aikana 1.484 euroa/asukas.</strong></p><p><strong>Ruotsin pudotus: - 0,13 %.</strong></p><p><strong>Suomen pudotus: - 3,14 %.</strong></p><p>Suomen ja Ruotsin BKT/capita 2007: Suomi 88,7 ; &nbsp;Ruotsi 100.0 index</p><p>Vuonna 2017 suhdeluku oli: Suomi 86,0&nbsp;&nbsp;&nbsp; ;&nbsp; Ruotsi 100,0 index</p><p>Vertailu 2017 maaluvut vs. Ruotsi 2007:&nbsp; <strong>Suomi 85,9 ; Ruotsi 99,9</strong></p><p><strong>Lähde: </strong><a href="https://www.globalis.fi/Tilastot/BKT-per-asukas">https://www.globalis.fi/Tilastot/BKT-per-asukas</a></p><p>*</p><p><strong>BKT vaiko BKt/capita?</strong></p><p><strong>Suora vertailu BKT 2007 &gt; BKT 2017</strong> olisi vielä epäedullisempi Suomelle.&nbsp; Mutta ehkäpä BKT/capita on kuitenkin kansalaisen kannalta rehdimpi?</p><p>Samalla se kuvaa myöskin kansantalouden yleisten vertauslukujen merkitystä.&nbsp; <em>Työn tuottavuus/tt; &nbsp;Työllisyysaste %; Väestön määrän muutos ja sen vaikutus; ATV:n muutos </em>etc. &nbsp;</p><p>Ja ehkä sitten myöskin Euron tai Kruunun merkitystä.&nbsp; Miten näiden keskinäiset suhteet, ja absoluuttinen vaikutus talouden muutoksiin jyvitetään?</p><p><em>Emmekä voi myöskään unohtaa politiikan osuutta.&nbsp; Miten etevästi, tarkoituksenmukaisesti ja tuloksellisesti kansantalouden kehitykseen vaikuttavia politiikka-lohkoja on eri maissa hoidettu?</em></p><p>Suomi ei saa erityisen hyvää arvosanaa tässä(kään) suhteessa.</p><p>MIKÄ sitten on Euron osuus tuossa edellä nähtävässä BKT/capita &ndash;kehityksessä kymmenvuotisjaksolla 2007-2017?&nbsp; Jakso sisältää <em>finanssikriisin 2008, Eurokriisin, globalisaatiokehityksen</em>, ym.</p><p>Selvää nähdäkseni on, että Ruotsin -0.13 % on paljon pienempi kuin Suomen -3,14 %.&nbsp; Se ei ole edes mielipide, se on realiteetti.</p><p>Mutta mikä on Euron osuus tässä &quot;sopassa&quot;, monimuuttujien joukossa?</p><p>Jyvitän vähintään 50 % Eurolle.&nbsp; Miten sinä, hyvä lukija, arvelet?</p><p>Näen asian siten, että Euro sinänsä aiheuttaa jonkin osuus-osan.&nbsp; Mutta myös Euro-olosuhteissa toteutettavalle politiikalle kohdistuvat erityiset vaatimukset, ja ennen kaikkea niissä epäonnistuminen tai muutoin epätyydyttävä suoriutuminen, paljonko tuosta miinus kolmesta prosentista lataamme sen kontolle?&nbsp; Ehkä jopa enemmän kuin Eurolle itselleen?</p><p>*</p><p><strong>PS.</strong></p><p>Olemmehan &quot;kaikki&quot; tienneet, että Suomelta meni 10 vuotta selviytyä finanssikriisin aiheuttamasta takaiskusta, louhusta BKT:n nousukäyrällä.&nbsp; Me olimme kansakuntana eurooppalaisessa talouskasvun junassa viimeisessä, ikäänkuin jarruvaunussa.&nbsp; Hännän huippu.</p><p>Ruotsi mennä viiletti kaukana edellä.&nbsp; Niinhän se porhalsi, kun katsottiin kansantalouden kasvulukuja.&nbsp; Ruotsi oli varsin pian nousukäyrällä, plussalla BKT:n kasvun suhteen.&nbsp; Mutta tuliko yllätyksenä tuo, että BKT/capita on yhä tänään Ruotsissakin miinuksella?&nbsp;</p><p>Tarkkaan ottaen edellä esitin viimeisimmän käytettävissä olevan tilastoluvun, ja se on vuodelta 2017.&nbsp; Mutta yleiset muuttujat tietäen, näyttää siltä, että Ruotsi vihdoin nyt 2018 on päässyt myös asukasta kohden mitatun kansantalouden tuotteen suhteen plussalle, niukasti, mutta plussalle kuitenkin.</p><p>Siinä suhteessa Suomi rämpii, ja pahasti ja pitkään.</p><p>*</p><p><strong>&quot;Asuntolainakorot pysyneet kurissa&quot;</strong></p><p>Yleinen ja suosittu peruste Euron hyödyille on asuntolainojen matalina pysyneet korot.&nbsp; Muukin lainaraha on muodostunut halvaksi.&nbsp; Rahalla ei ajoittain ole ollut kunnon hintaa.&nbsp; Korko on matanut. Jotkut ovat valittaneet lainarahan saannin hankaluutta, sitä ei tahdo saada.&nbsp; Kuitenkin yleinen linja, iso kuva, on aivan jotain muuta: Suomen valtio on ottanut ja saanut lainaa, se on velkaantunut. Samoin kunnat ja muut yhteisöt ovat velkaantuneet.&nbsp; Yritykset ovat velkaantuneet. Asuntovelat &rdquo;pamahtaneet&rdquo;, as.-yhtiövelat ihan kuplana.. Perheet ja yksilöt rajusti velassa.&nbsp;</p><p>Ylikiihkeä pyrkimys (alle) 2 %:n inflaatioon iski yhteisvaluutan moodin, joka oli jännitteisessä suhteessa sen epäsymmetriseen markkinaehtoisuuteen ja siitä seuranneisiin moninaisiin, tunnettuihin ongelmiin &ndash; jotka eivät suinkaan ole poistuneet, pikemminkin päinvastoin muhivat ja voivat oikein hyvin.</p><p>Lainakorot ja niiden &rdquo;hyvyys&rdquo; nähdään vasta kun koko lainan elinkaari on nähty; toisin kuin usein kuvitellaan, nykytila Euron suhteen on epäterve ja eikä jatku loputtomiin.&nbsp; Mitä sitten tapahtuu, jää laadultaan monikirjavan mielikuvituksen varaan.</p><p>Selvää kai joka tapauksessa on, että &rdquo;halpa&rdquo; ja &rdquo;vakaa&rdquo; Euro on mahdollistanut ja houkuttanut aivan liian monet tahot velkaantumaan kestämättömällä tavalla.&nbsp; Siis siten, että velanhoitokestävyys ei ole missään järjellisessä suhteessa toisaalta lainan käyttöhyötyjen suhteen, saati sitten turbulentimmaksi muuttuvissa oloissa vastaan tulevien riskien ja rasitusten kanssa.&nbsp;</p><p>Voidaan ilman emotionaalisia affekteja todeta, että kylläkin &rdquo;asuntolainakorot ovat pysyneet kurissa&rdquo;, mutta vain toistaiseksi, ja koko lainan elinkaaren suhteen jää ilmaan muutamia kysymysmerkkejä.&nbsp; Mutta, ja seuraa se varsinainen mutta, koska &rdquo;kurissa pysyneet&rdquo; korot ovat suuresti mahdollistaneet suurimittaisen velkaantumisen, niin asuntolainojen osalta, mutta yleisesti muutenkin, niin on täysin ennenaikaista ylistää Euroa rahajärjestelmänä lainanoton edullistajana ja vakaan koron tarjoajana.&nbsp; Entä sitten jos ja kun ajat ja olosuhteet muuttuvat, miten velallisten sitten käy?</p><p>Jos vielä kohoavista koroista (alhaiset korot ovat poikkeustila, joka ei kestä ikuisesti, eikä aina edes koko lainan elinkaaren aikaa, vaan korot voivat nousta ja ne yleensä myös nousevat, viimeistään aikojen turbulentoituessa) jotenkuten selviäisi, niin miten käy kun lyhennyskyky heikkenee, tai sitä ei alunalakenkaan ole ollut. Asuntolainoista keskustellen; onko meillä jatkossa edessä tilanne, jossa talojen hinnat ovat alhaalla, mutta niiden hankinnasta ja pidosta koituvat velkapääomat ovat vielä osaksi tai kokonaankin lyhentämättä, velallisen ollessa lyhennyskyvytön tai &ndash;haluton. Kun tällaisia tönöjä alkaa olla Suomessa muuallakin kuin vain haja-asutusaleilla, niin jää nähtäväksi minkälaisia legoja alkaa kaatuilla?</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Onko Suomelle hyötyä Euroon kuulumisesta? - mielipiteitä ja faktaa

*

MTV:n eurovaalikoneessa kysyttiin Euron hyödyistä.

Eurovaalikoneen kysymyksiin ovat vastanneet myös europarlamenttiin pyrkiviä tai siellä jo istuvia ehdokkaita.

Kysymykseen siitä, onko Suomelle hyötyä kuulua euroon, RKP, Kokoomus, SDP ja Vihreät liputtavat hyvin voimakkaasti yhteisen valuutan puolesta.

RKP:läiset ovat 98-prosenttisesti euron kannalla,

Vihreistä 92 prosenttia,

SDP:n kohdalla luku oli 90, ja

Kokoomuksella 88.

Keskustalaisista, kristillisistä ja vasemmistoliittolaistakin selvä enemmistö on euron kannalla. Ensin mainituista 77 prosenttia,

KD:n ehdokkaista 61, ja

Vasemmistoliiton kandidaateista 63 prosenttia.

Sen sijaan Perussuomalaisista vain noin joka viides, 19 prosenttia, pitää euroa hyödyllisenä.”

Lähde: http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/suomalaiset-euroehdokkaat-suhtautuvat-l%c3%a4mpim%c3%a4sti-yhteisvaluuttaan-%e2%80%93-vain-perussuomalaisista-enemmist%c3%b6-katsoo-ettei-eurosta-ole-hy%c3%b6ty%c3%a4/ar-AABnTSS?ocid=ientp

*

Euro on realiteetti, aivan kuten sekin, että Suomi liittyi – toisin kuin muut Pohjoismaat – rahaliittoon, poliittisena kabinettipäätöksenä, ilman todella vakavaa keskustelua, saati kansanäänestystä.  Nämä siis ovat realitetteja.

Sen sijaan se, mitä mieltä olemme Eurosta, sen hyödyllisyydestä Suomelle, suomalaisille, Euroopalle, eurooppalaisille ja Euro-hankkeen reaalisesta loppusaldosta, on kaikki mielipidettä.  Loppulitviikki tulee joskus, ja se vasta on realiteetti. 

Tietenkin on selvää, että monet hyötyvät Eurosta, vielä useammat uskovat tai luulevat tai arvelevat ehkä hyötyvänsä siitä.  Ainakin turistina me kaikki jossain määrin hyödymme, joskin hyödyn määrää ja rahallista arvoa on hieman hankala määrittää, riippuu niin monista seikoista.

Mutta vielä useammista seikoista riippuu, hyödymmekö me todella Eurosta.

Varsin vahvana realiteettina voimme sanoa, että Saksa on hyötynyt ja hyötyy Eurosta, mutta melkein kaikki muu on jossain määrin spekulatiivista arviointia, syystä, että ”peli on vielä kesken”, ja ”maalit” lasketan vasta kun Game is Over.  Ja sellaista hetkeä emme vielä kaiketikaan kukaan pysty täysin varmasti hahmottamaan tai määrittämään.

*

Reaalinen kehitys

Globalis/Maailmanpankki – sivuston mukaan Suomen ja Ruotsin BKT/asukas ovat kehittyneet seuraavasti 10-vuotisjaksolla 2007-2017:

Suomen BKT/asukas vuonna 2007: 47.289 € > vuonna 2017: 45.805 €

Ruotsin BKT/asukas vuonna 2007: 53.324 € > vuonna 2017: 53.253 €.

Ruotsin BKT per capita laski 10-vuoden jakson aikana 71 euroa/asukas.

Suomen BKT per capita laski 10-vuoden jakson aikana 1.484 euroa/asukas.

Ruotsin pudotus: - 0,13 %.

Suomen pudotus: - 3,14 %.

Suomen ja Ruotsin BKT/capita 2007: Suomi 88,7 ;  Ruotsi 100.0 index

Vuonna 2017 suhdeluku oli: Suomi 86,0    ;  Ruotsi 100,0 index

Vertailu 2017 maaluvut vs. Ruotsi 2007:  Suomi 85,9 ; Ruotsi 99,9

Lähde: https://www.globalis.fi/Tilastot/BKT-per-asukas

*

BKT vaiko BKt/capita?

Suora vertailu BKT 2007 > BKT 2017 olisi vielä epäedullisempi Suomelle.  Mutta ehkäpä BKT/capita on kuitenkin kansalaisen kannalta rehdimpi?

Samalla se kuvaa myöskin kansantalouden yleisten vertauslukujen merkitystä.  Työn tuottavuus/tt;  Työllisyysaste %; Väestön määrän muutos ja sen vaikutus; ATV:n muutos etc.  

Ja ehkä sitten myöskin Euron tai Kruunun merkitystä.  Miten näiden keskinäiset suhteet, ja absoluuttinen vaikutus talouden muutoksiin jyvitetään?

Emmekä voi myöskään unohtaa politiikan osuutta.  Miten etevästi, tarkoituksenmukaisesti ja tuloksellisesti kansantalouden kehitykseen vaikuttavia politiikka-lohkoja on eri maissa hoidettu?

Suomi ei saa erityisen hyvää arvosanaa tässä(kään) suhteessa.

MIKÄ sitten on Euron osuus tuossa edellä nähtävässä BKT/capita –kehityksessä kymmenvuotisjaksolla 2007-2017?  Jakso sisältää finanssikriisin 2008, Eurokriisin, globalisaatiokehityksen, ym.

Selvää nähdäkseni on, että Ruotsin -0.13 % on paljon pienempi kuin Suomen -3,14 %.  Se ei ole edes mielipide, se on realiteetti.

Mutta mikä on Euron osuus tässä "sopassa", monimuuttujien joukossa?

Jyvitän vähintään 50 % Eurolle.  Miten sinä, hyvä lukija, arvelet?

Näen asian siten, että Euro sinänsä aiheuttaa jonkin osuus-osan.  Mutta myös Euro-olosuhteissa toteutettavalle politiikalle kohdistuvat erityiset vaatimukset, ja ennen kaikkea niissä epäonnistuminen tai muutoin epätyydyttävä suoriutuminen, paljonko tuosta miinus kolmesta prosentista lataamme sen kontolle?  Ehkä jopa enemmän kuin Eurolle itselleen?

*

PS.

Olemmehan "kaikki" tienneet, että Suomelta meni 10 vuotta selviytyä finanssikriisin aiheuttamasta takaiskusta, louhusta BKT:n nousukäyrällä.  Me olimme kansakuntana eurooppalaisessa talouskasvun junassa viimeisessä, ikäänkuin jarruvaunussa.  Hännän huippu.

Ruotsi mennä viiletti kaukana edellä.  Niinhän se porhalsi, kun katsottiin kansantalouden kasvulukuja.  Ruotsi oli varsin pian nousukäyrällä, plussalla BKT:n kasvun suhteen.  Mutta tuliko yllätyksenä tuo, että BKT/capita on yhä tänään Ruotsissakin miinuksella? 

Tarkkaan ottaen edellä esitin viimeisimmän käytettävissä olevan tilastoluvun, ja se on vuodelta 2017.  Mutta yleiset muuttujat tietäen, näyttää siltä, että Ruotsi vihdoin nyt 2018 on päässyt myös asukasta kohden mitatun kansantalouden tuotteen suhteen plussalle, niukasti, mutta plussalle kuitenkin.

Siinä suhteessa Suomi rämpii, ja pahasti ja pitkään.

*

"Asuntolainakorot pysyneet kurissa"

Yleinen ja suosittu peruste Euron hyödyille on asuntolainojen matalina pysyneet korot.  Muukin lainaraha on muodostunut halvaksi.  Rahalla ei ajoittain ole ollut kunnon hintaa.  Korko on matanut. Jotkut ovat valittaneet lainarahan saannin hankaluutta, sitä ei tahdo saada.  Kuitenkin yleinen linja, iso kuva, on aivan jotain muuta: Suomen valtio on ottanut ja saanut lainaa, se on velkaantunut. Samoin kunnat ja muut yhteisöt ovat velkaantuneet.  Yritykset ovat velkaantuneet. Asuntovelat ”pamahtaneet”, as.-yhtiövelat ihan kuplana.. Perheet ja yksilöt rajusti velassa. 

Ylikiihkeä pyrkimys (alle) 2 %:n inflaatioon iski yhteisvaluutan moodin, joka oli jännitteisessä suhteessa sen epäsymmetriseen markkinaehtoisuuteen ja siitä seuranneisiin moninaisiin, tunnettuihin ongelmiin – jotka eivät suinkaan ole poistuneet, pikemminkin päinvastoin muhivat ja voivat oikein hyvin.

Lainakorot ja niiden ”hyvyys” nähdään vasta kun koko lainan elinkaari on nähty; toisin kuin usein kuvitellaan, nykytila Euron suhteen on epäterve ja eikä jatku loputtomiin.  Mitä sitten tapahtuu, jää laadultaan monikirjavan mielikuvituksen varaan.

Selvää kai joka tapauksessa on, että ”halpa” ja ”vakaa” Euro on mahdollistanut ja houkuttanut aivan liian monet tahot velkaantumaan kestämättömällä tavalla.  Siis siten, että velanhoitokestävyys ei ole missään järjellisessä suhteessa toisaalta lainan käyttöhyötyjen suhteen, saati sitten turbulentimmaksi muuttuvissa oloissa vastaan tulevien riskien ja rasitusten kanssa. 

Voidaan ilman emotionaalisia affekteja todeta, että kylläkin ”asuntolainakorot ovat pysyneet kurissa”, mutta vain toistaiseksi, ja koko lainan elinkaaren suhteen jää ilmaan muutamia kysymysmerkkejä.  Mutta, ja seuraa se varsinainen mutta, koska ”kurissa pysyneet” korot ovat suuresti mahdollistaneet suurimittaisen velkaantumisen, niin asuntolainojen osalta, mutta yleisesti muutenkin, niin on täysin ennenaikaista ylistää Euroa rahajärjestelmänä lainanoton edullistajana ja vakaan koron tarjoajana.  Entä sitten jos ja kun ajat ja olosuhteet muuttuvat, miten velallisten sitten käy?

Jos vielä kohoavista koroista (alhaiset korot ovat poikkeustila, joka ei kestä ikuisesti, eikä aina edes koko lainan elinkaaren aikaa, vaan korot voivat nousta ja ne yleensä myös nousevat, viimeistään aikojen turbulentoituessa) jotenkuten selviäisi, niin miten käy kun lyhennyskyky heikkenee, tai sitä ei alunalakenkaan ole ollut. Asuntolainoista keskustellen; onko meillä jatkossa edessä tilanne, jossa talojen hinnat ovat alhaalla, mutta niiden hankinnasta ja pidosta koituvat velkapääomat ovat vielä osaksi tai kokonaankin lyhentämättä, velallisen ollessa lyhennyskyvytön tai –haluton. Kun tällaisia tönöjä alkaa olla Suomessa muuallakin kuin vain haja-asutusaleilla, niin jää nähtäväksi minkälaisia legoja alkaa kaatuilla?

*

]]>
54 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275994-onko-suomelle-hyotya-euroon-kuulumisesta-mielipiteita-ja-faktaa#comments EU-vaalit 2019 Euro Euron hyödyt Rahaliitto Suomi Wed, 15 May 2019 09:02:03 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275994-onko-suomelle-hyotya-euroon-kuulumisesta-mielipiteita-ja-faktaa
Nato for dummies http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275832-nato-for-dummies <p>Suosittua ulkomaista kirjasarjaa läheisesti lainaten Nato for dummies -kirjoitus perustuu Suomen ulkopolitiikan erityispiirteisiin,&nbsp; joita ilman täsmällistä termistöä on vaikea muuten selittää asiaan perehtymättömille. Virheitä kirjoituksesta on turha etsiä, koska se on erehtymätön ja täydellinen tekele.</p><p>NATO:&nbsp;Järjestö, joka etsii syytä ja jäseniä hyökätäkseen kaikin voimin Venäjälle. Eurooppalaisten sotahullujen valtioiden yhteenliittymä, joiden ainoa päämäärä on tuhota rauhaa rakastava Venäjä ja sen erityisen viisaat johtajat. USA johtaa sotahulluja ja voi tuoda ydinaseet milloin tahansa Suomeen lupaa kysymättä.</p><p>VENÄJÄ: Rauhaa rakastava, viisaiden johtajien johdossa toimiva demokratia. Ainoa maailman maa, joka on mainittu kuuluvaksi Suomen ulkoturvallisuuspolitiikan peruspilareihin, ja jonka etu huomioidaan kaikessa suomalaisessa ulkoturvallisuuspäätöksenteossa. Ainoa eurooppalainen maa, joka on toisen maailmansodan jälkeen huomioinut naapurimaansa haluamalla siirtyä vapaaseen liikkuvuuteen ainakin sotavoimiensa osalta ja siirtänyt joukkoja niihin melkein sulassa yhteistyössä naapureidensa kanssa.</p><p>SUOMEN JA VENÄJÄN RAJA: Reilu 1300 kilometriä, toistaiseksi Venäjän armosta. Raja, johon vedotaan aina välillä kun halutaan korostaa ystävällisiä välejä rauhaa rakastavien naapureiden välillä. Tällä hetkellä raja kulkee reilusti Kymijoen itäpuolella eikä Pohjanlahdella. Kiitos, Vladimir.</p><p>NATO-OPTIO: Turvallisuuspolitiikan ammattilaisten luoma käsite, joka takaa Suomen turvallisuuden kaikissa tilanteissa, varsinkin pahassa paikassa.&nbsp; &nbsp;</p><p>PAHA PAIKKA: Tilannekombinaatio Suomessa, jossa Nato-kortti vedetään esiin ja esitetään maahan ystävällisesti siirtyneille Venäjän sotilasjoukoille. Nato-kortin odotetaan tässä vaiheessa poistavan tänne siirtyneet joukot. Pahaa paikkaa ei tule, jos teemme kuten naapuri kertoo. Paikka sinänsä ei ole sen pahempi kuin ennen, mutta tilannetta voi kuvata pahaksi, jos Venäjän etua ei huomioida sen armeijan Suomeen siirtymisen jälkeen.&nbsp;</p><p>NATO-JÄSENYYS: Sotahullujen eurooppalaisten maiden kerho, johon Suomi pääsee uskomuksen mukaan heti, ilman vuosia kestävää hakuvaihetta. Jäsenyys lopettaa erään uskomuksen mukaan Suomen ja Venäjän välisen kaupan kokonaan. Tasapainon vuoksi muut Nato-maat onneksi lisäävät kahdenvälistä kauppaa Venäjän kanssa, jotta järjestö ei näyttäytyisi nappikauppiaana.&nbsp;&nbsp;</p><p>HUOLTOVARMUUS: Ei koske Suomea, joka pystyy lentokoneillaan ja sotalaivastollaan turvaamaan meriliikenteen missä tahansa ja miten pitkään hyvänsä. Suomessa uskotaan olevan rajattomat resurssit myös sotatilanteessa. Meriliikenne tavaran kuljetuksissa on yliarvostettua muutenkin. Tavaran odotetaan sotatilanteessa muutenkin tulevan idästä.</p><p>USA: Maa, joka yksin johtaa eurooppalaisia valtioita sotaan kaikkialle maailmassa, erityisesti Venäjälle.</p><p>ITÄMERI: Kommunistikielellä Rauhanmeri, pahimmassa tapauksessa Nato-meri, jossa Naton sotalaivat rauhan aikana tuhoavat ja estävät venäläisiä aluksia kulkemasta siellä. Ikävimmässä tilanteessa, eli sotatilanteessa, Nato upottaa ystävällismielisiä vaikkakin sotaa käyviä venäläisiä sota-aluksia. Siksi Itämeri pitää jättää venäläisille. He eivät upota aluksia tai estä niiden kulkua rauhan aikana missään päin maailmaa.&nbsp; &nbsp;</p><p>SUOMALAINEN TURVALLISUUSPOLITIIKKA Lujaan uskoon ja juoksuhautoihin perustuva agenda, jolle ei löydy vertaa maailmasta. Talvisotakin voitettiin, joten se takaa kaikki voitot jatkossa. Tosi sissit elävät vuosikausia metsässä ja iskevät puukoilla ja kivillä ketä tahansa miehittäjää ja kovaa. Usko voittaa sopimusvelvoitteet ja sanonnan mukaan usko siirtää vuoria. Tähän eivät sopimukset pysty, paperia kun ovat.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suosittua ulkomaista kirjasarjaa läheisesti lainaten Nato for dummies -kirjoitus perustuu Suomen ulkopolitiikan erityispiirteisiin,  joita ilman täsmällistä termistöä on vaikea muuten selittää asiaan perehtymättömille. Virheitä kirjoituksesta on turha etsiä, koska se on erehtymätön ja täydellinen tekele.

NATO: Järjestö, joka etsii syytä ja jäseniä hyökätäkseen kaikin voimin Venäjälle. Eurooppalaisten sotahullujen valtioiden yhteenliittymä, joiden ainoa päämäärä on tuhota rauhaa rakastava Venäjä ja sen erityisen viisaat johtajat. USA johtaa sotahulluja ja voi tuoda ydinaseet milloin tahansa Suomeen lupaa kysymättä.

VENÄJÄ: Rauhaa rakastava, viisaiden johtajien johdossa toimiva demokratia. Ainoa maailman maa, joka on mainittu kuuluvaksi Suomen ulkoturvallisuuspolitiikan peruspilareihin, ja jonka etu huomioidaan kaikessa suomalaisessa ulkoturvallisuuspäätöksenteossa. Ainoa eurooppalainen maa, joka on toisen maailmansodan jälkeen huomioinut naapurimaansa haluamalla siirtyä vapaaseen liikkuvuuteen ainakin sotavoimiensa osalta ja siirtänyt joukkoja niihin melkein sulassa yhteistyössä naapureidensa kanssa.

SUOMEN JA VENÄJÄN RAJA: Reilu 1300 kilometriä, toistaiseksi Venäjän armosta. Raja, johon vedotaan aina välillä kun halutaan korostaa ystävällisiä välejä rauhaa rakastavien naapureiden välillä. Tällä hetkellä raja kulkee reilusti Kymijoen itäpuolella eikä Pohjanlahdella. Kiitos, Vladimir.

NATO-OPTIO: Turvallisuuspolitiikan ammattilaisten luoma käsite, joka takaa Suomen turvallisuuden kaikissa tilanteissa, varsinkin pahassa paikassa.   

PAHA PAIKKA: Tilannekombinaatio Suomessa, jossa Nato-kortti vedetään esiin ja esitetään maahan ystävällisesti siirtyneille Venäjän sotilasjoukoille. Nato-kortin odotetaan tässä vaiheessa poistavan tänne siirtyneet joukot. Pahaa paikkaa ei tule, jos teemme kuten naapuri kertoo. Paikka sinänsä ei ole sen pahempi kuin ennen, mutta tilannetta voi kuvata pahaksi, jos Venäjän etua ei huomioida sen armeijan Suomeen siirtymisen jälkeen. 

NATO-JÄSENYYS: Sotahullujen eurooppalaisten maiden kerho, johon Suomi pääsee uskomuksen mukaan heti, ilman vuosia kestävää hakuvaihetta. Jäsenyys lopettaa erään uskomuksen mukaan Suomen ja Venäjän välisen kaupan kokonaan. Tasapainon vuoksi muut Nato-maat onneksi lisäävät kahdenvälistä kauppaa Venäjän kanssa, jotta järjestö ei näyttäytyisi nappikauppiaana.  

HUOLTOVARMUUS: Ei koske Suomea, joka pystyy lentokoneillaan ja sotalaivastollaan turvaamaan meriliikenteen missä tahansa ja miten pitkään hyvänsä. Suomessa uskotaan olevan rajattomat resurssit myös sotatilanteessa. Meriliikenne tavaran kuljetuksissa on yliarvostettua muutenkin. Tavaran odotetaan sotatilanteessa muutenkin tulevan idästä.

USA: Maa, joka yksin johtaa eurooppalaisia valtioita sotaan kaikkialle maailmassa, erityisesti Venäjälle.

ITÄMERI: Kommunistikielellä Rauhanmeri, pahimmassa tapauksessa Nato-meri, jossa Naton sotalaivat rauhan aikana tuhoavat ja estävät venäläisiä aluksia kulkemasta siellä. Ikävimmässä tilanteessa, eli sotatilanteessa, Nato upottaa ystävällismielisiä vaikkakin sotaa käyviä venäläisiä sota-aluksia. Siksi Itämeri pitää jättää venäläisille. He eivät upota aluksia tai estä niiden kulkua rauhan aikana missään päin maailmaa.   

SUOMALAINEN TURVALLISUUSPOLITIIKKA Lujaan uskoon ja juoksuhautoihin perustuva agenda, jolle ei löydy vertaa maailmasta. Talvisotakin voitettiin, joten se takaa kaikki voitot jatkossa. Tosi sissit elävät vuosikausia metsässä ja iskevät puukoilla ja kivillä ketä tahansa miehittäjää ja kovaa. Usko voittaa sopimusvelvoitteet ja sanonnan mukaan usko siirtää vuoria. Tähän eivät sopimukset pysty, paperia kun ovat.

     

 

]]>
17 http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275832-nato-for-dummies#comments Nato Suomi Sat, 11 May 2019 11:15:32 +0000 pasi majuri http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275832-nato-for-dummies
Suomi ilman maahanmuuttajia kuihtuu ja näivettyy. http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275803-suomi-ilman-maahanmuuttajia-kuihtuu-ja-naivettyy <p>Maahanmuuton eri ulottuvuudet, osa 1</p><p>&nbsp;</p><p>Julkinen keskustelu maahanmuuton ympärillä yhdistää kaiken maahanmuuton yhdeksi ilmiöksi. Tämä ei ole järkevää, sillä erilaiset maahanmuuton ulottuvuudet poikkeavat toisistaan merkittävällä tavalla ja niihin liittyvät poliittiset kysymykset ovat myös erilaisia keskenään. Työperäinen maahanmuutto jakaantuu EU/ETA alueen sisä- ja ulkopuolelta tuleviin. Opiskelijat jakautuvat samoin. Tämän lisäksi on erikseen olemassa pakolaiskiintiöt ja ne tavat, joilla hoidetaan erikoistilanteet, esimerkkinä Syyrian tilanne. Turvapaikkapolitiikka, Euroopan ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut, EU:n sisärajojen valvonta&hellip; Lista jatkuu ja nämä kaikki ovat osa sitä, mitä tarkoitetaan maahanmuutolla. Ja jokaiseen asiaan, joita maahanmuuttoon liittyy, kuuluu myös omat erilliset ulottuvuutensa liittyen kansalliseen lainsäädäntöön, Euroopan Unionin yhteistyöhön ja lainsäädäntöön ja joissakin tapauksissa myös laajemmat kansainväliset sopimukset ja yhteistyö. Ja vaikka kuinka haluaisi pitää asiat yksinkertaisina, on silti pakko kiinnittää huomiota näihin eri puoliin, jotta voidaan valita oikea ja kestävä politiikka näiden asioiden hoitamiseen. Ja maahanmuutosta keskusteleminen on tärkeä osa oikeiden ratkaisujen löytämistä. </p><p>Tässä ensimmäisessä osassa useasta käsittelen työperäistä maahanmuuttoaja.</p><p>Ensinnäkin, kuten usein on sanottu, Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Monien länsimaiden tavoin Suomen väestön suurien ikäpolvien vanheneminen on luonut tilanteen, jossa työikäisten määrä suhteessa eläkeläisiin kasvaa. Tämän nk. kestävyysvajeen korjaamiseen ihanteellisin vaihtoehto olisi saada lisää työikäisiä ihmisiä. Monien länsimaiden tavoin suomalaiset eivät enää halua perustaa suurperheitä ja vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, että he yhtäkkiä alkaisivat näin tekemään. Kansalaisten rohkaiseminen tähän tai heidän suoranainen pakottaminen ei puolestaan käy päinsä, sillä ihmiset mieluiten lisääntyvät omasta tahdostaan, mistä johtuen he suutuvat, jos heitä yritetään saada tekemään jotain mitä he eivät alun alkaenkaan halunneet tehdä. Ja pakottamisessa on toki sivistysvaltiolle monia muitakin itsestään selviä ongelmia, kuten tällaisen pakottamisen pahuus. Joten tämä jättää kaksi vaihtoehtoa. Yksi vaihtoehto on vain hylätä eläkeläiset ja apua tarvitsevat rahojen loppuessa ja tätä me emme tule koskaan hyväksymään. Jäljellejäävä vaihtoehto on työikäisten tuleminen ulkomailta, eli työperäinen maahanmuutto.</p><p>Toisin kuin luullaan, tässä ei ole vain kysymys korkeakoulutettujen maahanmuutosta, sillä työmarkkinat eivät vain toimi niin. Kasvavasta automaatiosta huolimatta matalapalkkaiset alat, kuten palvelualan työpaikat tulevat tarvitsemaan työntekijöitä myös tulevaisuudessa ja automaatiossa voi nähdä yhtä hyvin mahdollisuuden ihmisten kykyjen lisäämiseen sen sijaan, että se olisi vain pessimismin täyteinen uhkakuva. Terveessä taloudessa ei voi olla pelkästään korkeapalkkaisia töitä, joten tietenkin työntekijöitä tullaan tarvitsemaan muualle myös.</p><p>Samoin tiettyjen tahojen puolesta on esitetty eräänlaista nirsoilukäytäntöä, jossa työperäinen maahanmuutto tapahtuisi vain niistä maista, jotka joidenkin mielivaltaisten kriteerien perusteella ovat tarpeeksi lähellä suomalaista kulttuuria, samalla lailla kuin lapsi, joka poimii sopasta makkarat ja jättää kasvikset syömättä, sillä perusteella, että hän ei nyt tänään vain tykkää niistä. Tämä ajattelutapa on turhaa, sillä suomalainen kulttuuri on aivan tarpeeksi elinvoimainen ja vahva ottaakseen mitä tahansa vaikutteita omikseen. Vai onko oletus tosiaan se, että suomalainen yhteiskunta on niin epäterve, että se ei kaikista hienouksistaan huolimatta tarjoa kellekään muun kulttuurin edustajalle mitään? Maailma on täynnä ahkeria, taitavia ja oppivaisia ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja kukoistaa töitä tekemällä yhteiskunnassa, joka arvostaa heitä. Yhteiskunnassa, joka muuttuu sitä kirjavammaksi ja kukoistavammaksi, mitä enemmän ihmiset kukoistavat ja luovat sen sisällä. Olisi tuhlausta jättää nämä mahdollisuudet käyttämättä epämääräisen muutosvastarinnan ja pelon takia, höystettynä pahantahtoisella panettelulla, koska ei haluta myöntää tätä väärinsuunnattua ahdistusta ja halua käpertyä kulttuurina kerälle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maahanmuuton eri ulottuvuudet, osa 1

 

Julkinen keskustelu maahanmuuton ympärillä yhdistää kaiken maahanmuuton yhdeksi ilmiöksi. Tämä ei ole järkevää, sillä erilaiset maahanmuuton ulottuvuudet poikkeavat toisistaan merkittävällä tavalla ja niihin liittyvät poliittiset kysymykset ovat myös erilaisia keskenään. Työperäinen maahanmuutto jakaantuu EU/ETA alueen sisä- ja ulkopuolelta tuleviin. Opiskelijat jakautuvat samoin. Tämän lisäksi on erikseen olemassa pakolaiskiintiöt ja ne tavat, joilla hoidetaan erikoistilanteet, esimerkkinä Syyrian tilanne. Turvapaikkapolitiikka, Euroopan ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut, EU:n sisärajojen valvonta… Lista jatkuu ja nämä kaikki ovat osa sitä, mitä tarkoitetaan maahanmuutolla. Ja jokaiseen asiaan, joita maahanmuuttoon liittyy, kuuluu myös omat erilliset ulottuvuutensa liittyen kansalliseen lainsäädäntöön, Euroopan Unionin yhteistyöhön ja lainsäädäntöön ja joissakin tapauksissa myös laajemmat kansainväliset sopimukset ja yhteistyö. Ja vaikka kuinka haluaisi pitää asiat yksinkertaisina, on silti pakko kiinnittää huomiota näihin eri puoliin, jotta voidaan valita oikea ja kestävä politiikka näiden asioiden hoitamiseen. Ja maahanmuutosta keskusteleminen on tärkeä osa oikeiden ratkaisujen löytämistä.

Tässä ensimmäisessä osassa useasta käsittelen työperäistä maahanmuuttoaja.

Ensinnäkin, kuten usein on sanottu, Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Monien länsimaiden tavoin Suomen väestön suurien ikäpolvien vanheneminen on luonut tilanteen, jossa työikäisten määrä suhteessa eläkeläisiin kasvaa. Tämän nk. kestävyysvajeen korjaamiseen ihanteellisin vaihtoehto olisi saada lisää työikäisiä ihmisiä. Monien länsimaiden tavoin suomalaiset eivät enää halua perustaa suurperheitä ja vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, että he yhtäkkiä alkaisivat näin tekemään. Kansalaisten rohkaiseminen tähän tai heidän suoranainen pakottaminen ei puolestaan käy päinsä, sillä ihmiset mieluiten lisääntyvät omasta tahdostaan, mistä johtuen he suutuvat, jos heitä yritetään saada tekemään jotain mitä he eivät alun alkaenkaan halunneet tehdä. Ja pakottamisessa on toki sivistysvaltiolle monia muitakin itsestään selviä ongelmia, kuten tällaisen pakottamisen pahuus. Joten tämä jättää kaksi vaihtoehtoa. Yksi vaihtoehto on vain hylätä eläkeläiset ja apua tarvitsevat rahojen loppuessa ja tätä me emme tule koskaan hyväksymään. Jäljellejäävä vaihtoehto on työikäisten tuleminen ulkomailta, eli työperäinen maahanmuutto.

Toisin kuin luullaan, tässä ei ole vain kysymys korkeakoulutettujen maahanmuutosta, sillä työmarkkinat eivät vain toimi niin. Kasvavasta automaatiosta huolimatta matalapalkkaiset alat, kuten palvelualan työpaikat tulevat tarvitsemaan työntekijöitä myös tulevaisuudessa ja automaatiossa voi nähdä yhtä hyvin mahdollisuuden ihmisten kykyjen lisäämiseen sen sijaan, että se olisi vain pessimismin täyteinen uhkakuva. Terveessä taloudessa ei voi olla pelkästään korkeapalkkaisia töitä, joten tietenkin työntekijöitä tullaan tarvitsemaan muualle myös.

Samoin tiettyjen tahojen puolesta on esitetty eräänlaista nirsoilukäytäntöä, jossa työperäinen maahanmuutto tapahtuisi vain niistä maista, jotka joidenkin mielivaltaisten kriteerien perusteella ovat tarpeeksi lähellä suomalaista kulttuuria, samalla lailla kuin lapsi, joka poimii sopasta makkarat ja jättää kasvikset syömättä, sillä perusteella, että hän ei nyt tänään vain tykkää niistä. Tämä ajattelutapa on turhaa, sillä suomalainen kulttuuri on aivan tarpeeksi elinvoimainen ja vahva ottaakseen mitä tahansa vaikutteita omikseen. Vai onko oletus tosiaan se, että suomalainen yhteiskunta on niin epäterve, että se ei kaikista hienouksistaan huolimatta tarjoa kellekään muun kulttuurin edustajalle mitään? Maailma on täynnä ahkeria, taitavia ja oppivaisia ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja kukoistaa töitä tekemällä yhteiskunnassa, joka arvostaa heitä. Yhteiskunnassa, joka muuttuu sitä kirjavammaksi ja kukoistavammaksi, mitä enemmän ihmiset kukoistavat ja luovat sen sisällä. Olisi tuhlausta jättää nämä mahdollisuudet käyttämättä epämääräisen muutosvastarinnan ja pelon takia, höystettynä pahantahtoisella panettelulla, koska ei haluta myöntää tätä väärinsuunnattua ahdistusta ja halua käpertyä kulttuurina kerälle.

]]>
107 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275803-suomi-ilman-maahanmuuttajia-kuihtuu-ja-naivettyy#comments lainsäädäntö Maahanmuutto Suomi Työperäinen maahanmuutto Fri, 10 May 2019 18:41:24 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275803-suomi-ilman-maahanmuuttajia-kuihtuu-ja-naivettyy
EU-maatalousministerien kokous Jyväskylään http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275594-eu-maatalousministerien-kokous-jyvaskylaan <p>Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa 1. heinäkuuta. Suomi on päättänyt keskittää kaikki EU-kokoukset Helsinkiin, joten muualla kuin pääkaupungissa EU-puheenjohtajuudesta ei näe kuin uutisissa.</p><p>Kaikkien EU-kokousten keskittäminen Helsinkiin oli virhe. EU pysyy kansalaisten silmissä etäisenä herrojen harrastuksena, vaikka Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajuus olisi oiva tilaisuus tuoda unionia lähemmäs kansalaisia. Onneksi virheen voi vielä korjata.</p><p>Uudella hallituksella on nyt näytön paikka osoittaa, että EU on koko Suomen asia. Maatalousministerien epävirallinen kokous 22.-24.9. tulee järjestää Jyväskylässä. Keskeinen sijainti ja vahva maa- ja metsätalousprofiili puolustavat Keski-Suomen valintaa. Vierailu biotuotetehtaalla ja maatalousinvestointeihin tutustuminen nivoutuvat luontevasti osaksi kokousta.</p><p>Parhaillaan käynnissä olevan arktisen neuvoston ulkoministerikokous Rovaniemellä on erinomainen osoitus siitä, että osaamista kansainvälisen tason kokousten järjestämiseen löytyy muualtakin kuin Helsingistä.</p><p>Suomalainen virkamieskoneisto on myös näyttänyt, että kokousten järjestäminen korkeimmalla tasolla onnistuu myös lyhyessä ajassa. Olen varma, että Keski-Suomi on valmis EU-kokouksen järjestämiseen nopeallakin aikataululla. Matka-aika Euroopasta Jyväskylään ei juurikaan Helsinkiin verrattuna pitene ja kustannukset pysyvät kohtuullisina.</p><p>EU koskettaa kaikkia suomalaisia. Siksi meidän tulisi huomioida koko maan osaaminen, eikä suosia kapea-alaisesti vain pääkaupunkimme elinkeinoelämää.</p><p><a href="http://www.joonaskontta.fi">joonaskontta.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa 1. heinäkuuta. Suomi on päättänyt keskittää kaikki EU-kokoukset Helsinkiin, joten muualla kuin pääkaupungissa EU-puheenjohtajuudesta ei näe kuin uutisissa.

Kaikkien EU-kokousten keskittäminen Helsinkiin oli virhe. EU pysyy kansalaisten silmissä etäisenä herrojen harrastuksena, vaikka Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajuus olisi oiva tilaisuus tuoda unionia lähemmäs kansalaisia. Onneksi virheen voi vielä korjata.

Uudella hallituksella on nyt näytön paikka osoittaa, että EU on koko Suomen asia. Maatalousministerien epävirallinen kokous 22.-24.9. tulee järjestää Jyväskylässä. Keskeinen sijainti ja vahva maa- ja metsätalousprofiili puolustavat Keski-Suomen valintaa. Vierailu biotuotetehtaalla ja maatalousinvestointeihin tutustuminen nivoutuvat luontevasti osaksi kokousta.

Parhaillaan käynnissä olevan arktisen neuvoston ulkoministerikokous Rovaniemellä on erinomainen osoitus siitä, että osaamista kansainvälisen tason kokousten järjestämiseen löytyy muualtakin kuin Helsingistä.

Suomalainen virkamieskoneisto on myös näyttänyt, että kokousten järjestäminen korkeimmalla tasolla onnistuu myös lyhyessä ajassa. Olen varma, että Keski-Suomi on valmis EU-kokouksen järjestämiseen nopeallakin aikataululla. Matka-aika Euroopasta Jyväskylään ei juurikaan Helsinkiin verrattuna pitene ja kustannukset pysyvät kohtuullisina.

EU koskettaa kaikkia suomalaisia. Siksi meidän tulisi huomioida koko maan osaaminen, eikä suosia kapea-alaisesti vain pääkaupunkimme elinkeinoelämää.

joonaskontta.fi

]]>
1 http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275594-eu-maatalousministerien-kokous-jyvaskylaan#comments Cap Cap-uudistus EU Jyväskylä Maatalosu maatalous Suomi Tue, 07 May 2019 06:18:54 +0000 Joonas Könttä http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275594-eu-maatalousministerien-kokous-jyvaskylaan
Vihreä metsäpolitiikka tarjoaa kylmää kyytiä maakunnille http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275201-vihrea-metsapolitiikka-tarjoaa-kylmaa-kyytia-maakunnille <p>Metsä Groupin ilmoitus hankesuunnittelun aloittamisesta uuden biotuotetehtaan rakentamiseksi Kemiin on positiivinen viesti suomalaiselta teollisuudelta: Tulevaisuususko on luja ja Suomeen kannattaa investoida.</p><p>1,5 miljardin euron hanke työllistäisi Metsä Groupin mukaan suorassa arvoketjussaan Suomessa noin 2500 henkilöä. Kokonaisuudessaan <a href="https://www.metsafibre.com/fi/media/tiedotteet/Pages/Tiedote.aspx?EncryptedId=2232BF6C59FB1D20&amp;Title=MetsaFibrekaynnistaayhteensanoin1%2c7miljardineuroninvestointienhankesuunnittelun">Metsä Groupin investointiuutiset</a> olisivat noin 1,7 miljardin euron arvoiset, kun huomioidaan myös suunnitelmat Rauman tehdasalueelle.</p><p>Ilmastonmuutoksen kannalta uudet tehdashankkeet ovat hyvä asia, kuten esimerkiksi <a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/28042019/art-2000006086256.html">emeritusprofessori Pekka Kauppi kirjoitti Helsingin Sanomiin</a>.</p><p>Suomen ja ilmaston näkökulmasta onkin outoa, kuinka vastahakoisia vihreät ovat tehdashanketta kohtaan olleet.</p><p>Valitettava tosiasia on, että vihreä metsäpolitiikka tarjoaa kylmää kyytiä maakunnille. Vihreä metsälinja on talouspoliittisesti järjetön ja ilmastopoliittisesti tehoton.</p><p>Metsätuotteiden kysyntä maailmanlaajuisesti ei vähene, joten on tärkeää mahdollistaa metsäsektorin teolliset investoinnit Suomessa, jossa standardit ja valvonta on maailman huippua. On koko maan etu, että mahdollistamme kasvun eväät idästä länteen ja etelästä pohjoiseen.&nbsp;</p><p>Onneksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen aiemmin heiluneet kannat näyttävät nyt oienneen. Hän arvioi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10757485">Ykkösaamussa</a>, että hakkuumäärä kestää uuden hankkeen ja valtion toteuttavan tarvittavat investoinnit liikenneverkkoon. Tulevan hallituksen hallituspohjasta riippumatta on tuettava hankkeen toteutumista.</p><p>Tarvitsemme uusia investointeja. Biotuotetehtaan toteutuminen Suomessa ei saa jäädä meistä päättäjistä kiinni.</p><p><a href="http://www.joonaskontta.fi">www.joonaskontta.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Metsä Groupin ilmoitus hankesuunnittelun aloittamisesta uuden biotuotetehtaan rakentamiseksi Kemiin on positiivinen viesti suomalaiselta teollisuudelta: Tulevaisuususko on luja ja Suomeen kannattaa investoida.

1,5 miljardin euron hanke työllistäisi Metsä Groupin mukaan suorassa arvoketjussaan Suomessa noin 2500 henkilöä. Kokonaisuudessaan Metsä Groupin investointiuutiset olisivat noin 1,7 miljardin euron arvoiset, kun huomioidaan myös suunnitelmat Rauman tehdasalueelle.

Ilmastonmuutoksen kannalta uudet tehdashankkeet ovat hyvä asia, kuten esimerkiksi emeritusprofessori Pekka Kauppi kirjoitti Helsingin Sanomiin.

Suomen ja ilmaston näkökulmasta onkin outoa, kuinka vastahakoisia vihreät ovat tehdashanketta kohtaan olleet.

Valitettava tosiasia on, että vihreä metsäpolitiikka tarjoaa kylmää kyytiä maakunnille. Vihreä metsälinja on talouspoliittisesti järjetön ja ilmastopoliittisesti tehoton.

Metsätuotteiden kysyntä maailmanlaajuisesti ei vähene, joten on tärkeää mahdollistaa metsäsektorin teolliset investoinnit Suomessa, jossa standardit ja valvonta on maailman huippua. On koko maan etu, että mahdollistamme kasvun eväät idästä länteen ja etelästä pohjoiseen. 

Onneksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen aiemmin heiluneet kannat näyttävät nyt oienneen. Hän arvioi Ykkösaamussa, että hakkuumäärä kestää uuden hankkeen ja valtion toteuttavan tarvittavat investoinnit liikenneverkkoon. Tulevan hallituksen hallituspohjasta riippumatta on tuettava hankkeen toteutumista.

Tarvitsemme uusia investointeja. Biotuotetehtaan toteutuminen Suomessa ei saa jäädä meistä päättäjistä kiinni.

www.joonaskontta.fi

]]>
9 http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275201-vihrea-metsapolitiikka-tarjoaa-kylmaa-kyytia-maakunnille#comments Biotalous Ilmastonmuutos Kemi Metsätalous Suomi Mon, 29 Apr 2019 05:04:36 +0000 Joonas Könttä http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275201-vihrea-metsapolitiikka-tarjoaa-kylmaa-kyytia-maakunnille
Suomi on yksi maailman raskaimmin verotetuista maista http://tarjavanhamaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274288-suomi-on-yksi-maailman-raskaimmin-verotetuista-maista <p>Suomi on yksi maailman raskaimmin verotetuista maista. Palvelumme heikkenevät koko ajan sekä meidän tulotasomme on heikompi kuin muiden länsimaiden ja silti verot jatkavat nousuaan. Suomalaisten osalle on langennut moninkertainen verotus, jota ei muualla länsimaissa tunneta. Meillä on progressiivinen tulo-, arvonlisä-, kiinteistö-, vakuutusmaksu-, sähkö-, makeis-, auto-, polttoaine- ja alkoholiverotus sekä monia muita veroja ja muita välillisiä maksuja. Autonkäyttömaksun piti olla kokeilu, mutta se jäikin pysyväksi maksuksi nimellä ajoneuvovero, joka koostuu perusverosta ja käyttövoimaverosta. Eikä tämäkään riitä. Perheyrityksen siirtämistä sukupolvelta toiselle ei selviä ilman veroja. Kaiken tämän maksamisen jälkeen perillisemme maksavat perintöveron.</p><p>Perintövero tarkistettiin ja sitä alennettiin. Mutta tiesittekö, että itse asiassa henkivakuutuskorvaus muuttui edunsaajalleen samaan aikaan veronalaiseksi tuloksi, jolla kompensoitiin perintöveron lasku? Minulle tämä selvisi vuoden vaihteessa, kun tarkistutin vakuutusmaksuni.</p><p>Valtio siis käytännössä päättää veroja korottamalla vuosi vuodelta aina enemmän ja enemmän, mihin suurin osa palkoistamme menee. Verot jatkavat nousuaan ja muuttavat muotoaan eli nimeään ja meän käytettävissä oleva rahamäärä pienenee. Helpoin tie ongelmin ratkaisuun on aina nostaa veroja tai keksiä uusia välillisiä maksuja, jotka ovat itse asiassa vain piiloveroja, esimerkkinä hulevesimaksu.</p><p>Olemme kuulleet puhuttavan synnytystalkoista, viennin kasvattamisesta, työpaikkojen lisäämisestä, matkailun edistämisestä, hyvinvointivaltiosta, maailman onnellisemmasta kansasta jne. Useat päätöksen ja toimenpiteet eivät tällä hetkellä kannusta meitä mm. synnytystalkoisiin. Jotta me voisimme aidosti ja oikeasti olla maailman onnellisin kansa, meidän tulee mm. tarkistaa, minne verorahamme oikeasti menevät.</p><p>On pysähdyksen aika. Puheemme menevät aivan eri suuntaan kuin päätöksemme ja tekomme. Meidän on aika seisahtua, miettiä ja määritellä, mitä Suomi haluaa tarjota suomalaisille ja toimia sen mukaan. Tämä me voidaan osoittaa oikeilla päätöksillä ja toimenpiteillä, jotka menevät samaan suuntaan puheidemme kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Eduskuntavaaliehdokas</p><p>Diplomi insinööri</p><p>Tuotannon kehittämisen päällikkö</p><p>Tarja Vanhamaa</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi on yksi maailman raskaimmin verotetuista maista. Palvelumme heikkenevät koko ajan sekä meidän tulotasomme on heikompi kuin muiden länsimaiden ja silti verot jatkavat nousuaan. Suomalaisten osalle on langennut moninkertainen verotus, jota ei muualla länsimaissa tunneta. Meillä on progressiivinen tulo-, arvonlisä-, kiinteistö-, vakuutusmaksu-, sähkö-, makeis-, auto-, polttoaine- ja alkoholiverotus sekä monia muita veroja ja muita välillisiä maksuja. Autonkäyttömaksun piti olla kokeilu, mutta se jäikin pysyväksi maksuksi nimellä ajoneuvovero, joka koostuu perusverosta ja käyttövoimaverosta. Eikä tämäkään riitä. Perheyrityksen siirtämistä sukupolvelta toiselle ei selviä ilman veroja. Kaiken tämän maksamisen jälkeen perillisemme maksavat perintöveron.

Perintövero tarkistettiin ja sitä alennettiin. Mutta tiesittekö, että itse asiassa henkivakuutuskorvaus muuttui edunsaajalleen samaan aikaan veronalaiseksi tuloksi, jolla kompensoitiin perintöveron lasku? Minulle tämä selvisi vuoden vaihteessa, kun tarkistutin vakuutusmaksuni.

Valtio siis käytännössä päättää veroja korottamalla vuosi vuodelta aina enemmän ja enemmän, mihin suurin osa palkoistamme menee. Verot jatkavat nousuaan ja muuttavat muotoaan eli nimeään ja meän käytettävissä oleva rahamäärä pienenee. Helpoin tie ongelmin ratkaisuun on aina nostaa veroja tai keksiä uusia välillisiä maksuja, jotka ovat itse asiassa vain piiloveroja, esimerkkinä hulevesimaksu.

Olemme kuulleet puhuttavan synnytystalkoista, viennin kasvattamisesta, työpaikkojen lisäämisestä, matkailun edistämisestä, hyvinvointivaltiosta, maailman onnellisemmasta kansasta jne. Useat päätöksen ja toimenpiteet eivät tällä hetkellä kannusta meitä mm. synnytystalkoisiin. Jotta me voisimme aidosti ja oikeasti olla maailman onnellisin kansa, meidän tulee mm. tarkistaa, minne verorahamme oikeasti menevät.

On pysähdyksen aika. Puheemme menevät aivan eri suuntaan kuin päätöksemme ja tekomme. Meidän on aika seisahtua, miettiä ja määritellä, mitä Suomi haluaa tarjota suomalaisille ja toimia sen mukaan. Tämä me voidaan osoittaa oikeilla päätöksillä ja toimenpiteillä, jotka menevät samaan suuntaan puheidemme kanssa.

 

Eduskuntavaaliehdokas

Diplomi insinööri

Tuotannon kehittämisen päällikkö

Tarja Vanhamaa

]]>
6 http://tarjavanhamaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274288-suomi-on-yksi-maailman-raskaimmin-verotetuista-maista#comments Suomi Verot Sat, 13 Apr 2019 07:24:40 +0000 Tarja Vanhamaa http://tarjavanhamaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274288-suomi-on-yksi-maailman-raskaimmin-verotetuista-maista
Suomessa on murrettava yksinäisyyden kierre http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274050-suomessa-on-murrettava-yksinaisyyden-kierre <p>Suomi on kahtiajakautunut maa. Iso osa väestöstä voi hyvin käyden päiväkodissa, koulussa, töissä, kasvattaen tasapainoisesti lapsiaan ja eläen keskimäärin aineellisesti turvattua elämää.&nbsp;</p><p>Kortilla on kuitenkin aina kääntöpuolensa. Ne, joilla menee huonosti, menee todella huonosti. Lapsi- ja eläkeläisköyhyys ja nuorten syrjäytyminen ovat asioita, joista ei puhuta edelleenkään tarpeeksi. Mielenterveys- ja päihdeongelmat runtelevat monen arkea ja ongelmat ovat usein ylisukupolvisia. Suomalaisista kahdeksan kymmenestä onkin huolissaan eriarvoisuudesta.&nbsp;</p><p>Monesti yhdistävänä tekijänä erilaisessa vähäosaisuudessa on yksinäisyys. Professori Juho Saaren eriarvoisuutta pohtineen työryhmän mukaan yksinäisyys on juuri Suomen suurimpia ongelmia. Tutkimusten mukaan jopa viidennes kansasta kärsii yksinäisyydestä. Yksin oleminen voi ajoittain olla rentouttavaakin osalle ihmisistä, mutta raastava yksinäisyys on aivan eri asia. Kun ei ole keskustelukaveria, ystäviä tai toimivia sosiaalisia verkostoja, muuttuu elämä eittämättä kurjemmaksi yksinolemisen ollessa vastentahtoista.</p><p>Me poliitikot emme pysty antamaan ihmisille toimivia suhteita toisiinsa, mutta pystymme luomaan poliittisilla päätöksillä parempia mahdollisuuksia siihen. Esimerkiksi takaamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle taloudellinen mahdollisuus harrastaa esimerkiksi liikuntaa tai kulttuuria saadaan yksinäisyyttä vähentymään pienestä pitäen.</p><p>Saman aikaan on tartuttava entistä tiukemmin koulukiusaamisen ongelmaan. Olen itse kohdannut töissäni aikuispsykiatrian puolella erittäin paljon ihmisiä, jotka ovat eri tavoin traumatisoituneet kiusaamisen seuraamisena. Koulukiusaamisen vastainen työ tarvitseekin huomattavan paljon enemmän resursseja aina korkeakouluihin saakka. Kiva koulu-järjestelmä olisikin saatava osaksi jokaisen koulun toimintaa poistamalla toimintamallin lukuvuosimaksut.&nbsp;</p><p>Kolmas keino on tukea paremmin kansalaisjärjestöjä niiden työssä ikääntyvien yksinäisyyden vähentämiseksi. Vuosien karttuessa ikätoverit vähenevät, mutta ihminen on loppuun asti sosiaalinen eläin. Tässä yhteydessä on voitava kehittää lisää esimerkiksi yhteisöllisen asumisen muotoja, jossa eri sukupolvet ovat myös sekoittuneet keskenään. Ja paljon puhutun hoitajamitoituksen noston myötä hoitajilla olisi edes hetki aikaa kuulla vanhuksia.</p><p>Eikä tässä ole vielä suinkaan kaikki keinot, mitä julkinen valta voisi tehdä vastentahtoisuuden yksinäisyyden vähentämiseksi. Yhteisöllisyyden lisääminen onkin kokonaisvaltainen projekti, joka olisi syytä huomioida myös tulevassa hallitusohjelmassa. Tosin meistä jokainen voi tehdä jotain ilman valtiovaltaakin. Voimme kysyä puolitutuiltakin kuulumiset heidän tullessaan vastaan, tervehtiä naapureitamme ja olla säännöllisesti yhteyksissä sukulaisiimme. Ja voimme sanoa kiitokset toisillemme aina kun sille on paikka.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi on kahtiajakautunut maa. Iso osa väestöstä voi hyvin käyden päiväkodissa, koulussa, töissä, kasvattaen tasapainoisesti lapsiaan ja eläen keskimäärin aineellisesti turvattua elämää. 

Kortilla on kuitenkin aina kääntöpuolensa. Ne, joilla menee huonosti, menee todella huonosti. Lapsi- ja eläkeläisköyhyys ja nuorten syrjäytyminen ovat asioita, joista ei puhuta edelleenkään tarpeeksi. Mielenterveys- ja päihdeongelmat runtelevat monen arkea ja ongelmat ovat usein ylisukupolvisia. Suomalaisista kahdeksan kymmenestä onkin huolissaan eriarvoisuudesta. 

Monesti yhdistävänä tekijänä erilaisessa vähäosaisuudessa on yksinäisyys. Professori Juho Saaren eriarvoisuutta pohtineen työryhmän mukaan yksinäisyys on juuri Suomen suurimpia ongelmia. Tutkimusten mukaan jopa viidennes kansasta kärsii yksinäisyydestä. Yksin oleminen voi ajoittain olla rentouttavaakin osalle ihmisistä, mutta raastava yksinäisyys on aivan eri asia. Kun ei ole keskustelukaveria, ystäviä tai toimivia sosiaalisia verkostoja, muuttuu elämä eittämättä kurjemmaksi yksinolemisen ollessa vastentahtoista.

Me poliitikot emme pysty antamaan ihmisille toimivia suhteita toisiinsa, mutta pystymme luomaan poliittisilla päätöksillä parempia mahdollisuuksia siihen. Esimerkiksi takaamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle taloudellinen mahdollisuus harrastaa esimerkiksi liikuntaa tai kulttuuria saadaan yksinäisyyttä vähentymään pienestä pitäen.

Saman aikaan on tartuttava entistä tiukemmin koulukiusaamisen ongelmaan. Olen itse kohdannut töissäni aikuispsykiatrian puolella erittäin paljon ihmisiä, jotka ovat eri tavoin traumatisoituneet kiusaamisen seuraamisena. Koulukiusaamisen vastainen työ tarvitseekin huomattavan paljon enemmän resursseja aina korkeakouluihin saakka. Kiva koulu-järjestelmä olisikin saatava osaksi jokaisen koulun toimintaa poistamalla toimintamallin lukuvuosimaksut. 

Kolmas keino on tukea paremmin kansalaisjärjestöjä niiden työssä ikääntyvien yksinäisyyden vähentämiseksi. Vuosien karttuessa ikätoverit vähenevät, mutta ihminen on loppuun asti sosiaalinen eläin. Tässä yhteydessä on voitava kehittää lisää esimerkiksi yhteisöllisen asumisen muotoja, jossa eri sukupolvet ovat myös sekoittuneet keskenään. Ja paljon puhutun hoitajamitoituksen noston myötä hoitajilla olisi edes hetki aikaa kuulla vanhuksia.

Eikä tässä ole vielä suinkaan kaikki keinot, mitä julkinen valta voisi tehdä vastentahtoisuuden yksinäisyyden vähentämiseksi. Yhteisöllisyyden lisääminen onkin kokonaisvaltainen projekti, joka olisi syytä huomioida myös tulevassa hallitusohjelmassa. Tosin meistä jokainen voi tehdä jotain ilman valtiovaltaakin. Voimme kysyä puolitutuiltakin kuulumiset heidän tullessaan vastaan, tervehtiä naapureitamme ja olla säännöllisesti yhteyksissä sukulaisiimme. Ja voimme sanoa kiitokset toisillemme aina kun sille on paikka.

]]>
0 http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274050-suomessa-on-murrettava-yksinaisyyden-kierre#comments Eriarvoisuus Kiusaaminen Suomi Syrjäytyminen Yksinäisyys Thu, 11 Apr 2019 07:08:26 +0000 Olli Kohonen http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274050-suomessa-on-murrettava-yksinaisyyden-kierre