Jukka Hankamäki Osaa ja uskaltaa.

Kaikki blogit puheenaiheesta Y-sukupolvi

Kaiken kokeneen ja tietävän suomalaisen setämiehen somemaailma

Ehkä pitäisi otsikon vastaisesti puhua setähenkilöstä, mutta mennään nyt setämiehellä - kukin voi siihen kuvitella kenet tahansa tuntemansa henkilön, jolla on vahva mielipide joka asiaan eikä sitä horjuta tutkimus tai mitkään uudemmat tiedot. Hänellä on meitä muita parempi tieto, jota kaikenmaailman dosentit tutkimuksineen eivät muuta.

Ennen kaikki oli paremmin

Alustatalous poistaa kokonaan irtisanomissuojan ja työntekijän oikeudet.

Sipilän hallituksen pyrkimys helpottaa työntekijöiden irtisanomista on vain yksi osa helposti huomaamatta jäävää isompaa kokonaisuutta, jolla työntekijöiden oikeudet pyritään systemaattisesti riisumaan. Poistamalla koko työsuhde ja työsopimus voidaan työntekijäksi valita aina se, joka tekee työn halvimmalla ja ilman vaatimuksia työsuhteeseen kuuluvista etuisuuksista.

Kuinka tämä on mahdollista nykypäivän Suomessa? Temppu tehdään näin:

Y-sukupolven työntekijät

Tällä hetkellä Y-sukupolven edustajat ovat pääsemässä johtaviin asemiin työelämässä. Nämä 1980-1995 syntyneet ikäluokat tulevat edustamaan 2020 vuoteen mennessä puolta maailman työvoimasta. Sen takia tätä joukkoa kannattaa ja pitää kuunnella erittäin tarkkaan. Kuulun itse tuohon y-sukupolveen 1988 syntyneenä. Olen kasvanut teknologisen kehityksen siivittämässä maailmassa ja olen lapsesta asti päässyt kiinni yhteiskuntaan, joka on vuorovaikutuksellinen, digitaalinen ja sähköinen sekä koko ajan onlinetilassa.

Eläkeläisiltä evättiin sana jopa Ylen Pressiklubissa

# Ylen muuten niin mainiossa Pressiklubissa keskusteltiin 28.4. eläkkeistä. Ikävä sanoa Ruben Stillerille, että se keskustelu oli floppi. Kovin hyviä arvosanoja ei saanut edes Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. On täysin kestämätöntä, että eläkkeistä keskustelevat radiossa ja televisiossa kerta kerran jälkeen vain työikäiset toimittajat ja toimijat sekä eläkeyhtiöiden ökyilijäjohtajat, jotka haluavat ja myös saavat käyttää 180 miljardin eläkepottia aivan muuhun kuin eläkkeiden maksuun.

Tarkoituksettomuus tappaa

Milleniaalien rynnistäessä työmarkkinoille yritykset ovat löytäneet itsensä uuden haasteen edestä.

Vanha ja hyvä malli, jolla organisaatiot ovat puksuttaneet eteenpäin viimeiset sata vuotta on lopettanut yhtäkkiä toimintansa.

 

Tarina eläimistä ja elämästä

Inspiroiduin havainnollistamaan ihmisten ja sukupolvien eroavaisuuksien tärkeyttä kertomalla tarinan eläimistä ja elämän tarkoituksesta. Olemme usein niin lähellä omaa ja läheistemme elämää, että tulemme sokeaksi siitä, mitä varten täällä olemme, ja kuinka onnekkaita olemmekaan, kun olemme erilaisia.

 

Tarinani eläimistä ja elämästä on seuraava:

Jossitellaanko teillä?

Jos jossitellaan, niin erinomaista! Näin kansankielellä jossittelu, tarkemmin sanottuna taito luoda entä jos -kysymyksiä, on sekä henkilökohtaisen että organisaation kasvun kannalta merkittävä. Entä jos -kysymyksiin piiloutuu paljon suurempi merkitys kuin moni ehkä osaa edes ajatella. Liiikemaailmassa entä jos -kysymykset ovat luoneet uusia tulovirtoja ja aktivoineet uusia asiakassegmenttejä. Henkilökohtaisessa elämässä “entä jos” on voinut olla tulenkantajana löydettäessä oma, syvempi tarkoitus elämälle.

Milleniaalien suurin etu on kyky kysyä uusia, parempia kysymyksiä

Mikäli olet viime aikoina seurannut kansainvälistä keskustelua johtajuudesta tai muutosjohtamisesta, olet ehkä pannut merkille kasvavan keskustelun milleniaaleista, sukupolvesta, joista yritysmaailman nuoret ammattilaiset koostuvat. Kun vielä viitisen vuotta sitten muutosjohtajuudesta ja toimitusjohtajan haasteista puhuttaessa viis veisattiin milleniaalien olemassaolosta ja keskityttiin lähinnä miettimään mitä tapahtuu kun maailman suuret ikäluokat Baby Boomersit eläköityvät, on keskustelu saanut nyt mielestäni tervetulleen kulman.

Johtajan tärkein taito

Kun maailmassa vapautetaan enenevässä määrin työntekijöitä suorittavasta työstä vaativampiin työtehtäviin, aidon johtajuuden merkitys kasvaa. Enää ei riitä, että esimies toimii laadunvalvojana tai tehtävien jakajana, vaan esimiehen täytyy olla ensi sijassa kiinnostunut työntekijöistään ihmisinä. Työn laatu heikkenee, jos työntekijät eivät koe olevansa luottamuksen arvoisia tai jos he eivät koe olevansa tärkeitä jäseniä jossain suuremmassa kokonaisuudessa.

Julkisen sektori ongelma on se itse

Ajat ne muuttuvat: enää ei ole olemassa työpaikkoja, joissa saattoi työskennellä työuransa eläkkeelle saakka. Elämme maailmassa, jossa tulos, tehokkuus sekä proaktiivinen ote ovat itsestään selvyyksiä. Yksityinen sektori on jo uuteen aikaan siirtynyt askel asteittain, eikä muutos ole aiheuttanut rajuja shokkireaktiota. Mutta julkisella sektorilla asiat ovat toisin. Se on kuin olisi talviunilta säpsähtäen herännyt.

 

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut

Julkaise syötteitä