Ylioppilastutkintolautakunta aikoo jälleen uudistaa
ylioppilaskoetta. Tänään ylioppilaskirjoituksissa on vuorossa reaalikoe,
ja kirjoitettavien aineiden joukossa on muun muassa filosofia.
Niinpä
laadin oman ehdotukseni siihen, millainen filosofian ylioppilaskoe
voisi tulevaisuudessa olla. Se suosii luovaa ajattelua, ajankohtaisuutta
ja soveltavaa päättelyä.
Tehtävät:
Mediassa on jälleen jankuteltu tieteellisestä pätevyydestä
ja tulosten arvioinnista. Julkinen sana tuntuu asennoituvan tieteeseen
odottaen siltä jonkinlaista absoluuttisuutta. Tällainen tiedekäsitys on
luonnollisesti kovin auktoriteettiuskoinen ja sellaisena vaarallinen.
Muutamat
ovat pitäneet tieteellisen pätevyyden tärkeimpänä arviointiperusteena
kansainvälisyyttä ja sitä, että on julkaissut artikkeleita
kansainvälisissä lehdissä. Kerronpa nyt, millaista kansainvälisessä
tiedeyhteisössä julkaiseminen todellisuudessa on.
Nyt kun Pekka Himasen puliveivaus on lähdössä
joko eduskunnan oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin tutkintaan, kyse
on harkitusta maineenpesusta. Kaikki nimittäin tietävät, että Suomessa
hallitus valvoo oikeuskanslerin ja eduskunta eduskunnan oikeusasiamiehen
toimien lainmukaisuutta.
Lehdet näykkivät jälleen Pekka Himasen tulevaisuusselvitystä toteamalla, että ”Himaselta puuttuvat tieteelliset ansiot” ja että 700 000 euron hanke tilattiin
”ilman hankintapäätöstä”. Siis virallista päätöstäkään ei tehty sen
lisäksi, ettei hanketta kilpailutettu. Rahat vain junailtiin Himaselle
”hyvä veli”-metodilla.
Kun äärivasemmistolaiset Li Andersson, Dan Koivulaakso ja
Mikael Brunila aikoivat julkaista Jyväskylän kaupunginkirjastossa
teoksensa Äärioikeisto Suomessa, tulos oli odotettu. Paikalle
pyyhälsi kutsumattomana vieraana myös kirjan aiheena oleva äärioikeisto
itse julkisesta sanasta tunnetuin ja poliisiakin työllistänein seurauksin. Tilaisuudessa sattunutta puukotusta ja muuta nujakointia paheksuttiin sittemmin laajalti.
Juha Sihvola valittaa tämän päivän Somalian Sanomissa, että valtiotieteilijä ”Milla Hannulan julkaisema sisäsiisti yritys perustella maahanmuuttokritiikkiä epäonnistuu”. Professorilla on ollut kiire lytätä Hannulan sinänsä perusteltu teos, sillä kritiikki on lehdessä jo tänään, vaikka kirja ilmestyi vasta eilen.
Niin sanottu ilmastonmuutos on ilmiö, joka ohjaa pohtimaan uuden tiedon luonnetta. Monille tieteenharjoittajille näyttää olevan tärkeää väittää kaikkea ilmeisyyttä ja kokemusperäistä tiedonmuodostusta vastaan. Tämä näkyy selvästi juuri ilmastonmuutosta koskevassa argumentaatiossa.
Suomessa on koko talven nautittu Siperiasta puhaltavista tuulista ja huippupakkasista, ja pääkaupungissa on lyöty joulukuun lumentuloennätys. Pakkanen ilmeisesti lopetti ilmaston lämpenemisen.
Koulukiusaamisen jatkumisen eräs ehto on ongelmasta vaikeneminen. Eräs ongelma on vaikeneminen koulukiusaamisen eri puolista. Koulukiusaaminen ei ole vain sitä, että oppilaat kiusaavat toisiaan.
Koulukiusaamisen eräs muoto on se, kun opettaja kiusaa. Tietysti myös oppilas voi terrorisoida opettajakuntaa. Mutta opettaja on avainasemassa kiusaamisilmiössä, sillä opettaja on valtaroolissa, kun taas keskenkasvuinen oppilas on yleensä pelkkä vallankäytön kohde. Myös oppilaiden keskinäisen kiusaamisen tekee mahdolliseksi se, että opettajat katsovat asioita läpi sormien.
Sensuurin olemusta on usein havainnollistettu seuraavalla esimerkillä. Ajatellaanpa, että täydessä teatterissa syttyy tulipalo. Joku huutaa tällöin: ”Varokaa, talo on tulessa!” Niinpä ihmiset pyrkivät pelastautumaan ja ryntäävät ovia kohti, jolloin osa voi loukkaantua tai tallaantua kuoliaaksi. Mutta osa varmastikin säästyy liekeiltä saatuaan tiedon ajoissa.
Jos taas ilmoitus ei pidäkään paikkaansa, eli talo ei ole liekeissä, ryntäys oville on turha ja moni voi survoutua paniikissa tarpeettomasti. Tämän vuoksi viranomaiset haluavat estää väärät hälytykset.
Helsingin Sanomat iloitsee tänään selvityksestä, jonka mukaan ”miessukupuoli hallitsee oppikirjoja”. Lehti kutsuu Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella laadittua raporttia ”tutkimukseksi”, jota se ei aivan ilmeisestikään ole.