*

J. Sakari Hankamäki Filosofian, politiikan ja median tutkimusblogi.

Miksi rangaistusten kiristäminen ei auta?

Vaalien lähestyessä sekä ehdokkaat että ratikkamummot vaativat jälleen ankarampia rangaistuksia lääkkeeksi mitä erilaisimpiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Näin he koettavat luoda vaikutelman korkeasta moraalista. Todellisuudessa kyseinen asenne osoittautuu kuitenkin pelkäksi moralismiksi.

Jos ankarat rangaistukset purisivat hyvin, lainkuuliaisuuden pitäisi olla huippuluokkaa niissä maissa, joissa rangaistukset ovat kovimpia ja käytetään esimerkiksi kuolemanrangaistusta. Kuitenkin juuri ne ovat moraaliltaan ja turvallisuustilanteeltaan takapajuisimpia. Samoista syistä rangaistusasteikkojen kiristäminen ei vähennä rikollisuutta myöskään Euroopan maissa.

Ankaramman rankaisemisen puolesta esitetään yleensä kaksi perustetta. Ensinnäkin vedotaan rankaisemisen pelotevaikutukseen. Oletuksena on, että rangaistuksen uhka vaikuttaisi ennakolta rikollisuutta vähentävästi. Toinen peruste on näkemys, että teoista pitää rangaista ankarasti tilanteen tasapainottamisen eli puhtaan koston vuoksi. Ajatus on sama kuin talio-periaatteen sisältävässä Hammurabin laissa ja Vanhassa Testamentissa: silmä silmästä ja hammas hampaasta. Jälkikäteen vaikuttava oikeus on kuitenkin pelkkää kostoa, joka saattaa tyydyttää uhria. Mutta se ei kuitenkaan korjaa mitään. Euroopan maissa vahingonkorvausmääräyksiä ei käytetä rangaistuksen osana (toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa), joten ankarampaa rankaisemista ei voida soveltaa myöskään korvausmenettelyn muotona.

No niin. Miksi sitten en itse kannata rangaistusasteikkojen kiristämistä? Vastaus on, että vakavan rikollisuuden kyseessä ollessa rangaistusten ankaruus ei pelota rikoksentekijöitä ennakolta, sillä tekijät hautovat usein itsemurhaa, ovat epätoivoisia tai heidän tajuntansa on hämärtynyt. Esimerkiksi terroristi ei piittaa rangaistuksista lainkaan, ja rattijuoppo taas ei yllä ymmärtämään toimintansa seurauksia tekohetkellä. Muslimiterroristi suorastaan toivoo kuolevansa iskussa, sillä hän otaksuu pääsevänsä marttyyrikuoleman kautta Paratiisiin. Sen sijaan hänellä ei ole lupaa tappaa itseään iskun jälkeen jäätyään henkiin, sillä se olisi syntiä. Niinpä hänellä on syytä pitää sähkötuoliin päätymistään eräänlaisena pelastuksena, ja kuolemantuomio vain tyydyttää häntä.

Rikollisliigat puolestaan rötöstelevät ammatikseen eivätkä piittaa rangaistuksista oman paatuneisuutensa vuoksi, sillä syömätöntä kakkua voi olla kertynyt jo niin paljon, ettei kerta kiellon päälle vaikuta yhtään. Jotkut suorastaan toivovat pääsevänsä vankilaan, koska kokevat rangaistuslaitoksen hotelliksi. Tämän logiikan vallitessa vakavia rikoksia tekevien kurmottaminen näyttää olevan vaikeaa pelkästään rangaistuksia kiristämällä, ja heidän pitkät vankeustuomionsa ovatkin perusteltuja lähinnä muiden ihmisten ja yhteiskunnan suojelemiseksi.

Muutoin en kannata rangaistusasteikkojen kiristämistä, koska rangaistukset eivät poista rikollisuuden syitä. Järjestyksen ja turvallisuuden on hyvä vallita, mutta parasta olisi, jos ihmisten ei tarvitsisi tehdä rikoksia. Esimerkiksi kouluampumisten kyseessä ollessa olisi ollut ehdottomasti viisaampaa toimia ennakolta kuin murehtia asiaa jälkikäteen. Tässäkin yhteydessä näkyy, kuinka tehotonta rangaistusten tiukentaminen on. Monessa tapauksessa rangaistusten kiristäminen vie rikollisuutta yhä enemmän piiloon ja johtaa vain keinojen kovenemiseen.
 
On pohdittava myös sitä, mitä rikollisuus on. Rikollisuus on pelkkää lain vastaisuutta, kun taas epäoikeudenmukaisuus on etiikan vastaisuutta. Ihmiset tekevät esimerkiksi omaisuusrikoksia suureksi osaksi siksi, että he kokevat sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta. Niinpä monet pyrkivät korjaamaan kokemaansa vääryyttä esimerkiksi kahmaisemalla haltuunsa vierasta omaisuutta. Epäoikeudenmukaisuutta voi olla myös rikokseksi määrittely sinänsä. Puuttua pitäisi epäoikeudenmukaisuuksien yhteiskunnallisiin syihin eikä rakentaa maastamme poliisivaltiota, jossa kaikki kyttäävät kaikkia.
 
Normiruuveja kiristelemällä ihmisten tavallisesta käyttäytymisestäkin on tehty rikoksia monissa maissa. Rikollisuus kasvaa kriminalisoimalla. Kieroa on, että useissa länsimaissa muutamien sanankäyttäjien toiminta on pyritty leimaamaan rikolliseksi. Esimerkiksi maahanmuuton arvostelua sanotaan rasismiksi, vaikka kriitikot eivät viittaisi sanallakaan rotuun tai rotuoppiin – saati että he harjoittaisivat rotusortoa. Monet maahanmuuton kriitikot ovat itse vaatineet rangaistusasteikkojen tiukentamista, mutta näin tehdessään he eivät ehkä huomaa, että tiukennukset tulisivat koskemaan myös heitä itseään.
 
Jos esimerkiksi itärikollisuutta torjutaan Suomessa ankarammilla rangaistuksilla, siitä täyttyvät vain vankilat. Tällöin ei olisi tehty mitään itse syiden poistamiseksi. Tässä tapauksessa ongelmien korjaamisen pitäisi alkaa maahanmuuton vähentämisestä. Maahanmuuttajien myötä Suomeen on saapunut rikollisuutta, jota täällä ei ole ennen nähty. Virosta saapuneet prostituoidut panivat ihmislihan näyttävästi kaupaksi kaupunkien kaduilla. Venäläiset mafiat tekevät ryöstöjä ajamalla autoilla sisään jalokiviliikkeiden ikkunoista. Jotkut Helsingin kultakaupat on puhdistettu tällä tavoin moneen kertaan.
 
Rikollisten otteet ovat koventuneet kansainvälistymisen myötä. Samanaikaisesti viranomaisvalta kurittaa ja pamputtaa suomalaisia ihmisiä ja vaatii meitä todistelemaan rehellisyyttämme biometrisin passein ja sirukortein. Tämä on seuraus maahanmuutosta – mutta myös rangaistusten ja tarkkailun tiukentamisesta. Jotta kontrollia voidaan harjoittaa, se joudutaan kohdistamaan kaikkiin. Näin ratsioiden kohteiksi joutuvat myös kovempia rangaistuksia vaatineet puudelirouvat, joita tarkastetaan kesäisillä kävelykaduilla samalla kun raiskausjengit polkevat uhrejaan kuin tulpatonta mopoa läheisissä puskissa.
 
Rikollisuuden yhteiskunnallisiin syihin pyritään puuttumaan, mutta tehottomasti. Perusongelmaan ei kajota lainkaan. Viranomaiskontrolli tulisi kohdistaa oikein. On järjetöntä, että Suomessakin siirryttiin kalliisiin uusiin passeihin, kun niitä ei rajoja ylitettäessä tarkasta kukaan!

Jos normiruuvia aina vain kiristetään, siitä tulee peukaloruuvi, ja ankarampien rangaistusten penääjät tulevat huutaneiksi omaa päätään pölkylle. Näin katkeaa kaula myös suomalaiselta hyvinvointiyhteiskunnalta, älylliseltä kulttuurilta ja luottamukseen perustuvalta yhteiskunnalta. Voi olla, että myös moralistien sisällä asuu pieni potentiaalinen rikollinen, ja heidän tuomiomielensä kertookin vain heidän torjutuista intohimoistaan: halustaan itse syyllistyä paheksumiinsa tekoihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Markus Lehtipuu

Ankarat säännöt ja kovat rangaistukset ovat osoitus yhteiskunnan alkeellisuudesta.

Suomi paljastuu ilmiantajien, pilkunviilaajien ja nipottajien yhteiskunnaksi.

Ben Kaergin

Hyvin pitkälti juuri noin. Valitettavasti.

M-T Heikka

Hienoa, ettet siirtänytkään papereitasi pois US:n blogipalveluista meidän hörhöjen vuoksi!
http://www.youtube.com/watch?v=I2KGqgdgd10

Olen kyllä samaa mieltä tuosta, että on tutkittu juttu, etteivät rangaistukset itsessään ehkäise rikollisuutta. Suomen linja on rangaistuspolitiikassa aika onnistunut..

Kumminkin, olisin sen verran moralisti, että kyllä raiskauksista tulisi olla suuremmat rangaistukset, vaikka eivät ne tekojen määrään vaikuttaisikaan. Tuntuu vain siltä :)

Yhteiskuntapoliitiikalla pitää vaikuttaa rikollisuuteen, köyhyyden ehkäisyllä sekä aivan toisenmallisella MAAHANMUUTTOPOLITIIKALLA.

juri g.

juutuupiisi viitaten: Minä olen ollut Matin ja Tepon veljen Sepon rotaryklubiveli. Mukava herrasmies!

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Ensinnäkin:

2005 2006 2007 2008 2009
KAIKKI RIKOKSET 432 774 417 401 434 996 440 209 430 628

OMAISUUSRIKOKSET:

Ei huomattavaa muutosta tarkasteltuna ajanjaksona

HENKEEN JA TERVEYTEEN KOHDISTUNEET RIKOKSET:

Ei huomattavaa muutosta tarkasteltuna ajanjaksona

SEKSUAALIRIKOKSET:

Ei huomattavaa muutosta tarkasteltuna ajanjaksona

No, enpä viitsi jatkaa, kun tilasto näyttää samaa kaikkien rikostyypien kohdalla. Toisin sanoen, turhaa pelottelua.

Tämä on tyypillistä maahanmuuttokriittisille(kukin käyttäköön haluamaansa termiä, kaikki tietävät keitä tarkoitetaan) piireille.

Olet oikeassa, että on oikeastaan melko epäloogista, että maahanmuuttokriitikot vaativat kovempia rangaistuksia yleensä.

http://www.stat.fi/til/polrik/2009/04/polrik_2009_...

Käyttäjän simomakela kuva
Simo Mäkelä

Jos rangaistusten tarkoitus on eliminoida rikosten syyt, olet oikeassa, minkäänlainen rangaistus ei poista syitä ja se ei kai ole rangaistusten yksinomainen tarkoituskaan. Itse ajattelen yhä, että rangaistus on yhteiskunnan kosto pahasta teosta. Ja kostajana yhteiskunta, joka kuitenkin on armollisempi kostaja, kuin jos kansa saisi vapaasti toteuttaa omankäden oikeutta.

En ole vaatimassa hammas hampaasta, vaan oikeudenmukaisempia rangaistuksia, johon mielestäni päästään koventamalla rangaistuksia. Muutama vuosi lisää vankeusvuosiin taposta, murhasta ja yleensä törkeistä väkivallan teoista. Tämä ei vielä johda poliisivaltioon.

Kovemmat rangaistukset antavat oikeutta myös rikoksen uhreille, joita useissa tapauksessa nykyiset rangaistukset pitävät pilkkanaan. Uhrin surkeaa asemaa ei voida parantaa millään tavoin, ellei se näy myös siinä, miten rikokseen syyllistynyttä kohdellaan esim. rangaistusten kovuudessa. Jos rikoksen uhri tuntee saavansa oikeutta sitä kautta, miten riittävän rangaistuksen tekijä saa, myös muut toimenpiteet uhrin auttamiseksi kantavat monin verroin hedelmää..näin ainakin uskon.

Olisi hyvä pitää pitää erillään nämä kaksi asiaa, rikoksen tekijän rankaiseminen ja rikoksen torjunta. Rikoksia tehdään aina, vaikka sosiaalipolitiikka olisi kuinka toimivaa. Ehkä silloin tehdään vähemmän, mutta tehdään kuitenkin..ja raakojakin sellaisia (vai voiko olla jokin sosiaalipoliittinen ohjelma, joka lopettaa rikokset kokonaan?). Silloinkin tarvitaan oikeudenmukaisia riittävän kovia rangaistuksia..ja siinä ei silloin sosiaalipolitiikalla ole enää mitään tekemistä.

Käyttäjän simomakela kuva
Simo Mäkelä

Rangaistusten koventamisen ohella voidaan toisaalla aivan yhtä hyvin ja samaan aikaan pureutua rikollisuuden syiden ehkäisemiseeen.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tämä vaatisi vähän pidemmän vastuaksen, mutta aika ei juuri nyt riitä joten tyydyn huomauttamaan, että eivät ne maahanmuuttajat ole esittämiesi rikosten takana vaan täällä käväisevät rikolliset, jotka palaavat kotimaahansa saaliin kera. Eli niihin ei pelkällä maahanmuuttopolitiikalla vaikuteta. Eli ei sotketa "turistien" ja maahanmuuttajien toimia keskenään.

Pertti Väänänen

Kotimaisten rikollisten osalta ankarampi rangaistuskäytöntö vähentää rikollisuutts. Esim. teloitetun murhaajan osalta väkivaltarikollisuuden harjoittaminen päättyy teloitukseen.

Mitä tulee ulkomailta tuleviin rikollisiin, heidät pitäisi karkoittaa poikkeuksetta lähtömaihinsa, vaikka heitä siellä uhkaisi esim. kidutus.

Hankamäen kirjoitus voidaan tulkita epätoivoiseksi puolustuspuheeksi Suomen ns. humaanille rikoslaille. Ajat muuttuvat ja niin on myöskin rikoslainsäädännön muututtava.

juri g.

Rangaistuksia ei välttämättä tarvitse kiristää, JOS entistä useampi oikea rikollinen otetaan kiinni, tuomitaan ja istuu koko kakkunsa.

Käyttäjän simomakela kuva
Simo Mäkelä

Niin, rangasitusasteikossakin on kai vielä löysää, mitä ei ole käytetty. Että nykyiselläkin lainsääsännöllä voidaan antaa aika kovia rangaistuksia.

TP (nimimerkki)

Rangaistuksia ylläpidetään useammasta syystä. Kireämpiä rangaistuksia tarvitaan yleisen oikeudenmukaisuuden takia, ei sen takia, että rikokset siitä vähenisivät oleellisesti. Tosin ammattirikollisten kohdalla tapahtuisi tietysti rikollisuuden vähenemistä, koska he olisivat isomman osan elämästään linnassa, mikä puolestaan on vain hyvä asia.

Missä Euroopassa on kiristetty rangaistuksia, kuten väität? Ja väität edelleen, että tämä ei ole vaikuttanut rikollisuutta alentavasti. Jos Euroopassa on ylipäätään yhtään kiristetty rangaistuksia, niin silloin puhutaan jostain minimalistista keskimääräisistä ehkäpä yhden kuukauden pidennyksistä joidenkin rikosten kohdalla. Näinhän eurooppalaiset demokratiat toimivat. Mitä tuollainen hyödyttää? Ei mitään, kuten itsekin vastasit. Jos pahoinpitelystä sai ennen 6 kk ja nyt 7 kk, niin eihän tuolla ole mitään vaikutusta.

Lisäksi surkuttelet sitä, että vankilat täyttyisivät, jos rangaistuksia kovennettaisiin. Niin? Mitä sitten? Sehän on hyvä asia, sehän tarkoittaa, että rikolliset ovat poissa tekemästä rikoksia.

Suomessa pitäisi ottaa käyttöön sama periaate kuin on joissakin Usan osavaltioissa. Rikosten uusioiden tuomiot kovenevat todella oleellisesti. Tämä on hyvä asia, koska sillä tavalla voidaan erotella ammattirikolliset muista rikollisista. Kun henkilöllä on tarpeeksi rikoksia suoritettuna, poistetaan hänet katukuvasta vankilaan pitkien rangaistusten avulla. Tämä on erittäin järkevää. Näin tulee kohdella ammattirikollisia ja vaarallisia sosiopaatteja ym. vastaavia. Millä oikeudella järjestelmä nyt päästää heidät vapauteen jatkamaan ryöstöjään, pahoinpitelyjään jne? Selvää on, että he aiheuttavat uhreja vapaalla ollessaan. Kyse on vain siitä, että uhrin henkilöllisyyttä ei tiedetä etukäteen. Se selviää vasta sitten, kun rikollinen on tehnyt rikoksensa. Miksi sinut, minut, lapsemme jne. altistetaan tälle? Jännitämme vain, että joutuuko uhriksi naapurin Veke, sinä, minä vai meidän jonkun lapsi.

Käyttäjän simomakela kuva
Simo Mäkelä

"Rangaistuksia ylläpidetään useammasta syystä. Kireämpiä rangaistuksia tarvitaan yleisen oikeudenmukaisuuden takia, ei sen takia, että rikokset siitä vähenisivät oleellisesti."

Just näin.

Jukka-Pekka Vasara

Kirjoituksessa oli useita virheitä ja sen mukana päättelyketjukin meni vikaan. Sen lisäksi että rikollinen ollessaan vankilassa ei pysty tekemään rikoksia yleisöä vastaan täytyy muistaa ettemme elä enää lintukodossa: kokoomus, SDP ja kepu ovat täyttäneet epäsuorasti vankiloita, näitä Suomen monikulttuurisimpia paikkoja rikollisille maksettavalla hövelillä sosiaaliturvalla ja olemattomilla rangaistuksilla. Siksi heikoiten Suomeen kiinnitynyt jäte irtoaisi sillä että tuomiomme olisivat kovempia kuin naapureilla.

Kaukoidässä tuomiolinja on kova ja siksi rikollisuuttakin on vähemmän.

M-T Heikka

Korkeissa rangastuksissa on puolensa, mutta aina pitää ottaa huomioon oikeusmurhan mahdollisuus. Se, että tuomitaan väärä henkilö.

Käyttäjän simomakela kuva
Simo Mäkelä

"Korkeissa rangastuksissa on puolensa, mutta aina pitää ottaa huomioon oikeusmurhan mahdollisuus. Se, että tuomitaan väärä henkilö."

Tämä ongelma kuuluu ehkä johonkin toiseen alaan eikä saa vaikuttaa siihen, miten rangaistuksen ankaruutta arvioidaan.

M-T Heikka

Voi olla, mutta kun joku mainitsi "itämaisen käytännön" tuli mieleeni Kiinan kuolemantuomiot.

Kuolemantuomioiden osalta ainakin on perusteena niistä pitäytymiseen käytetty sitä, että on mahdollista tappaa väärä henkilö. Kuolema, se on peruuttamaton rangaistus nimittäin.

Kyseessä on aina ihmisten tekemät päätökset. Virheitäkin varmaan sattuu. Ehkä joku 10 000. tuomio on väärä...tai kuka niitä voi laskea, isä Jumala?

Jaakko Virtanen

Keskusteltaessa rangaistuksista aina tuodaan esille kuolemanrangaistukset ja vastaavat ääripään muodot.

Mielestäni rangaistukset antavat kuitenkin myös viestin siitä miten yhteiskunta ja sitä kautta ihmiset suhtautuvat tehtyyn rikokseen tai rikkomukseen.

Jos lapsi tahallaan heittää lautasen lattialle ja vanhemmat nauravat tyytyväisenä asialle, saa lapsi vaikutelman että on hyväksyttävää heitellä astioita lattialle. Ymmärrettävästi lapsi on ymmällään kun sitten viidennen rikkoutuneen lautasen jälkeen vanhemmat eivät enää olekaan ihastuneita toimiin.

Takavuosina nuoriso varasti autoja sarjatyönä ja "rangaistuksena" oli puhuttelu ja sitten taas vapaalle jalalle. Kunnes sitten jossain vaiheessa oli riittävästi materiaalia oikeaan rangaistukseen eli vankilaan.

Rattijuopoista saa lukea päivittäin lehdestä - sama henkilö jäänyt kiini monta kertaa saman viikonlopun aikana. "Rangaistuksena" sakkoa ja lisää ehdollista entisen päälle.

Sellon ampujalla oli lähestymiskielto jota hän toistuvasti rikkoi ja reaktiona oli että kun ei ole muuta tehnyt kuin väijynyt ovella niin antaa olla eikä reagoida.

Norjassa on tietääkseni rattijuoppouden suhteen esimerkiksi huomattavasti tiukempi ja toimivampi ote. Rattijuoppudesta joutuu oikeasti linnaan - esim puoleksi vuodeksi. Kamalaa, toteaa suomalainen. Mutta kumpaan mahtavat kännipäisen kaverin molemmat vielä toimivat aivosolut reagoida - "jos ajan niin joudun olemaan puoli vuotta ilman viinaa" vai "jos ajan niin saan lisää ehdollista - en tosin muista miten vaikutti elämääni yhtään mitään viimeiksikään"

Kumpaan mahtaa sinun autopaikallesi tai tallin eteen tai raitiovaunukiskoilel pysäköivä ääliö reagoida - "saan sakkolapun jota en kuitenkaan maksa kun en ole edellisiäkään maksanut" vai "autoon tuli rengaslukko ja joudun hakemaan auton pois jostain ja maksamaan maksut"

Mielestäni rangaistusten tulisi peilata mitä hankaluutta tai vaaraa muille ihmisille aiheutetaan. Suomessa tuntuu olevan käsittämätön ymmärtämisen ja anteeksiantamisen kulttuuri jota sitten hyödynnettään estoitta. Tavallisen eläjän, sinun ja minun, elämä oli helpompaa ja turvallisempaa jos pieniin, tavallista ihmistä lähellä oleviin asioihin puututtaisiin.

Autovarkaalle, töhrijälle, rattijuopolle ja vastaaville viikon pakollinen istuminen sellissä toisi varmasti enemmän palautetta toiminnasta kuin 5 peräkkäistä ehdollista

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Ajattelin kirjoittaa tästä aiheesta, mutta sitä ennen halusin katsoa jos joku on jo ehtinyt ensin.

On surullista nähdä, ettei tämä kirjoitus ole kerännyt suosituksia, koska perustelusi on hyvää, olet selvästi tutkinut mitä kriminologit asiasta ovat havainneet.

Ja miksikö itse halusin kirjoittaa samasta aiheesta, no tietenkin siksi että taas viikon sisällä useampikin mölisi facebookissa siitä, "miten pitäisi olla kovat rangaistuksen niin ei olisi rikoksia."

Se sanotaan aina kuin oltaisiin paraskin asiantuntija, ja kuin asiantuntijat ja tuomarit olisivat hyväuskoisia hölmöjä, kun eivät laita kaikkia sähkötuoliin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut