Jukka Hankamäki Osaa ja uskaltaa.

Kaikki blogit puheenaiheesta Kansallismielisyys

Ketuttaako EU?

Meidän Perussuomalaisten tavoitteena on Suomi, jossa meillä suomalaisilla on asiat hyvin. Hyvinvoiva Suomi on osa Eurooppaa, mutta ei välttämättä Euroopan unionia. Me haluamme, että päätösvalta palautetaan kokonaan takaisin kansallisvaltioille. Pelottelu kansallismielisyyden noususta osoittaa liittovaltiosta haaveilevien maailmankansalaisten välinpitämättömän asenteen isänmaatamme kohtaan.

Mikä etnonationalismissa niin pelottaa?

Suomessa on elänyt läpi vuosisatojen varsin homogeeninen väestö. Historian aikana tapahtuneet lukuisat sodat ja miehitykset eivät ole vaarantaneet suomalaisten kansallista olemassaoloa, vaikka suomalainen kansallisvaltio syntyi vasta päälle sata vuotta sitten. Aiemmin ainoastaan ruotsalaisten siirtolaisuus Suomeen keskiajan alussa rikkoi tätä kokonaisuutta.

Kansallismielinen vs. kansallissosialisti

Yleistä keskustelua hämmennetään nykyään tarkoitushakuisesti sekoittamalla toisiinsa sanat ”kansallismielinen” ja ”kansallissosialismi”. Vaikka molemmissa yhdyssanoissa on sama alkuosa ”kansallis-”, ovat ne käsitteinä tyystin eri asioita. Aivan kuten esimerkiksi Kansallispankillakaan ei ollut aikoinaan mitään tekemistä kansallissosialismin kanssa.

Sanan- ja uskonnonvapaus vaarassa, osa 1

Sanan- ja uskonnonvapaus ovat vakavassa vaarassa. Kaikkien suomalaisten sanan- ja uskonnonvapautta ei enää täysimääräisesti kunnioiteta. Erityisesti kahden ryhmän ihmisoikeuksia riistetään. Ensimmäinen ryhmä on konservatiiviset kristityt ja toinen kansallismieliset Suomen rajojen puolustajat. Esimerkkejä on useita.

Katalonian itsenäisyyshanke

Tämä on asia jota on todella helppo käsitellä.

Katalonian vaatimus itsenäisyydestä on mielettömyys.

Espanjan vastatoimet Katalonian itsenäistymisen estämiseksi ovat mielettömyyttä.


Koko touhu kaikenkaikkiaan on hulluutta jolla on myös täsmällisempi nimi, kansallismielisyys.

Kansallismielisyys on myös kirosana.


Tästä voisi toki jatkaa löpinää, mutta tässä oli jo kaikki oleellinen.  Lyhyestä virsi kaunis.

Satsataan kotoiseen ruokaan

Ihmisten ruokavalinnoissa näkyy tutkitusti yhä enemmän halu hyvinvointiin, sekä ruoan alkuperän tietämiseen. Lähiruoka on ekologinen vaihtoehto, mutta sen suosiminen vaikuttaa myös työllisyyteen ja talouteen paikallistasolla. Omassa maakunnassa tuotettua ruokaa ostamalla jokainen voi osaltaan olla varmistamassa sitä, että työpaikat säilyvät ja laadukas paikallinen tuotanto voi jatkua elinvoimaisena.

Suomen itsenäisyys on palautettava

Suomen satavuotista itsenäisyyttä ja siihen liittyneitä vuoden 1918 tapahtumia juhlittaessa ja käsiteltäessä on vähällä huomiolle jäänyt itsenäisyydestä ja vapaudesta maksettu kallis hinta, jonka edelliset sukupolvet ovat hyvinvointivaltiomme saavuttamiseksi maksaneet. Kansan verovaroin ylläpidetty julkisuuskuva on tietoisesti muokattu itsenäistä Suomen kansallisvaltiota väheksyväksi ja eurooppalaista liittovaltiota ihailevaksi. Tämä on väärin. 

Suomalaisen kirkko ja esoteerinen nationalismi

Suomalaisilla on perinteisesti maailman mittakaavassa tarkasteltuna ollut uniikki suhde luontoon. Kun suomalainen lähtee kävelylle sateen jäljiltä raikkaalle tuoksuvaan metsään, hän kokee tietynlaista tunnetta. Se on erikoinen yhdistelmä rauhaa, kuulumisen tunnetta ja hengellisyyttä. Usein sanotaan, että metsä on suomalaisen kirkko. Siellä mielen on mahdollista kohota arkisen yläpuolelle, kohti jotain ikiaikaista ja mystistä.

Kansallismielisten kapea valintojen konteksti

Kansallismielisyys, sellaisena myrkyllisenä ideologiana kuin se esiintyy monessa debatissa, on haitallista erityisesti yksilön hyvinvoinnille. Yksilöt muodostavat yhteisöjä, mutta tämän yksinkertaisen lähtökohdan kansallismieliset mielellään jättävät huomiota, koska yksilön oikeuksista ja vapauksista on vaikea konstruoida kansallismielistä ideologista propagandaa.

Kansallismielisyys lisää epäluottamusta ja vähentää solidaarisuutta

Nykymuotoinen tämän vuosisadan suomalainenkin kansallismielisyys on paremmin linjassa autoratiivisuuteen perustuvan yhteiskuntamallin kanssa kuin liberaalin demokratian. Tällainen kansallismielisyys ei edistä ihmisten solidaarisuutta, ei edes samassa yhteisöissä elävien keskinäistä solidaarisuutta. Kansallismielisyyden edellytys ja samanaikainen päämäärä on epäluottamus kanssaihmisiä kohtaan. Viholliskuvat vain sattuvat olemaan usein perusteettomia, mutta pelko ja tietämättömyys tekevät viholliskuvista houkuttelevia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut

Julkaise syötteitä