Keskusta http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132371/all Mon, 09 Jul 2018 16:24:32 +0300 fi Sipilän hallitus toi hiostuksen päätöksentekoon http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258018-sipilan-hallitus-toi-hiostuksen-paatoksentekoon <p>Juha Sipilän (Kesk) hallitus on korostetusti tuonut työelämästä tutun hiostuksen eduskunnan päätöksentekoon. Päätösten seurausten laatu on toissijaista, pääasia näyttää olevan että tuotantolinjalta tulee tavaraa ulos. Teollisesta ympäristöstä tulleelle insinöörille toimintatapa on luontainen. Ei haluta tehdä niin hyvää kuin osataan, vaan sellaista joka saadaan kaupaksi.</p><p>Teollisuudessa tuotekehitys ja laadunvalvonta vastaavat tuotteen myyntilaadusta niissä raameissa kuin johto sen määrittelee. Politiikassa tuotekehitystä hoitavat pitkälti virkamiehet ja laadunvalvonnasta vastaavat valiokunnat. Aivan viime aikoina ovat erityisesti valiokunnat joutuneet poliittisen hiostuksen kohteiksi. Taustalla on ollut sisällöllisiä tavoitteita, kuin myös mitä ilmeisimmin poliittisia pelejä.</p><p>Perustuslakivaliokuntaa hiostettiin sosiaali- ja terveysuudistusta koskevien lausuntojen sisältöihin vaikuttamiseksi. Kokoomuslaiset marssittivat jokseenkin kaikki politiikan norsunsa mylvimään valiokunnan työtä vastaan. Valiokunnan puheenjohtajaa Annika Lapintietä (Vas) vastaan kohdistettu arvostelu loppui lyhyeen, kun muut puolueet eivät nähneet hänen toiminnassaan mitään moitittavaa. Kiitoksia asiallisesta toiminnasta kyllä tuli, myös pääministeriltä.</p><p>Sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalaiset jäsenet järjestivät puhtaasti poliittisen farssin kesätapahtumien puheenaiheeksi. Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (Sd) nostettiin tikun nokkaan jarruttajana, joka on estänyt koko uudistuksen etenemisen. Kuitenkin haastattelussa esimerkiksi valiokunnan jäsen Arja Juvonen (Ps) sanoi, että kaikki sotea koskevat asiat eivät vielä ole edes tulleet valiokunnan käsittelyyn. Kuitenkin pitäisi olla jo valmista.</p><p>Hallituksella näyttää olevan vaikeuksia hyväksyä poliittisen laadunvalvonnan näkemyksiä siitä kuinka hyvää jälkeä pitäisi tehdä. Aikataulut ovat sille tärkeämpiä. Sipilän asema pääministerinä ei ole kuitenkaan samanlainen kuin yrityksen omistajalla, joka voi ottaa henkilökohtaista vastuuta siitä millaisia tuotteita päästetään markkinoille.&nbsp; Kollektiivisessa päätöksenteossa joutuu ottamaan enemmän huomioon muiden mielipiteitä vaikka kuinka kipeää tekisi. Hiostaa voi, mutta vastuullista laadunvalvontaa on paha saada nujerrettua.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Juha Sipilän (Kesk) hallitus on korostetusti tuonut työelämästä tutun hiostuksen eduskunnan päätöksentekoon. Päätösten seurausten laatu on toissijaista, pääasia näyttää olevan että tuotantolinjalta tulee tavaraa ulos. Teollisesta ympäristöstä tulleelle insinöörille toimintatapa on luontainen. Ei haluta tehdä niin hyvää kuin osataan, vaan sellaista joka saadaan kaupaksi.

Teollisuudessa tuotekehitys ja laadunvalvonta vastaavat tuotteen myyntilaadusta niissä raameissa kuin johto sen määrittelee. Politiikassa tuotekehitystä hoitavat pitkälti virkamiehet ja laadunvalvonnasta vastaavat valiokunnat. Aivan viime aikoina ovat erityisesti valiokunnat joutuneet poliittisen hiostuksen kohteiksi. Taustalla on ollut sisällöllisiä tavoitteita, kuin myös mitä ilmeisimmin poliittisia pelejä.

Perustuslakivaliokuntaa hiostettiin sosiaali- ja terveysuudistusta koskevien lausuntojen sisältöihin vaikuttamiseksi. Kokoomuslaiset marssittivat jokseenkin kaikki politiikan norsunsa mylvimään valiokunnan työtä vastaan. Valiokunnan puheenjohtajaa Annika Lapintietä (Vas) vastaan kohdistettu arvostelu loppui lyhyeen, kun muut puolueet eivät nähneet hänen toiminnassaan mitään moitittavaa. Kiitoksia asiallisesta toiminnasta kyllä tuli, myös pääministeriltä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalaiset jäsenet järjestivät puhtaasti poliittisen farssin kesätapahtumien puheenaiheeksi. Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (Sd) nostettiin tikun nokkaan jarruttajana, joka on estänyt koko uudistuksen etenemisen. Kuitenkin haastattelussa esimerkiksi valiokunnan jäsen Arja Juvonen (Ps) sanoi, että kaikki sotea koskevat asiat eivät vielä ole edes tulleet valiokunnan käsittelyyn. Kuitenkin pitäisi olla jo valmista.

Hallituksella näyttää olevan vaikeuksia hyväksyä poliittisen laadunvalvonnan näkemyksiä siitä kuinka hyvää jälkeä pitäisi tehdä. Aikataulut ovat sille tärkeämpiä. Sipilän asema pääministerinä ei ole kuitenkaan samanlainen kuin yrityksen omistajalla, joka voi ottaa henkilökohtaista vastuuta siitä millaisia tuotteita päästetään markkinoille.  Kollektiivisessa päätöksenteossa joutuu ottamaan enemmän huomioon muiden mielipiteitä vaikka kuinka kipeää tekisi. Hiostaa voi, mutta vastuullista laadunvalvontaa on paha saada nujerrettua.

 

 

]]>
23 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258018-sipilan-hallitus-toi-hiostuksen-paatoksentekoon#comments Annika lapintie hallitus Keskusta Kokoomus Krista Kiuru Mon, 09 Jul 2018 13:24:32 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258018-sipilan-hallitus-toi-hiostuksen-paatoksentekoon
Keskustapuolueen kivireki http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257911-keskustapuolueen-kivireki <p>Ylen eilen (5.7.2018) julkaisemassa puoluekannatusmittauksessa keskustan kannatus oli luisunut alaspäin 16,6 prosenttiin.&nbsp; Laskua tuli sinänsä tavanomaiseen vaihteluväliin mahtuva tasan yksi prosenttiyksikkö, mutta tausta-aineistosta käy ilmi, että lasku tuli nimenomaan kyselyn kahden viimeisen viikon aikana.</p><p>Kesäkuun 2018 alussa pidetyn Sotkamon puoluekokouksen jälkeen keskustan kannatuksen piti lähteä nousuun, mutta toisin kävi. Lopputulos ei yllätä. Sotkamossa päähuomion sai pikkuhelikopterin lennättäminen ja ns. kakkaralla leikkiminen.</p><p>Kesällä 2014 silloinen pääministeri kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb munasi itsensä ryhtymällä tikkatauluksi Duudson-puistossa. Kokoomuksen kannatus luisui alamäkeen ja johti puheenjohtajan vaihdokseen. Milloin keskusta tekee johtopäätökset ja lopettaa tämän kakkaralla leikkimisen ja muut pelleilyt?</p><p>Sote on keskustalle raskas kivireki. Keskustan kaavailemassa sote-maakunta uudistuksessa valtiovalta antaa maakunnalle rahat palvelujen järjestämiseen. Tavoitteena on kustannusten nousun hillintä. Valtion sanelema säästäminen pakottaa keskittämään palvelut maakuntien pääkeskuksiin. Maaseutukuntien sairaaloita ja sote-keskuksia ajetaan alas. Maakunnan tiukka rahoitusraami johtaa maksujen korotuksiin. On aihetta epäillä, että säästöpäätökset kohdistetaan perusturvaan, hoitajamitoitukseen ja vanhushoivaan.</p><p>Sote-maakunta uudistuksen viivästyminen syö keskustan kannatusta, mutta keskustan mallilla toteutetun sote-maakunta uudistuksen maaliin saaminen myös syö kannatusta. Keskusta on kuin pesäpallon lukkari, joka kahdella väärällä antaa vastustajalle vapaajuoksun.</p><p>Kokoomuksen äänestäjiltä voi kysyä, että kuinka moni antoi kevään 2015 eduskuntavaaleissa äänensä maakuntauudistuksen puolesta. Haluaako kokoomus Suomeen uusia hallinnon tasoja? Tuota samaa voi kysyä myös keskustan äänestäjiltä. Mutta muun ohella voi vielä kysyä, annoitteko äänenne sen puolesta, että kokoomuksen ylijäämävarastosta lainattu Anne Berner saa keskustalta ministerin paikan?</p><p>Keskusta on kadottanut oman poliittisen profiilinsa. Alexander Stubb totesi toukokuussa 2016, että Suomessa tehdään historian kokoomuslaisinta politiikkaa. Stubb oli oikeilla jäljillä. Kokoomus hoitaa talouspolitiikan. Vihreät ympäristöpolitiikan. Maatalouden asiat hoidetaan EU:n kautta. Ay-liike puolustaa palkansaajaa. Sipilän hallituskaudella vasemmisto on alkanut huolehtimaan köyhän asiasta. Rinteen Antti (sd) otti esille pienet eläkkeet. Mihin tässä enää keskustaa tarvitaan?</p> Ylen eilen (5.7.2018) julkaisemassa puoluekannatusmittauksessa keskustan kannatus oli luisunut alaspäin 16,6 prosenttiin.  Laskua tuli sinänsä tavanomaiseen vaihteluväliin mahtuva tasan yksi prosenttiyksikkö, mutta tausta-aineistosta käy ilmi, että lasku tuli nimenomaan kyselyn kahden viimeisen viikon aikana.

Kesäkuun 2018 alussa pidetyn Sotkamon puoluekokouksen jälkeen keskustan kannatuksen piti lähteä nousuun, mutta toisin kävi. Lopputulos ei yllätä. Sotkamossa päähuomion sai pikkuhelikopterin lennättäminen ja ns. kakkaralla leikkiminen.

Kesällä 2014 silloinen pääministeri kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb munasi itsensä ryhtymällä tikkatauluksi Duudson-puistossa. Kokoomuksen kannatus luisui alamäkeen ja johti puheenjohtajan vaihdokseen. Milloin keskusta tekee johtopäätökset ja lopettaa tämän kakkaralla leikkimisen ja muut pelleilyt?

Sote on keskustalle raskas kivireki. Keskustan kaavailemassa sote-maakunta uudistuksessa valtiovalta antaa maakunnalle rahat palvelujen järjestämiseen. Tavoitteena on kustannusten nousun hillintä. Valtion sanelema säästäminen pakottaa keskittämään palvelut maakuntien pääkeskuksiin. Maaseutukuntien sairaaloita ja sote-keskuksia ajetaan alas. Maakunnan tiukka rahoitusraami johtaa maksujen korotuksiin. On aihetta epäillä, että säästöpäätökset kohdistetaan perusturvaan, hoitajamitoitukseen ja vanhushoivaan.

Sote-maakunta uudistuksen viivästyminen syö keskustan kannatusta, mutta keskustan mallilla toteutetun sote-maakunta uudistuksen maaliin saaminen myös syö kannatusta. Keskusta on kuin pesäpallon lukkari, joka kahdella väärällä antaa vastustajalle vapaajuoksun.

Kokoomuksen äänestäjiltä voi kysyä, että kuinka moni antoi kevään 2015 eduskuntavaaleissa äänensä maakuntauudistuksen puolesta. Haluaako kokoomus Suomeen uusia hallinnon tasoja? Tuota samaa voi kysyä myös keskustan äänestäjiltä. Mutta muun ohella voi vielä kysyä, annoitteko äänenne sen puolesta, että kokoomuksen ylijäämävarastosta lainattu Anne Berner saa keskustalta ministerin paikan?

Keskusta on kadottanut oman poliittisen profiilinsa. Alexander Stubb totesi toukokuussa 2016, että Suomessa tehdään historian kokoomuslaisinta politiikkaa. Stubb oli oikeilla jäljillä. Kokoomus hoitaa talouspolitiikan. Vihreät ympäristöpolitiikan. Maatalouden asiat hoidetaan EU:n kautta. Ay-liike puolustaa palkansaajaa. Sipilän hallituskaudella vasemmisto on alkanut huolehtimaan köyhän asiasta. Rinteen Antti (sd) otti esille pienet eläkkeet. Mihin tässä enää keskustaa tarvitaan?

]]>
9 http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257911-keskustapuolueen-kivireki#comments Kotimaa Alexander Stubb Juha Sipilä Keskusta Kokoomus Sote- ja maakuntauudistus Fri, 06 Jul 2018 08:16:03 +0000 Harri Mäki-Petäjä http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257911-keskustapuolueen-kivireki
Sote-soppa kiehuu - mitä tekee Jan Vapaavuori? http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257461-sote-soppa-kiehuu-mita-tekee-jan-vapaavuori <p>Juha Sipilä (kesk.) sanoi eilen Ylen A-studiossa, että hallituksen on harkittava tiedonantoa ja oman luottamuksensa mittaamista, jos sote-uudistus viivästyy vuodella.</p><p>Tänään pääministerillä oli toisenlainen viesti. Sipilä haluaa hallituspuolueiden eduskuntaryhmiltä tuen uudistukselle ja suurelle salille hän tekee pääministerin ilmoituksen uudistuksesta.</p><p>Ilmoitus ei kuitenkaan pidä sisällään eduskunnan luottamusäänestystä. Sipilä perusteli näkemystään tiukoilla aikatauluilla.</p><p>Luottamuksen mittaaminen suuressa salissa (luottamusäänestys) olisi tarvittu, että olisi nähty kuka vielä tukee hallituksen sote-sekoilua.</p><p>Ilmeisesti hallitus olisi saanut niukan luottamuksen muutaman äänen erolla, mutta yksittäisten kansanedustajien äänestyskäyttäytyminen olisi ollut kiinnostavaa nähdä. Nyt jäi näkemättä miten oman vaalipiirini kansanedustajat olisivat äänestäneet. Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta luottamusäänestys olisi ollut hyvä mittari seuraavia eduskuntavaaleja varten.</p><p>Sote-uudistukseen on ratkaisu: Hoidetaan kuntoon asiat jotka eivät toimi, ei hajoteta toimivaa. Emme tarvitse uutta hallintotasoa, vaan lisää lääkäreitä ja hoitajia. Emme tarvitse lisääntyvää byrokratiaa. Emme tarvitse maakuntien pääkeskuksiin kasaantuvaa keskittämispolitiikkaa.</p><p>Sipilän hallituksen ajamassa sote-maakunta-uudistuksessa valtiovalta antaa maakunnalle rahat palvelujen järjestämiseen. Tavoitteena on kustannusten nousun hillintä. Valtion sanelema säästäminen pakottaa keskittämään palvelut maakuntien pääkeskuksiin. Maaseudun sairaaloita ja sote-keskuksia ajetaan alas. Maakunnan tiukka rahoitusraami johtaa maksujen korotuksiin. Säästöpäätökset kohdistetaan perusturvaan, hoitajamitoitukseen ja vanhushoivaan.</p><p>Sote-maakunta-uudistus on syönyt keskustan kannatusta. Aivan väärä olettamus on se, että uudistuksen valmiiksi saaminen johtaa kannatuksen nousuun. Juha Sipilän keskustavetoisen hallituksen politiikka johtaa maakuntakeskusten Suomeen, missä ei ole enää ainakaan sinipuna-Suomessa tilaa maaseutukunnille.</p><p>Maakuntavaaleissa maakunnan suurin kaupunki saa hallintoon eniten edustajia, muutamassa maakunnassa enemmistön, pienemmät kunnat eivät saa yhtään edustajaa. Keskusvaltaisuuden periaate tässä hyvin toteutuu.</p><p>Sote-maakunta-uudistus on alkanut näkymään myös kokoomuksen kannatusluvuissa. Gallupeissa SDP on kiilannut rinnalle ja jopa edelle. 1990-luvulla alkaneen käytännön mukaan suurin puolue on saanut pääministerin paikan. Saattaa olla, että pääministerin paikan saamiseen kokoomus tarvitsee Jan Vapaavuoren vetoapua. Vapaavuori ei kannata Sipilän hallituksen sote-maakunta-uudistusta.</p><p>Eduskuntavaaliehdokkaana ollessaan Vapaavuori voi saada Helsingin kaupungista satatuhatta ääntä. Vapaavuoren vetoavulla kokoomuksella on mahdollisuus saada ne ratkaisevat kansanedustajan paikat, jotka se tarvitsee SDP:n ohittamiseen. Mutta mitä tekee Jan Vapaavuori?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Juha Sipilä (kesk.) sanoi eilen Ylen A-studiossa, että hallituksen on harkittava tiedonantoa ja oman luottamuksensa mittaamista, jos sote-uudistus viivästyy vuodella.

Tänään pääministerillä oli toisenlainen viesti. Sipilä haluaa hallituspuolueiden eduskuntaryhmiltä tuen uudistukselle ja suurelle salille hän tekee pääministerin ilmoituksen uudistuksesta.

Ilmoitus ei kuitenkaan pidä sisällään eduskunnan luottamusäänestystä. Sipilä perusteli näkemystään tiukoilla aikatauluilla.

Luottamuksen mittaaminen suuressa salissa (luottamusäänestys) olisi tarvittu, että olisi nähty kuka vielä tukee hallituksen sote-sekoilua.

Ilmeisesti hallitus olisi saanut niukan luottamuksen muutaman äänen erolla, mutta yksittäisten kansanedustajien äänestyskäyttäytyminen olisi ollut kiinnostavaa nähdä. Nyt jäi näkemättä miten oman vaalipiirini kansanedustajat olisivat äänestäneet. Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta luottamusäänestys olisi ollut hyvä mittari seuraavia eduskuntavaaleja varten.

Sote-uudistukseen on ratkaisu: Hoidetaan kuntoon asiat jotka eivät toimi, ei hajoteta toimivaa. Emme tarvitse uutta hallintotasoa, vaan lisää lääkäreitä ja hoitajia. Emme tarvitse lisääntyvää byrokratiaa. Emme tarvitse maakuntien pääkeskuksiin kasaantuvaa keskittämispolitiikkaa.

Sipilän hallituksen ajamassa sote-maakunta-uudistuksessa valtiovalta antaa maakunnalle rahat palvelujen järjestämiseen. Tavoitteena on kustannusten nousun hillintä. Valtion sanelema säästäminen pakottaa keskittämään palvelut maakuntien pääkeskuksiin. Maaseudun sairaaloita ja sote-keskuksia ajetaan alas. Maakunnan tiukka rahoitusraami johtaa maksujen korotuksiin. Säästöpäätökset kohdistetaan perusturvaan, hoitajamitoitukseen ja vanhushoivaan.

Sote-maakunta-uudistus on syönyt keskustan kannatusta. Aivan väärä olettamus on se, että uudistuksen valmiiksi saaminen johtaa kannatuksen nousuun. Juha Sipilän keskustavetoisen hallituksen politiikka johtaa maakuntakeskusten Suomeen, missä ei ole enää ainakaan sinipuna-Suomessa tilaa maaseutukunnille.

Maakuntavaaleissa maakunnan suurin kaupunki saa hallintoon eniten edustajia, muutamassa maakunnassa enemmistön, pienemmät kunnat eivät saa yhtään edustajaa. Keskusvaltaisuuden periaate tässä hyvin toteutuu.

Sote-maakunta-uudistus on alkanut näkymään myös kokoomuksen kannatusluvuissa. Gallupeissa SDP on kiilannut rinnalle ja jopa edelle. 1990-luvulla alkaneen käytännön mukaan suurin puolue on saanut pääministerin paikan. Saattaa olla, että pääministerin paikan saamiseen kokoomus tarvitsee Jan Vapaavuoren vetoapua. Vapaavuori ei kannata Sipilän hallituksen sote-maakunta-uudistusta.

Eduskuntavaaliehdokkaana ollessaan Vapaavuori voi saada Helsingin kaupungista satatuhatta ääntä. Vapaavuoren vetoavulla kokoomuksella on mahdollisuus saada ne ratkaisevat kansanedustajan paikat, jotka se tarvitsee SDP:n ohittamiseen. Mutta mitä tekee Jan Vapaavuori?

]]>
0 http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257461-sote-soppa-kiehuu-mita-tekee-jan-vapaavuori#comments Jan Vapaavuori Juha Sipilä Keskusta Kokoomus Sote- ja maakuntauudistus Tue, 26 Jun 2018 19:39:21 +0000 Harri Mäki-Petäjä http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257461-sote-soppa-kiehuu-mita-tekee-jan-vapaavuori
Keskusta panikoi – ottaa pataan mikäli eduskunta- ja maakuntavaalit yhdistetään http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257361-keskusta-panikoi-ottaa-pataan-mikali-eduskunta-ja-maakuntavaalit-yhdistetaan <p>Keskustan rimpuilu maakuntavaalien pitämiseksi ennen eduskuntavaaleja on varsin läpinäkyvää ja silkkaa valtapolitiikkaa. Lähes kaikki muut alkavat olla sen kannalla, että mahdolliset maakuntavaalit pidetään samaan aikaan eduskuntavaalien yhteydessä. Keskustalle tämä on nykyisillä kannatusluvuilla kuitenkin melkoinen ongelma.</p><p>Mikäli vaalit käytäisiin yhdessä suurin osa äänestäjistä antaisi äänensä molemmissa vaaleissa. Näin ollen Keskusta ei pystyisi hyödyntämään äänestäjiensä suurempaa aktiivisuutta maakunnan tasolla yhtä hyvin kuin erillisissä vaaleissa. Eduskuntavaalien samanaikaisuuden myötä maakuntavaaleissa äänestäisi samalla moni, joka sitä tuskin pelkästään maakuntavaalien vuoksi sitä edes tekisi.</p><p>Näin ollen nykyiset Keskustan huonot kannatusluvut heijastuisivat pahemmin myös maakuntavaaleihin. Kampanjan osaltakin olisi helpompi pyrkiä erottamaan valtakunnanpolitiikka ja maakunnan asiat. Keskusta kestää kenties jäämisen pois seuraavasta hallituksesta, mutta tuskin sitä, ettei sillä ole merkittävää valtaa maakuntien luodessa uusia toimintamalleja.</p><p>Kokoomukselle tämä ei ole mikään ongelma ja Sininen tulevaisuuskin tarvitsee mieluummin aikaa viestinsä terävöittämiseen. Keskusta onkin siten loppujen lopuksi yksin ongelmansa kanssa ja veikkaankin sen joutuvan myöntämään piakkoin tappionsa.</p><p>Sitä ennen kuulemme retoriikkaa maan edusta ja kiireestä, ja miksi on valiokuntien on välttämätöntä työskennellä läpi kesän Suomen edun vuoksi. Lomien aiheuttama parin kuukauden viivästyminen tosin ei ole Suomelle mikään ongelma vaan Keskustalle. Tämän kyllä muut puolueet haistavat ja Keskustan pelon tuoksu leijaileekin jo pitkin eduskunnan käytäviä. Politiikassa se tuskin herättää kuitenkaan sääliä ja sympatiaa.</p><p>Keskusta yritti ensin saada maakuntavaaleja lokakuulle ja seuraavaksi on tavoiteltu tammikuuta 2019 - kunhan ne voitaisiin jotenkin vaan käydä ennen eduskuntavaaleja. Näin tuskin tulee käymään ja vaalit yhdistetään. Toisaalta itse ovat yhdessä Kokoomuksen kanssa koittaneet lypsää itselleen mahdollisimman edulliset ratkaisut toistuvasti kaatuen perustuslakiin. Järkevämmin toimien ja ajamalla sitä aitoa Suomen etua valtapolitiikan sijaan kunnollinen läpimenokelpoinen esitys olisi ollut päätettävänä ajat sitten kauan ennen seuraavia vaaleja.</p><p>Niin makaa kuin petaa - hyvä niin.</p><p><strong>EDIT 26.2.2018 klo 13:30:</strong> Nyt Sipilä vaatii maakuntavaalien pitämistä toukokuussa 2019 eli kuukausi eduskuntavaalien jälkeen. Hänen uhkavaatimukseensa pitää muiden eduskuntaryhmien vastata tänään, mikä on aika kohtuutonta. Ensin Sipilä halusi vaalit lokakuulle, sitten tammikuulle ja nyt kuukaudella yli eduskuntavaalien - kaikki keinot käytössä, jotta ne eivät olisi samaan aikaan eduskuntavaalien aikana. Mitä järkeä on pitää kahdet vaalit kuukauden välillä? Ei mitään ellet ole keskustalainen. Tavoitteena lienee nyt, että Kokoomuksen ja muiden neuvotellessa hallituskokoonpanosta pääsee todennäköisesti vaalitappion kokeva Keskusta rummuttamaan täydellä teholla maakunnissa. Toivottavasti muut puolueet haistavat tämän bluffin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Keskustan rimpuilu maakuntavaalien pitämiseksi ennen eduskuntavaaleja on varsin läpinäkyvää ja silkkaa valtapolitiikkaa. Lähes kaikki muut alkavat olla sen kannalla, että mahdolliset maakuntavaalit pidetään samaan aikaan eduskuntavaalien yhteydessä. Keskustalle tämä on nykyisillä kannatusluvuilla kuitenkin melkoinen ongelma.

Mikäli vaalit käytäisiin yhdessä suurin osa äänestäjistä antaisi äänensä molemmissa vaaleissa. Näin ollen Keskusta ei pystyisi hyödyntämään äänestäjiensä suurempaa aktiivisuutta maakunnan tasolla yhtä hyvin kuin erillisissä vaaleissa. Eduskuntavaalien samanaikaisuuden myötä maakuntavaaleissa äänestäisi samalla moni, joka sitä tuskin pelkästään maakuntavaalien vuoksi sitä edes tekisi.

Näin ollen nykyiset Keskustan huonot kannatusluvut heijastuisivat pahemmin myös maakuntavaaleihin. Kampanjan osaltakin olisi helpompi pyrkiä erottamaan valtakunnanpolitiikka ja maakunnan asiat. Keskusta kestää kenties jäämisen pois seuraavasta hallituksesta, mutta tuskin sitä, ettei sillä ole merkittävää valtaa maakuntien luodessa uusia toimintamalleja.

Kokoomukselle tämä ei ole mikään ongelma ja Sininen tulevaisuuskin tarvitsee mieluummin aikaa viestinsä terävöittämiseen. Keskusta onkin siten loppujen lopuksi yksin ongelmansa kanssa ja veikkaankin sen joutuvan myöntämään piakkoin tappionsa.

Sitä ennen kuulemme retoriikkaa maan edusta ja kiireestä, ja miksi on valiokuntien on välttämätöntä työskennellä läpi kesän Suomen edun vuoksi. Lomien aiheuttama parin kuukauden viivästyminen tosin ei ole Suomelle mikään ongelma vaan Keskustalle. Tämän kyllä muut puolueet haistavat ja Keskustan pelon tuoksu leijaileekin jo pitkin eduskunnan käytäviä. Politiikassa se tuskin herättää kuitenkaan sääliä ja sympatiaa.

Keskusta yritti ensin saada maakuntavaaleja lokakuulle ja seuraavaksi on tavoiteltu tammikuuta 2019 - kunhan ne voitaisiin jotenkin vaan käydä ennen eduskuntavaaleja. Näin tuskin tulee käymään ja vaalit yhdistetään. Toisaalta itse ovat yhdessä Kokoomuksen kanssa koittaneet lypsää itselleen mahdollisimman edulliset ratkaisut toistuvasti kaatuen perustuslakiin. Järkevämmin toimien ja ajamalla sitä aitoa Suomen etua valtapolitiikan sijaan kunnollinen läpimenokelpoinen esitys olisi ollut päätettävänä ajat sitten kauan ennen seuraavia vaaleja.

Niin makaa kuin petaa - hyvä niin.

EDIT 26.2.2018 klo 13:30: Nyt Sipilä vaatii maakuntavaalien pitämistä toukokuussa 2019 eli kuukausi eduskuntavaalien jälkeen. Hänen uhkavaatimukseensa pitää muiden eduskuntaryhmien vastata tänään, mikä on aika kohtuutonta. Ensin Sipilä halusi vaalit lokakuulle, sitten tammikuulle ja nyt kuukaudella yli eduskuntavaalien - kaikki keinot käytössä, jotta ne eivät olisi samaan aikaan eduskuntavaalien aikana. Mitä järkeä on pitää kahdet vaalit kuukauden välillä? Ei mitään ellet ole keskustalainen. Tavoitteena lienee nyt, että Kokoomuksen ja muiden neuvotellessa hallituskokoonpanosta pääsee todennäköisesti vaalitappion kokeva Keskusta rummuttamaan täydellä teholla maakunnissa. Toivottavasti muut puolueet haistavat tämän bluffin.

 

 

 

]]>
44 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257361-keskusta-panikoi-ottaa-pataan-mikali-eduskunta-ja-maakuntavaalit-yhdistetaan#comments Kotimaa Juha Sipilän hallitus Keskusta Kunta- ja soteuudistus Maakuntavaalit Sun, 24 Jun 2018 20:56:05 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257361-keskusta-panikoi-ottaa-pataan-mikali-eduskunta-ja-maakuntavaalit-yhdistetaan
Sipilän selitykset ontuvat - mystiset nimettömät virkamiehet Hetemäen lähteenä http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256908-sipilan-selitykset-ontuvat-mystiset-nimettomat-virkamiehet-hetemaen-lahteena <p>Pääministeri Sipilän selitykset eivät jälleen vakuuta. Hänen omat lausuntonsa ovat hyvin ristiriitaisia eikä hän vaikuta myöntävän itse mitään. Toisaalta johan aikanaan keskustalainen pääministeri Jäätteenmäki lanseerasi legendaarisen toteamuksen: &quot;Puhun niin totta kuin osaan.&quot; Sehän ei riittänyt vaan Jäätteenmäki joutui eroamaan ilmitulleen valehtelunsa vuoksi.</p><p>Juha Sipilä totesi viikko sitten eduskunnassa<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005718517.html?ref=rss"> Helsingin Sanomien</a> mukaan:</p><p>&quot;<em>Viime torstaina hallituksen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2018+2.1.aspx">kyselytunnilla</a> pääministeri Sipilä perusteli asiaa näin: &rdquo;Olemme myöskin olleet virkamiestasolla yhteydessä komissioon, ja komissiosta on virkamiestasolla kerrottu, että he eivät ota tätä asiaa käsittelyyn, että älkää jättäkö hakemusta.</em>&rdquo;</p><p>Tänään eduskunnan kyselytunnilla Sipilä on <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005718517.html?ref=rss">Uuden Suomen</a> mukaan todennut:</p><p>&quot;<em>Sipilä toisti kyselytunnilla useaan otteeseen, että Martti Hetemäki ja Pekka Timonen ovat olleet yhteydessä komissioon ja käyneet epävirallista keskusteluja ja pyrkineet saamaan vastaukseen siihen, pitäisikö asia notifioida vai ei. Sipilän mukaan Hetemäelle oli sanottu, että komission toiveena on, että älkää jättäkö hakemusta. Sipilän mukaan komission toiveena on, että tällaiset kysymykset käsitellään kansallisella tasolla.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Jos me olisimme niin jääräpäisiä Suomessa, että kaikesta huolimatta jättäisimme virallisen notifikaation, tottakai komissio sen käsittelisi, Sipilä sanoi.</em>&quot;</p><p>Kysymys ei ole enää siitä, onko järkevää tehdä notifikaatio, vaan siitä onko Siplä johtanut eduskuntaa harhaan. Viikko sitten hän kertoi, ettei komissio ottaisi asiaa käsittelyyn. Tänään hän kertoo, että tottakai komissio asian käsittelisi.</p><p>Kumma kyllä Sipilä ei näe tässä mitään ristiriitaa tai edes aihetta pahoitteluun.</p><p>Tämä ei ole hallitukselta ensimmäinen kerta, kun EU-korttia on käytetty erikoisesti. Hallintarekisterilain yhteydessäkin paljastui kuinka väittämät EU:n luomasta pakosta eivät pitäneet ollenkaan paikkaansa. Silloinkin lähteet olivat mystisesti piilossa.</p><p>Sama pätee nyt - ja jotenkin minua ei hämmästytä, että Hetemäellä on jälleen näppinsä sopassa. Lisäksi varsin erikoiselta tuntuu, että Suomen historian yhden suurimman muutoshankkeen kohdalla nojataan nimettömiin lähteisiin ja epävirallisiin keskusteluihin, joista ei ole pöytäkirjoja eikä edes kerrota henkilöiden nimiä. Onhan tämä nyt miljardien hankkeessa aivan ennenkuulumatonta.</p><p>Toivottavasti oikeuskansleri tms tutkii tämänkin sotkun. Koko touhu vaikuttaa kovien erikoiselta ainakin minun silmiini.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Sipilän selitykset eivät jälleen vakuuta. Hänen omat lausuntonsa ovat hyvin ristiriitaisia eikä hän vaikuta myöntävän itse mitään. Toisaalta johan aikanaan keskustalainen pääministeri Jäätteenmäki lanseerasi legendaarisen toteamuksen: "Puhun niin totta kuin osaan." Sehän ei riittänyt vaan Jäätteenmäki joutui eroamaan ilmitulleen valehtelunsa vuoksi.

Juha Sipilä totesi viikko sitten eduskunnassa Helsingin Sanomien mukaan:

"Viime torstaina hallituksen kyselytunnilla pääministeri Sipilä perusteli asiaa näin: ”Olemme myöskin olleet virkamiestasolla yhteydessä komissioon, ja komissiosta on virkamiestasolla kerrottu, että he eivät ota tätä asiaa käsittelyyn, että älkää jättäkö hakemusta.

Tänään eduskunnan kyselytunnilla Sipilä on Uuden Suomen mukaan todennut:

"Sipilä toisti kyselytunnilla useaan otteeseen, että Martti Hetemäki ja Pekka Timonen ovat olleet yhteydessä komissioon ja käyneet epävirallista keskusteluja ja pyrkineet saamaan vastaukseen siihen, pitäisikö asia notifioida vai ei. Sipilän mukaan Hetemäelle oli sanottu, että komission toiveena on, että älkää jättäkö hakemusta. Sipilän mukaan komission toiveena on, että tällaiset kysymykset käsitellään kansallisella tasolla."

"Jos me olisimme niin jääräpäisiä Suomessa, että kaikesta huolimatta jättäisimme virallisen notifikaation, tottakai komissio sen käsittelisi, Sipilä sanoi."

Kysymys ei ole enää siitä, onko järkevää tehdä notifikaatio, vaan siitä onko Siplä johtanut eduskuntaa harhaan. Viikko sitten hän kertoi, ettei komissio ottaisi asiaa käsittelyyn. Tänään hän kertoo, että tottakai komissio asian käsittelisi.

Kumma kyllä Sipilä ei näe tässä mitään ristiriitaa tai edes aihetta pahoitteluun.

Tämä ei ole hallitukselta ensimmäinen kerta, kun EU-korttia on käytetty erikoisesti. Hallintarekisterilain yhteydessäkin paljastui kuinka väittämät EU:n luomasta pakosta eivät pitäneet ollenkaan paikkaansa. Silloinkin lähteet olivat mystisesti piilossa.

Sama pätee nyt - ja jotenkin minua ei hämmästytä, että Hetemäellä on jälleen näppinsä sopassa. Lisäksi varsin erikoiselta tuntuu, että Suomen historian yhden suurimman muutoshankkeen kohdalla nojataan nimettömiin lähteisiin ja epävirallisiin keskusteluihin, joista ei ole pöytäkirjoja eikä edes kerrota henkilöiden nimiä. Onhan tämä nyt miljardien hankkeessa aivan ennenkuulumatonta.

Toivottavasti oikeuskansleri tms tutkii tämänkin sotkun. Koko touhu vaikuttaa kovien erikoiselta ainakin minun silmiini.

]]>
23 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256908-sipilan-selitykset-ontuvat-mystiset-nimettomat-virkamiehet-hetemaen-lahteena#comments Harhaanjohtaminen Juha Sipilä Juha Sipilän hallitus Keskusta Kunta- ja soteuudistus Thu, 14 Jun 2018 17:00:53 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256908-sipilan-selitykset-ontuvat-mystiset-nimettomat-virkamiehet-hetemaen-lahteena
Mikä puolue nykyinen keskusta on - nouseeko keskustan aurinko? http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256900-mika-puolue-nykyinen-keskusta-on-nouseeko-keskustan-aurinko <p>Tänään (14.6.2018) julkaistun HS:n gallupin mukaan keskustan kannatus on 15,8 prosenttia. Gallupit ovat galluppeja, on perinteinen selitys, mutta vaalitulokset pitää ottaa annettuna tosiasiana. Kevään 2017 kuntavaalit ja tammikuun 2018 presidentinvaalit ovat keskustalta menneet alakanttiin, suoraan sanottuna päin p&hellip;.ttä. Tämä kirjoitus osittain on vanhan kertausta, mutta kertaus on opintojen äiti. Ydinkysymys kuuluu hiipuuko kannatus edelleen, vai nouseeko keskustan aurinko?&nbsp;</p><p>Sotkamon puoluekokouksessa puhuttiin keskustan politiikasta. Jatkan puhetta ja tuon esille äänestäjän näkökulman: Juha Sipilän hallituksen päätökset ovat kipeästi kohdistuneet pienituloisen kansanosan taloudellisiin ja sosiaalisiin elämänoloihin. Muun muassa kansaneläkeindeksin jäädytykset ja leikkaukset, palvelumaksujen korotukset, sairasvakuutuskorvauksien leikkaukset, energiaverojen nosto, lääkekorvausten 50 euron alkuomavastuu sekä Kelan matkakustannusten omavastuuosuuden nosto ovat kiristäneet eläkeläisten ja pienituloisten taloudellista asemaa.</p><p>Kansaneläke on vähimmäiseläke. Aiemmin sitä on leikattu vain kerran vuonna 1954. Sipilän hallituksen tekemät kansaneläkkeen leikkaukset ovat likatahrana keskustan kilvessä. Keskustan kansanedustajat voisivat pikapuoliin vastata milloin luovutaan esimerkiksi perusturvan indeksitarkistusten jäädytyksestä, ja annetaan myös kansaneläkkeeseen vastaavan suuruinen korotus kuin takuueläkkeeseen?</p><p>Onko It-miljonääri Juha Sipilä tietoinen, että osalla suomalaisista on niin pienet tulot, että he tarvitsevat yhteiskunnan tukia selviytyäkseen. Suuri osa toimeentulo- ja asumistukea saavista on työttömiä, mutta joukossa on myös paljon pienituloisia yksineläviä, perheitä sekä yksinhuoltajia ja eläkeläisiä. Tukien varassa elävien toimeentulo on viime vuosina entisestään heikentynyt. Köyhyys lisääntyy kun kiinteistöverot ja muut asumisen ja elämisen kulut nousevat. Erityisesti Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa ongelmana ovat kohtuuttomaksi kasvaneet asumiskustannukset.</p><p>Keskusta menettää vakioäänestäjiään. Kevään 2017 kuntavaaleissa tappio noin 175 000 ääntä, kun tulosta verrataan 2015 eduskuntavaaleihin.&nbsp; Äänestäjäkato näkyi myös 2018 presidentinvaalissa. Matti Vanhasen vaalitulos (4,1 %) oli surkea. Seuraavat eduskuntavaalit ovat 2019 keväällä. Maakuntavaaleja varten keskusta on jo valinnut ehdokkaita. Milloin esim. Keski-Pohjanmaalla keskusta tulee julkisuuteen ja sanoo, että Lestijoki-varressa säilytetään Kannuksen sairaala ja sen vuodeosasto sekä muut palvelut vähintään nykyisellä tasolla.</p><p>Keskustan kaavailemassa sote- ja maakuntauudistuksessa valtiovalta antaa maakunnalle rahat palvelujen järjestämiseen. Tavoitteena on kustannusten nousun hillintä. Valtion sanelema säästäminen pakottaa keskittämään palvelut maakuntien pääkeskuksiin. Maakunnan tiukka rahoitusraami johtaa maksujen korotuksiin. Säästötoimet ja palvelujen alasajot kohdistetaan syrjäseutujen sote-keskuksiin, perusturvaan, hoitajamitoitukseen ja vanhushoivaan.</p><p>Sote- ja maakuntauudistus myös syö keskustan kannatusta, kuten myös puolueen profiilin hämärtyminen. Entistä keskustaa ei enää ole, uutta ei ole tullut tilalle. Nykyinen keskusta on It-miljonäärin johtama vaaliorganisaatio. Viimeisten vaalitulosten perusteella kannattaisi muistaa, että politiikka ei ole yritysjohtoa. Surkea presidentinvaalitulos ei maailmaa vielä kaataisi, mutta 2017 kuntavaalien tulos on keskustalle varoittava ennusmerkki pysyvästä äänestäjien menetyksestä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään (14.6.2018) julkaistun HS:n gallupin mukaan keskustan kannatus on 15,8 prosenttia. Gallupit ovat galluppeja, on perinteinen selitys, mutta vaalitulokset pitää ottaa annettuna tosiasiana. Kevään 2017 kuntavaalit ja tammikuun 2018 presidentinvaalit ovat keskustalta menneet alakanttiin, suoraan sanottuna päin p….ttä. Tämä kirjoitus osittain on vanhan kertausta, mutta kertaus on opintojen äiti. Ydinkysymys kuuluu hiipuuko kannatus edelleen, vai nouseeko keskustan aurinko? 

Sotkamon puoluekokouksessa puhuttiin keskustan politiikasta. Jatkan puhetta ja tuon esille äänestäjän näkökulman: Juha Sipilän hallituksen päätökset ovat kipeästi kohdistuneet pienituloisen kansanosan taloudellisiin ja sosiaalisiin elämänoloihin. Muun muassa kansaneläkeindeksin jäädytykset ja leikkaukset, palvelumaksujen korotukset, sairasvakuutuskorvauksien leikkaukset, energiaverojen nosto, lääkekorvausten 50 euron alkuomavastuu sekä Kelan matkakustannusten omavastuuosuuden nosto ovat kiristäneet eläkeläisten ja pienituloisten taloudellista asemaa.

Kansaneläke on vähimmäiseläke. Aiemmin sitä on leikattu vain kerran vuonna 1954. Sipilän hallituksen tekemät kansaneläkkeen leikkaukset ovat likatahrana keskustan kilvessä. Keskustan kansanedustajat voisivat pikapuoliin vastata milloin luovutaan esimerkiksi perusturvan indeksitarkistusten jäädytyksestä, ja annetaan myös kansaneläkkeeseen vastaavan suuruinen korotus kuin takuueläkkeeseen?

Onko It-miljonääri Juha Sipilä tietoinen, että osalla suomalaisista on niin pienet tulot, että he tarvitsevat yhteiskunnan tukia selviytyäkseen. Suuri osa toimeentulo- ja asumistukea saavista on työttömiä, mutta joukossa on myös paljon pienituloisia yksineläviä, perheitä sekä yksinhuoltajia ja eläkeläisiä. Tukien varassa elävien toimeentulo on viime vuosina entisestään heikentynyt. Köyhyys lisääntyy kun kiinteistöverot ja muut asumisen ja elämisen kulut nousevat. Erityisesti Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa ongelmana ovat kohtuuttomaksi kasvaneet asumiskustannukset.

Keskusta menettää vakioäänestäjiään. Kevään 2017 kuntavaaleissa tappio noin 175 000 ääntä, kun tulosta verrataan 2015 eduskuntavaaleihin.  Äänestäjäkato näkyi myös 2018 presidentinvaalissa. Matti Vanhasen vaalitulos (4,1 %) oli surkea. Seuraavat eduskuntavaalit ovat 2019 keväällä. Maakuntavaaleja varten keskusta on jo valinnut ehdokkaita. Milloin esim. Keski-Pohjanmaalla keskusta tulee julkisuuteen ja sanoo, että Lestijoki-varressa säilytetään Kannuksen sairaala ja sen vuodeosasto sekä muut palvelut vähintään nykyisellä tasolla.

Keskustan kaavailemassa sote- ja maakuntauudistuksessa valtiovalta antaa maakunnalle rahat palvelujen järjestämiseen. Tavoitteena on kustannusten nousun hillintä. Valtion sanelema säästäminen pakottaa keskittämään palvelut maakuntien pääkeskuksiin. Maakunnan tiukka rahoitusraami johtaa maksujen korotuksiin. Säästötoimet ja palvelujen alasajot kohdistetaan syrjäseutujen sote-keskuksiin, perusturvaan, hoitajamitoitukseen ja vanhushoivaan.

Sote- ja maakuntauudistus myös syö keskustan kannatusta, kuten myös puolueen profiilin hämärtyminen. Entistä keskustaa ei enää ole, uutta ei ole tullut tilalle. Nykyinen keskusta on It-miljonäärin johtama vaaliorganisaatio. Viimeisten vaalitulosten perusteella kannattaisi muistaa, että politiikka ei ole yritysjohtoa. Surkea presidentinvaalitulos ei maailmaa vielä kaataisi, mutta 2017 kuntavaalien tulos on keskustalle varoittava ennusmerkki pysyvästä äänestäjien menetyksestä.

]]>
7 http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256900-mika-puolue-nykyinen-keskusta-on-nouseeko-keskustan-aurinko#comments Juha Sipilä Keskusta Kuntavaalit2017 Presidentinvaalit 2018 Sote- ja maakuntauudistus Thu, 14 Jun 2018 14:09:18 +0000 Harri Mäki-Petäjä http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256900-mika-puolue-nykyinen-keskusta-on-nouseeko-keskustan-aurinko
SDP vahvasti matkalla hallituksen muodostajaksi http://niemimatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256861-sdp-vahvasti-matkalla-hallituksen-muodostajaksi <p>Hesarin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10253614">tuore gallup</a> kertoo, että SDP:stä saattaa hyvinkin tulla suurin puolue seuraavissa vaaleissa. SDP on nyt ainoa puolue, jonka kannatus on yli 20 prosentissa. Siinä on nyt muille puolueille haastetta.</p><p>Hyvä että on haastetta. Nykyisillä hallituspuolueilla lienee parhaat mahdollisuudet todellisiin tekoihin jotta kannatus nousee. Mitä he siis tekevät?</p><p>Hiljattain oli blokikirjoitus Antti Rinteestä ja eläkeläisten satasen korotuksesta. Kumpa tuo ei toteutuisi. Mutta eihän sitä tiedä miten käy jos Rinne ja SDP pääsevät hallitusta muodostamaan.</p><p>Miettikää siis tarkkaan ketä kannatatte ja ketä tulevissa vaaleissa äänestätte. En tarkoita etteikö Rinnettä saisi kannattaa, mutta vaikka kannattaakin niin Rinteen/SDP:n äänestäminen ei välttämättä ole paras vaihtoehto.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hesarin tuore gallup kertoo, että SDP:stä saattaa hyvinkin tulla suurin puolue seuraavissa vaaleissa. SDP on nyt ainoa puolue, jonka kannatus on yli 20 prosentissa. Siinä on nyt muille puolueille haastetta.

Hyvä että on haastetta. Nykyisillä hallituspuolueilla lienee parhaat mahdollisuudet todellisiin tekoihin jotta kannatus nousee. Mitä he siis tekevät?

Hiljattain oli blokikirjoitus Antti Rinteestä ja eläkeläisten satasen korotuksesta. Kumpa tuo ei toteutuisi. Mutta eihän sitä tiedä miten käy jos Rinne ja SDP pääsevät hallitusta muodostamaan.

Miettikää siis tarkkaan ketä kannatatte ja ketä tulevissa vaaleissa äänestätte. En tarkoita etteikö Rinnettä saisi kannattaa, mutta vaikka kannattaakin niin Rinteen/SDP:n äänestäminen ei välttämättä ole paras vaihtoehto.

]]>
29 http://niemimatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256861-sdp-vahvasti-matkalla-hallituksen-muodostajaksi#comments Keskusta Kokoomus SDP Siniset Vaalivoitto Thu, 14 Jun 2018 02:54:53 +0000 Matti Niemi http://niemimatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256861-sdp-vahvasti-matkalla-hallituksen-muodostajaksi
Sipilä valehteli eduskunnalle komission sote-arvioinnista http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256842-sipila-valehteli-eduskunnalle-komission-sote-arvioinnista <p>Pääministeri Juha Sipilä on&nbsp;<em>jälleen kerran valehdellut&nbsp;</em>ja&nbsp;<em>johtanut eduskuntaa harhaan.&nbsp;</em>Sipilä väitti eduskunnalle, että <em>&rdquo;Olemme myöskin olleet virkamiestasolla yhteydessä komissioon, ja komissiosta on virkamiestasolla kerrottu, että he eivät ota tätä asiaa käsittelyyn, että älkää jättäkö hakemusta&rdquo;</em>. Helsingin Sanomien saamien tietojen perusteella väite on puutaheinää, sillä <a href="http://että ”komissio tarkastelee kaikki valtiontukinotifikaatiot, jotka se saa jäsenvaltioilta”.">HS oli kysynyt </a>Euroopan komission kilpailuosastolta, onko tällaisia puheita ollut. Virallinen vastaus oli ollut,&nbsp;että <em>&rdquo;komissio tarkastelee kaikki valtiontukinotifikaatiot, jotka se saa jäsenvaltioilta&quot;</em> eli komission edustajat eivät voi sanoa, että komissio kieltäytyisiä käsittelemästä notifikaatiota.</p><p>On selvää, että Sipilä on johtanut eduskuntaa harhaan edistääkseen sote-uudistusta, vaikka korkein hallinto-oikeus piti notifikaation tekemistä välttämättömänä. Perustuslakivaliokunta puolestaan edellytti notifikaatiota, jos&nbsp;&nbsp;sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saa varmistusta järjestelmän hyväksyttävyydestä EU:n valtiontukisääntöjen kannalta. Jos jotain, niin notifikaation olisi pitänyt olla selviö. Mutta sen sijaan Sipilä jatkoi bolshevistisella rauhallisuudellaan totuudesta piittaamatonta politikointia. Tarkoitus näyttää pyhittävän keinot, vaikka tarkoituksen jalouskin on kauniisti sanoen kyseenalaisella tolalla.&nbsp;&nbsp;</p><p>Kuinka kauan tämän farssin annetaan jatkua? Enkä nyt tarkoita vain sote-uudistusta vaan ihan Sipilän kelvollisuutta jatkaa maamme pääministerinä. Pääministeri on tässä maassa eronnut faksiepäselvyyksien takia kenties siksi, kun sattui olemaan nainen, mutta Hyvät Veljet saavat näemmä puuhastella rauhassa ja siinä sivussa johtaa harhaan maamme korkeinta lainsäädäntöelintä ja tehdä pilkkaa kansanedustuslaitoksesta, demokratiasta ja hyvän hallinnon periaatteeista.</p><p><em>Mendacem memorem esse oportet.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com"><u>vpleivo@gmail.com</u></a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank"><u>Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank"><u>Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</u></a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p> Pääministeri Juha Sipilä on jälleen kerran valehdellut ja johtanut eduskuntaa harhaan. Sipilä väitti eduskunnalle, että ”Olemme myöskin olleet virkamiestasolla yhteydessä komissioon, ja komissiosta on virkamiestasolla kerrottu, että he eivät ota tätä asiaa käsittelyyn, että älkää jättäkö hakemusta”. Helsingin Sanomien saamien tietojen perusteella väite on puutaheinää, sillä HS oli kysynyt Euroopan komission kilpailuosastolta, onko tällaisia puheita ollut. Virallinen vastaus oli ollut, että ”komissio tarkastelee kaikki valtiontukinotifikaatiot, jotka se saa jäsenvaltioilta" eli komission edustajat eivät voi sanoa, että komissio kieltäytyisiä käsittelemästä notifikaatiota.

On selvää, että Sipilä on johtanut eduskuntaa harhaan edistääkseen sote-uudistusta, vaikka korkein hallinto-oikeus piti notifikaation tekemistä välttämättömänä. Perustuslakivaliokunta puolestaan edellytti notifikaatiota, jos  sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saa varmistusta järjestelmän hyväksyttävyydestä EU:n valtiontukisääntöjen kannalta. Jos jotain, niin notifikaation olisi pitänyt olla selviö. Mutta sen sijaan Sipilä jatkoi bolshevistisella rauhallisuudellaan totuudesta piittaamatonta politikointia. Tarkoitus näyttää pyhittävän keinot, vaikka tarkoituksen jalouskin on kauniisti sanoen kyseenalaisella tolalla.  

Kuinka kauan tämän farssin annetaan jatkua? Enkä nyt tarkoita vain sote-uudistusta vaan ihan Sipilän kelvollisuutta jatkaa maamme pääministerinä. Pääministeri on tässä maassa eronnut faksiepäselvyyksien takia kenties siksi, kun sattui olemaan nainen, mutta Hyvät Veljet saavat näemmä puuhastella rauhassa ja siinä sivussa johtaa harhaan maamme korkeinta lainsäädäntöelintä ja tehdä pilkkaa kansanedustuslaitoksesta, demokratiasta ja hyvän hallinnon periaatteeista.

Mendacem memorem esse oportet.

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
20 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256842-sipila-valehteli-eduskunnalle-komission-sote-arvioinnista#comments hallitus Keskusta Sipilä Sote-uudistus Valehtelu Wed, 13 Jun 2018 17:56:35 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256842-sipila-valehteli-eduskunnalle-komission-sote-arvioinnista
Tänään 13.6. kansanvallan häpeäpäivä... http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256814-tanaan-136-kansanvallan-hapeapaiva <p>Eduskunnan kirjaston takahuoneessa avasin Perussuomalaisten 37 hengen eduskuntaryhmän ylimääräisen kokouksen tasan vuosi sitten 13.6.2017 klo 13.&nbsp; Paikalla vain 15 edustajaa. Missä muut? Ihmettelimme ja odotimme. Ei päätösvaltaa.</p><p>Pian sisään marssi 20 edustajan joukko. Jokainen iski pöydälle eteeni A4:n. &quot;Eroan ryhmästä&quot;, lausui jokainen ponnekkaasti.</p><p>Suunnitelma oli tehty edellisinä päivinä. Juonessa mukana jopa valtakunnan ylin poliittinen johto. Näin se meni.</p><p>Kokouksessa kirjautin eronneet pöytäkirjaan ja totesin kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.</p><p>Vajaan&nbsp;15 sekunnin ajan pohdin mielessäni, mitä teen. Selväksi tuli, että en eroa ryhmästä, johon äänestäjät olivat minut vaaleissa valinneet. Petturiksi kesken vaalikauden en ala. &nbsp;</p><p>Seuraavaksi ilmoitin, että en jatka ryhmän puheenjohtajana. Vain 40 päivää aiemmin olin selvin numeroin tullut siihen valituksi.&nbsp; Värikäs ja vauhdikas ryhmäjohtajuus päättyi. Miksi?</p><p>Ryhmän puheenjohtajan selän takana oli käyty rumaa ja ala-arvoista peliä. En pettynyt siihen, että minua ei ollut kysytty loikkarien joukkoon, vaan siksi, että ryhmä oli tuhottu ryhmän johtajalle kertomatta. Jopa pääministeri oli soittanut minulle edellisenä päivänä klo 16.43, mutta ei kertonut, mitä olivat johtamalleni ryhmälle tekemässä.&nbsp;</p><p>Luottamus romahti moneen suuntaan.</p><p>Illan suussa oli lentonäytös ja ennen kuulumaton poliittinen teatteriesitys.</p><p>Oleellinen muutos hallituspohjassa ei merkinnyt mitään. Kolmijalkaisen hallituksen yksi jalka oli katkennut tyngäksi. Sillä jatkoivat horjuen.&nbsp; Kansa oli ihmeissään. Kansanvalta kadoksissa. Laillisuuden rajoilla edettiin.</p><p>Jyväskylässä valittu uusikaan puoluejohto ei ollut puhdas ja täydellinen. Puutteita ei meistä kenestäkään puutu. Demokratiaa parempaa mallia ei ole keksitty. Puoluekokouksissakin se toimii. Perussuomalaisilla jopa paremmin kuin muilla. Jäsenet päättävät suoraan. Valitsevat myös johtajansa. Näin tapahtui Jyväskylässäkin 10.6.2017. Kukaan ei ole osoittanut yhtään todistetta vilpistä tai kaappauksesta. Ei kukaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä sanoisin hallituspuolueista nyt?&nbsp;</p><p>Kokoomuksen ylimielisyys ja muiden yläpuolelle asettuminen ei yllättänyt.&nbsp; Karhealla kansan äänellä puhuva ja sen syvien rivien etuja ajava puolue saastuttaa.&nbsp;&nbsp;Porvarien rinnalla väärä viiteryhmä, kuten nykyisin puolueitakin luonnehditaan.</p><p>Mutta Keskusta. Se hämmästyttää. Tyrmistyttää. Odotin entiseltä maalaiskansan liikkeeltä arvokasta ja avointa käytöstä. Demokratian&nbsp;kunnioittamista. &nbsp;Ex-kunniapuheenjohtaja on luokitellut nyt jo entisen puolueensa &quot;cityliberaalien&quot; valtaamaksi. Ei liene täysin väärässä. Suvaitsevaisuus ja liberaalius ovat nykyaikaa. Siihen ei vain aina sisälly suvaitsevaisuutta.</p><p>Kolmas hallituspuolue elää omaa niukkaa elämäänsä vaaleja peläten. Elintila on ahdas. Muutkin voimavarat ohuet. Kansa päättää kohtalon. Hyvä niin.</p><p>Tämä 13.6. voitaisiin julistaa kansanvallan häpeäpäiväksi.&nbsp; Kunnioitettu valtiomies Kalevi Sorsa lanseerasi vuonna 1992 aloitetun kansanvallan päivän vieton.&nbsp; Kansanvaltaa valitettavasti meillä on enää ohuesti. Vuosi sitten se koki uuden romahduksen.</p><p>&nbsp;</p><p>Lopuksi.</p><p>Vuosi sitten petyin. En omaan kohteluuni. Muiden menettelyihin. En ole katkera. Olen saanut valtavasti valtakunnan politiikassa 30 vuoden aikana. Olen syvästi&nbsp;kiitollinen. Jatkuu.</p><p>Timo Soini kysyi minulta kevään 2015 hallitusneuvottelujen aikana, minkälaisiin tehtäviin olisin käytettävissä. Vastaisin, että en puhemieheksi enkä ministeriksi. Edustaminen ei kiinnosta yhtään. Vaikean ajan ministeriydestä tarpeeksi kokemusta.&nbsp; Nuorempien aika.&nbsp;Olen mieluummin ryhmän &quot;kokemusasiantuntija&quot; pitkän urani ja korkean ikäni&nbsp;perusteella. Näin vastasin.</p><p>Jossakin jutussa ja kirjassa on&nbsp;väitetty minun &quot;vehkeilleen&quot; kesällä 2016&nbsp;täällä kirjoittamassani blogikirjoituksessa. Arvelin tuolloin, että Timo Soini luopuu lähiaikoina puheenjohtajuudesta. Pohdiskelin seuraajaehdokkaita. Mainitsin useita nimiä. Myönteisesti ja tasavertaisesti. Se ei ollut &quot;vehkeilyä&quot;, vaan normaalia spekulointia. Joten se siitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Elämä on peräti mielenkiintoista. Poliitikon elämä on joskus enemmän kuin mihin superlatiivit yltävät.&nbsp;</p><p>Kiitos!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Eduskunnan kirjaston takahuoneessa avasin Perussuomalaisten 37 hengen eduskuntaryhmän ylimääräisen kokouksen tasan vuosi sitten 13.6.2017 klo 13.  Paikalla vain 15 edustajaa. Missä muut? Ihmettelimme ja odotimme. Ei päätösvaltaa.

Pian sisään marssi 20 edustajan joukko. Jokainen iski pöydälle eteeni A4:n. "Eroan ryhmästä", lausui jokainen ponnekkaasti.

Suunnitelma oli tehty edellisinä päivinä. Juonessa mukana jopa valtakunnan ylin poliittinen johto. Näin se meni.

Kokouksessa kirjautin eronneet pöytäkirjaan ja totesin kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Vajaan 15 sekunnin ajan pohdin mielessäni, mitä teen. Selväksi tuli, että en eroa ryhmästä, johon äänestäjät olivat minut vaaleissa valinneet. Petturiksi kesken vaalikauden en ala.  

Seuraavaksi ilmoitin, että en jatka ryhmän puheenjohtajana. Vain 40 päivää aiemmin olin selvin numeroin tullut siihen valituksi.  Värikäs ja vauhdikas ryhmäjohtajuus päättyi. Miksi?

Ryhmän puheenjohtajan selän takana oli käyty rumaa ja ala-arvoista peliä. En pettynyt siihen, että minua ei ollut kysytty loikkarien joukkoon, vaan siksi, että ryhmä oli tuhottu ryhmän johtajalle kertomatta. Jopa pääministeri oli soittanut minulle edellisenä päivänä klo 16.43, mutta ei kertonut, mitä olivat johtamalleni ryhmälle tekemässä. 

Luottamus romahti moneen suuntaan.

Illan suussa oli lentonäytös ja ennen kuulumaton poliittinen teatteriesitys.

Oleellinen muutos hallituspohjassa ei merkinnyt mitään. Kolmijalkaisen hallituksen yksi jalka oli katkennut tyngäksi. Sillä jatkoivat horjuen.  Kansa oli ihmeissään. Kansanvalta kadoksissa. Laillisuuden rajoilla edettiin.

Jyväskylässä valittu uusikaan puoluejohto ei ollut puhdas ja täydellinen. Puutteita ei meistä kenestäkään puutu. Demokratiaa parempaa mallia ei ole keksitty. Puoluekokouksissakin se toimii. Perussuomalaisilla jopa paremmin kuin muilla. Jäsenet päättävät suoraan. Valitsevat myös johtajansa. Näin tapahtui Jyväskylässäkin 10.6.2017. Kukaan ei ole osoittanut yhtään todistetta vilpistä tai kaappauksesta. Ei kukaan.

 

Mitä sanoisin hallituspuolueista nyt? 

Kokoomuksen ylimielisyys ja muiden yläpuolelle asettuminen ei yllättänyt.  Karhealla kansan äänellä puhuva ja sen syvien rivien etuja ajava puolue saastuttaa.  Porvarien rinnalla väärä viiteryhmä, kuten nykyisin puolueitakin luonnehditaan.

Mutta Keskusta. Se hämmästyttää. Tyrmistyttää. Odotin entiseltä maalaiskansan liikkeeltä arvokasta ja avointa käytöstä. Demokratian kunnioittamista.  Ex-kunniapuheenjohtaja on luokitellut nyt jo entisen puolueensa "cityliberaalien" valtaamaksi. Ei liene täysin väärässä. Suvaitsevaisuus ja liberaalius ovat nykyaikaa. Siihen ei vain aina sisälly suvaitsevaisuutta.

Kolmas hallituspuolue elää omaa niukkaa elämäänsä vaaleja peläten. Elintila on ahdas. Muutkin voimavarat ohuet. Kansa päättää kohtalon. Hyvä niin.

Tämä 13.6. voitaisiin julistaa kansanvallan häpeäpäiväksi.  Kunnioitettu valtiomies Kalevi Sorsa lanseerasi vuonna 1992 aloitetun kansanvallan päivän vieton.  Kansanvaltaa valitettavasti meillä on enää ohuesti. Vuosi sitten se koki uuden romahduksen.

 

Lopuksi.

Vuosi sitten petyin. En omaan kohteluuni. Muiden menettelyihin. En ole katkera. Olen saanut valtavasti valtakunnan politiikassa 30 vuoden aikana. Olen syvästi kiitollinen. Jatkuu.

Timo Soini kysyi minulta kevään 2015 hallitusneuvottelujen aikana, minkälaisiin tehtäviin olisin käytettävissä. Vastaisin, että en puhemieheksi enkä ministeriksi. Edustaminen ei kiinnosta yhtään. Vaikean ajan ministeriydestä tarpeeksi kokemusta.  Nuorempien aika. Olen mieluummin ryhmän "kokemusasiantuntija" pitkän urani ja korkean ikäni perusteella. Näin vastasin.

Jossakin jutussa ja kirjassa on väitetty minun "vehkeilleen" kesällä 2016 täällä kirjoittamassani blogikirjoituksessa. Arvelin tuolloin, että Timo Soini luopuu lähiaikoina puheenjohtajuudesta. Pohdiskelin seuraajaehdokkaita. Mainitsin useita nimiä. Myönteisesti ja tasavertaisesti. Se ei ollut "vehkeilyä", vaan normaalia spekulointia. Joten se siitä.

 

Elämä on peräti mielenkiintoista. Poliitikon elämä on joskus enemmän kuin mihin superlatiivit yltävät. 

Kiitos!

 

 

 

 

 

 

]]>
53 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256814-tanaan-136-kansanvallan-hapeapaiva#comments Kotimaa Kansanvalta Keskusta Kokoomus Perussuomalaiset Wed, 13 Jun 2018 07:49:10 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256814-tanaan-136-kansanvallan-hapeapaiva
Kun puoluekokousten liehuvat liput ovat taas hetken naftaliinissa http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256732-kun-puoluekokousten-liehuvat-liput-ovat-taas-hetken-naftaliinissa <p>Keskustan ja Kokoomuksen puoluekokoukset on pidetty. Mitä jäi kokouksista käteen? Vähän villoja.&nbsp;</p><p>Keskustan kokouksen osalta ei odotettukaan merkittäviä ulostuloja. Kokoomuksen osalta ennakoin edellisessä puheenvuorossa, että Orpon ja Vapaavuoren välinen &quot;otatus&quot; oli ennakkoon sovittu, aikataulutusta myöten.&nbsp; Näin kävikin. Maakunta- ja sote -debatti oli hyvä saada perjantaina purkkiin jotta veljesten välinen näkemysero ei varjostaisi koko viikonloppua.&nbsp;</p><p>Mutta palataanpa kuitenkin Sotkamon tapahtumiin jossa ei tosiasiallisesti mitään tapahtunutkaan, mutta kokouksen ja etenkin puheenjohtajan valinnan osalta kokouksella oli tulevia ek-vaaleja silmälläpitäen ratkaiseva merkitys. Puoluekokouksen jälkeinen harmonia tullee jäämään lyhytaikaiseksi.&nbsp;</p><p>Keskustan lappilainen puolueaktiivi Janne Kaisanlahti kiteytti erinomaisesti puolueen tilan 9.6 Maaseudun tulevaisuudessa toteamalla, että &quot;Suomeen ei tarvita kahta kokoomusta.&quot;&nbsp;</p><p><a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.251891" title="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.251891">https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.251891</a></p><p>Kaisanlahden näkemykseen on varsin helppo yhtyä. Puolueen kannatus pyörii viidentoista prosentin kahta puolta ja kun ottaa huomioon, että pääministeripuolue tulee kärisimään automaattisesti ns. hallitusvastuusta, ei tarvitse olla merkittäväkään ennustajaeukko tai -ukko, kun tietää, että Keskustalle on odotettavissa rökäletappio.&nbsp;</p><p>Tämän tappion puolue olisi voinut pyrkiä ainakin teoreettisesti ennaltaehkäisemään vaihtamalla puheenjohtajaa. Tosiasia on, että PM Sipilä on enemmän oikealla kuin yksikään kokoomuslainen jo taustansa ja intressiensä vuoksi. Tosiasiassa Sipilälle on aivan sama tuleeko maakuntauudistusta vai ei. Hänelle olennaisempi asia on Kokoomuksen ajama valinnanvapaus. Miksikö näin? Valistunut politiikan seuraaja löytää kysymykseen varsin helposti vastauksen mikäli vähän asiaa syvällisemmin pohdiskelee ja arssinoi. Jätänkin tältä osin lukijalle pohdittavaksi, miksikö näin?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan ja Kokoomuksen puoluekokoukset on pidetty. Mitä jäi kokouksista käteen? Vähän villoja. 

Keskustan kokouksen osalta ei odotettukaan merkittäviä ulostuloja. Kokoomuksen osalta ennakoin edellisessä puheenvuorossa, että Orpon ja Vapaavuoren välinen "otatus" oli ennakkoon sovittu, aikataulutusta myöten.  Näin kävikin. Maakunta- ja sote -debatti oli hyvä saada perjantaina purkkiin jotta veljesten välinen näkemysero ei varjostaisi koko viikonloppua. 

Mutta palataanpa kuitenkin Sotkamon tapahtumiin jossa ei tosiasiallisesti mitään tapahtunutkaan, mutta kokouksen ja etenkin puheenjohtajan valinnan osalta kokouksella oli tulevia ek-vaaleja silmälläpitäen ratkaiseva merkitys. Puoluekokouksen jälkeinen harmonia tullee jäämään lyhytaikaiseksi. 

Keskustan lappilainen puolueaktiivi Janne Kaisanlahti kiteytti erinomaisesti puolueen tilan 9.6 Maaseudun tulevaisuudessa toteamalla, että "Suomeen ei tarvita kahta kokoomusta." 

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.251891

Kaisanlahden näkemykseen on varsin helppo yhtyä. Puolueen kannatus pyörii viidentoista prosentin kahta puolta ja kun ottaa huomioon, että pääministeripuolue tulee kärisimään automaattisesti ns. hallitusvastuusta, ei tarvitse olla merkittäväkään ennustajaeukko tai -ukko, kun tietää, että Keskustalle on odotettavissa rökäletappio. 

Tämän tappion puolue olisi voinut pyrkiä ainakin teoreettisesti ennaltaehkäisemään vaihtamalla puheenjohtajaa. Tosiasia on, että PM Sipilä on enemmän oikealla kuin yksikään kokoomuslainen jo taustansa ja intressiensä vuoksi. Tosiasiassa Sipilälle on aivan sama tuleeko maakuntauudistusta vai ei. Hänelle olennaisempi asia on Kokoomuksen ajama valinnanvapaus. Miksikö näin? Valistunut politiikan seuraaja löytää kysymykseen varsin helposti vastauksen mikäli vähän asiaa syvällisemmin pohdiskelee ja arssinoi. Jätänkin tältä osin lukijalle pohdittavaksi, miksikö näin? 

 

 

]]>
0 http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256732-kun-puoluekokousten-liehuvat-liput-ovat-taas-hetken-naftaliinissa#comments Keskusta Kokoomus Puoluekokous Mon, 11 Jun 2018 17:25:44 +0000 Olli-Pekka Salminen http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256732-kun-puoluekokousten-liehuvat-liput-ovat-taas-hetken-naftaliinissa
Puoluekokousten tärkeimmät asiat http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256688-puoluekokousten-tarkeimmat-asiat <p>Keskustan ja Kokoomuksen puoluekokukset olivat laajasti median uutisaiheina viikonloppuna. Eikä ihme, koska olihan siinä samaan aikaan koolla - eri paikkakunnilla tosin -&nbsp; maamme ja osin kansainvälistenkin pääomapiirien kahden suurimman puolueen edustajat. Show pyöri ja toimittajille tuli matkapäiviä.</p><p>Lehdistö kertoi jonkun kokoomuslaisen tulleen Turun puoluekokoukseen satojen tuhansien hintaisella mersulla. Tärkeä huomio, koska se kertoo siitä millaista väkeä puolueeseen kuuluu. Sotkamon Naapurivaaran maisemissa sitten oli körryytelty liki saman hintaluokan traktoreilla, mikä taas sopii enemmän kuin hyvin keskustalaiseen imagoon. Traktori on kuitenkin enemmän työkalu kuin edustamiseen ja harrastuksiin hankittu mersu.</p><p>Nyt kun tärkeimmät on sanottu, voikin sitten siirtyä lillukanvarsiin. Varapuheenjohtajan paikka tuntuu puolueissa olevan yllättävän tavoiteltu. Keskustalaiset paikan tavoittelijat kertoivat ajaneensa jopa kymmenen tuhatta kilometriä kampanjoidessaan paikasta. Mikä lieneekään kyseisten pyrkyreiden tavoite politiikassa, koska eteenpäin tuolla satsauksella on tarkoitus selvästikin päästä. Kalifiksi kalifin paikalle ehkä, sitten joskus.</p><p>Ministerit ja kansanedustajat olivat kovaa valuuttaa varapuheenjohtajien kisassa. Kokoomuksen Janne Sankelokin menetti paikkansa näkyvämpien hahmojen saadessa luottamuksen. Puoluevaltuuston puheenjohtajan paikasta kisannut lappilainen, jokaiseen mahdolliseen tehtävään tyrkyllä oleva Heikki Autto hävisi täpärästi &quot;brysselisti&quot; Aura Sallalle. Autto oli kokoomuksen ainoa lappilainen kansanedustaja vuoteen 2015 jolloin Lapin vaalipiiri osoittautui liian haasteelliseksi kokoomuslaisille kansanedustajan saamiseksi.</p><p>Keskustan &quot;kakkarakalifi&quot; Juha Sipilän esitystä katsoin kulmia kohotellen hänen puhuessaan koulu-uudistuksesta. Siihen kuului ehdotus yhdestä lisävuodesta peruskouluun, joka oli nyt sisällytetty Keskustan puolueohjelmaan. Voi hyvät hyssykät. Ainakin vasemmisto-oppositiosta, mahdollisesti muidenkin taholta on asia ollut esillä eduskunnassa. Silloin se sai täystyrmäyksen hallituspuolueista.</p><p>Kuntapolitiikasta tutut kuviot näyttävät toimivan eduskunnassakin. Kun esitys tulee &quot;väärältä&quot; taholta se on aina huono. Sitten se yllättäen löytääkin tiensä tyrmäyksen tehneen puolueen puolueohjelmaan. Keskustaenemmistöisissä kunnissa tällaiset asialliset aloitteet tyrmätään ensin kunnanhallituksessa ja/tai valtuustossa, ja sitten tuodaan virkamiesehdotuksina käsittelyyn jolloin kallisarvoiset poliittiset pisteet eivät mene väärään leiriin. Enemmistöpuolue kun voi markkinoida tehtyjä päätöksiä omina saavutuksinaan.</p><p>Nyt alkavat jo lillukanvarret mennä niin pieniksi että on parasta lopettaa. Vaalien lähestyessä voi jäädä odottamaan vaikka hallituksen lupauksia verohelpotuksista. Tosin siihen huumoriin ainakin eläkeläiset ovat jo alkaneet tottua, mutta osakeyhtiöpuolella ne on paremminkin syytä ottaa tosissaan koska siellä niillä on ollut tapana jossakin muodossa toteutuakin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan ja Kokoomuksen puoluekokukset olivat laajasti median uutisaiheina viikonloppuna. Eikä ihme, koska olihan siinä samaan aikaan koolla - eri paikkakunnilla tosin -  maamme ja osin kansainvälistenkin pääomapiirien kahden suurimman puolueen edustajat. Show pyöri ja toimittajille tuli matkapäiviä.

Lehdistö kertoi jonkun kokoomuslaisen tulleen Turun puoluekokoukseen satojen tuhansien hintaisella mersulla. Tärkeä huomio, koska se kertoo siitä millaista väkeä puolueeseen kuuluu. Sotkamon Naapurivaaran maisemissa sitten oli körryytelty liki saman hintaluokan traktoreilla, mikä taas sopii enemmän kuin hyvin keskustalaiseen imagoon. Traktori on kuitenkin enemmän työkalu kuin edustamiseen ja harrastuksiin hankittu mersu.

Nyt kun tärkeimmät on sanottu, voikin sitten siirtyä lillukanvarsiin. Varapuheenjohtajan paikka tuntuu puolueissa olevan yllättävän tavoiteltu. Keskustalaiset paikan tavoittelijat kertoivat ajaneensa jopa kymmenen tuhatta kilometriä kampanjoidessaan paikasta. Mikä lieneekään kyseisten pyrkyreiden tavoite politiikassa, koska eteenpäin tuolla satsauksella on tarkoitus selvästikin päästä. Kalifiksi kalifin paikalle ehkä, sitten joskus.

Ministerit ja kansanedustajat olivat kovaa valuuttaa varapuheenjohtajien kisassa. Kokoomuksen Janne Sankelokin menetti paikkansa näkyvämpien hahmojen saadessa luottamuksen. Puoluevaltuuston puheenjohtajan paikasta kisannut lappilainen, jokaiseen mahdolliseen tehtävään tyrkyllä oleva Heikki Autto hävisi täpärästi "brysselisti" Aura Sallalle. Autto oli kokoomuksen ainoa lappilainen kansanedustaja vuoteen 2015 jolloin Lapin vaalipiiri osoittautui liian haasteelliseksi kokoomuslaisille kansanedustajan saamiseksi.

Keskustan "kakkarakalifi" Juha Sipilän esitystä katsoin kulmia kohotellen hänen puhuessaan koulu-uudistuksesta. Siihen kuului ehdotus yhdestä lisävuodesta peruskouluun, joka oli nyt sisällytetty Keskustan puolueohjelmaan. Voi hyvät hyssykät. Ainakin vasemmisto-oppositiosta, mahdollisesti muidenkin taholta on asia ollut esillä eduskunnassa. Silloin se sai täystyrmäyksen hallituspuolueista.

Kuntapolitiikasta tutut kuviot näyttävät toimivan eduskunnassakin. Kun esitys tulee "väärältä" taholta se on aina huono. Sitten se yllättäen löytääkin tiensä tyrmäyksen tehneen puolueen puolueohjelmaan. Keskustaenemmistöisissä kunnissa tällaiset asialliset aloitteet tyrmätään ensin kunnanhallituksessa ja/tai valtuustossa, ja sitten tuodaan virkamiesehdotuksina käsittelyyn jolloin kallisarvoiset poliittiset pisteet eivät mene väärään leiriin. Enemmistöpuolue kun voi markkinoida tehtyjä päätöksiä omina saavutuksinaan.

Nyt alkavat jo lillukanvarret mennä niin pieniksi että on parasta lopettaa. Vaalien lähestyessä voi jäädä odottamaan vaikka hallituksen lupauksia verohelpotuksista. Tosin siihen huumoriin ainakin eläkeläiset ovat jo alkaneet tottua, mutta osakeyhtiöpuolella ne on paremminkin syytä ottaa tosissaan koska siellä niillä on ollut tapana jossakin muodossa toteutuakin.

 

 

 

 

 

]]>
2 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256688-puoluekokousten-tarkeimmat-asiat#comments Keskusta Kokoomus Puoluekokous Mon, 11 Jun 2018 07:32:40 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256688-puoluekokousten-tarkeimmat-asiat
Aika kääriä hihat http://jonimattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256687-aika-kaaria-hihat <p>Mikä olisikaan parempi aihe avata oma blogi kuin hehkuttaa oman puolueen puoluekokouksen henkeä.</p><p>&nbsp;</p><p>Heti alkuun, onnea uudelle puoluejohdolle. Olen luottavaisella mielellä. Sotkamossa annetiin niin risut kuin ruusutkin. Ilma tuli puhdistettua. Nyt on hyvä lähteä yhdesä kohti vaalitaistoja.</p><p>&nbsp;</p><p>Sotkamossa julkaistiin myös uusi, yhdessä, pitkään ja perusteellisesti, valmisteltu periaateohjelma. Kannattaa tutustua.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä henkilövalintoihin tulee, luotan erityisesti uuden puoluesihteeri Riikan tuovan uutta draivia Keskustan työhön..</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt on aika kääriä hihat, kääntää katse eteenpäin. Keskusta menestyy kunhan palautetaan mieliin puolueen perimmäinen ydin: Se pienen ihmisen asia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikä olisikaan parempi aihe avata oma blogi kuin hehkuttaa oman puolueen puoluekokouksen henkeä.

 

Heti alkuun, onnea uudelle puoluejohdolle. Olen luottavaisella mielellä. Sotkamossa annetiin niin risut kuin ruusutkin. Ilma tuli puhdistettua. Nyt on hyvä lähteä yhdesä kohti vaalitaistoja.

 

Sotkamossa julkaistiin myös uusi, yhdessä, pitkään ja perusteellisesti, valmisteltu periaateohjelma. Kannattaa tutustua.

 

Mitä henkilövalintoihin tulee, luotan erityisesti uuden puoluesihteeri Riikan tuovan uutta draivia Keskustan työhön..

 

Nyt on aika kääriä hihat, kääntää katse eteenpäin. Keskusta menestyy kunhan palautetaan mieliin puolueen perimmäinen ydin: Se pienen ihmisen asia.

]]>
3 http://jonimattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256687-aika-kaaria-hihat#comments Keskusta Mon, 11 Jun 2018 06:57:22 +0000 Joni Mattila http://jonimattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256687-aika-kaaria-hihat
Sotkamossa kuultiin "jäätävä" puhe, muttei Sipilän suusta http://minnakarkkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256663-sotkamossa-kuultiin-jaatava-puhe-muttei-sipilan-suusta <p>Keskustalaiset eivät kokoontuneet sote-puoluekokoukseen viikonloppuna, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lauantai-iltana tultuaan valituksi uudelleen puolueensa johtoon Sotkamossa. Väite näytti pitävän paikkansa. Enemmän keskustalaisia puhuttivat henkilövalinnat.</p><p>Mediassa maalattiin sekä keskustan että kokoomuksen puoluekokousten ylle soten varjoa, mutta ainakin keskustalaisten joukossa sote-jupina jäi vaimeaksi. Tilanne saattoi olla toinen kokoomuksen puoluekokouksessa Turussa, missä joka viides puoluekokousedustaja <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/250851-alma-kysely-kokoomuksen-puoluekokouksessa-joka-viides-sote-kapinallinen">ilmoitti vastustavansa uudistusta</a>.</p><p>Keskustaväki sen sijaan näyttää olevan varsin yhtä mieltä siitä, että uudistus tarvitaan ja kapula rattaissa on nyt kokoomus. Vapaavuori-viha kuuluikin puheissa, eikä harmiaan peitellyt puheenjohtajakaan, joka kutsui sotea vastaan noussutta Helsingin pormestaria häiriötekijäksi ja <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/250851-alma-kysely-kokoomuksen-puoluekokouksessa-joka-viides-sote-kapinallinen">sanoi keskustan irti</a> vapaavuorelaisesta politiikasta.</p><p>Jo etukäteen oli selvää, että Sipilä valitaan jatkokaudelle, sillä hänelle ei ilmaantunut uskottavaa haastajaa. Media ei jaksanut innostua Sotkamon muista henkilövalinnoista ja uskoi kokouspuheiden pyörivän soten ympärillä. Keskustalaisille tärkeintä oli kuitenkin se, millainen joukko heitä valitaan johtamaan.</p><p>Sipilä näytti onnistuvan valamaan uskoa puolueväkeen vain kohtalaisesti. Hän järjesti linjapuheessaan varsinaisen show&rsquo;n ja kärräsi lavalle itse nikkaroimansa luottamuksen apilan sekä otti vastaan postia paikalle lennähtäneeltä dronelta samalla, kun puhui tulevaisuudesta ja teknologisesta kehityksestä. Sipilä kirvoitti yleisöstä parit isohkot aplodit, mutta mistään Sotkamon Sipilä-hurmoksesta ei voi puhua.</p><p>Insinööripomo ja hänen linjansa ei täysin vakuuta kaikkia keskustalaisia ja esimerkiksi vanhempi kaarti vierastaa tyyliä, jonka ulkopuolelle he kokevat jäävänsä. Entiset ministerit Liisa Hyssälä ja Mauri Pekkarinen ihmettelivät <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/250878-ex-ministeri-liisa-hyssalalta-suorat-sanat-keskustan-johdolle-vanha-kaarti-unohdettu">Uuden Suomen haastattelussa</a>, miksi Sipilä ei halua käyttää heidän sukupolvensa asiantuntemusta puoluetyössä. Aiemmin sosiaali- ja terveysministerinä toimineen Hyssälän mukaan häneltä ei ole kysytty esimerkiksi sote-uudistuksesta yhtään mitään.</p><p>Hallituksen toteuttamat leikkaukset ovat osuneet myös keskustalaisiin, eikä kaikilta ole riittänyt niille ymmärrystä. Jotkut ovat kokeneet alkiolaisen perinteen hautautuneen Suomi kuntoon -talkoisiin, johon kaikkien ei ole tarvinnut osallistua. Sipilä muistikin mainita Santeri Alkion linjapuheessaan.</p><p>Itsekritiikki jäi kuitenkin puuttumaan, kuten keskustan entinen puoluesihteeri Pekka Perttula huomautti <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201806102201004135_pi.shtml">Iltalehden haastattelussa</a>. Kenties keskustalaiset olisivat kaivanneet esille enemmän nöyrää Sipilää, joka olisi hallitusten saavutusten sijaan tunnustanut keskustalaisen linjan hämärtyneen Suomen saneeraustöissä.</p><p>Tunnelma Sotkamossa oli kuitenkin leppoinen ja Sipilän tuki kiistaton: Hän sai yli 99 prosenttia äänistä puheenjohtajavaalissa.</p><p>Sen sijaan muut valinnat puoluejohtoon puhuttivat. Varapuheenjohtajistoon nousi uusi nimi, joka ei miellyttänyt kaikkia, vaikka hän saikin toiseksi eniten ääniä. Hannakaisa Heikkinen muistetaan viime syksyn sote-purkauksesta, joka oli joidenkin keskustalaisten mielestä tarpeeton. Heikkinen avautui kokoomuksesta, joka neuvotteli hänen makuunsa liikaa terveysjättien ehdoilla.</p><p>Heikkinen on sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja hänen tiedetään pitävän siellä tiukkaa jöötä. Valiokunta käsittelee parhaillaan sote-uudistusta. Heikkinen totesikin <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/250884-juha-sipila-sotesta-paatokset-venyvat-ja-vanuvat-mutta-kunnioitetaan-eduskunnan">heti keskustajohdon tiedotustilaisuudessa</a>, ettei ole mikään salaisuus, että pöydän eri puolilla on erilaisia aikataulutavoitteita, ja hänen velvollisuutensa on pitää kiinni hallituksen tavoitteesta. Osa keskustalaisista pelkää, että Heikkisen äänenpainot tiukkenevat entisestään, kun hän saa lisää valtaa, mikä voisi olla puolueelle haitaksi.</p><p>Sote-uudistusta ja alkoholilain kokonaisuudistusta epäonnisestikin vetänyt Juha Rehula säilytti varapuheenjohtajistossa paikkansa vain 26 äänellä, kun Antti Kurvinen putosi täpärästi ulos.</p><p>Myös puoluesihteerivaali herätti intohimoja. Ministeriavustajana työskennellyt Riikka Pirkkalainen, 38, <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/250879-riikka-pirkkalainen-keskustan-uusi-puoluesihteeri">voitti lopulta ylivoimaisesti</a>, vaikka etukäteen hänen povattiin olevan varsin tasaväkinen Keski-Pohjanmaan Keskustan toiminnanjohtajan Jirka Hakalan, 31, kanssa. Kisa ratkesikin luultavasti viimeisiin puheisiin, jotka kaksikko piti puoluekokouksessa juuri ennen vaalia. Pirkkalainen pesi puheellaan Hakalan totaalisesti. Myös pääministeri Sipilä kuvaili puhetta &rdquo;jäätäväksi&rdquo;.</p><p>Keskustassa on nyt akkavalta, kuten paikkansa varapuheenjohtajana äänikuningattarena uusinut Katri Kulmuni asian lauantaina ilmaisi. Puolue kaipaa uutta vauhtia mielipidemittausten madonlukujen jälkeen. Puheenjohtaja Sipilä totesi moneen kertaan, että hänelle ei kelpaa mikään muu kuin vaalivoitto seuraavista vaaleista. Samalla hän ilmoittautui pääministerikisaan Antti Rinteen (sd.) ja Petteri Orpon (kok.) rinnalle. Uusi puoluesihteeri piti vaalivoittotavoitetta realistisena.</p><p>Tällaisilla puheilla on vielä pieni kaikupohja, mutta eduskuntavaaleihin on 10 kuukautta aikaa. Keskusta sai Sotkamosta kiistatta uutta puhtia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustalaiset eivät kokoontuneet sote-puoluekokoukseen viikonloppuna, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lauantai-iltana tultuaan valituksi uudelleen puolueensa johtoon Sotkamossa. Väite näytti pitävän paikkansa. Enemmän keskustalaisia puhuttivat henkilövalinnat.

Mediassa maalattiin sekä keskustan että kokoomuksen puoluekokousten ylle soten varjoa, mutta ainakin keskustalaisten joukossa sote-jupina jäi vaimeaksi. Tilanne saattoi olla toinen kokoomuksen puoluekokouksessa Turussa, missä joka viides puoluekokousedustaja ilmoitti vastustavansa uudistusta.

Keskustaväki sen sijaan näyttää olevan varsin yhtä mieltä siitä, että uudistus tarvitaan ja kapula rattaissa on nyt kokoomus. Vapaavuori-viha kuuluikin puheissa, eikä harmiaan peitellyt puheenjohtajakaan, joka kutsui sotea vastaan noussutta Helsingin pormestaria häiriötekijäksi ja sanoi keskustan irti vapaavuorelaisesta politiikasta.

Jo etukäteen oli selvää, että Sipilä valitaan jatkokaudelle, sillä hänelle ei ilmaantunut uskottavaa haastajaa. Media ei jaksanut innostua Sotkamon muista henkilövalinnoista ja uskoi kokouspuheiden pyörivän soten ympärillä. Keskustalaisille tärkeintä oli kuitenkin se, millainen joukko heitä valitaan johtamaan.

Sipilä näytti onnistuvan valamaan uskoa puolueväkeen vain kohtalaisesti. Hän järjesti linjapuheessaan varsinaisen show’n ja kärräsi lavalle itse nikkaroimansa luottamuksen apilan sekä otti vastaan postia paikalle lennähtäneeltä dronelta samalla, kun puhui tulevaisuudesta ja teknologisesta kehityksestä. Sipilä kirvoitti yleisöstä parit isohkot aplodit, mutta mistään Sotkamon Sipilä-hurmoksesta ei voi puhua.

Insinööripomo ja hänen linjansa ei täysin vakuuta kaikkia keskustalaisia ja esimerkiksi vanhempi kaarti vierastaa tyyliä, jonka ulkopuolelle he kokevat jäävänsä. Entiset ministerit Liisa Hyssälä ja Mauri Pekkarinen ihmettelivät Uuden Suomen haastattelussa, miksi Sipilä ei halua käyttää heidän sukupolvensa asiantuntemusta puoluetyössä. Aiemmin sosiaali- ja terveysministerinä toimineen Hyssälän mukaan häneltä ei ole kysytty esimerkiksi sote-uudistuksesta yhtään mitään.

Hallituksen toteuttamat leikkaukset ovat osuneet myös keskustalaisiin, eikä kaikilta ole riittänyt niille ymmärrystä. Jotkut ovat kokeneet alkiolaisen perinteen hautautuneen Suomi kuntoon -talkoisiin, johon kaikkien ei ole tarvinnut osallistua. Sipilä muistikin mainita Santeri Alkion linjapuheessaan.

Itsekritiikki jäi kuitenkin puuttumaan, kuten keskustan entinen puoluesihteeri Pekka Perttula huomautti Iltalehden haastattelussa. Kenties keskustalaiset olisivat kaivanneet esille enemmän nöyrää Sipilää, joka olisi hallitusten saavutusten sijaan tunnustanut keskustalaisen linjan hämärtyneen Suomen saneeraustöissä.

Tunnelma Sotkamossa oli kuitenkin leppoinen ja Sipilän tuki kiistaton: Hän sai yli 99 prosenttia äänistä puheenjohtajavaalissa.

Sen sijaan muut valinnat puoluejohtoon puhuttivat. Varapuheenjohtajistoon nousi uusi nimi, joka ei miellyttänyt kaikkia, vaikka hän saikin toiseksi eniten ääniä. Hannakaisa Heikkinen muistetaan viime syksyn sote-purkauksesta, joka oli joidenkin keskustalaisten mielestä tarpeeton. Heikkinen avautui kokoomuksesta, joka neuvotteli hänen makuunsa liikaa terveysjättien ehdoilla.

Heikkinen on sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja hänen tiedetään pitävän siellä tiukkaa jöötä. Valiokunta käsittelee parhaillaan sote-uudistusta. Heikkinen totesikin heti keskustajohdon tiedotustilaisuudessa, ettei ole mikään salaisuus, että pöydän eri puolilla on erilaisia aikataulutavoitteita, ja hänen velvollisuutensa on pitää kiinni hallituksen tavoitteesta. Osa keskustalaisista pelkää, että Heikkisen äänenpainot tiukkenevat entisestään, kun hän saa lisää valtaa, mikä voisi olla puolueelle haitaksi.

Sote-uudistusta ja alkoholilain kokonaisuudistusta epäonnisestikin vetänyt Juha Rehula säilytti varapuheenjohtajistossa paikkansa vain 26 äänellä, kun Antti Kurvinen putosi täpärästi ulos.

Myös puoluesihteerivaali herätti intohimoja. Ministeriavustajana työskennellyt Riikka Pirkkalainen, 38, voitti lopulta ylivoimaisesti, vaikka etukäteen hänen povattiin olevan varsin tasaväkinen Keski-Pohjanmaan Keskustan toiminnanjohtajan Jirka Hakalan, 31, kanssa. Kisa ratkesikin luultavasti viimeisiin puheisiin, jotka kaksikko piti puoluekokouksessa juuri ennen vaalia. Pirkkalainen pesi puheellaan Hakalan totaalisesti. Myös pääministeri Sipilä kuvaili puhetta ”jäätäväksi”.

Keskustassa on nyt akkavalta, kuten paikkansa varapuheenjohtajana äänikuningattarena uusinut Katri Kulmuni asian lauantaina ilmaisi. Puolue kaipaa uutta vauhtia mielipidemittausten madonlukujen jälkeen. Puheenjohtaja Sipilä totesi moneen kertaan, että hänelle ei kelpaa mikään muu kuin vaalivoitto seuraavista vaaleista. Samalla hän ilmoittautui pääministerikisaan Antti Rinteen (sd.) ja Petteri Orpon (kok.) rinnalle. Uusi puoluesihteeri piti vaalivoittotavoitetta realistisena.

Tällaisilla puheilla on vielä pieni kaikupohja, mutta eduskuntavaaleihin on 10 kuukautta aikaa. Keskusta sai Sotkamosta kiistatta uutta puhtia.

]]>
26 http://minnakarkkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256663-sotkamossa-kuultiin-jaatava-puhe-muttei-sipilan-suusta#comments Kotimaa Eduskuntavaalit Keskusta Keskustan puoluekokous Keskustan puoluekokous 2018 Politiikka Sun, 10 Jun 2018 15:34:16 +0000 Minna Karkkola http://minnakarkkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256663-sotkamossa-kuultiin-jaatava-puhe-muttei-sipilan-suusta
Mikä yhdistää hallituspuolueita? http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256617-mika-yhdistaa-hallituspuolueita <p>Hallituspuolueiden jäsenet ovat yksimielisen tyytyväisiä hallitukseen ja puolueiden puheenjohtajiin, minkä voi päätellä puolueiden puheenjohtajavaaleista.</p> <p>Kokoomuksella oli vain yksi ehdokas. Vastaehdokkaita ei ollut.</p> <p>Keskustalla oli kaksi ehdokasta. Äänestys päättyi 2053-19.</p> <p>Sinisillä oli vain yksi ehdokas. Vastaehdokkaita ei ollut.</p> <p>Äänestämällä eduskuntavaaleissa näiden puolueiden ehdokkaita, jotka voivat olla eri mieltä kuin puheenjohtajat, annat tukesi puoluekokouksissa äänestäneelle väelle, joka tukee hallituksen linjaa. Gallupeissa hallituksen linja ei ole ollut äänestäjien mieleen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kokoomus:&nbsp;https://yle.fi/uutiset/3-10246459&nbsp;</p> <p>Keskusta: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10246591" title="https://yle.fi/uutiset/3-10246591">https://yle.fi/uutiset/3-10246591</a></p> <p>Siniset: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9980830" title="https://yle.fi/uutiset/3-9980830">https://yle.fi/uutiset/3-9980830</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Hallituksen &quot;enemmistöllä&quot; eli kolmella puolueella on 35,5 % kannatus, kun antamattomia ääniä on 38 %!</p> <p><a href="http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256460-yle-puoluekannatusmittaus-ja-nakymattomat-aanioikeutetut" title="http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256460-yle-puoluekannatusmittaus-ja-nakymattomat-aanioikeutetut">http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256460-yle-puoluekannatusmi...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituspuolueiden jäsenet ovat yksimielisen tyytyväisiä hallitukseen ja puolueiden puheenjohtajiin, minkä voi päätellä puolueiden puheenjohtajavaaleista.

Kokoomuksella oli vain yksi ehdokas. Vastaehdokkaita ei ollut.

Keskustalla oli kaksi ehdokasta. Äänestys päättyi 2053-19.

Sinisillä oli vain yksi ehdokas. Vastaehdokkaita ei ollut.

Äänestämällä eduskuntavaaleissa näiden puolueiden ehdokkaita, jotka voivat olla eri mieltä kuin puheenjohtajat, annat tukesi puoluekokouksissa äänestäneelle väelle, joka tukee hallituksen linjaa. Gallupeissa hallituksen linja ei ole ollut äänestäjien mieleen.

 

Kokoomus: https://yle.fi/uutiset/3-10246459 

Keskusta: https://yle.fi/uutiset/3-10246591

Siniset: https://yle.fi/uutiset/3-9980830

 

Hallituksen "enemmistöllä" eli kolmella puolueella on 35,5 % kannatus, kun antamattomia ääniä on 38 %!

http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256460-yle-puoluekannatusmittaus-ja-nakymattomat-aanioikeutetut

]]>
0 http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256617-mika-yhdistaa-hallituspuolueita#comments Eduskuntavaalit hallitus Keskusta Kokoomus Siniset Sat, 09 Jun 2018 21:07:54 +0000 Jani Tuononen http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256617-mika-yhdistaa-hallituspuolueita
Levoselle näytettiin kaapin paikka http://teroluostarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256612-levoselle-naytettiin-kaapin-paikka Nöyryytettiin haastajaa kunnolla demokratian hengessä Annettiin 3 min aikaa 10 min puheelle<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 22 http://teroluostarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256612-levoselle-naytettiin-kaapin-paikka#comments Keskusta Levonen Sipilä Sat, 09 Jun 2018 18:25:43 +0000 Tero Luostarinen http://teroluostarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256612-levoselle-naytettiin-kaapin-paikka