Jukka Hankamäki Osaa ja uskaltaa.

Perussuomalaisten talous- ja sosiaalipoliittinen ohjelma julkaistu

Perussuomalaiset julkaisivat tänään talous- ja sosiaalipoliittisen ohjelmansa ”Työmiehen tuumaustunnilla”. Matti Putkonen toi aluksi esiin, että valtiontalouden seuraavan vaalikauden ”sopeuttamistarve”, eli kestävyysvajeesta johtuva leikkaustarve, on noin 2 miljardia euroa.

Summa on kuin sattumalta sama, jonka valtiovarainministeriön virkamiesryhmä esitti tavoitteeksi alkuviikosta (noin 500 miljoonaa vuodessa).

Putkonen muistutti, että Suomen valtion tuulivoimaan puhaltamat tuet ovat myös noin 2 miljardia. Mikäli tuulivoima tuottaa itsensä, sitä ei tarvitse tukea. Edelleen jatkuvat tuet ovat merkki siitä, että tuulivoima joko ei kannata tai valtio syytää rahaa tuulimyllyjen pyörittämiseen turhaan.

Omasta puolestani tiedän, että kaiken energiantuotannon pitää tuottaa vähintään itsensä voidakseen toimia pohjana muulle tuotannolle. Tuulivoima ei ilmeisesti niin tee, sillä sitä tuetaan koko ajan, ja ”käynnistysavustuksiksi” tarkoitetut tuet ovat muuttuneet pysyviksi. Myös muissa yritystuissa on karsimisen ja uuden kohdentamisen varaa.

 

Puheenjohtajan tervehdys

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti mahdottomana sosiaalidemokraattien esittämää yhtälöä, jossa lisättäisiin vanhusten hoivatukea ja jatkettaisiin samanaikaisesti sellaista maahanmuuttoa, joka tuo maahamme vähäosaisten lisäksi lisää vähäosaisia.

Myöskään omasta mielestäni näistä vaaleista ei voi tehdä hoivavaaleja ratsastamalla ”minimihoitajamitoituksella” eikä eläkeläisten köyhyysloukulla.

Meidän perussuomalaisten mielestä on tärkeää asettaa etusijalle Suomen huono-osaiset, kun pohditaan sosiaaliturvan jakamista. Ja sellaistahan ei voida jakaa, mitä ei ole ensin tuotettu. Sosiaaliturvaan tarkoitetut varat pitää kohdentaa jatkossa niille kansalaisille, jotka ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tuottaneet.

Filosofian kielellä sanottuna tämä on meritokraattisen, eli ansioon perustuvan, oikeudenmukaisuuskäsityksen mukaista.

Kannatan esimerkiksi itse takuueläkkeiden nostamista tasolle, jolla eläkeläisten ei tarvitsisi enää turvautua asumistukeen eikä toimeentulotukeen. Valtiolle tämä olisi lähes nollasummapeli, sillä nykyisin valtio maksaa eläkeläisille aivan saman rahamäärän, mutta byrokratia on kolminkertaista.

Halla-aho muistutti myös lapsiraiskauksista ja Juha Sipilän ”vaihtoehtoisesta historiasta”, jolla hän on selitellyt asiaa poliittisessa retoriikassa. Puheenjohtaja Halla-ahon mielestä myöskään sote-uudistus ei menisi nappiin, sillä yksityisten yritysten tavoite on tuottaa liikevoittoa.

Myöskään minun pieneen päähäni ei mahdu, kuinka palvelujen yksityistäminen voisi tulla ostopalveluina edullisemmaksi kuin se, että julkinen valta itse tuottaa palvelut. Sitä paitsi sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien yritysten johtoon ja hallintoon on ilmaantunut huomattava määrä kokoomuksen, kepun, demarien ja vihreiden poliittisia edustajia...

Mikäli rahaa ei ole jaettavaksi liike-elämän periaattein toimiville sote-palveluille entistä enempää, se mikä joustaa, on henkilökunnan palkka. Tai sitten suomalaiset sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat vaihdetaan ulkomaiseen halpatyövoimaan. Tässä valossa sote-uudistuksen kannattajien lausunnot terveydenhoitohenkilökunnan asioiden ajamisesta ay-tasolla vaikuttavat tekopyhiltä.

Halla-ahon mukaan myös sosiaalidemokraatit, jotka nyt ratsastavat vanhustenhoidon ahdingolla, olivat jo viime hallituksessa leikkaamassa kuntien valtionosuuksia ja siten pahentamassa tilannetta.

Hoitajamitoituksen nostaminen 0,7:ään maksaisi noin 225 miljoonaa, mutta Suomi käyttää tänäkin vuonna huomattavasti suuremman summan maahanmuuttajien vastaanottoon ja kotouttamiseen.

 

Politiikka on onneksi valintoja

Poliittinen suunnittelija Riikka Purra korosti puolueen sosiaalipoliittista ohjelmaa esitellessään, että sosiaalipalveluja, tukia ja yhteiskunnan resursseja jaettaessa on etusijalle asetettava Suomen kansalaiset. Hänen mukaansa hyvinvointiyhteiskunta ei ole sellainen, jossa kaikki ihmiset työskentelevät julkisella sektorilla, syövät maksalaatikkoa ja äänestävät demareita.

Muotoilu on melko samanlainen kuin oma formulointini, jonka mukaan hyvinvointiyhteiskunta ei ole sellainen, jossa kaikki suomalaiset asuvat hoivakodissa ja ovat täysin retardeja tai köppelehtivät työpaikoille rollaattorien tai kainalosauvojen turvin, mikäli muistin tueksi ottamiensa pillerien turvin jaksavat.

Suomalaisen yhteiskunnan ei pidä olla sellainen, jossa pulassa oleva 95-vuotias joutuu odottamaan palveluintegraatiota, palveluseteliä, kielitaidotonta lääkäriä tai verkkoyhteyttä asioidakseen digitaalisesti diabeteksen tai diastolisen ongelmansa mittaamiseksi jonkun halpatyömarkkinoilta palkatun diakonissan kanssa.

Perussuomalaisessa unelmayhteiskunnassa opettajan ei tarvitse olla sosiaalityöntekijä, poliisi eikä tulkki vaan opettaja, eikä vammaisia myydä parhaan tarjouksen tekeville firmoille. Minusta tuntuu, että hyvinvointiyhteiskunta meillä oli jo, mutta sitä kohti on laukaistu matkalla virittyvä yksityistämistorpedo.

Maahanmuutto on heikentänyt suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointisektoria, eikä se ole suinkaan mikään ”yksi asia”, vaan asia, joka säteilee vaikutuksiaan talous-, koulutus-, kulttuuri- ja turvallisuuspolitiikkaan. Mitä enemmän maahanmuuttoa on, sitä mahdottomammaksi käy hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen.

Purran mukaan maahanmuuton elinkaaren yli ulottuvat kustannukset eivät ole vain VATT:in laskemat noin 150 000 euroa henkilöä kohti, vaan paljon enemmän. Suomen Perustassa on tekeillä tutkimus, joka julkaistaan lähiaikoina ja jossa osoitetaan, että yhden maahanmuuttajan julkiselle taloudelle aiheuttama yli koko elinkaaren ulottuva kokonaiskustannus on satoja tuhansia euroja.

Arvopohjan pohtimiseen on todellakin aihetta, ja Perussuomalaiset haastavatkin kansalaiset ajattelemaan sitä, mikä heidän arvopohjansa lopultakin on. Meidän arvopohjamme perustuu suomalaisten ihmisten puolustamiseen, joka on per definitionem kansallisvaltioiden tehtävä.

Emme vastusta myöskään yritysten toimintaa, mutta Purra nosti esille mielenkiintoisena seikkana sen, että kun kuntien lastensuojelun hankinnoista on kiinnostunut toista sataa lastensuojelubisnekseen keskittyvää firmaa, jokin on pielessä. Voiton tekeminen ongelmilla ei ole sinänsä uutta eikä outoa, mutta jos tuloksetkin ovat kehnoja ja kurjia, pitäisi voitot kerätä takaisin ja määrätä tilalle sanktioita.

 

Perusturva: perustuloa vai yleistukea?

Purra ilmoitti vastustavansa perustuloa, mutta hänen kaavailemansa yleistukimalli vastaa hyvin myös teoksessani Työttömän kuolema – Johdatus uuteen työyhteiskuntaan ja työn filosofiaan (3. p. 2015, 9. luku) kaavailemaani perusturvamallia, joka nojaa negatiiviseen tuloveroon.

Tämä korvaisi sosiaalietuuksien tilkkutäkin, mutta sen kautta ei jaettaisi entistä enempää rahaa. Rahan kohde vain vaihtuisi kannustavaksi, kun suuret työttömyysetuudet leikkautuisivat.

Perustuloa on arvosteltu sen näennäisen vastikkeettomuuden vuoksi. Itse asiassa nykyinen kannusteloukuista koostuva malli on passivoiva. Sen sijaan esittämäni perusturvamalli tukisi myös vastikkeellisuuden synnyttämistä, sillä se vapauttaisi ihmiset arvotuotantoon, jota ovat työ, toiminta ja opiskelu.

Palkkojen maksattamista sosiaaliturvalla emme sen sijaan kannata. Kun kansallinen tulorekisteri toimisi yleistuen rinnalla, se mahdollistaisi negatiivisen tuloverojärjestelmän reaaliaikaisen soveltamisen.

Ongelmien ratkaiseminen on parhaallakin sosiaaliturvamallilla mahdotonta, mikäli taloudenpidon yleislinjat johtavat huoltosuhteen, työllisyysasteen ja työn tuottavuuden huononemiseen. Ei ole pitkäkään aika, kun Samuli Salminen osoitti Suomen Perustalle laatimassaan tutkimuksessa, että maahanmuuton nettovaikutukset julkiselle taloudelle ovat saksalaisia maahanmuuttajia lukuunottamatta olleet negatiivisia (aiheesta täällä).

Maahanmuuton suosimisen ohella myös ilmastohysteria on vallannut kaikki muut puolueet. Se on kiristämässä ja kuristamassa taloutemme ja teollisuutemme toimintaedellytyksiä tavalla, jolla työn tuottavuus huononee. Kuitenkin vain työn tuottavuutta lisäämällä voitaisiin kompensoida huoltosuhteen, huonon työllisyysasteen ja kestävyysvajeen tappiollisuutta.

Poliittinen suunnittelija Sakari Puisto esittelikin lopuksi taloudenpidon ja verotuksen tavoitteita, ja koko esitelmätilaisuuden voi katsoa täältä.

Esitelmien jälkeen eräs toimittaja kysyi Jussi Halla-aholta, miten ja millaisten miljoonien tarkkuudella leikkaisitte esimerkiksi sellaisia menoja, jotka ovat EU:n piirissä säädellyt tiettyjen tavoitestandardien mukaisesti (tuulivoiman investointituet ja EU:n nettomaksut), joita ”ei ole helppo poistaa”.

Halla-aho vastaisi kysymykseen, että mikään ei ole helppoa, mutta ensin onkin osoitettava poliittista tahtoa nykykäytännön muuttamiseksi, jotta päämääriin voidaan päästä.

Koska EU on kokemassa lähiaikoina merkittäviä muutoksia, jotka toivottavasti saavat alkunsa seuraavista europarlamenttivaaleista, on tällaiseen uuteen poliittiseen linjanvetoon omasta mielestäni hyvät mahdollisuudet nyt myös kansalaisilla.

Sama toimittaja kysyi myös sitä, miten ulkomaalaisille maksettava pienempi sosiaaliturva kestäisi ”kansainvälisen oikeuden velvoitteet”.

Vastaan asiaan omasta puolestani. Viime aikojen kansainvälisessä oikeudenkäytössä on ollut se suuri ongelma, että kansainvälisillä sopimuksilla, julistuksilla ja EIT:n päätöksillä yritetään ohittaa kansallisvaltioiden poliittinen suvereniteetti.

Kaksi merkittävää oikeustieteilijää, professorit Aulis Aarnio (2014, s. 258–265) ja Markku Helin (2012) ovat todenneet jyrkkään sävyyn, että niin sanotuilla ”supernormeilla” ei pitäisi ohitella kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeutta, sillä se johtaisi vallan kolmijako-opin mitätöimiseen.

Tällöin esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen juristit toimisivat lain tulkitsijoina tai säätäjinä tavalla, jolla tuomiovaltaa edustava taho ohittaisi kansallisten parlamenttien lainsääädäntövallan ja hallinnon toimeenpanovallan.

On myös logiikan kannalta kestämätöntä, että kansainvälisiin sopimuksiin tai kansainväliseen lakiin viittaamalla koetetaan velvoittaa itsenäisiä kansallisvaltioita elättämään vieraita kansakuntia. Etiikan universalisoitavuuslausekkeen mukaan tämä tarkoittaisi, että jos esimerkiksi satatuhatta venäläistä tai miljoona kiinalaista päättäisivät muuttaa Suomeen, meillä olisi velvoite tarjota heille ylläpito.

Koska näin ei voi olla, ei myöskään kantilaista universalisoitavuuslauseketta voida soveltaa kansainvälisessä oikeudessa. Tätä kutsutaan kansainvälisen oikeuden yhteydessä perustattomuuden ongelmaksi (international law’s fundamental indeterminancy).

Sellaisia lakeja ei pitäisi alkuunkaan laatia, joita ei voida noudattaa. Tässä asiassa kansainvälinen ja EU-lainsäädäntö ovat olleet pitkään täysin hakoteillä. Logiikan lain ja lakien logiikan joutuessa ristiriitaan on lakien logiikalla taipumus pitkässä juoksussa hävitä.

Vaikka Suomen nykyistä perustuslakia säädettäessä luovuttiinkin eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta (vaalioikeudet ja oikeus oleskella maassa) perusoikeuksien kytkemisestä Suomen kansalaisuuteen ja esitys vietiin voimassa olevaan perustuslakiin, on globaaleista väestöjensiirroista kärsivässä nykytilanteessa käynyt selväksi, että muotoilu on aivan liian löyhä. Sen vuoksi Suomen nykyistä perustuslakia pitäisi selventää niin, että perusoikeudet koskisivat vain Suomen kansalaisia.

Mikäli minut valitaan kansanedustajaksi, koskee toinen lakialoitteeni perustuslain muuttamista siten, että perusoikeudet palautetaan koskemaan vain Suomen kansalaisia.

Ja se ensimmäinenhän koski kansalaisten viestinnällisten perusoikeuksien täsmentämistä erityislailla niin, että sensuroimaton sananvapaus turvataan myös Internetissä, eikä ketään uhkailla, painosteta eikä syrjitä joidenkin lakiin perustumattomien ja mielipiteidenvaraisten ”yhteisönormien” perusteella.

 

Jukka Hankamäki

FT, VTT

Projektitutkija Suomen Perustassa

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki

 

Kirjallisuus

Aarnio, Aulis, Oikeutta etsimässä – Erään matkan kuvaus. Helsinki: Talentum, 2014.

Hankamäki, Jukka, Työttömän kuolema – Johdatus uuteen työyhteiskuntaan ja työn filosofiaan. 3. painos, alkut. 2005, Yliopistopaino. Norderstedt: Books on Demand, 2015.

Helin, Markku, ”Perusoikeuksilla argumentoinnista”. Teoksessa: Tero Iire ja Martti Kairinen (toim.), Varallisuus, vakuudet ja velkojat. – Juhlajulkaisu Jarmo Tuomisto 1952 –9/6 –2012, s.11–30. Turku: Turun yliopisto, 2012.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

"Myöskään minun pieneen päähäni ei mahdu, kuinka palvelujen yksityistäminen voisi tulla ostopalveluina edullisemmaksi kuin se, että julkinen valta itse tuottaa palvelut."

Teettäkäämme sitten kaikki palvelut julkisena tuotantona.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Yksityisissä palveluissa aina joku vetää välistä, kun taas julkiset tuotetaan omakustannusperiaatteella.

Ainoa mahdollisuus puolustella yksityistä palvelutuotantoa on se, että ne ovat kustannustehokkaampia.

Mutta samalla ne voivat olla myös huonompia.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Toiminnan tehokkuus ja työn tuottavuus ovat usein yksityisellä sektorilla julkista paremmat. Siitä ne säästöt ovat realisoitavissa myös palvelun ostajan kukkaroon.

Samuli Karjalainen Vastaus kommenttiin #3

Kaikilla ihmisillä ei ole varaa yksityisiin palveluihin. Yksityinen hoiva-ala kerää veronmaksajien taskuista yritystukia, koska ilman tukea sen likketoiminta ei kannattaisi. Toisten ihmisten hoivaminen ei mielestäni ole liiketoimintaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #3

Pitää olla sekä yksittistä että julkista palvelutuotantoa. Kunta voi sitten verrata kumpi on edulliaempaa ja parempaa palvelua jo suosia jompaa kumpaa.

Pitää ottaa huomioon se että sekä yksityisellä puolella että julkisella puolella esiintyy vaihtelua hinnan ja laadun suhteen.

Siitä vain pitää huolehtia etteivät yksityiset palveluntuottajat enää pääse vuolemaan kultaa, eli tekemään rahaa, tinkimällä sovituista palveluista.

Jos yksityinen palvelutoiminta lakkautettaisiin, niin veikkaan että julkinen palvelu byrokratisoituisi ja tulisi tehottomaksi.

Yksityistä toimintaa tarvitaan jotta toiminta säilyisi joustavana ja uusiamenetelmiä otettaisiin käyttöön.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki Vastaus kommenttiin #6

Niin, Arto

eiväthän yksityinen ja julkinen tietenkään vastakohtia ole, mutta itse epäilen vahvasti, että hinnat nousevat, jos julkinen toiminta kuoletetaan pois.

Esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelut lopetettiin jo alue- ja kaupunkisairaaloissa ja siirrettiin viiteen yliopistosairaalaan ja laajan päivystyksen sairaaloihin sote-uudistusta ennakoivana toimena.

Yksityiset saadessaan markkinat haltuunsa nostavat helposti hintoja.

Se on nähty useilla muilla toimialoilla.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #22

"Yksityiset saadessaan markkinat haltuunsa nostavat helposti hintoja."

Näinhän ne tekee. Vaikka kilpailun pitäisi pitää hinnat kurissa, niin epäilen että houkutus hinnoista sopimiseen, eri kartelleihin on liian suuri.

Julkisen sektorin hoitopalvelut on siis pidettävä pystyssä vaikka välillä näyttäisi siltä että yksityiset tekevät homman tehokkaammin, se takaa sen ettei kartelleja pääse muodostumaan ja jos hinnat nousee liikaa, yksityiset yrittäjät alkavat menettämään asiakkaita julkiselle puolelle.

Samuli Karjalainen

Perssujen pitäisi kieltää kaikenlainen yksityisten ihmisten tai yksityisiä ihmisiä tukevan Tradekan kaltaisten tahojen rikastuminen vanhustenhoidolla. Kuinka moni perssu lopulta hyväksyisi liiketoimintakiellon terveyspalveluihin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Perussuomalaisten ohjelmajulistuksessa on järkeä, jos jättää huomioonottamatta paranoidin suhtautumisen tuulivoimaloihin ja mamuihin.

Tuulivoimalat ovat rumia hökötyksia ja ne pilaavat luonnonmaiseman, mutta kyllä ne muuten on ihan kelpoisia välineitä jos yritetään korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energianlähteillä.

Uusimmat myllyt on kuulemma tarpeeksi tehokkaita että pystyvät näillä energian hinnoilla toimimaan kannattavaati.

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

No uusimmat myllyt sittee eivät varmaan tarvitse tukea ollakseen kannattavia?

Ongelma tuissa onkin se tukien alasajo. Tuulivoiman tukemista ei voida perustella edes (aiemmin?) laivateollisuuden saamilla tuilla, koska tuulivoiman vaatimat laitteetkin tulevat ulkomailta, ja niiden suunnittelusta ja rakentamisesta tuleva työllistävä vaikutus on suhteellisen pieni kahden miljardin kustannuksiin verrattuna.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Tuulivoiman tarvitsemat laitteet voivat tulla myös Suomesta. Suomessa tehdään tuulivoimageneraattoreita ja ne menevät maailmanmarkkinoille. Kyllä niitä voidaan ostaa myös Suomeen. Kaikki on tietenkin kiinni kilpailukyvystä, siis teknisestä osaamisesta ja kilpailukykyisestä hinnasta.

Sähkön hinta on nousussa. Se tarkoittaa sitä että tuulivoimaloiden tuotot kasvavat samassa suhteessa.

Mitä siihen tulee etteivät tuulivoimalat tuota sähköä kun ei tuule, niin sehän toimii niin että köska meillä on rajoitetusti vesivoimaa, tuulivoiman avulla voidaan tätä vesivoimaa säästää, niin että aina kun tuulee, voidaan voimaloiden patoja ruuvata kiinni, niin että se vesi voidaan sitten laskea, kun ei tuule. Tällä tavalla, niin kauan kun tuulivoima ei ole määrältään vesivoimaa suurempi, tuulivoimaa ei tarvitse korvata fossiilisella polttoaineella tuotetulla sähköllä.

Siinäkin tapauksessa että tyynellä pitäisi laittaa lisää turvetta tai hiiltä pesään, niin silloin kun tuulee, ei tätä turvetta ja hiiltä tarvitse polttaa, ilman tuulivoimaa sitä pitäisi polttaa kaiken aikaa.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki Vastaus kommenttiin #12

Tuulivoiman tuottama energia ei kuitenkaan kykene kilpailemaan hinnassa ydinvoimalla, hiilellä ja turpeella tuotetun energian kanssa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #23

"Tuulivoiman tuottama energia ei kuitenkaan kykene kilpailemaan hinnassa ydinvoimalla, hiilellä ja turpeella tuotetun energian kanssa."

Se vain on niin että tällä tietoa, vaikka minä en näistä ilmastonmuutosasioista niin paljon ymmärräkkään ja vaikka Trump ja trumpistit, sekä persut eri mieltä ovatkin, on Suomen etu että kansainvälisesti pyritään rajoittamaan hiilidioksidipäästöjä.

Jotta Suomen etu tässä suhteessa toteutuisi, on syytä olla mukana asian tiimolta tehdyissä kansainvälisissä sopimuksissa, jotka edellyttävät päästöjen vähentämistä myös Suomen osalta, jopa sakkojen uhalla.

Jotta hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää, se edellyttää sitä että pitää pyrkiä tuottamaan energiaa tavalla joka ei aiheuta päästöjä, vaikka se tulisikin kalliimmaksi kuin saastuttamalla tehty tuotanto.

------------------

Aikanaan, muistan sen ajan vielä hyvin, kun suomalainen teollisuus saastutti ilman ja vedet ja väitettiin ettei kannata tuottaa sellua ja paperia jos ei saa laskea jätettä vesistöihin.

Mitenkäs kävi.

Nyt tuotanto on puhdasta siihen menneeseen aikaan verrattuna ja tehtaat toimivat yhä.

Kotitalouksien jätevesiä ei ennen putsattu mitenkään, vaan ne laskettiin suoraan vesistöihin ja jätteet vietin kaatopaikoille.

Jätevesien puhdistusta ja jätteiden kierrätystäkin vastustettiin, koska se aiheuttaa kuluja ja ihmisiä pitää verottaa enemmän. Kuitenkin jätehuoltoa on nyt pitkälle toteutettu ja kaikki ovat siihen suurinpiirtein tyytyväisiä, paitsi kaatopaikkojen asukkaat, rotat ja lokit.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Kyllä kannattaisi persun aloittaa hieman lievemmistä tavoitteista kuin perustuslain muuttamisesta.

Voi tulla aika pitkäksi siellä oppositiossa, kun asia ei nyt todellakaan mihinkään etene, sillä muiden puolueiden edustajilla on sentään hieman järkeä päässä.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Olisi kannattanut olla järkeä siellä toisessa päässä sen verran, että olisivat jättäneet sen aiemman perustuslainmuutoksen tekemättä, niin ei tarvitsisi meidän korjailla muiden tekemiä ja kalliiksi käyviä virheitä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Pienissä yksityisissä yksiköissä voidaan vanhuspalveluissa saavuttaa sekä edullisuus että tehokkuus, nämä suuret ylikansalliset eivät tähän edes pyri.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Mtä tarkoitat tehokkuudella?
Sen voi tässä tapauksessa ymmärtää monella tapaa.

Olipa kyseessä pienet tai suuret yksityiset. valvonta pitää olla kunnossa.
Siihen omavalvontaan ei nimittäin voi luottaa, kun hoitajavaje toisin sanoen hoitovaje, näkyy suoraan yrittäjän taseessa ja omistajan kukkarossa.

Kyllä yksityiset voivat varmasti toimia tehokkaammin ja ne voi varmasti säästää kokonaiskustannuksissa, mutta valvonta pitää ehdottomasti toimia, omavalvonnan varaan ei asioita voi jättää.

Myöskin pitää pitää huolta siitä ettei suoritusporrasta simputeta, eikä heiltä vaadita mitään yli-ihnimillistä työsuoritusta. Onhan todettu että yksityinen hoitoalan yrittäjä pystyy kyllä rahanahneuksissaan simputtamaan sekä hoitajia että hoidettavia, jos riittävää valvontaa ei ole.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Mtä tarkoitat tehokkuudella?
Sen voi tässä tapauksessa ymmärtää monella tapaa."

Sitä että pienellä yrittäjällä voisi olla myös arvot paikallaan eikä pelkkä rahastus mielessä. Laatu seuraa niitä arvoja.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #16

"Sitä että pienellä yrittäjällä voisi olla myös arvot paikallaan eikä pelkkä rahastus mielessä. Laatu seuraa niitä arvoja."

Ihminen on luonteeltaan sellainen että rahan ansaitseminen on joillekin se tärkein arvo. Sen takia näintä yksityisiä hoitoalan yrittäjiä pitää syynätä tosi tarkasti. Ne kyllä yrittää välttää sen että heidän toimintansa tarkastetaan mitä ovelimmin konstein. Heistä tulee varmasti kavereita vastuuhenkilöille ja korruptiotakin varmaan kokeillaan.

Vaikka niiden yrittäjien joukossa olisikin ihan rehellisiä ihmisiä, joilla on arvot kohdallaan, niin tämä tarkastustoiminta pitäisi saada toimimaan niin varmasti ja aukottomasti ettei korruptio tai hyväveli- ja kaveruussuhteet pääse siihen väliin.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki Vastaus kommenttiin #18

Yksi laatutekijä on kyllä palvelujen kotimaisuus ja se, että niitä saa suomen kielellä.

Kun ulkomaiset firmat haalivat hoitajat ulkomailta, täytyy myös vanhusten olla jatkossa itäeurooppalaisten kielten dosentteja pärjätäkseen heidän kanssaan.

Myös potilasturvallisuus vaarantuu, kun viestintä vaikeutuu lääkäreiden ja hoitajien kanssa, ja se ei olekaan pikkujuttu.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #25

"Kun ulkomaiset firmat haalivat hoitajat ulkomailta, täytyy myös vanhusten olla jatkossa itäeurooppalaisten kielten dosentteja pärjätäkseen heidän kanssaan."

Minä haluan, sitten kun minusta tulee hoidokki, sellaisia hoitajia jotka eivät puhu suomea. Siitä saisi vähän vaihtelua, sillä kyllä minä sen tiedän jo etukäteen mitä ne suomalaiset hoitajat puhuu, ne käyttää aina sitä samaa jargonia ja samoja sanoja ja lauseita, niitä mitä niille on siellä koulussa opetettu.

Kielitaidoton hoitaja antaisi vähän haastetta kommunikoinnille, se olisi ainakin mielenkiintoisempaa kuin robottilemmikin paijaaminen.

Tosin, mimä olen tottunut pärjäämään ummikkona elekielellä, joten ei se nyt niin uutta olisi.

"Myös potilasturvallisuus vaarantuu, kun viestintä vaikeutuu lääkäreiden ja hoitajien kanssa, ja se ei olekaan pikkujuttu."

Parempi kumminkin että olisi edes ummikkolääkäri, kuin että ei olisi lääkäriä ollenkaan.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Näin Helsinkiläisenä en jaksa lakata ihmettelemästä Kokoomuksen ja Vihreiden avioliittoa kaupunginvaltuustossa.

Helsingin uusi yleiskaava, Helsinki Visio 2050 ja MAL2019 suunnitelma tietävät kellojen soimista ennen niin elinvoimaiselle, koko kansan pääkaupungille.
Kokoomus, Vihreät ja SDP tuhoavat tieten tahtoen pääkaupunki-inframme. Viis Malmin historiallisista lentokentistä ja tahallisesta liikenteen hankaloittamisesta sisäänajoväylillä. Toteutuessaan nämä visiot tietävät ainakin oman perhekuntani osalta muuttoa muualle.

Kiitos asiallisesta katsauksesta Perussuomalaisten talous- ja sosiaalipoliittiseen ohjelmaan. Vihreät ja muut ilmastouskovaiset tarvitsevat vastavoiman. Järkeä tähän touhuun !

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Saatatpa tietää mitä kokoomuksen ja vihreiden yhteisestä politiikasta on kirjoitettu/kerrottu vuosia sitten. Siis ennen kotikuntasi pormesri ja apulaiskaupunginjohtajia valittaessa.

Tässä IS:n kirjoitus Vapaavuoren "saavutuksista".
"6) Vapaavuori tarjosi asuntoministerinä ollessaan vuonna 2011 ympäristöministeri Anni Sinnemäelle Töölön Elitessä illallisen, joka oli Iltalehden mukaan ”pitkä ja kostea”. Punaviiniä kului ”peräti kolme pulloa”."
https://www.is.fi/kuntavaalit2017/art-200000516357...

Tässä linkki SK:n kirjoitukseen (valitettavasti maksumuurin takana), joka kertoo lähemmin tuosta "kosteasta illan vietosta" IS:n lyhyenä toteamana.
"KOLUMNI: Viiden tunnin illanistujaiset tarjosi veronmaksaja."

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/pol-kom/kun-vapaa...

Kyllä Vapaavuori ja Sinnemäki ovat mitä parhaimmat ystävykset kotikaupunkisi johdossa. Ei siten ihmeteltävää näin ulkopuolelta katsottuna. Puoluetoverit kummassakin puolueessa toki seuraavat puolueensa johtajaa.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Kiitos Sirpa, en ollut tietoinen näinkin hyvistä väleistä. Tämä valaisee asiaa mutta on edelleen vaikea uskoa ryhmäkurin voimaa; nähdäkseni Kokoomusta vietiin kuin pässiä narusta Yleiskaava-asiassa. Kulissien takana on oletettavasti tehty tärkeitä lehmänkauppoja joista ei vaivauduta luonnollisestikaan kertomaan vaalikarjalle yhtään mitään.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Kiitos, luin molemmat kirjoitukset. Arvostan asiallista lähestymistä ja suren ettei järjen ääntä kuunnella.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ei taas(kaan) PS:n talouspolittinen ohjelma oikein vakuuta, kun ei olla arvioitu kustannuksia juuri lainkaan ja luvataan kymmenen hyvää ja kaunista.

Toteat: "Summa on kuin sattumalta sama, jonka valtiovarainministeriön virkamiesryhmä esitti tavoitteeksi alkuviikosta (noin 500 miljoonaa vuodessa). Putkonen muistutti, että Suomen valtion tuulivoimaan puhaltamat tuet ovat myös noin 2 miljardia."

Sattumalta joo, halaistua sanaahan tästä ei ole itse talouspoliittisessa ohjelmassa, mutta kyllä loppuviikosta Putkonenkin osaa poimia alkuviikon uutiset.

Kun sitten mennään laskutaidon puolelle ja löydetään sattumalta tuulivoiman 2 miljardia, niin tariffituki on vuodessa tuola vaalikaudella noin 200-300 miljoonaa euroa vuodessa eli korkeintaan voitaisiin päästä 1,2:en miljardiin. No, pikkusummia ja miljardeissa ilmoitettuina desimaaleja...

2-3 miljardia on luku, johon saatetaan nykymenolla päätyä yhteissummana vuoteen 2030 mennessä.

Turusen lähdettyä tuntuu olevan kovin ohut tämä PS:n taloustietämys vaikka siellä takapiruna politiikan suunniittelijana ilmeisesti talouden osalta toimii kemian tohtori Puisto.

Laskette autoveroa, muita liikenteen veroja, sähköveroja yms - kuulostaahan se mukavalta. Vaikutuksia budjettiin ei sitten ollakaan arvioitu lainkaan.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Maahanmuutosta voitaisiin säästää esim. hallituksen tämän vuoden budjettiin kirjaamat välittömät kulut 1,4 miljardia + välilliset kulut, joita kukaan ei tiedä, kun niitä ei julkaista eri hallinnonaloilla.

Käyttäjän JarmoHenttonen kuva
Jarmo Henttonen

Ritala jaksaa väsymättä öyhöttää persuista.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

Missä Matin kypärä?
https://img.ilcdn.fi/tja9LAOmt98MAGY80RE_ZLVW2fY=/...
Ei herätä luottamusta jos ei ole edes kypärää...en luota.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos blogista.
"Suomen nykyistä perustuslakia pitäisi selventää niin, että perusoikeudet koskisivat vain Suomen kansalaisia."
---
Useat ihmiaset ovat ilmaisseet asian niin, että tänne tullut henkilö saisi perusoikeuksiensa mukaisia etuuksia oman lähtömaansa tasoisina ja lähtömaastaan, kunnes on saanut Suomen kansalaisuuden. Se hillitsisi etuus-shoppailua tehokkaasti?

Tämän perusajatuksen tuki on ruohonjuuritasolla erittäin vahva, vaikka kaikkien ei ole ihan helppo artikuloida sitä ajatustensa mukaiseksi.
Moni ihmetteleekin juuri sitä, että "on myös logiikan kannalta kestämätöntä, että kansainvälisiin sopimuksiin tai kansainväliseen lakiin viittaamalla koetetaan velvoittaa itsenäisiä kansallisvaltioita elättämään vieraita kansakuntia."

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Moni ihmetteleekin juuri sitä, että "on myös logiikan kannalta kestämätöntä, että kansainvälisiin sopimuksiin tai kansainväliseen lakiin viittaamalla koetetaan velvoittaa itsenäisiä kansallisvaltioita elättämään vieraita kansakuntia."

Kukaan ei varmaan velvoita "itsenäisiä" valtioita tekemään mitään kansainvälisiä sopimuksia jotka ovat niiden omien etujen vastaisia.

En millään voi ymmärtää että Suomi olisi tehnyt sellaisia kansainvälisiä sopimuksia jotka edellyttäisivät että Suomen pitäisi elättää vieraita kansakuntia.

Minusta moinen väite on sitä itteään, eli p-puhetta ja populistista kansankiihotusta.

Kansainväliset sopimukset tehdään siinä mielessä että ne hyödyttävät kaikkia osapuolia ja aina ne sisältävät mylös jotain joka on epämieluista eri osapuolille.

Ei ole oikein fiksua käsitellä erikseen näitä jonkun mielestä jollain tavalla epämieluisia sopimuskohtia. Sopimuksia pitää käsitellä kokonaisuutena ja arvostella kokonaisuutena.

Jokainen kansainvälinen sopimus vie pois palan itsenäisyyttä, joten jos itsenäisyys olisi ainut kriteeri, ei pitäisi tehdä yhtään kansainvälistä sopimusta.

Mutta olisiko se sopimukseton tila muilta osin Suomen etujen mukaista?

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

GCM-sopimuksen läpiajaminen ilman eduskuntakäsittelyä ja äänestystä suuressa salissa oli esimerkki siitä, että sopimuksiin ei ole edes liitytty kansanvaltaisesti eikä eduskunnan päätöksellä.

Jos itsenäiset kansakunnat eivät voisi itse päättää myös sopimusten noudattamisesta tai noudattamatta jättämisestä, ne eivät olisi suvereeneja.

Juuri tähän viitataan kv. oikeuden perustattomuuden ongelmalla.

Suvereeni valtio ei voi olla sen enempää kv. sopimusten kuin oman perustuslakinsakaan vanki, vaan sen pitää voida asettaa omat kansalaisensa muiden edelle.

Juuri sitä suvereenius käytännössä merkitsee.

GCM-sopimus on hyvä esimerkki suvereniteetin pois pidättämisestä, sillä jos EIT ottaa sopimuksen ohjenuorakseen, se alkaa sitoa väistämättä EIT:n piirissä olevia maita, kun ennakkoratkaisuilla aletaan ohitella kansallista lainsäädäntöä prof. Aarnion ja Helinin arvostelemalla tavalla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut