J. Sakari Hankamäki Filosofian, politiikan ja median tutkimusblogi.

Kaikki blogit puheenaiheesta Kansantalous

Julkisen sektorin menot 128 miljardia - Totta vai tarua?

Tämä on yli 120 miljardin euron haaste päätoimittaja Markku Huuskolle, joten hyvää tätä päivää kaikille! Julkaisin eilen blogitekstin, joka on herättänyt lukijoissa hämmennystä, aina niin pitkälle että minua on valehtelijaksikin syytetty.

Tietysti on kyse rahasta, tarkemmin sanoen julkisen sektorin menoista Suomessa. Kovin monen käsityksen mukaan julkisen sektorin menot Suomessa ovat n. 57 - 62 % bruttokansantuotteestamme. Kun Suomen BKT on noin 225 miljardia niin auttamatta päädytään siihen että julkisen sektorin menot ovat vähintään 128 miljardia euroa.

Totta vai tarua?

Mitä BKT mittaa?

BKT ei ole mikään hyvinvoinnin mittari. Kun olot ovat putteelliset taloudellinen toimintaa lisää hyvinvointia, mutta jossain vaiheessa kaikenmaailman turha kulutus ja tuotannon lisääntyminn kääntää BKT:n ja hyvinnvoinnin yhteyden negatiiviseksi ja regressiokäyrä kääntyy laskuun.

Tilapäisesti talouskasvu saattaa lisätä niiden hyvinvointia jotka pääsevät töihin, meille leikkausten uhreille se tuottaa vain harmia ja murhetta. 

Suomen kansantalouden tuottavuuden kasvu

Ynnäilin Kansantalouden tilinpidon lukuja aikaväliltä 1860-2017 ja vertasin bruttokansantuotetta työtunteihin. Niistä pääsin siihen, että tuolla aikavälillä keskimääräinen tuottavuuden kasvu työtuntia kohden on ollut noin 2,12% vuotta kohden, mikä taassain on johtunut paremmista työkaluista, paremmista palkoista, paremmasta kaikesta. Kolmeen ajanjaksoon voisi tuon jakaa.

Työtunteja 150 vuoden ajalta

Pläräämällä Kansantalouden historiasarjaa 1860-2016 ja Väestö iän (5-v.) ja sukupuolen mukaan 1865 - 2016 -tilastoja koetin päästä jonkinlaiseen käsitykseen menneisyyden työtunneista ja huoltosuhteista sun muista.

Euro on rikkaiden markka

Yhteisvaluutta , ei kansallinen euro on rikkaiden markka. Näin voidaan sanoa, kun on puhuttu eurokuntoon saattamisesta. Näin voidaan sanoa, kun puhutaan leikkaustarpeesta. Näin voidaan sanoa, kun puhutaan tulevaisuudesta.

Oma kansallinen kelluva valuutta tarjoa paremmin :

- nuorille työtä ja tulevaisuutta

- leikkaustarpeen poistumista sosiaaliturvasta

- parempaa kansainvälistä kilpailukykyä

- investointeja Suomeen

On tärkeää, että vuotava Suomilaiva saadaan kuntoon.

Kauppalehti: Sveitsissä saa pian hasista kioskeista

Taas uutisia kannabiksesta. Tällä kertaa keskeltä eurooppaa. "Sveitsiläinen start-up tekee hasis- ja kannabistuotteita jotka ovat laillisia yhä useammassa maassa."

Mua lähinnä huvittaa tämä uutinen tuo hassiksen kohdalta. Sen yleisin käyttötapa on polttaminen ja vieläpä tupakan kanssa. 

Miksi pitää kumota terveyshyödyt tupakalla, se minua ihmetyttää.

Minun mielestä yritys teki markkinointivirheen tässä.

Kyseinen hasis ei päihdytä, koska THC pitoisuus on mitätön. 

Ei rikota Euroopan kustannustehokkainta terveydenhuoltoa

Vaihtoehto kritiikkiä synnyttäneelle markkinoistamiselle, valinnanvapaudelle ja hallinnon uudistamiselle on korjata syyt, jotka johtivat uudistamistarpeeseen.

Lääkäripulaan ovat johtaneet monet tekijät. Iso osa lääkäreiden ajasta kuluu toimimattomien tietojärjestelmien parissa ja kirjaamisessa. Työn delegoiminen on kustannustehokasta, esimerkkinä suoravastaanotot sairaanhoitajalle.  

Yskiikö kiinalaisten talousmoottori?

Sanotaan, että elämme kiinalaisten vuosisataa. Tänään Kiinan talous on maailman suurin mitattuna sillä ainoalla oikealla vertailutyökalulla – ostovoimamittaroituna, eikä valuuttapelillä [1. Kiina on mobilisoitunut kaikkialle [2 – nyt myös Suomeen. Samalla kiinalaiset matkailijat kuluttavat ”vaivalla säästettyä” valuuttavarantoa. Kiinan investoinnit ja matkailijavirrat veivät maastaan noin 800 miljardia USD takaisin ”lähtösijoilleen” vain reilu vuodessa --- [SP/BOFIT]

 

Julkisen talouden persnetto työnteosta huolimatta

Ihmisten pitäisi tehdä enemmän työtä, jotta julkinen talous pelastuisi. Jotenkin noin olen käsittänyt tämän "töihin kannustavuuden" lisäämisen. Ihmiset tekevät kuitenkin nykyään enemmän töitä kuin 2005 ja sitä ennen (aina 90-luvun alkuun). Silti julkinen talous ottaa enemmän lainaa, kuin maksaa niitä pois.

 

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut

Julkaise syötteitä