Jukka Hankamäki Osaa ja uskaltaa.

Sääliksi käy Suomen kansaa

Hallitustunnustelija Antti Rinne (sd.) on päättänyt aloittaa neuvottelut hallituksen muodostamiseksi Sdp:n, Keskustan, Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Rkp:n kesken. Palettiin kuuluisi 117 kansanedustajaa. Hallitusneuvotteluihin lähtevät puolueet ovat kuitenkin vaalikannatuksensa nettomenettäjiä.

Lisäksi koalitiota kokoamaan lähdetään pelkkien ilmiöpohjaisten asioiden kuten ”eriarvoisuuden torjunnan” ja ”ilmastonmuutoksen” pohjalta mutta ei esimerkiksi valtiontalouden, sananvapauden tai Suomen kansan perusoikeuksien pelastamiseksi.

Kalevi Sorsan pääministeriaikoina keskustasta ja vasemmistosta koottuja punamultahallituksia oli tapana sanoa kansanrintamahallituksiksi. Vuodelta 1966 juurensa juontava käsite ei kuitenkaan sovi kuvaamaan Antti Rinteen hallitusta lainkaan.

Nyt muodosteilla oleva hallitus on aidosti punavihreä hallitus, jolla ei ole mitään tekemistä kansan vaaleissa ilmaiseman tahdon kanssa. Se ei ole kansanrintamahallitus siksikään, että sen osapuolet vastustavat kansallismielisyyttä ja kansallista etua.

Tekeillä oleva hallitus on vihreiden globalistien ja vasemmistolaisten internationalistien sekä huvitteluliberaalin EU-eliitin myötäinen hallitus, joka kannattaa avoimien rajojen politiikkaa. Suomen vasemmistolainen hallituskuvio on jyrkässä ristiriidassa Euroopassa virinneen politiikan kanssa, jonka tarkoituksena on herätä jälleen valvomaan kunkin EU-maan omaa kansallista etua.

Murskatappion kärsinyt Keskusta kehtaa lähteä hallitukseen ilmeisesti vain siksi, että kannatuksen on päätelty olevan absoluuttisessa nollapisteessä, josta se ei enää voi laskea vaan ainoastaan nousta, tekipä mitä tahansa. Tämä ei pidä paikkaansa. Keskustan kannatus voi pudota siihen samaan noin 8 prosenttiin, jossa se on Ruotsissa, ja siitä tulee pelkkä maanviljelijäväestön sekä MTK:n korporatiivinen jatke, mikä rooli puolueelle tietenkin myös sopii.

Olin oikeassa, kun arvioin, että demarien ja Kokoomuksen yhteistyöstä ei tule mitään. Oppositioon jäävät järkipuolue Perussuomalaiset ja Kokoomus, jossa talouspoliittisen realismin kipinä vielä kytee puheenjohtaja Petteri Orpon, ex-ministeri Kai Mykkäsen ja Alexander Stubbin takana.

Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat tietysti asetelmaan tyytyväisiä, koska vasemmistolaisempaa hallitusta ei voi saada aikaan. Rkp:ssä puolestaan iloitaan hihat palaen tuskallisen oppositiokauden päättymistä.

Sen sijaan vaalivoiton saanut Perussuomalaiset pelattiin nurkkaan, mikä näkyy myös eduskunnan istumajärjestyksen muutoksessa Euroopan parlamentin järjestystä mukailevaksi. Puolueemme ei ole ollut oikeistolainen ääripuolue, ja sen paikka olisi nytkin poliittisessa keskustassa.

Perussuomalaiset kuitenkin siirrettiin pakolla istuntosalin oikeaan laitaan äänin 128–37, koska sieltä on pitempi matka huudella ja koska siten luodaan mielikuvaa, että puhe tulee laitaoikealta, vaikka ei tulisikaan.

Päätös hallituspohjasta syntyi niin äkkiä, että taidettiin tehdä kauppa ensin, ja vasta myöhemmin osapuolet joutuvat miettimään hintaa. Vallan hunaja näyttää kiehtovan keskustalaisia, koska jotain tärkeää jäi tekemättä: muutama valtionyritys yksityistämättä ja palkintovirat perustamatta maakuntahallintoon.

Hallituskuvio ja eduskunnan istumajärjestyksen muutos kielivät selvästi siitä, että myös Suomessa ollaan siirtymässä Ruotsin tapaiseen blokkijärjestelmään. Muodostettava hallitus ei ole kansanrintama vaan punavihreä blokki.

Kepussa on ehkä huomattu, että tällaisessa järjestelmässä sille avautuu ratkaisijan rooli, kun sekä oikeisto että vasemmisto olisivat yksinään vähemmistössä.

Mutta hyvin muodostettu oppositio tuli! Mikäli punavihreä hallituspohja toteutuu, Perussuomalaiset ja Kokoomus ovat jatkossa etenkin talouspoliittisen totuuden lahjomaton leka.

Jos kansalaiset haluavat vaihtoehdon Juha Sipilän aloittamalle menolle, heidän on pakko äänestää oikeistoblokki seuraavaksi enemmistöasemaan. Ratkaisevia kestävän kehityksen asiakysymyksiä ovat suhtautuminen maahanmuuttoon ja kansallisen etumme mukaiseen talouspolitiikkaan.

On tietenkin säälittävää kansalaisten vaaleissa ilmaiseman tahdon kannalta, että vaalien suurin häviäjä Kepu jatkaa hallitusvallassa aiemmalta pääministeripohjalta. Itse katselen tuota teatteria mieluummin katsomosta kuin sen osapuolena.

Te, jotka ette myöskään moisesta pidä, käykäähän esittämässä mielipiteenne europarlamenttivaaleissa. Tekisin mielelläni saman kuin muutamat muut, eli muuttaisin hallituksenvastaiseksi protestiksi pois Suomesta, mutta meillä perussuomalaisilla ei ole muuta pakopaikkaa kuin oma maamme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Airi Pulkkinen

Perussuomalaiset saivat lähes 540 000 ääntä ja kansanedustajien määrä nousi 17:sta 31:een. Se on valtava voitto, Suomen poliittisen historian suurimpia. Jussi Halla-aho oli äänikuningas 30 527 ääntä, (Antti Rinne 12 086). Jotkut eivät vaan ymmärrä omaa parastaan.

Antelias sosiaaliturva ja avoimet rajat on kestämätön yhtälö. Suomessa asuminen, eläminen ja verotus on euroalueen korkeimmat.

OECD 5.9.2018: Keskeisten maahanmuuttajaryhmien afganistanilaisten, irakilaisten ja somalialaisten työllisyys liikkuu 10 – 15 prosentin tuntumassa. Kielikoulutuksen tulokset ovat jääneet laihoiksi, mikä johtaa syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Erityisesti äidinkielenään arabiaa tai somaliaa puhuvilla tulokset olivat heikot. (vaikka Somaliasta tultu Suomeen jo 30 vuoden ajan.)

Sisäministeri Kai Mykkänen 14.9.2018: ”Nyt vain kaksi sadasta turvapaikanhakijasta jatkaa työhön kotoutumisjakson jälkeen. Lisäksi yksi viidestä saavuttaa kielitaidon, jolla pääsee ammattikoulutukseen.”

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Mikä puolue mielestäsi kuuluisi oikeimmalle eduskuntasalissa, kun jätetään se ikävä ääri sana pois?

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Oikeisto ja varsinkaan äärioikeisto eivät enää tässä maailmanmenossa ole päteviä nimityksiä. Eivät perussuomalaiset ole äärioikeistolaisia, enemmistö on duunareita. pienviljelijjöitä ja ties mitä "vähäisempää" väkeä. Konservatiiveja saattavat useimmat olla. Sosialidemokraatit - SAK - konglomeraatti muodostaa kuitenkin Suomen konservatiivisimman puolueen, ja se pitäisi panna Eduskunnassa oikealle. Olisi vain rehellistä ottaa Eduskuntaan epädemokraattisesti mukaan SAK, koska enemmän blokin vaikutusvaltaa kuin Suomen parasta kuitenkin haetaan. Ainoa ääripuolue Suomessa on Keskusta, jonka nimeäisin äärikeskustalaiseksi - filosofisesti, semanttisesti ja poliittisesti kiintoisa termi.

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola

Jos täällä Suomessa siirrytään pysyvästi blokkipolitiikkaan miltä tämä nyt vaikuttaa ja keskusta sitten seilaa kahden blokin välillä jotta saadaan muodostettua hallitus, silloin pitäisi tarkastella uudelleen kenelle myönnetään hallitustunnustelijan tehtävät. Ei voi mennä niin, että yksi puolue voittaa niukasti vaalit ja muodostaa hallituksen loppublokin kanssa huolimatta siitä millainen vaalitulos näillä on ollut.

En nyt sanoisi tätä uutta mahdollista hallitusta epädemokraattiseksi, koska hallituksen muodostaminen ilman keskustaa olisi ollut hyvin vaikeaa. Sama tilanne se olisi "oikeistoblokinkin" suhteen, koska keskustaa olisi tarvittu siihenkin.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Hurjinta tavallisen kansalaisen kannalta olisi ollut, jos olisi tapahtunut, tai vielä tapahtuisi, että Sipilän hallituksen kovien toimien jatkoksi olisi päädytty, tai päädyttäisiin vielä kovemman linjan enemmistöhallitukseen, jossa olisivat kokoomus, persut, Sipilän keskusta ja kristilliset?!

- Suomalainen demokratia toimii, kun vallankäyttäjät arvoineen, painotuksineen ja näkökulmineen vaihtuvat ja ottavat vuorollaan vetovastuun, kuten kansa äänestyskopeissa on nytkin halunnut, joten pulinat pois sanoi aikanaan Virolainenkin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut