Jukka Hankamäki Osaa ja uskaltaa.

Mitä ajattelen perustulosta?

Olen seurannut huvittuneena perustulosta käytyä keskustelua. Taannoin se oli punainen vaate kaikille muille puolueille, paitsi Vihreille. Perustulo miellettiin vastikkeettomaksi ja oleiluun kannustavaksi patjoille ruokinnaksi.

Sitten kävi ilmi, että itse asiassa nykyinen työttömyysturva- ja sosiaalietuusjärjestelmä sisältää niin paljon kannusteloukkuja, että juuri se ohjaa vastikkeettomaan oleiluun ja passiivisuuteen.

Pahin osatekijä nykysysteemissä on toimeentulotuki, joka leikkautuu lähes heti, jos ihmisparka saa vähäistäkin tuloa tai hänellä on ”helposti rahaksi vaihdettavaa omaisuutta”.

Tämä ohjaa ihmisiä hankkiutumaan varattomiksi kuin fakiirit ihan vain saadakseen toimeentuloa jokapäiväisiin juokseviin menoihinsa. Järjestelmä, joka kannustaa köyhyyteen ja kurjuuteen, ei tue toimeentuloa vaan haittaa sitä.

Esittelin jo teoksessani Työttömän kuolema Johdatus uuteen työyhteiskuntaan ja työn filosofiaan mallin, joka perustuu Milton Friedmanin teoksessaan Free to Choose esittelemään negatiiviseen perustulojärjestelmään.

Sen idea on, että perustulo, joka vapauttaa ihmiset arvotuotantoon (työn lisäksi myös muuhun toimintaan ja esimerkiksi opiskeluun) aktivoi ihmisiä eikä passivoi nykyjärjestelmän tavoin.

Tässä muodossa perustulo ei olisi mikään vastikkeettomuuteen ohjaava järjestelmä vaan järjestelmä, joka vapauttaisi ihmiset tuottamaan hyötyä itselleen ja vastiketta yhteiskunnalle.

Nyt, kun perustulokokeilu on maalissa ja Kelan sosiaalipoliitikot ovat saaneet haudotuksi tulokset, on kiintoisaa, että tutkimusprofessori Olli Kangas pitää mahdollisena nimenomaan negatiiviseen tuloveroon perustuvaa järjestelmää!

Se on perusidealtaan samanlainen kuin malli, jonka suuntaviivat esittelin jo vuonna 2005 Yliopistopainon julkaisemassa kirjassani ja jota olen edelleen täsmentänyt kolmanteen painokseen 2015 mennessä.

Ennen hätäisten johtopäätösten tekoa suosittelen perehtymään ehdotukseeni yksityiskohtaisesti; se sisältää nimittäin progressiivisen veromallin, jossa tarkoin asemoidut leikkurit takaavat, ettei perustuloa päätyisi vuorineuvoksille eikä Westendin kotirouville, jotka olisivat oikeutettuja perustuloon Osmo Soinivaaran (vihr.) nyt jo historiallisen kuuluisassa mallissa.

Oman mallini kautta ei kylvettäisi rahaa entistä enempää, mutta rahan kohde vaihtuisi. Ansiosidonnaista päivärahaa saavan hammaslääkärin toimettomuus ei ole yhteiskunnalle sen arvokkaampaa kuin työmarkkinatuella sinnittelevän työttömän. Myös ansiosidonnaisista etuuksista suurimman osan maksaa valtio. Perustulolla korvattaisiin korkeat työttömyysetuudet.

En kannata töiden teettämistä työttömyysetuuksilla, mutta minimipalkkasäädösten vuoksi se ei olisi mahdollistakaan. Toisaalta en myöskään tue järjestelmää, joka estää kaiken toiminnan ja velvoittaa olemaan passiivisena palkkioksi sosiaaliturvasta. Niinpä toimintaan kannustava ideani on perusteltu.

Perussuomalaiset väläyttivät yleistukea uudessa talous- ja sosiaalipoliittisessa ohjelmassaan. Tämäkin idea on perimmältään samanlainen kuin sosiaalietuuksien tilkkutäkin korvaava järjestelmä, jonka esittelin kirjassani.

Useiden medioiden ehdokkaille suuntaamissa vaalikonekyselyissä on tiedusteltu harhaanjohtavasti ”vastikkeettoman kansalaispalkan” kannatusta. Kysymys sisältää ennakko-oletuksen, että jokin muu kuin nykyinen perusturvajärjestelmä olisi vastikkeeton. Kuten jo totesin, nykyinen perusturvajärjestelmä on taatusti vastikkeeton, sillä se suorastaan kieltää kaiken toiminnan ja rankaisee siitä.

Yhteiskuntatieteilijänä teenkin tarkan eron sen välillä, milloin perusturvajärjestelmä olisi ”kansalaispalkka”, suora perustulo, käänteisen tuloveron kaltainen perustulo tai sitä vastaava ”yleistuki”. Myös muiden olisi syytä nämä erot huomata, sillä kyse on usein jopa vastakohdista.

Keneltäkään tuskin on voinut jäädä huomaamatta, että kuilun reunalla sinnittelevä Keskusta koettaa kohottaa kannatustaan nostamalla takuueläkettä ja puhumalla perustulon puolesta. Vaikuttaa siltä, että kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tulossa peruskiveksi.

Ideani suosion kasvuun on myös syy: negatiivinen tulovero on mahdollista toteuttaa reaaliaikaisen tulorekisterin ansiosta.

Pari huomautusta loppuun.

Ensinnäkin, olisi tavattoman helppoa nostaa takuueläkettä satasella, koska se ei toisi mitään lovea valtion menoihin. Tätä kannatan perussuomalaisena voimakkaasti. Nykyisinhän pientä eläkettä saavat joutuvat turvautumaan asumistukeen ja toimeentulotukeen, eli menot valtiolle ovat lähes samat mutta byrokratia moninkertaista.

Toiseksi, usein valitetaan asumistukien korkeutta ja väitetään, että asumistuet ohjaavat vuokria nousuun. Fakta: asumistukia ei ole koskaan nostettu etupainotteisesti, vaan vuokria on korotettu edellä, jolloin asumisen tukia on jouduttu nostamaan parin vuoden viiveellä perässä. Syy: vuokrien hintasääntely puuttuu, ja neuvotteluvaraa tason alentamiseksi ei ole. Näin ollen ainoa keino alentaa asumistukimenoja olisi vuokrien hintasääntelyn palauttaminen. Sen sijaan asumistukia alennettaessa ongelmaa purettaisiin väärästä päästä.

 

Jukka Hankamäki

FT, VTT

Filosofi, sosiaalipsykologi

Projektitutkija Suomen Perustassa

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki

 

Kirjallisuus

Friedman, Milton ja Rose Friedman, Free to Choose – A Personal Statement. New York: Harcourt, 1980.

Hankamäki, Jukka, Työttömän kuolema – Johdatus uuteen työyhteiskuntaan ja työn filosofiaan. 3. painos, alkut. 2005, Yliopistopaino. Norderstedt: Books on Demand, 2015.

Soininvaara, Osmo, Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi. Helsinki: WSOY, 1994. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Ruokkii entisestään yleistä velttoutta. Mutta, jos jyvät erotettaisi akanoista, eli työkykyiset jätettäisi tämän automatisoidun paapomisen ulkopuolelle, niin silloin se palvelisi niin saajaa kuin tätä järjestelmääkin.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"Ensinnäkin, olisi tavattoman helppoa nostaa takuueläkettä satasella, koska se ei toisi mitään lovea valtion menoihin. Tätä kannatan perussuomalaisena voimakkaasti."

Tämän Keskusta on vaaliohjelmassaan luvannut tekevänsä. Se on lupaus korotuksesta, joka vähentää muita tukia vastaavalla summalla. Sitä en tiedä väheneekö siinä byrokratia. Saajalle se on kuitenkin ihan sama sai tai ei. Tulotaso pysyy ennallaan, eikä vaikutuksia valtion kokonaismenoihin ole. Tuota ihmettelen, miksi ilmoittaudut niin voimakkaasti Keskustan silmänkääntötempun kannattajaksi.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Sillä satasen eläkkeen korotuksella ei ole muille mitään merkitystä kuin maatalojen emännille, joiden ei tarvitse pyytää apua enää muilta luukuilta, mutta ne, jotka saavat myös muita tulonsiirtoja, eli juurikin ne, jotka eniten tätä korotusta kaipaisivat, heille se korotus on +-0, sillä se menee täysimääräisenä muista etuuksista pois. Eli vain siinä olet oikeassa, että yhteikunalle se olisi myös nollasummapeliä. Joten ei kannata röyhistellä rintaa, sillä ainakin jotkut meistä ovat hereillä ja näkevät tämän huijauksen läpi.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Näin juuri!

Nykyinen passivoiva perustulomalli on muutettava oikeaksi perustulomalliksi.

Kokeiluja on syytä jatkaa kunnes toimiva/tyydyttävä malli löytyy.

Kuten jo päättyneen kokeilun alustavassa raportissa todettiin, työttömyysbyrokratian poistaminen johti hyvinvoinnin kohenemiseen. Jo tämäkin on merkittävä vaikutus, jota ei ole syytä vähätellä.

Lisäksi perustulo vapauttaa ihmisten henkistä potentiaalia, joka lisää tuottavuutta sekä rahataloudessa että sen ulkopuolella.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Voin myös hieman auttaa perustulon rahoituksessa:

Maksetaan perustulo kaikille kansalaisille avattaville keskuspankkitileille, jolloin valtion ei tarvitse maksaa korkoa niille luodusta rahasta.

Mikäli perustulo maksetaan liikepankkeihin se päätyy niiden ylijäämäreserveihin, joista valtio joutuu maksamaan korkoa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut