Guggenheim-museo tyrmättävä
Todellisuuden parodioiminen on vaikeaa silloin kun todellisuus itsessään on muuttunut parodiaksi. Helsingin kaupunginvaltuusto riiteli vuonna 2010 tuen myöntämisestä Seksuaalinen tasavertaisuus ry:n Pride-tapahtumalle, vaikka kyseessä oli shakkiseura-avustusten kokoinen asia. Nyt Helsingin valtuustoa painostetaan hyväksymään vähintään 150 miljoonan hintainen homohanke, vaikka siitä ei ole homoille kerrassaan mitään hyötyä!
Julkisuuteen pullahtaa silloin tällöin perin hulluja esityksiä, jotka perustuvat joidenkin täysin puolueellisten näennäisasiantuntijoiden selvityksiin. Juuri sellainen oli raportti, jossa suositettiin Guggenheim-museon rakentamista Katajanokalle.
Pelkät selvityskulut olivat 2 miljoonaa euroa. Lähes vastaavan summan kaupunki tuhlasi, kun Jussi Pajusen aloitteesta pohdittiin, voitaisiinko Suomenlahden alitse rakentaa Helsingin ja Tallinnan yhdistävä rautatie – tilanteessa, jossa sen enempää Helsingillä kuin Tallinnallakaan ei ole varaa edes yhteen ylimääräiseen raitiotievuoroon!
Nämä selvityksiin tuhlatut rahat ovat kuluneet täysin hukkaan. Jos museo rakennettaisiin, ainoa hyötyjä olisi taloudellisissa vaikeuksissa oleva Guggenheim-säätiö, joka perisi nimensä käytöstä 30 miljoonan dollarin korvauksen. Rakentamis-, käyttö- ja pääomakustannukset kantaisi kaupunki yksin.
Jussi Pajusen mukaan museo rakennettaisiin kokonaan velkarahalla, ja pelkät lainanhoitokulut olisivat 8 miljoonaa euroa vuodessa. Helsingin lainakanta on talousarviokauden lopussa eli vuonna 2013 ennusteen mukaan 2000 miljoonaa euroa, josta Guggenheim-museon osuus olisi lähes 10 prosenttia. Kaupunki ei pysty koskaan maksamaan edes tähänastisia velkojaan, paitsi omaisuutta ja liikelaitoksiaan myymällä. Se taas johtaa tuloutusten vähenemiseen ja köyhtymiskierteeseen. (Tietoa kaupungin köyhtymisestä tässä.)
Vuonna 2011 kaupunki nosti veroäyriä yhdellä prosenttiyksiköllä. Guggenheim-museon tapaiset jättiläisinvestoinnit ovat pähkähulluja riskiprojekteja, joista ei ole odotettavissa mitään taloudellista tuottoa. Ne ovat helmikanojen hienosteluhankkeita, joilla tuetaan esineellistettyä design-taidetta mutta ei todellista luovaa toimintaa. Kukaan oikea taiteilija ei luullakseni Guggenheim-museota kaipaa mutta olisi varmaan tyytyväinen, jos kaupungilla olisi roiskaista 150 miljoonaa suomalaisten taiteilijoiden työn tukemiseen.
Hienoin rakennus, jonka valtio ja kunnat nykypolitiikalla saavat aikaan, on luksusluokan velkavankila. Olen vastustanut systemaattisesti monumentaaliarkkitehtuurin tuottamista Suomeen ja vaatinut julkisen rahoituksen suuntaamista poliittisilla päätöksillä kotien tuottamiseen ihmisille. Sillä niistä on huutava pula varsinkin pääkaupunkiseudulla. Kritisoin jo Musiikkitalon rakentamista ja vastustin Katajanokan hotellin rakentamista. Olin tyytyväinen, kun valtuusto päätti tyrmätä hankkeen.
Ongelmana näyttääkin olevan Katajanokalla tyhjänä oleva tontti. Miksi Katajanokalle pitää ylipäänsä rakentaa jotakin suurta ja mahtavaa: rakennuskomplekseja, joita ihmiset uskaltavat lähestyä vain, jos heillä on suuri määrä rahaa mukanaan? Paikkahan on poliittisestikin merkittävä, sillä se sijaitsee Presidentinlinnan ja Senaatintorin lähettyvillä.
Rakentakaamme Katajanokan rantaan viihtyisä kesäterassi, jolla kansalaiset voivat oleskella ja nautiskella kauniin kaupunkimme maisemista ja katsella ohikulkijoita. Se sopii läheiseen arkkitehtuuriin ja osoittaa myös turisteille, että meillä on ihmisten mittakaavalla rakennettu pääkaupunki.
Terassi toimisi paikalla hyvin myös siksi, että tässä maassa ravintola-ala tuottaa aina, ryhtyipä sillä mihin tahansa. Toivon, että valtuusto torjuu Guggenheim-museon taloudellisesti mahdottomana konkurssihankkeena. Toivoa antaa se, että tänä vuonna ovat jälleen kunnallisvaalit, eikä moniakaan kuntalaisia varmaan miellytä se, että verovaroja upotetaan kukkahattutätien eliittihankkeisiin samalla, kun kaupunki, kansalaiset ja toimeentulotukiasiakkaat elävät syömävelan varassa, kirjastoja suljetaan ja terveyskeskusmaksuja nostetaan.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
"Pelkät selvityskulut olivat 2 miljoonaa euroa. Vastaavan summan kaupunki tuhlasi,"
Tyypillinen osoitus luuloista kun ei viitsitä perehtyä asiaan. Helsinki maksoi vain osan tuosta.
"Helsinki maksoi vain osan tuosta."
Ja sehän on ihan sama paljonko maksoi, jos tulos on nolla. Eurokin on silloin liikaa. Tämä kukkahuivisetä puhuu asiaa.
Ilmeisesti et ole koskaan ollut tekemisissä riski-investointien kanssa. Hankkeen kriitikoilla ei ole mitään relevanttia laskelmaa kuten ei hankkeen suunnittelijoillakaan tässä vaiheessa. Riski-investointejen suunnittelu etenee vaiheittain ja voi katketa missä vaiheessa tahansa. Nykytiedoilla voidaan tehdä päätöksiä vain arkkitehtuurikilpailusta. Jos se tuo Helsingille melkoisesti näkyvyyttä. Helsingin kannalta kyseessä ei siis ole pelkkä taideinvestointi. Kokonaishyötyjen arviointi tarkentuu ajan kuluessa.
Jokainen liikemies ymmärtää, ettei tuossa tapauksessa puhuta investoinnista, vaan verorahojen tuhlailusta.
Lyhyesti: byrokraattinen projekti tarkoittaa sitä, että kuinka paskanjauhaminen muutetaan oikeutukseksi: 1) ryöstää ihmisiltä enemmän veroja, 2) oikeutukseksi pakottaa ihmiset toimimaan jonkun saatanan pajupillin tahdissa ilman mitään järjellistä pointtia kuin pelkkä simputus.
Ratkaisu tähän on semmoinen, että yhteiskunnan premissejä tulisi muutta siten, että jos byrokraatti X haluaa saada hankkeen Y aikaiseksi, tämä menee ja käärii hihat ja HOITAA HOMMAN ITSE ja antaa tavallisten ihmisten elää omia elämiään.
Jos otetaan esimerkkitapauksena jokin täydellisen hypoteettinen ilmastonmuutos, joka pitäisi pysäyttää (mikä on totaalisen vajakki ajatus, koska pysähtynyt ilmasto ilman muutoksia tarkoittaa kuun kaltaista planeettaa... zzzs), niin byrokraatti palkkaisi oikeita ammattilaisia suunnittelemaan tuotteita, jotka ei saastuta niin paljoa. Tukee kevyesti, eli veroratkaisuilla, näiden tuotteiden tuloa markkinoille. Kun tuote kuluttaa ja saastuttaa vähemmän, antaen kuitenkin kuluttajalle saman hyödyn kuin kilpailevat huonommat tuotteet, niin silloin sellaisten tuotteiden menekki tapahtuu omalla painollaan. Noin. Tavallista ihmistä ei tarvitsisi häiritä tipan tippaa asiassa, ja samalla haluttu hanke menisi eteenpäin.
Jos olet byrokraatti ja luet tätä, niin mieti, ^onko tuo liian vaikeata? Jos on, voisitko harkita semmoista, että olisiko koko ihmiskunnalle parempi jos et olisi enää ensi viikolla byrokraatti ja hakisit jotain muuta työtä?
http://ristoaallonharja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93486-byrokraattinen-pr...
Miset sitten kerro samantien mitä Helsinki maksoi raportista, joka koostuu lähinnä ilmakuvista, vaivaannuttavan tasoisesta filosofoinnista ja muiden museoiden kävijätilastoista?
Uiva Guggenheim, toki varmaan olisi ihan sopiva, vaikka tuo Karlssonin ehdotus> http://www.hs.fi/karlsson/1135270182331
tai vaikkapa jäänmurtaja Sampo> http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4nmurtaja_Sampo
Lainaan museoalan ammattiliittoa:
Vain kolmen miljoonan euron tähden
Museovirastossa on käynnissä yt-neuvottelut. Valtion kolmen miljoonan budjettileikkaus toimintamäärärahoissa uhkaa viedä työpaikan useilta kymmeniltä kulttuurialan ammattilaiselta ja asiantuntijalta. Irtisanomisten lisäksi usean kuukauden lomautukset uhkaavat koko viraston henkilökuntaa.
Ammattitaitoinen, työhönsä sitoutunut henkilökunta on syvästi huolissaan oma...sta ja Museoviraston tulevaisuudesta sekä koko kansallisen kulttuuriperinnön säilymisestä.
Toteutuessaan irtisanomiset ja henkilökunnan lomautukset lamauttavat koko Museoviraston toiminnan ja sille säädetyt lakisääteiset viranomaistehtävät. On muistettava, että Museoviraston henkilökuntaa on vähennetty vuosittain tuottavuusohjelman mukaisesti. Ei ole enää mistä leikata. Irtisanomisista ja lomautuksista saatava säästö valtiontalouteen on kyseenalainen.
Leikkausten myötä Museovirastoa ajetaan alas ja sitä kautta oman kansallisen kulttuuriperintömme tutkimus ja säilyminen ja koko suomalainen identiteetti vaarantuu. Toimintamäärärahojen pienentyessä Kansallismuseon toimintaa joudutaan supistamaan, Hämeen linnan, Olavinlinnan ja valtakunnallisesti tärkeiden kartanomuseoiden avoinnaoloaikoja lyhennetään sekä merkittävä osa kartanomuseoita ja kansallisten merkkihenkilöidemme kotimuseoita suljetaan.
YT-neuvottelutilanteessa Museovirastoa ja sen henkilöstöä ajatellen tuntuu kohtuuttomalta, että kaavaillun Guggenheim-museon jo pelkästään vuotuinen verovaroilla tuettava osuus olisi merkittävästi suurempi kuin koko Museoviraston vuosibudjetti.
Pari muuta linkkiä liittyen Fuckenheimiin:
Mikko Niskasaari Guggenheim fiaskosta fiaskoon
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/121
Alaston kriitikko
Julkaistua 254 & Luettua 100: Guggenheim haluaa Helsinkiin – ainoastaan Katajanokalle
http://alastonkriitikko.blogspot.com/2012/01/julkaistua-254-luettua-100-...
Höpöt. Helsingin kaupungin kannalta kyseessä on matkailuinvestointi.
Mikseivät matkailu-, hotelli- ja ravintoa-alan yritykset sitten pistä hattua kiertämään ja hanki sen Guggenheimin tänne?
Hohhoijaa. Nyt ollaan vasta alkuvaiheessa. Eikä edes tiedetä, hyväksyykö Guggenheim hankkeen ja käynnistetäänkö arkkitehtuurikilpailu.
Lauria taas haukotuttaa, on aika mennä nukkumaan, ja antaa aikuisten ihmisten keskustella rauhassa.
Ottaen huomioon viimeaikojen takaiskut Vilnassa,Meksikossa ja Espanjassa ei Guggiksella ole kauheasti valinnanvaraa.
Mutta jos vastaava museo on jo Bilbaossa, Berliinissä, Venetsiassa....miksi tulla Helsinkiin? Kiinnostavampaa olisi Tretjakovin tai Eremitaasin haaraosasto.
Kiasma ei tunnu vetävän. Atski on aika kuollut sitten Picasson.
Mitä jos pistettäisiin rahat autojen poistoon keskustasta - saisi vähän viihtyisyyttäkin ihmisille.
Olisi pöyristyttävää, että velkaantuva valtio, jonka mummot makaavat paskassa, kustantaisi palatseja turisteille.
http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/94115-guggenheimin-ryosto...
Otso Kantokorven lista oli puhdasta roskaa
HS KULTTUURI 19.1.
Totuus "kaatuneista" Guggenheimeista
Guggenheimin säätiön apulaisjohtaja Eleanor Goldhar ällistyy kuullessaan suomalaislistoista, joissa kerrotaan "kaatuneista Guggenheim-hankkeista".
Kovaa peliä Bukarestissa
Thomas Krensin suuri peli
"Ei tiedetä hyväksyykö Guggenheim hankkeen"
Kukapa kieltäytyisi ilmaisesta rahasta?
Laman kynnyksellä roikumme nyt.
J. Sakari:
"Toivon, että valtuusto torjuu Guggenheim-museon taloudellisesti mahdottomana konkurssihankkeena. Toivoa antaa se, että tänä vuonna ovat jälleen kunnallisvaalit, eikä moniakaan kuntalaisia varmaan miellytä se, että verovaroja upotetaan kukkahattutätien eliittihankkeisiin samalla, kun kaupunki, kansalaiset ja toimeentulotukiasiakkaat elävät syömävelan varassa, kirjastoja suljetaan ja terveyskeskusmaksuja nostetaan."
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Tuossa tekstissä on kaikki mielestäni hyvin tärkeät seikat siitä, miksi ei missään tapauksessa nyt Suomen pidä langeta mihinkään Guggenheim museoon. Se olisi vain marginaalien paikka, tavallista pulliaista juttu ei takuulla kiinnosta yhtään!
Rinnastan Guggenheim hankkeen samanlaiseksi ilmiöksi kuin pyramidihuijaukset ovat....EI mitään Guggenheim museota nyt tänne!
Kirjoittajalla oli mukava ja humaani ehdotus siitä, mitä tuolle paikalle voisi laittaa. Oikein hyvä idea.
EV
Minun mielestäni Suomeen EI tarvita mitään kallista kukkelimuseota.
Mutta pääkaupunkiseudulla pitäisi olla kunnollinen Sotamuseo, jossa esiteltäisiin Talvisodan ja Jatkosodan (miksipä ei myös Vapaussodan) tärkeimpiä taisteluita niin puhtaan sotahistoriallisesti (tapahtumahistoria), taktiikan kannalta kuin myös käytössä olleen tekniikan kannalta. Puhumattakaan hienoista multimediaesityksistä.
Taidetta löytää kaikkialta, mutta hyviä sotamuseoita on harvassa. Suomessa on kohtalaisen hyviä esityksiä, mutta ne sijaitsevat kohtuuttoman kaukana Helsingistä. Pääkaupunkiseutuun tutustuu suuri määrä ulkomaisia vieraita, jotka eivät koskaan lähde tutustumaan esimerkiksi Raatteen tien taisteluihin sinne paikan päälle.
Me suomalaiset voimme olla ylpeitä nimenomaan sotasaavutuksistamme - Suomi on säilynyt itsenäisenä, demokraattisena maana nimenomaan loistavien sotilaallisten saavutusten ansiosta.
Samaa mieltä. Helsinkiin tarvitaan ehdottomasti kattava sotahistorian museo. Itse ole sikäli onnekkaassa asemassa, että asun täällä idässä, minulla on vajaan tunnin ajomatkan päässä virojoen Bunkkeri Museo, sekä hieman kauempana miehikkälän Salpalinja Museo. Vastaavanlaisten linnoitusten rakentaminen Helsingin keskustaan tuskin olisi ihan halpaa, mutta olisihan 150 miljoonaa euroa ihan riittävä budjetti melkoisen sotamuseon rakentamiseksi. Itseäni ovat aina kiinnostaneet maailman mullistukset ja käänteet historiassa ja uskon että monia turisteja voisi myöskin kiínnostaa Suomen historia, silloin kun sattuu Suomessa olemaan. Ja esille laitettavaa olisi runsaasti, alkaen vaikka avokätisistä lahjoituksista joita Suomi sai talvisotaan eri euroopan mailta..
Mannerheim-museo Helsingissä on ihan mielenkiitoinen.
Niin, Mannerheim-museo on erinomainen museo, eikä nähdäkseni tarvitse merkittävää tukea veronmaksajilta. Suosittelen lämpimästi vierailua sinne ihan puoluekantaan ja kansallisuuteen katsomatta.
Miettikääpä minne sen kukkelimuseon vaatimat verorahat menisivät.
Käyttääkö Carl Gustaf Ehrnrothin osaksi omistama laivojen öljy- ja pilssivesistä polttoainetta valmistava Ekoport yhtiö hyväkseen Helsinkiin saapuvien risteilylaivojen pilssivesiä? Laivathan joutuvat pulittamaan mukavan summan kaupngille laivojen pilssivesisäiliöiden tyhjennyksestä, ja jos vielä joku Kukkenin vekkuli tekee sillä bisnestä, niin...
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/helsinki_selvittaa_jaaviyskysymyks...
"Janne Gallen-Kallela-Sirén on hallituksen jäsen Carl Gustaf Ehrnrothin osaksi omistamassa laivojen öljy- ja pilssivesistä polttoainetta valmistavassa Ekoport yhtiössä."
Bilbaon museon kävijämääräksi arvioitiin esiselvityksessä 600 tuhatta, mutta on nyt miljoona. Museon työllistävä vaikutus 0n 4000 henkilötyövuotta. Kävijöistä esimerkiksi 7-8 prosenttia on Saksasta ...
Helsinkiin tulee vuosittain noin 300 risteilyalusta. Väylämaksu on 40000 euroa. Päälle sitten liikenne Tukholmasta, Tallinnasta, jne...
Eiväthän saksalaiset käy omassakaan Guggenheimissa, vaikka pääsylippy on vain kolmannes siitä, mitä se olisi Helsingissä.
Suosittelen, että tutustutte 186 sivun esiselvitykseen, ennenkuin jatkatte harhaisia heittojanne:
http://www.hel.fi/hki/helsinki/en/Services/Culture+and+libraries/guggenh...
100 MEUR budjetti kulttuuriin Helsingiltä, huh. Siihen tämä lisäys, jonka (alimitoitetut) korkokulut ovat 8 MEUR, ja museon 4 MEUR alijäämä.
130 MEUR arvioitu rakennuskustannus ennen ALV:tä (jota kaupunki huonosti vähentelee). Eli siinä jo 25% lisää (juu vero nousee, koska rahasta on pulaa - paitsi kulttuuriväellä).
Kävijämääräarvio on aika rohkea: Kiasmassa käy 160.000 ihmistä. Moniko käy Guggen jälkeen siellä? Katajanokan liikenne ei vedä hyvin. Risteilyalusten tuleekin kipata väki sinne suoraan.
Kiasman budjetti oli 30 MEUR, toteutumaa en muista.
Itse asiassa jää aika epäselväksi, mitä siellä Guggessa sitten näkisi - ja paljonko näkemisen hankkiminen kustantaa.
Sehän on Guggenheimin itsensä tekemä selvitys.Tuskin he omaa liikeideaansa arvostelevat ?
Ja muuutnekin rappari on kevyttä kamaa, 90 % on kopiotu internetistä noukitulla yleistiedolla ja liikeideaa käsitellään vain parilla sivulla eikä niilläkään kriittisesti.
Tuo 2 miljoonaa tusota selvityksestä on sekin jo kusetusta
Onko tuo esiselvitys jotain jumalan sanaa? Riski on meillä helsinkiläisillä ja varma voittaja on vain Guggenhaim-säätiö. Tämä on ainoa fakta, joka on tiedossa.
Arvaan kyllä vastauksen:
Hohhoijaa..
Tyrmäävä aloitus, eikä jatkossakaan mitään vikaa. Guggenheimkiiman perusteelliselle analyysille olisi tilausta.
Kyllä eliitin pitää saada uusi leikkipaikka, maksoi mitä maksoi.
Ja jenkkien kanssa on kivempi leikkiä kuin venäläisten, eikö. Ollaan kavereita ja saadaan sivistystä. Suomalainen harhaluulo.
PULINAT POIS!
”Ei epäilystäkään, etteikö hän olisi ajanut kaupungin etua”, apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen sanoi.
http://www.hs.fi/kulttuuri/Gallen-Kallela-Sir%C3%A9nin+asemasta+Guggenhe...
Että semmosta. Koska kerta asia on päivän selvästi kaupungin etu, niin valtuusto on sitten hyvä ja imuttaa riittävästi mustetta "Hyväksytty" -leimasimeen
Skuugenhaimin museon sjainti Skattan "pussissa" olisi syvältä. Muutenkin liikenteellisesti sumppu ja aivan jumissa koko keskusta.
Ja ideana tietysti samaa huuhaata, ninkuin koko ammattitaiteeen tukeminen yhteiskunnan varoin yleensäkin ottaen.
Tässä yhteiskunnassa pitäisi ohjata keskustelut, ideoinnit ja etenkin päätökset ihan toisille raiteille, jotta yrittäjyyteen, yritysten investoinnille ja työnteolle saataisiin uutta imua. Ja tämmöinen hanke vie taas kaiken huomion. Ai niin, nostetaan veroja! Ja talouskasvu lähtee liikkeelle! Huh huh.
Mihin ihmeeseen Helsinkiin tarvitaan jokin uusi modernin taiteen G-museo. Keskustassa on jo tyhjä Kiasma, kävijöitä n 180 000, joista ilm. 50 % ilmaiseksi. Itse en tosin arvosta pätkääkään siellä olevia aivopieruja. Kertokaa jos näette siellä jotain älyllisesti kehittävää. Hajullisesti vaikuttavamman ja aivoja aktivoivamman 3D installaation näin Ämmässuolla, vieläpä vaikuttavammassa mittakaavassa.
Pani miettimään kapitalistista kerskakulutusta ja ihmisen suhdetta tavaraan ja ostaako ihmiset onnea. Täytetäänko ostetuilla museoilla ja elämyksillä sielujen eksentrinen tyhjiö ja paikataan oma paha olo. Kuvitellaanko, että fantasiassa oleva G-pisteratkaisu museona on pikatyydytysratkaisu pahaan oloon ja saatu kultturirikastus parantaa mieltä. Muodista mennyt Kiasma ei ole enää mitään ja tarvitaan taas uusi tyydytin.
Suomessa on jo nyt poikkeuksellisen paljon museoita. Jos Kiasman näyttelyt ei riitä , voidaan lisätä määrärahoja taiteen hankintaan ja esittämiseen, eli näyttelyitä lisää. Ne mahtuu nykyisiin tiloihin ja osan voi laittaa vaikka metrotunneleihin ja asemille. Tai maanalaisiin tunneleihin ja pommisuojiin viileään tilaan, jotka huokuu ajatonta hiljaisuutta. Oppisi ihmiset mennä sinne. Niin muualla. Ja taitaa se kävijäboomi olla 3 kk kesällä eduskunnan lomien aikaan...
G:n käyttömenot vuodessa on n 20 milj. maksavia kävijöitä 90 000. Vaatii noin 18 miljoonaa tappioden peittämiseksi vuodessa. Lisäksi tulee talon pääomakulut. Voin tosin ottaa konsultointirahat (2 milj. tililleni.). Jos tarvitaan, voin vuokrata Kanerva-brändiä Kiasmalle sopimuksesta tai keksiä jonkin ulkomaankielisen. Useampi on Suomessa kuullut Kanervasta ja Goebbelsistä kuin Guggenheimista.
Jos joku haluaa harrastaa kauniiden talojen katselusta, niin voi maksaa ihan itse harrasteensa. Vetää vain 150 miljoonaa pöytään. Niin muutkin kuolevaiset joutuvat maksamaan harrasteensa. Kulttuuriväki ei ole mitenkään jumalallisempaa kansanryhmää, vaikkakin narsistisempia vaatimuksissaan kuin muut.
Esitin jo aiemmin köyhän Guggenheimia Hylkysaareen. Siellä on valtion omistama entinen luotsiasema ja merimuseo. Merimuseo siirrettiin vuonna 2007 Kotkaan. Rakennuksessa voitaisiin järjestää taidenäyttelyitä vaikka aluksi kesäkuukausina. Korkeasaaren lautta voisi poiketa siellä matkallaan Kauppatorille.
Investoinnit: laituriremppa 700.000 euroa
Lisenssit: 0 euroa
Käyttökulut: henkilömiehitys
Rakennus on tyylikäs, etenkin jos se entisöitäisiin vanhojen piirustustensa mukaiseksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hylkysaari
http://www.nba.fi/fi/museot/suomen_merimuseo/merimuseon_historiaa/hylkys...
The Guardian:
"Is this the end of the Guggenheim dream?"
http://www.guardian.co.uk/artanddesign/2005/jan/23/art.museums
Ehrnrooth on näköjään varmistanut Guggenheimin rahoituksen palkkaamalla Helsingin kaupungin pääneuvottelijan palkkalistoilleen
Suomi on korruptoitumaton vain sen vuoksi, etteivät suomalaiset tunnista korruptiota
“HS kertoi sunnuntaina 15. tammikuuta, että Solomon R. Guggenheimin säätiön suomalaisjäsen Carl Gustaf Ehrnrooth on kutsunut Ekoport-nimisen osakkuusyhtiönsä hallitukseen Helsingin taidemuseon johtajan Janne Gallen-Kallela-Sirénin.”
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 41 kommenttia