Jukka Hankamäki Osaa ja uskaltaa.

Vuokrien hintasääntely takaisin lakiin

Puhuin viime torstaina 21.2.2019 Radio Vapaassa Helsingissä asuntopolitiikasta. Esitin muun muassa, että asumisen hintakuplan hillitsemiseksi olisi vuokrien hintasääntely palautettava huoneenvuokralakiin. Kun hintasääntely 1990-luvulla poistettiin, vuokrien hinnat lähtivät räjähdysmäiseen nousuun, joka on jatkunut myös taloustaantumien yli, sillä silloin vuokralle hakeutuminen yleensä kasvaa.

Hintasääntelyn poistaminen oli epäviisasta, koska sijoittajat alkoivat nähdä asuntojen parvekkeilla ja takapihoilla sammioittain kultaa. Nykyisin omistusasunnot maksavat kuin aurinkokunta, ja omistusasuminen on karkaamassa palkansaajien ulottuvilta. Suomen pääkaupunkiseudun hintataso poikkeaa myös muista metropoleista, kun Berliinistäkin voi ostaa tai vuokrata asunnon noin puolella Helsingin kustannuksista. Espanjan aurinkorannoillahan kupla puhkesi jo 2008 alkaneeseen lamaan.

Asuntopolitiikkaa käsittelevän lähetyksen voi katsella YouTube-videona tästä. Kanssani studiossa on Marko Ekqvist.

Pari päivää radiolähetyksemme jälkeen Iltalehteen ilmestyi Vuokraturvan ja Myyntiturvan kokosivun mainos, jossa kiiteltiin vuokrien hintasääntelyn poistamista. Viikonlopun numerossa olleen mainoksen mukaan juuri vuokrasääntelyn poistaminen mahdollisti sen, että Vuokraturvan tapaiset keinottelijat päätyivät alalle ja tekivät asuntoriistosta teollisuudenlajin. Ilmoituksessa kehutaan, että Vuokraturvan vuonna 2005 julkaisema ilmoitus ”oli lähtölaukaus asuntosijoittamisen suosion hurjalle kasvulle”.

Tekstissä toisaalta paljastavasti varoitellaan myös sijoittamisriskeistä ja tunnustetaan, että ”[a]jatus asuntosijoittamisen riskittömyydestä on kuitenkin vaarallisella tavalla virheellinen”. Muotoilu muistuttaa radiolähetyksessä lukemaani katkelmaa vaalikirjastani Kuinka Suomi korjataan?, jossa sanon, että ”tämä kuvitelma on virheellinen ja vaarallinen” (s. 22).

Vuokraturvan kaltaiset yritykset ovat ottaneet kaiken irti pääkaupunkiseudun asuntojen markkinavääristymästä, jossa kysyntää riittää mutta tarjontaa ei. Jo nimi ”Vuokraturva” sisältää ajatuksen, että ilman kyseistä firmaa asuntomarkkinoiden osapuolet olisivat muka suuressa vaarassa. Näin keinottelijayritykset koettavat luoda hysteriaa markkinoille.

Uhkakuvia lietsomalla välitysyritykset haalivat haltuunsa yksityisten tahojen asuntoja tehdäkseen bisnestä vieraalla varallisuudella, jota ne eivät edes itse omista. Ne läpivalaisevat vuokralaisten elämäntapa-, tulo-, perhe- ja pankkitietoja sekä käyttävät suurta valtaa valikoidessaan luotettavina pidettyjä vuokralaisia ja jakaessaan ihmisiä ryhmiin perusteilla, jotka ovat niiden itsensä tekaisemia. Tämä on väärin myös vuokranantajia kohtaan, jotka ovat itse kykeneviä päättämään omaisuutensa hoidosta.

Vuokrien hintasääntelyn palauttaminen lakiin ei merkitsisi, että vuokranantajat jäisivät vaille rakkaita rahojaan. Se merkitsisi vain kiskontahuippujen leikkautumista. Vuokratason kohtuullistaminen olisi myös sijoittajien etu, sillä korkea hintataso johtaa asukkaiden jatkuvaan vaihtumiseen ja sijoitusasuntojen kuplaantumiseen. Mitä nopeammin kupla puhkaistaan, sitä parempi myös velallisille ja pankeille.

Kupla syntyy nimenomaan silloin, kun kysynnän ja tarjonnan kesken vallitsee epätasapaino, joka ei itsestään oikene. Kuplaantumista ehkäisee tällöin regulaatio. Asuminen puolestaan on perustarve, jota ei koskaan saisi jättää pelkän markkinamekanismin varaan.

Vuokrien hintasääntely on ainoa keino hillitä myös asumistukien kasvua ja tulonsiirtoja veronmaksajilta vuokralaisten kautta asuntosijoittajille. Asumiseen suunnattuja tukia ei ole koskaan nostettu etupainotteisesti, vaan vasta parin vuoden viiveellä jälkikäteen, kun vuokrat ovat kivunneet edellä. Niinpä syy asumistukimenojen kasvuun tai korkeisiin vuokriin ei ole asumistuki. Mikäli syynä nähtäisiin asumistuki, ongelmaa purettaisiin väärästä päästä. Vuokraturvan kuppauksen kohde on ollut sosiaaliturva.

Vuokrien hintasääntelyn palauttaminen lakiin on toinen lakialoitteeni, jos minut valitaan Arkadianmäelle kansaa edustamaan (se ensimmäinenhän on lakialoite kansalaisten viestinnällisistä oikeuksista). Ruotsissa ongelmaksi koettu pimeä vuokranmaksu ja harmaat markkinat voitaisiin välttää Suomessa, mikäli hämärää vuokrankantoa varten perustettaisiin nykyään niin muodikas ilmiantopalvelu, joka jo pelkällä olemassaolollaan eliminoisi osan väärinkäytöksistä.

Vuokra-asuntojen katoaminen markkinoilta ei olisi sääntelyn seurauksena todennäköistä, sillä asuntoja ei voida käyttää muuhun kuin asumiseen, ja nykyisin monet sosiaalisin perustein toimivat ARA-vuokranantajatahot, kuten SATO ja Kojamo (Lumo, VVO) ovat kiskoneet asunnoista jopa enemmän kuin niin sanotuilla vapailla markkinoilla sekä tahkonneet kymmenien miljoonien liikevoittoja.

Lisärakentamista puolestaan tulee edistää julkisen vallan koordinaatiolla, eli kaavoittamalla, purkamalla rakennusliikkeiden kartelleja ja rakentamismääräyksiä, saattamalla alalle lisää kilpailua ja kutsumalla rahoittajat, rakennuttajat, rakentajat ja asukkaat saman pöydän ääreen kokonaisten rakentamisohjelmien perustamiseksi kasvukeskuksiin.

Olen luonnollisesti puhunut myös omistusasumisen puolesta ja vaatinut asumisoikeuslainsäädännön korjaamista niin, ettei ASO-asukkaita pakotettaisi maksamaan talojaan moneen kertaan. Ne, joita asumisasiat kiinnostavat, voivat lukea tarkemmat perusteluni teokseni Kuinka Suomi korjataan? Arvopohja ja kokonaisvaltainen ratkaisu luvusta 3 (s. 19–29).

 

Jukka Hankamäki

FT, VTT

Projektitutkija Suomen Perustassa

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

90-luvun alun lama oli niin syvä, että jopa vuokrataso aleni Helsingin kantakaupungissa. Tiedän sen omasta kokemuksesta, koska asuin silloin ulkomailla ja pidin vuokrattuna omistamaamme asuntoa Etu-Töölössä. Keväällä 1990 asunnosta sai miltei kaksinkertaisen vuokran verrattuna vuoden 1993 syksyyn.

Vuokrasäännöstelyyn palaaminen toisi tullessaan samanlaisen vuokra-asuntosurkeuden kuin vallitsi ennen sen purkamista. Silloin ei vuokra-asuntoa saanut kuin "tiskin alta", suhteilla tai erilaisilla ylimääräisillä palveluilla. On paljon parempi, että elämme tuossakin asiassa markkinataloudessa. Asunnon saa jokainen, joka pystyy vuokran maksamaan ja niitä on aina tarjolla. Maksukyvyn puitteissa pitää sitten tinkiä laadusta, koosta ja sijainnista, mutta asunto löytyy.

Vuokrasäännöstelyyn palaaminen hyödyttäisi vain niitä, jotka jo nyt ovat vuokranneet asunnon. Muut eivät enää niitä juurikaan markkinoilta löytäisi. Kukaan ei kovin pitkään pyydä asunnostaan sellaista vuokraa, että se ei mene kaupaksi. Hinta asettuu aina kysynän ja tarjonnan mukaan eikä säännöstely tuo markkinoille yhtään uutta vuokra-asuntoa. Päinvastoin, se kadottaa ne pois.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Juha, tässä asiassa näkemyksemme poikkeavat.

Yhtään asuntoa ei sääntelyn tuloksena varmasti purettaisi. Asuntoja kannattaa pitää vuokralla, vaikka vuokrien hintataso olisi kohtuullinenkin (nythän se ei ole).

Asunnot eivät reglaation tuloksena katoaisi mihinkään, mutta osa vuokra-asuntokäytössä olevista voisi palata jälleen omistusasunnoiksi, mikä helpottaisi myös omistusasumista.

Usein viitattu kysynnän ja tarjonnan laki ei ole oikeudenmukainen, vaan se on viidakon laki. Koska asuminen on perustarve, sitä ei pidä jättää pelkän markkinamekanismin varaan varsinkaan tilanteessa, jossa markkinat ovat pysyvästi vääristyneet.

Myös pieni- ja keskituloisten ihmisten on pystyttävä asumaan Helsingissä ilman, että lähes koko palkka kiskotaan keinottelijoille, joiden määrä on lisääntynyt kansainvälisten asuntorahastojen alettua haalia vuokra-asuntoja markkinoilta rahan kiilto silmissään.

Vuokrasääntelyn palauttamista puoltaa erityisesti asumistuen vähentämistarve. Tukea leikattaessa ongelmaa purettaisiin väärästä päästä, sillä vuokralaisilla ei ole nykyisin mitään keinoja saada vuokria laskemaan, vaikka tukia alennettaisiin.

Kaikki valta asiassa on lainsäädännöllisin keinoin luovutettu vuokranantajien ja keinottelufirmojen käsiin, kun myös irtisanomisperusteet poistettiin lainmuutoksen yhteydessä 1990-luvulla. Niinpä pidän vuokrien hintasääntelyn palauttamista tärkeänä, joskin poliittisesti vaikeana asiana, josta ei puhuta, sillä kuplan puhkaisemisella olisi tietenkin dramaattiset vaikutukset kiinteistöjen arvonnousuun, mikä puolestaan hermoustuttaisi kuplan luomiseen syylliset pankit.

Kuten kirjassani totean, ongelman yksi alkujuuri on rahoituslaitoksessa, kun pankit ovat luotottaneet tiskeillä luomallaan löysällä rahalla asuntobisnestä, ja sijoittajat ovat investoineet nähden vuokralaisissa loputtoman riiston kohteen. Näin on päädytty testaamaan, paljonko vuokralaisten kärsivällisyys ja kukkaro venyvät.

Ongelman toinen alkujuuri on vuokrien hintasääntelyn poistaminen, joka mahdollisti pohjattoman kiskonnan tukalassa markkinatilanteessa.

Metropolisoituminen ja suuri muutto kaupunkeihin ovat kuitenkin tosiasioita, ja asumisen hinta pitää saada kohtuulliselle ja järkevälle tasolle. Tässä sääntely on myös moraalisesti kestävä keino.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Eihän kyse ole asuntojen katoamisesta tai purkamisesta. Toteat itsekin että kaupungistuminen on tosiasia. Jos vuokra-asuntojen määrän kasvu loppuu, tai edes hidastuu, vääristyy markkina todella nopeasti. Minkä verran arvioit että harmaan vuokramarkkinan vuoksi jäisi saamatta vuokratuotoista veroa?

Olet hakoteillä korkeiden vuokrien juurisyiden suhteen korkeaa vuokratasoa ylläpitävät vähäinen tarjonta yhdessä vuokralaisten päätöksentekoa vääristävän asumistukijärjestelmän kanssa. Asumistukea saavalla ei ole juurikaan syytä koittaa löytää edullisempaa asuntoa.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki Vastaus kommenttiin #4

Max,

Kuten jo totesin, harmaata vuokrankantoa voitaisiin tehokkaasti eliminoida vaikkapa netin kautta ylläpidettävällä ilmiantopalvelulla, jollaista ei vielä 1990-luvun alussa ollut.

Oma näkemykseni on, että valtio alkaisi säästää huomattavia summia asumistukimenoissa, jos vuokrien hintasääntely palautettaisiin - varmastikin paljon enemmän kuin menettäisi tuon sinänsä marginaalisen pimeän vuokrankannon vuoksi. Sitä paitsi hämärässä vuokranperimisessä olisi kyseessä verorikos, johon en arvelisi monenkaan ryhtyvän.

Mitä tulee markkinatilanteeseen (asuntoja on kysyntään nähden liian vähän) sen totesinkin jo tekstissäni, joten perustilanne on minulle kyllä hyvin tiedossa.

Siksi käsittelinkin asian markkinamekanistista puolta ja esitin ratkaisuksi sääntelyä.

Käsityksesi, että asumistuki pitäisi yllä korkeita vuokria, on virheellinen, koska - kuten jo totesin - asumistukia ei ole nostettu etupainotteisesti ja koska vuokralaisilla ei ole mitään mahdollisuuksia neuvotella vuokria alaspäin, kun irtisanomisperusteetkin on madallettu olemattomiin.

Näytät tunnustavan itsekin, mihin asumistukien leikkaaminen johtaisi todetessasi, että "asumistukea saavalla ei ole juurikaan syytä koittaa löytää edullisempaa asuntoa".

Seuraus olisi siis lähtö asunnosta, mikä ei ole toivottavaa, kun asuminen on perustarve, pääkaupunkiseudullakin täytyy voida asua, ja asunto on myös työssäkäynnin ehto, niin kuin jatkuva työssä käynti näyttää olevan asumisen ehto.

Ottaen huomioon, että olet ilmaissut erimielisyyttä kaikkeen muuhunkin, mitä täällä kirjoitan, ei erimielisyytesi nytkään hämmästytä.

Mutta se hämmästyttää, että vasemmiston asialla perinteisesti esiintyvää ei nyt kiinnostakaan pieni- ja keskituloisten, vähävaraisten tai asunnottomien asioiden ajaminen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #9

Erimielisyyteni kirjoittamaasi ei liity henkilöösi, vaan siihen mitä esität. En vain osaa pitää keskusjohtoista suunnitelmataloutta hyvänä mallina. Mitä vasemmiston asialla perinteisesti esiintymiseen tulee, en osaa sitä itse arvioida. Niinhän se on, jos se siltä näyttää. Jos kaikenlainen vapaus ja yksilölähtöisyys on vasemmiston asialla olemista, niin kai minä sitten olen vasemmiston asialla.

Asumistukeen liittyvällä kommentillani tarkoitin ettei vuokralaisen taloudellinen tilanne käytännössä parane vaikka muuttaisi edullisempaan asuntoon. Niinpä asumistuen saajalla ei ole juuri motiivia hakea edullisempaa asuntoa, vaan ennemminkin mahdollisimman suurta ja keskeisellä sijainnilla olevaa, joka kuitenkin mahtuu asumistuen maksimiin. Kommentoin siis nykytilannetta.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen Vastaus kommenttiin #13

Asumistukea ei makseta vuosikausia ylihintaiseen asuntoon.Neliöillä ei ole mitään merkitystä ,ainoa mikä määrää on vuokra.KELA antaa 3kk.aikaa vaihtaa HALVEMPAAN asuntoon,mikään toimeentulotuki ei maksele vuokria vuodesta toiseen.

Toimeentulotuessa asumistuki on tuloa,ja asumistuki lasketaan bruttotulojen mukaan.

Moni jääkin koditta,kun tulee es.tilanne että lapset lentävät pesästä ja asunnon vuokra on liian suuri yksinäiselle ihmiselle.Siihen vielä se ettei kunta tai kaupunki edes tarjoa halvempaa asuntoa vaikka ihminen sitä hakee vuosien ajan.Älä nyt kuvittele että niitä asuntoja otetaan tuosta vaan.Taidat kuvitella että kela tai sosiaalitoimisto elättää ihmiset automaattisesti.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #20

Näytät lukeneen kommenttiini asioita, josta en ole mitään kirjoittanut. Minähän nimenomaan totesin ettei neliöillä ole väliä, joten niitä kannattaa haalia niin paljon kuin maksimitukisummaan mahtuu. En minä kuvittele minkään tulevan automaattisesti. Kaikkia harkinnanvaraisia tukia täytyy osata hakea. On sitten eri keskustelu, pitäisikö niin olla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuten mainitsit vanhat asunnot eivät varsinaisesti katoaisi, mutta vuokra-asuntojen uustuotannon kannattavuus romahtaisi ja rahat ohjautuisivat toisaalle. Vanhat asunnot ilmestyisivät myyntiin omistusasuntomarkkinoille ja vaikka myyntiajat olisivat pitkiä, niin moni omistaja mieluiten realisoisi ne rahaksi kuin sitoisi ne määrittelemättömän pitkäksi ajaksi huonotuottoiseen vuokrausbisnekseen samalla, kun tietää kiinteistökustannusten nousevan vuosi vuodelta.

En tiedä oletko elänyt tiedostavana aikuisena kansalaisena niitä vuokrasäännöstelyaikoja. Minä olen ja silloin helsinkiläisenä koin mitä se tarkoitti. Vuokra-asuntoja ei yksinkertaisesti ollut lainkaan saatavilla. Niitä pystyi juuri ja juuri saamaan työsuhdeasunnoiksi vuokrattuina tai sitten maksamalla vuokrat ainakin osittain mustana. Nuorille naisille esitettiin sitten aivan muunlaisia sopimuksia sen säännöstellyn vuokran lisäksi. Nuorimmatkin henkilöt ja pariskunnat suorastaan pakotettiin velkavankeuteen, kun asunnon ostaminen oli ainoa keino.

Joten voit kyllä teoretisoida kirjassasi kuinka paljon hyvänsä, mutta todellisuus on hvyin tiedossa ja muistissa. Suomessa on tuo asuntomarkkinaongelma olemassa lähinnä siitä syystä, että meillä on koko sodan jälkeisen ajan vallinnut valtava muuttoliike. Vastaavaa ei ole Keski-Euroopassa. Esimerkiksi Saksassa normikansalainen asuu koko ikänsä 50 kilometrin säteellä syntymäkodistaan eivätkä suuretkaan kaupungit samalla tavalla ime magneetin tavoin ihmisiä kuin rautaviilajauhoa, mikä on Suomessa asiain tila.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki Vastaus kommenttiin #5

Juha,

Muistan kyllä tuon 1980-luvun tilanteen kuin eilisen päivän, sillä olin silloin itsekin muuttamassa Helsinkiin.

Koska yhtään asuntoa ei sääntelyn vuoksi purettaisi, on selvää, että asuntokanta pysyisi ennallaan ja osa vuokra-asunnoista voisi palata takaisin omistusasunnoiksi, mikä hyödyttäisi asumaan tulevaa asunnon ostajaa.

Tappiota kärsisivät arvon laskusta lähinnä kiinteistösijoittajat, jotka ovat haalineet asuntoja investointikohteiksi, ja pankit, jotka ovat vastuuttomasti rahoittaneet heitä.

Sen sijaan omassa asunnossa asuvia tilanne ei koettelisi, mikäli he eivät päätyisi jostakin syystä realisoiman asuntoaan. 1990-luvulla asunnon ostaneet saisivat edelleen sijoitukselleen hyvän koron, vaikka hinnat putoaisivat nykyisestä puoleen.

Tilanne on epäterve, kun asuntojen hinnat ovat (osittain juuri katottoman vuokrabisneksen) vuoksi 4-6-kertaistuneet Helsingissä.

Kun hinnannousu ylittää elinkustannusindeksin ja palkankorotukset, syntyy väistämättä kupla, sillä asunnon ostajien pitäisi pystyä nuo asunnot maksamaan.

Tilannetta ovat vääristäneet tasaerälainat, joiden kautta piiloinflaatio on siirretty lopusta venyviin lainoihin.

Ihmisten maksukyvyttömyys ei siten näy vuosi- ja kuukausitilastoissa, vaikka lainojen maksusta ei tule loppua. Kyseessä on siis selkeästi kupla, jonka on väistämättä puhjettava, sillä markkinoilla on aina löydyttävä joku, joka maksaa laskut loppuun. Kuplan puhjettua se on todennäköisesti veronmaksaja, joka maksaa myös pankkien luottotappiot.

On kymmeniä talousteoreettisia syitä siihen, miksi vuokrien hintasääntely olisi palautettava lakiin, jotta Suomeen ei syntyisi nykyistä pahempaa subprime-kriisiä ja jotta tilanne saataisiin ajoissa korjattua. Jos kupla puhkaistaan ajoissa, vahinkoa syntyy vähemmän kuin oltaessa myöhässä.

On totta, että Suomen tilanne poikkeaa Saksan tilanteesta sikäli, että meillä suuri muutto on ajoittunut myöhemmäksi, mutta se on käynnissä myös Saksassa maahanmuuton muodossa.

Vuokrien hintasääntelyn lisäksi ehdotan tietenkin myös (vihreistä poiketen) kiinteistöveron alentamista ja yleisten asuinkulujen alentamista (kirjani s. 28).

Katson, että sinänsä tavoiteltavaa omistusasumista vuokrien hintasääntely edistäisi, kun asuntojen hintojen nousu leikkautuisi, ja omistusasunnot tulisivat jälleen palkansaajien ulottuville.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Eikö ARA-asuntojen markkinavuokraa korkeampi hintataso ole merkki sääntelyn epäonnistumisesta ja keskusjohtoisen hinnoittelun toimimattomuudesta?

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Max, kiitos ihanasta kysymyksestä.

ARA-asunnoista kannettava korkea vuokra on seuraus yhtiöiden alkamisesta toimia pelkästään liiketaloudellisin perustein sitä mukaa kuin ne ovat rekisteröityneet pörssin julkisiksi osakeyhtiöiksi (SATO oyj, Kojamo oyj).

Korkeassa vuokrankannossa ei ole siten kyse sääntelyn epäonnistuneisuudesta sinänsä vaan epäonnistumisesta pitämään sosiaalista asuntotuotantoa harjoittaneet yhtiöt valtion ja julkisen vallan kontrollissa.

Kirjoitin asiasta tarkemmin kirjani "Kuinka Suomi korjataan?" sivuilla 24-26.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

ARA-asunnoista kannettavan korkean vuokran mahdollistaa vuokrasääntelyssä määritelty "omakustannusperiaate". Noissahan kaipaamaasi vuokrasääntelyä on toteutettu sitten vuoden 1949. Saman toimijan vapaarahoitteisten ja ARA-rajoitteista vapautuneiden asuntojen vuokrat eivät kuulu millään tavoin ARA-asuntojen vuokrien arviointiin mukaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Koskien asumistukea tekee mieli vielä kaikkeen edellä kirjoittamaani lisätä, että siinä on yksi perusesimerkki kuinka valtion sössiminen markkinoilla aiheuttaa ongelmia. Asumistuki jos mikä on vuokria korottava järjestely ja silloin tuesta saadut rahat menevät suoraan vuokraajan taskuun ilman, että sellaiselle korotukselle olisi kustannusperusteisia syitä.

Asumistuen poistaminen tervehdyttäisi markkinat ja alentaisi vuokratasoa. Vuokraajien etuna olisi edelleenkin saada asunnot vuokratuiksi, mutta vuokranmaksukyky olisi markkinoilla olennaisesti heikompi. Tuon nyt vallitsevan ylimääräisen vuokranmaksykyvyn kustantavat omistusasunnoissa asuvat valtion kautta.

Kun moinen hirviö on vuokra-asuntomarkkinoille rakennettu, se pitää kuitenkin purkaa samalla tavalla taidokkaasti kuin laukeamaton pommi tai maamiina puretaan. Pala palalta ja kärsivällisyyttä sekä asiantuntemusta noudattaen. Kunnes eräänä päivänä osaset voi nakata kaatopaikalle.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Sen kustantavat NE VUOKRALAISET ihan itse,jotka maksavat vuokransa ilman tukia.Luuleko hra Kuikka ettei suomessa asu vuokralla kuin hallituksen "pakolaiset" tai suomalaiset tempputyöllistetyt.Vuokralainen ei saa mitään verohelpotuksia.Nämä vuokralaiset maksavat valtionkautta asumistuet ja toimeentulotuet ilman sitä verottajan omakotiasujille suomaa verovähennysoikeutta.

Omakotiasuja saa kotitalousvähennykset kaikista remonteistaan,niitä ei osakas saa,eikä tietenkään vuokralainen,joka ne kaikki remontit maksaa vuokrassaan.Niinhän se sipiläkin olisi maksattanut veronmaksajilla talonsa remontin..

Näiden vuokra-asuntojen remontit jne.maksatetaan vuokralaisilla.Vanhat luukut joille ei tehdä mitään vuokrataan ylihintaan,ja uusia rakennetaan hyvä veli verkoston tarpeisiin sikahintaisine vuokrineen ympäri suomen.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

"Vuokraturvan kaltaiset yritykset ovat ottaneet kaiken irti pääkaupunkiseudun asuntojen markkinavääristymästä, jossa kysyntää riittää mutta tarjontaa ei. Jo nimi ”Vuokraturva” sisältää ajatuksen, että ilman kyseistä firmaa asuntomarkkinoiden osapuolet olisivat muka suuressa vaarassa. Näin keinottelijayritykset koettavat luoda hysteriaa markkinoille."

Kerran Vuokraturvan kautta asunnon vuokranneena, en suosittele.

Välittäjä oli häikäilemätön peluri. Asunnon esittely tehtiin pimeän aikaan, eikä näytetty epäkohtia. Asunnon vuokraus piti päättää puhelimessa tehdystä tarjouksesta. Koska kyselijöitä oli useampia, niin olin vain iloinen, että juuri minut valittiin. Asunnossa oli iso piha, jonka tarvitsin nelijalkaisilleni.

Asunto oli sillä hetkellä asuttu, enkä epäkohtia tullut kysyneeksi (oma vika), paikat näyttivät jotakuinkin ok!

Vasta asumaan mentyäni havaitsin, että asunto on huonosti hoidettu, täynnä omistajansa (omistaja asuu Saksassa) vanhaa tavaraa, hellauuni vanha ja hitaasti toimiva, likainen, pihalla ruostunut kaasugrilli, hajonnut pöytä ja tuolit jne.

Tein pikimmiten reklamaation Vuokraturvaan ja olin yhteydessä Kuluttajasuojaan.

Koska vuokrasuhde oli määräaikainen (1 v.) yritin sinnitellä, sillä vuokrasopimuksessa ei mainittu määräajan keskeyttämisen seurausta.

Kun kyselin sitä Vuokraturvasta, sain useita erilaisia vastauksia. Eräs vastaus oli, että vuokranantaja voi periä vuokraa kaikilta niiltä kuukausilta, jotka jäisivät auki.

'Vuokraturva' on vaarallinen ilmaus. Itse koin lähinnä turvattomuutta ja menetin rahaa.

Tähän liitän vielä Vuokralaisten Keskusliiton, jonka pitäisi huolehtia vuokralaisten oikeuksista, mutta käytännössä siellä touhuavat isot vuokranantajat, jotka määrittävät tahdin.

Tämän päivän Suomessa vuokralaisen asema on erittäin heikko.

Kotinsa hyvin hoitavien asukkaiden osuus on 90 %. Kuitenkin, valtakunnan päälehti HS, nostaa juttuja kauhuvuokralaisista.

Heitäkin on, mutta noilla selkeästi mustamaalataan kunnon vuokralaisia.

Amen!

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Kiitos valaisevasta esimerkistä, Mirjami!

Vuokralaisten oikeusturvaa pitäisi palautaa lakiin ottamalla koko huoneenvuokralaki uudistettavaksi.

Laista poistettiin hintasääntelyn lisäksi 1990-luvulla myös irtisanomisperusteet. Asunto-oikeudet puolestaan lakkautettiin, kun niiltä säädöspohjan puuttuessa loppuivat työt.

Asioita ei siis saa edes helposti ratkaistua, vaan niistä pitäisi ihan käräjöidä.

Vuokralaisista tehtiin siis 1990-luvun nousukaudella lainsuojattomia.

Kertomasi tapaus on hyvä esimerkki huonosta kohtelusta. Välitysfirmat pakottavat tekemään vähintään vuoden mittaisia sopimuksia ja sitovat siten ihmiset vuokranantajien vangeiksi, vaikka kiinteistöä kohtaisi jokin suuri saneeraus tai jokin muu ongelma, mikä tekee asunnoista asumiseen lähes kelvottomia.

Olet täysin oikeassa myös havainnossasi, että etenkin Sanomien päälehdet (Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat) tekevät jatkuvasti vuokralaisia halventavia juttuja, joilla kylvetään epäluottamusta markkinoille ja siten luodaan mielikuvaa, että välitysfirmoja muka tarvitaan seulomaan vuokralle pyrkiviä ihmisiä, vaikka suuri osa näistä on niin peloissaan, etteivät uskalla naulaa seinään lyödä.

Aina sanotaan, että perussuomalaisilla ei ole muka mitään muuta asiaa kuin maahanmuutto, mutta ainakin minä ajan pariakymmentä muutakin asiaa, joista yksi tärkeimmistä on juuri tämä asumisasia. Myös muut asiakohdat voi toki lukea kirjastani.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Kiitos, merci, thank you!

Kiinnitin huomioni myös tuohon, miten Hesariin ilmestyi pikimmiten Vuokraturvan ilmoitus markkinoista.

On selvä, että Hesari hyötyy nyt Myyntiturva/Vuokraturva markkinoinnista.

Ilmoituksia on paljon. Vuokralletarjonta näyttää olevan nyt Hesarin ja Vuokraturvan yhteistä. Pelottavaa.

Toivottavasti myös kaltoinkohdelluut pitävät ääntä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Hallitukset ovat kilvan ajaneet poliittista keskittämistä kaupunkeihin viemällä palvelut pois maaseututaajamista. Nyt puretaan kerrostaloja ARAn tuella maaseudulla ja veronmaksaja joutuu maksaman vanhan purkamisen sekä kohoavat asumistukimenot kaupungeissa jonne työttömät muuttavat odottamaan työpaikkoja. Eihän tässä ole mitään järkeä paitsi gryndereille ja asuntosijoittajille.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ihmiset ovat muuttaneet pois haja-asutusalueilta omasta tahdostaan ja kun väkimäärä vähenee, nimenomaan yksityisen kaupan ja palvelujen taholla on toimintoja jouduttu supistamaan. Hallituksen päätökset palveluiden alasajosta voi periaatteessa koskea vain VR:ää tai postia t.m.s. ja ne ovat sitten niitä viimeisiä asioita, jotka ovat tapahtuneet kaiken muun jälkeen.

Joten hallitusta, nykyistä tai aiempia, on ihan turha tästä syyttää. Eikä parannuskeinoksi muodostu myöskään keskustan lempilapsi hajasijoittaminen, sillä niitä hajasijoitettavia virastoja ei ole kuin ehkä tusinan verran ja paikkakuntia Hangosta Utsjoelle vaikka hurumykky. Päinvastoin, kauempaa Helsinkiin saapuvan kannalta on helpompaa, että voi kaikki virastoasiat hoitaa samalla paikkakunnalla.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Vuokrasäännöstelyn avulla 'Suomi nousuun'!

Olen vakaasti sitä mieltä, että ahneuden ylipapit Suomessa veisaavat ylistysvirttä niin kauan, kunnes tämä ylisuurten vuokrien perintämädännäisyys saadaan purettua.

Hieman huolestuttaa SDP:n johtoasema, sillä heidän talousturvaajansa Kojamo, on eräs mädättäjä.

Toinen mädättäjä, on Sato, jonka edeskäypiä ovat työnantajajärjestöt.

Suomen valtio maksaa, veronmaksajiensa rahoilla, Kela -asumistukina subventiota vuokranantajille, joilla ei ole moraalia.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257...

Oheinen puheenvuoroni on vain toistoa nykyiseen.

Rahastus tapahtuu valtiovalla suojeluksessa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Väliaikainen hintasäännöstely on erittäin hyvä pelote markkinoille, sitä pitäisi käyttää keinona kannustamaan markkinoita korjaamaan huono tapansa. Pienien markkinoiden ongelma on se, että vapailla markkinoilla voi tietyn sektorin markkinat ajautua toimimattomaan tilanteeseen.

Kirjoitin aikanaan jutun, jossa myös kannatin vuokrien hintasäännöstelyä juuri tällä perusteella.

Hintasäännöstelyä parempaa keinoa ei oikeastaan taida olla markkinoiden keskeisten sidosryhmien aktivoimiseksi. Määräaikainen hintasäännöstely ja sen purkaminen riittävien toimenpiteiden jälkeen olisi hyvä kannustin kaikille. Vuokra-asuntomarkkinoilla on nyt selvästi toimimattomista markkinoista hyötyviä merkittäviä tahoja joiden passiivisuus ylläpitää omalta osaltaan toimimattomia markkinoita.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Nythän vuokra määräytyy sen mukaan, mitä ihmiset ovat kämpästä valmiita maksamaan. Ja hinta vaihtelee samassa rakennuksessakin asunnon kunnon, kerroksen, ilmasuunnan, parvekkeellisuuden, lemmikkieläinsääntöjen ja monien muiden tekijöiden mukaan. Miten joku virkamies osaisi tuon hinnoitella asukasta itseään paremmin?

Vuokrakatto rikkoisi tasapainon lisäämällä kysyntää ja vähentämällä tarjontaa. Asuntopulaan se ei ole ratkaisu. Sensijaan se johtaisi keinotteluun muillla vuokrasopimuksen ehdoilla. Ja näitä sitten ilmiantajat Itä-Saksan malliin kavaltaisivat viranomaisille.

Ei tätä voi kannattaa.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

No mitäs Kalevi sitten ehdotat joka toimittaisi saman ilman huonoja seurauksia?
Kyllä tätä sääntelyä on kaivattu lukemattomia kertoja, mutta totta on, että asiat ovat monimutkaisia, aina!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei ole olemassa mitään taikatemppua tilanteen helpottamiseksi. Mikä tahansa markkinoita suitseva toimenpide vie tilannetta huonompaan suuntaan, joten tähän on tyytyminen. Lukuunottamatta sitä, mitä mainitsin asumistuen poistamisesta.

Voi olla, että vuokra-asuntomarkkinoilla on joitain muitakin arveluttavia ilmiöitä kuin tuo asumistuki, mutta huonotkin markkinat ovat paremmat kuin se, ettei niitä markkinoita ole lainkaan, kuten Helsingissä oli lähes tilanne 80-luvulla ennen vuokrasäännöstelyn purkamista.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Asuminen on kallista lähinnä muutamassa kasvukeskuksessa. Rakentamalla niihin lisää, lisääntyy myös tarjonta. Lisäksi voisi miettiä, mikä on toimeentulotuen vaikutus vuokratasoon.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Populismin ydintä on tarjota monisyiseen ongelmaan helpon ja yksinkertaisen näköinen ratkaisu.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Vuokrat putoaisivat kyllä jos tarjontaa olisi enemmän mutta nykyisellä keskittämisellä suuriin kaupunkeihin ja avoimilla rajoilla ei tuohon päästä koska myös poliitikot sääntelevät rakentamista ja pitävät niukkuutta yllä. En nyt näe mitä etua nykytilanteesta on kenellekään veronmaksajalle kun veroista maksetaan noin miljoonan ihmisen vuokrat.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Veroista maksetaan tällä hetkellä asumis- ja toimeentulotukina lähes miljoonan asukkaan asumiskulut.

Suurin osa menee vuokralla asuvien vuokriin, mutta nyt myös omistusunnoissa asuvien yhtiövastikkeisiin.

Yhtälö on käsittämätön, sillä yhteiskunnan raha, subventioina menee suuromistajien hyväksi ja maksetaan omistajille osinkoina.

Miten tähän on tultu?

Vallassaolleiden/olevien puolueiden asumisintressit ovat erityisen sisäsiittoisia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Se nyt on ainakin huomattu ettei kokoomus välitä säästää verovaroja, rahaa kylvetään kotimaahan ja ulkomaille jos joku vain pyytää ja jakaa pyytämättäkin. Keskusta on vielä kysymysmerkki jos pääsee Sipilästä eroon.

Käyttäjän VilleKauppinen kuva
Ville Kauppinen

Idea on hyvä - mutta esim. Tukholmassa on vuokrasääntely ja se ei ole oikein toimiva ratkaisu. Pimeä käteinen vaihtaa omistajaa ja on monia, yleisesti hyväksyttyjä, kiertoteitä.

Ilmiantopalvelukaan ei minusta ole kovin toimiva idea, ilmianna vuokranantaja joka ottaa käteistä tassuun niin ei se kyllä sinun asunnonsaantimahdollisuuksia paranna sitten yhtään.

Ongelma on enemmänkin maantieteellinen kuten monessa muussakin rannikkokaupungissa; keskustalla on vain rajallisesti laajenemissuuntaa ja loogisinta olisi nyt katsoa ylöspäin. Rakennuksiin korkeutta ja lisää tarjontaa ytimestä - sitä tarvitaan.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Perustarpeisiimme lukeutuvat ravinto, lämpö, asuminen ja vaatetus. Sivistys on tuonut mukanaan myös terveydenhoidon ym. edistyksellistä.

Yhteiskuntamme perustehtävä on luoda ja ylläpitää olosuhteita joissa kansalaisten on omatoimisesti mahdollista tyydyttää edes perustarpeet eli hankkia ravintonsa, asua lämpöisesti ja vaatettaa itsensä poislukien lapset, vähäosaiset ja vanhukset. Heistä yhteiskuntamme pitää erityisesti huolehtia.

Kannatan blogistin ajatuksia, vuokrasäännöstely leikkaisi räikeimmät ylilyönnit samantien ja palauttaisi vuokra-asuntomarkkinat ylikuumenemistilanteesta jonkinsortin normaalitilaan. Mutta samassa yhteydessä asumistuki pitää saada myös tavalla tai toisella aisoihin, se ilmeisesti nostaa vuokria kohtuuttomasti.

Muut perustarpeet, maksamme ruoastammme kaiketi saman mitä muutkin eurooppalaiset keskimäärin, ehkä pohjola-lisällä, vaatteita saa halvalla mutta lämpö eli energia - siis sähkö ja sen siirto - on muodostunut kohtuuttomaksi kustannukseksi monelle vähävaraiselle ja eläkeläiselle. Puuttumisen paikka sekin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut