Historioitsija Nigel Rodgers ja filosofi Mel Thompson julkaisivat muutama vuosi sitten teoksen Huonosti käyttäytyvät filosofit (Philosophers Behaving Badly), jossa kirjoittajat listasivat kuuluisimpien filosofien paheita.
Esimerkiksi Schopenhauer kuvataan syvällisenä mutta synkkämielisenä sovinistina. Rousseau puolestaan kirjoitti ensimmäisen tunnetun kasvatusfilosofisen teoksen, mutta hänen omat lapsensa jouduttiin toimittamaan lastenkotiin isänsä laiminlyöntien vuoksi.
Tällä Puheenvuoro-palstalla kirjoittavat niin sanottujen huippupoliitikkojen lisäksi useat muutkin toimettomat ja omiin oloihinsa syrjäytyneet, joten foorumi on erittäin sovelias sen kysymyksen pohtimiseen, miten jättiläismäinen valtionvelka maksetaan.
Samalla kun valtiovarainministerit mättävät valtioille velkaa kuin täytekakkua, muutamat ovatkin kysyneet, kuinka siitä kaikesta voidaan päästä eroon. Keinoja on tietenkin olemassa.
Hyvä kameli voi kävellä kymmenen päivää juomatta – hyvä duunari juoda kymmenen päivää kävelemättä.
Jutta Urpilainen ja Eero Heinäluoma asettivat Jyrki Kataiselle niin kovat ehdot hallitusyhteistyöhön osallistumiselle, että Katainen päätti heittää kymmeneksi päiväksi ulos neuvotteluista.
Tehtäviään jatkava hallitustunnustelija toimii kuin hieno nainen, joka viihtyy sovituskopissa kokeillen kaikkia mahdollisia väriyhdistelmiä mutta pystymättä päättämään, mitä laittaisi päälleen. Nyt on menossa vanhan vaatekerran kokeilu lisättynä kristillisellä rippikorulla.
No niin. Siinä se tuli: Jyrki Kataisen epäonnistuminen hallitusneuvotteluissa. Kokoomus yritti viimeiseen asti kiristellä veroja väärällä metodilla: siirtämällä Suomea tasaverotuksen suuntaan, mihin vasemmistopuolueet sanoivat ”ei”. Tulos: Urpilaiselle ja Arhinmäelle ulosheitto neuvotteluista.
Säätytalolla asiat korostuvat voimakkaasti. Jyrki Kataisella on tavoitteena koota Bryssel-myönteinen hallitus, joka lahjoittaa suomalaisten verovarat ulkomaalaisille ja tuottaa Suomeen suuren määrän maahanmuuttajia viemään suomalaisten työpaikat.
Tässä ei onnistuta, elleivät kaikki neuvotteluihin valitut puolueet puhalla yhteen hiileen. Niinpä tarvitaan neuvottelutaktiikkaa. Katsotaanpa, miten sovintoon päästään.
Internet-sivusto Wikileaks on tehnyt demokratian ja totuuden hyväksi enemmän kuin mikään hallitus tai parlamentti viime aikoina. Ulkopolitiikan ja talouselämän juorukellona toimiva palvelu on pystynyt lisäämään mielenkiintoa jopa Suomen kaltaisen maan politiikkaan, vaikka täällä ei tapahdu kerta kaikkiaan mitään maailmalla kiinnostavaa. Wikileaksin suosituimmuuslistalla Suomi on edelleen jossakin Mauritanian ja Mongolian välissä.
Helsingin seudun seksuaalinen tasavertaisuus ry:n järjestämä gay pride -viikko sujui rauhanomaisesti, kun vähemmistövaltuutettu ja kiihkouskovaiset eivät päässeet häiritsemään tapahtumia. Kuokkavieraita tosin kävi, mutta he ovat nyt paremmassa tallessa (palaan asiaan savun hälvettyä).
Demarien Eero Heinäluoma säesti tunnetusti Jutta Urpilaisen maahanmuuttolinjausta (”maassa maan tavalla”), jonka tämä oli lainannut Perussuomalaisten ohjelmasta. Viime viikolla Heinäluoma korotti panoksia ja arvosteli työperäistä maahanmuuttoa pitäen sitä halpatyövoiman hyväksikäyttönä ja katsoen, että näin poljetaan suomalaisia työehtoja.