Jukka Hankamäki Osaa ja uskaltaa.

GCM + pakolaiskiintiön nosto + EU:n ulkoinen turvapaikanhaku = Ilmasilta

Politiikassa pitäisi aina pohtia hintaa ennen kaupantekoa. Sen sijaan kokoomuslainen sisäministeri Kai Mykkänen hyväksyi GCM-asiakirjan ajattelematta tai kertomatta kansalaisille, mitä se oikeastaan merkitsee. Tehtiin siis kauppa ensin, ja nyt pohditaan hintaa.

Julkisuudessa on huolestuttu siitä, että ”puitesopimusta löyhempänä” markkinoitu GCM-asiakirja (Globaali sopimus turvallisesta, järjestelmällisestä ja jatkuvasta muuttoliikkeestä) muunnettaisiin laillisesti sitovaksi. 

GCM markkinoitiin Suomelle vain ”poliittisesti sitovana”, koska juridisesti sitovana hanke ei olisi edennyt. Asiaa ajoi etenkin Saksa, ja nyt vyörytystä edistää EU:n komissio. 

GCM:n tarkoitus on nähdäkseni alun alkaenkin ollut pakottaa valtiot toteuttamaan itsemääräämisoikeudestaan riippumatonta ja ulkopuoleltaan määrättyä pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaa.

Jo poliittinen sitovuus merkitsee hallitusten velvoittamista toteuttamaan käytänteitä, jotka voivat ylittää vaikutuksiltaan juridisen sitovuuden. Esimerkiksi YK:n migraatiovaltuutettu tunnustaa GCM:n olevan erittäin vahva politiikanteon väline.

 

YK:ssa vehkeillään

Sopimuksen tultua poliittisesti vahvistetuksi on EU-komissiossa ryhdytty joka tapauksessa omiin juridisiin toimenpiteisiin poliittisten mekanismien rakentamiseksi. Tavoitteena on yhdenmukaistaa kansalliset maahanmuuttovirastot EU:n yhteiseksi organisaatioksi, johon myös Suomen Migri sulautettaisiin.

Komission ajama EU-rakenne puolestaan kuuluisi YK:n piiriin perustettavaan Migration Networkiin, joka korvaisi valtioiden välisen Global Migration Groupin toiminnan. Yhdistyneiden kansakuntien Migration Networkia johtaisi YK:n kansainvälisen siirtolaisjärjestön (International Organization for Migration, IOM) sihteeristö, joka valvoisi sopimuksen täytäntöönpanoa ja raportoisi suoraan YK:n pääsihteerille.

Päämääränä on jo pitkään haudotun poliittisen agendan 2030 Agenda for Sustainable Developmentin hyväksyminen myös juridisesti velvoittavana. Tällä haavaa UN Migration Networkin tarkoitus on aloittaa jo 2022.

Tätä kautta eduskunnan valiokunnissa piilotellusta YK-asiakirjasta tulisi valtioita velvoittava, ja sillä käytännössä riistettäisiin itsenäisten valtioiden oikeus päättää suvereenisti omasta raja- ja väestöpolitiikastaan, mikä olisi myös vastoin EU:n periaatteita.

 

GCM Euroopan turvapaikkapolitiikan voiteluaineena

GCM:ssä on koira haudattuna myös EU:n omaa pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaa koskien. 

Se liittyy suunnitelmaan perustaa EU:n ulkopuolisia pakolaisten vastaanottokeskuksia, joihin turvapaikkahakemukset jätettäisiin, joissa ne YK:n toimesta leimattaisiin ja joista kävisi suora tie Eurooppaan. 

GCM-asiakirjasta voi tulla juridisesti sitova jo sitäkin kautta, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT alkaa käyttää sitä ratkaisujensa perustana.

Mikäli Euroopan ihmisoikeustuomioistuin alkaisi pitää GCM:ää ohjenuoranaan, asiakirjasta tulisi voiteluaine, joka yhdessä pakolaiskiintiöiden kasvattamisen kanssa avaisi ilmasillan EU:n ulkopuolisista lähtöselvityksistä Eurooppaan – valtioiden voimatta enää itse päättää tulijoiden määristä ja hakemusten käsittelyistä. 

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen ehdotti juuri, että pakolaiskiintiö kymmenkertaistettaisiin 10 000 tulijaan! Samaa lukumäärää ehtivät esittämään myös Keskustanuoret. 

GCM + pakolaiskiintiön nosto +  EU:n ulkoiset turvapaikkakeskukset = Esteetön ilmasilta.

Juuri tämän ketjuuntumisvaikutuksen vuoksi myös GCM:ää on edelleen tärkeää vastustaa.

 

Haittamaahanmuutolla ei taloudellista oikeutusta

Entä maahanmuuton tarve ja kustannukset? Suomen Perusta julkaisi alkuviikosta tutkimuksen, jossa todettiin Irakista ja Somaliasta tulleiden maahanmuuttajien tuottavan julkiselle taloudelle miljoonalaskun henkilökohtaisten elinkaarikustannusten aikana. 

Helsingin Sanomat tilasi hädissään Eläketurvakeskukselta laskelman, jonka mukaan Suomi tarvitsee muka 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa välttyäkseen eläkemaksujen korotuksilta. Näin laskien maahanmuuttajien määrä väestöstämme olisi vuonna 2050 peräti 22 prosenttia, eikä luvussa voi olla mukana esimerkiksi perheiden yhdistämisten kautta tulevia omaisia tai jälkeläisiä, koska niitähän ei voida tietää.

Helsingin Sanomien julkaisema ennuste on Samuli Salmisen osoittaman empiirisen näytön valossa järjetön. Huoltosuhde ei parane haalimalla tänne väkeä, jonka nettovaikutus julkiselle taloudelle on negatiivisempi kuin täällä jo olevien. 

Eläketurvakeskuksen laskelma onkin harhaanjohtava, sillä siinä asiaa on arvioitu vain teoreettisesti eläkemaksujen näkökulmasta ja pitäen oletuksena, että jokainen maahanmuuttaja työllistyy ja että muut olot pysyvät ennallaan. Juuri työllistymisestä ja maahanmuuttajien aiheuttamien kulujen pienenemisestä puuttuu näyttö.

 

Maahanmuutto ei ole subjektiivinen oikeus eikä ihmisoikeus

On hyvä vastata myös siihen peruskysymykseen, miksi meille nettohaitalliseksi osoittautunutta humanitaarista maahanmuuttoa on syytä vastustaa. Meille tuputetulla maahanmuutolla ja kansallisen itsemääräämisoikeuden riistolla ei ole sen enempää poliittista kuin juridistakaan oikeutusta.

Missään ei ole tehty päätöstä, että Suomessa pitäisi tai saisi asua muutaman vuosikymmenen kuluttua toinen tai rakenteeltaan ja koostumukseltaan olennaisesti erilainen kansa. Sellaista päätöstä ei myöskään pidä tehdä, sillä kansallisvaltiot ovat luonnonoikeudellisesti ja kansojen itsemääräämisoikeuteen perustuen muotoutuneita järjestelmiä, joiden oikeutus on niissä itsessään eikä niiden ulkopuolella, kuten EU:ssa, YK:ssa tai jossakin imaginäärisessä maailmanhallituksessa.

Väestöpyramidien lommoista pitää edetä yli muilla kuin väestöjen vaihtoon tähtäävillä tekosyillä.

Itsenäisten valtioiden kansalaisten ei tule olla myöskään huonojen säädösten eikä sopimusten vankeja. Kansanedustuslaitoksen tehtävä on lakien säätäminen eikä niiden orjallinen noudattaminen, muualta saneltujen päätösten toimeenpaneminen, hyrräoravana pyöriminen eikä kyvyttömien poliitikkojen säilytysvarikkona toimiminen. Tämä merkitsee, että huonot lait olisi kumottava ja epäedulliset sopimukset irtisanottava, ainakin sikäli kuin valtiot todella ovat suvereeneja.

 

Mitä asialle voi tehdä? 

Mikään valtio ei ole entisensä, jos sen väestö vaihdetaan. Me perusuomalaiset vastustamme avoimesti ja poliittisesti sellaisia sopimuksia ja sitoumuksia, jotka ovat haitallisia Suomelle ja suomalaisille. Tämä on poliittinen linjanveto, ja kansalaisvaikuttaminen tapahtuu poliittisessa prosessissa meidän kauttamme.

Asiaan voi vaikuttaa myös allekirjoittamalla aloitteen GCM-sopimuksen mitätöimiseksi. Se tapahtuu tästä.

Juuri nyt asiaan voi puuttua äänestämällä meitä Perussuomalaisia, sillä me voimme vaikuttaa sopimuksen mitätöimiseen poliittisesti. Tähän myös oikeuskanslerin päätös antaa mahdollisuuden.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi viime vuoden joulukuussa ratkaisun, jonka mukaan GCM on ”ennemminkin oikeudellisesti sitomattomiin yhteistyöpöytäkirjoihin rinnastuva eikä perustuslain 93 ja 94 §:ssä tarkoitettu valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite”. 

Oikeuskanslerin ratkaisu varmentaa siis sen, että GCM ei sido Suomea, eikä hallituksen ole pakko laittaa sitä täytäntöön miltään osin. GCM:ään ei siis voida toistaiseksi vedota lainsäädännöllisiä velvoitteita Suomelle asettavana asiakirjana, ja Suomen hallitus voi myös poliittisesti irtautua koko asiakirjasta. 

Ainakin niin kauan, kuin sopimus vielä on poliittinen. 

Poliittisen linjaukseni mukaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen Suomeen pitää kokonaan lopettaa, ja laittomista rajanylityksistä pitää määrätä vankeustuomio. Esimerkkiä näyttää Viro, joka langetti juuri kolmelle väärennetyillä matkustusasiakirjoilla rajan ylittäneille nigerialaiselle kuuden kuukauden vankeustuomion ja viiden vuoden maahantulokiellon. Asiasta kertoi Postimees (katso myös video).

 

Jukka Hankamäki

FT, VTT

Projektitutkija Suomen Perustassa

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki

 

 

Aiempia kirjoituksiani aiheesta:

Tapahtuneiden tosiasioiden edessä

Miksi GCM pitää hylätä? 

Mikä GCM? – Vähemmän on enemmän myös maahanmuuttopolitiikassa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Jaahas, ei taaskaan yhtään kommenttia.

Vaikeneminen on myöntymisen merkki. :D

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut