Jukka Hankamäki Osaa ja uskaltaa.

Helsingin rahahorna Tallinna-tunneli kaatuu omaan mahdottomuuteensa

Lehdet uutisoivat viime viikolla, että miljoonaselvitysten kohteena ollut HelsinkiTallinna-tunneli on saamassa rahoitusta ja että hanke ”etenee pian”.

Uuden Suomen jutussa asian rakentajaehdokkaat hehkuttivat pikaisen investoinnin puolesta ja maalasivat omalta kannaltaan optimistisen kuvan, jonka mukaan tunneli voisi olla valmis jo vuoden 2024 lopulla.

Länsimetron rakentamisaikatauluun verrattuna ennuste on täysin epärealistinen. Paljon lyhyemmän metroradan rakennustyöt alkoivat 2009, ja nykyisen arvion mukaan porkkanajuna kulkee Kivenlahteen vasta vuonna 2023 tai 2024.

Hanketta julkiselle vallalle tarjoilevan rakentamiskonsortion edustajat eivät jutun mukaan halua vielä puhua ”rahoituksen yksityiskohdista”. Mutta he eivät osoita myöskään sitä, mihin rahoituksen päälinjat perustuvat.

Poliittisesti arveluttavaa on, että rahahanojen sanotaan aukeavan Kiinasta ja muualta Aasiasta. Epämääräisyys on ymmärrettävää, sillä Euroopan unionin elvytystarkoituksessa harjoittama setelirahoitus on tyrehtymässä. Dubailaisten myöntämän 100 miljoonan varaan ei kannataisi vielä matkalippukauppaa perustaa, ja kysymys kuuluukin, mihin tuo summa päätyy, jos tai kun tunnelia ei tule.

Helsingin kaupunki selvitytti tunnelityötä jo huomattavalla summalla, ja yksityisin varoin voi haaveiden havinaa tietenkin elättää. Mutta itse olen varma siitä, että kahden kansainvälisesti pienehkön ja syrjäisen kaupungin välille ei koskaan rakenneta maailman pisintä rautatietunnelia. Uskon myös, että 15 miljardin kustannusarvio ylittyisi ja jopa kaksinkertaistuisi, niin kuin aina y muutaman vuoden välein.

Täysin perustelematta on myös tunnelin tarve. Kiinan ja muun Kaukoidän sekä Manner-Euroopan välinen rautatieliikenne ei tee merenalaista lenkkiä Tallinnan, Helsingin ja Pietarin kautta. Niinpä EU:n ja Kiinan ei kannata hanketta tukea.

Helsingin ja Tallinnan yhdistäminen yhdeksi metropolialueeksi on megalomaaninen ajatus, josta ei ole mitään hyötyä. Globalisaatioon ja keskittämispolitiikkaan perustuva suurkaupungistuminen on kielteinen suuntaus, joka tekee kaupunkialueista ihmisten mittakaavassa entistä vaikeammin hallittavia.

Lopulta myös metropolialueet alkavat eriytyä, ja syntyy slummiutumista ja alueellista elitisoitumista. Jos metropolialue halutaan nähdä yhtenäisenä työssäkäyntialueena, työmatkat joudutaan näkemään entistä pitempinä. Lisäksi työmarkkinoiden yhtenäistyminen saattaa haavoittaa suomalaisten työntekijöiden asemaa Suomessa.

Suomenlahden ylitse pääsee sujuvasti usean varustamon lähdöillä, ja mukana kulkevat sekä matkustajat että rahti. Rautatietunneli veisi leivän varustamoilta ja heikentäisi laivojen tarjoamia muita palveluja, kauppaa sekä viihde- ja virkistymismahdollisuuksia.

Tunneli on merenkulkuun verrattuna tunkkaista ja epäturvallista. Meren pohjan alapuolelta on paha nousta ylös onnettomuuden tapahtuessa. Tunnelista tulisi vain oivallinen kohde kansainväliselle terrorismille.

Kun metron rakentaminen Kruunuvuoren alitse oli muka mahdotonta poistumiskäytävien vaikean rakennettavuuden vuoksi, kuinka paljon hankalampaa olisikaan järjestää kulku pois meren pohjan syvyyksistä keskellä Suomenlahtea?

Ainakaan julkisen vallan varoin ei Helsingin ja Tallinnan välille tunnelia pidä rakentaa tilanteessa, jossa toisella kaupungilla ei ole varaa edes yhteen uuteen raitiovaunuvuoroon. Sen sijaan Helsinki voisi yrittää oppia jotakin Tallinnan käyttöön ottamasta ilmaisesta joukkoliikenteestä.

Olisi varauduttava myös siihen, että metropolien paisuminen ei ole ikuista, ja ihmiset saattavat kääntyä etsimään elintasoa ja rauhaa maaseudulta.

Esimerkiksi Helsingin ja Vantaan lentoasemalle rakennetaan jatkuvasti miljardiluokan terminaaleja, ja voidaan kysyä, kuka tätä jättiläismäistä infrastruktuuria tarvitsee, jos väestöjen vellominen vähenee tai sitä rajoitetaan energian ehtymisen, matkailun aiheuttaman eroosion tai poliittisten jännitteiden vuoksi.

Ylikapasiteetin rakentaminen on ajattelematonta ja tuo mieleen 1980-luvun juppivuodet, jolloin suunniteltiin suuria, mutta ilman mahdollisuuksia saattaa mitään kunnolla valmiiksi. Hanke on projektimiljonäärien egotrippi, joka tosin ei tee suunnittelijoistaan uusia Elon Muskeja eikä Richard Bransoneita. Menestymisen tae on nykymaailmassa realismi eikä innovaatioidealismi tai seikkailuromantiikka.

Myöskään suunnitteleminen ei ole ilmaista, ja pelkästään Helsingin kaupunki kaatoi jo rahaa tunneliin Jussi Pajusen myötävaikutuksella. Lähtökohtaisesti toteuttamiskelvottomat ja epärealistiset ideat kannattaisi ampua ajoissa alas, sillä niiden vatvominen vie aikaa ja varoja tärkeämmältä.

Mikäli jollain rahoittajataholla on 15 miljardia käytettäväksi kaupunkimme kehittämiseen, esitän sen suuntaamista kotien tuottamiseen ihmisille. Jos yhden asunnon valmiiksi saaminen maksaa keskimäärin 250 000 euroa, voitaisiin 15 miljardilla tuottaa 60 000 uutta asuntoa, eli kodit noin 120 000 uudelle asukkaalle.

Mikäli pääkaupunkiseudun väestöennusteet pitävät paikkaansa, juuri tähän asiaan panostusta tarvittaisiin. Kyseisellä investoinnilla voitaisiin poistaa todellinen ja tulevaisuudessa uhkaava asuntopula pk-seudulta ja hillitä kohtuutonta hintojen nousua. Joten miksi ei tehtäisi niin?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari
Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Juuri tuli Dubaista 100 miljoonan rahoitus suunnitteluun ja lupiin Iltalehden mukaan. Heittäsivätkö rahoittajat varojaaan kankkulan kaivoon tai hornantuuttiin?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Juurihan Hankamäki kirjoitti, että kysymys kuuluukin, mihin tuo summa päätyy, jos tai kun tunnelia ei tule.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Niin tosiaan, minä haluaisin kuulla ehdotuksia, mitä arvelette: mihin nuo dubailaiset 100 miljoonaa löytävät tiensä tai riittäisivät, jos tunnelia ei rakenneta?

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #27

Iltalehdet jutussa kerrottiin, että 100 miljoonaa käytetään suunnitteluun ja lupiin. Mikäli tunnelihanke ei toteudu, rahoittajat menettävät rahansa.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Rail Baltica rakennetaan eurooppalaisella raideleveydellä. Mihin ne tavaravaunut päätyvät Vantaan lentoasemalta?

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Harri, tässä eräs ratkaisu:

Tämän asian ovat useat ministerit saaneet pureskeltavaksi jo Ole Norbackasta alkaen.

"Maanalainen rahtiliikenne"

Perustamme maanalaisen rahtiverkoston Suomeen. Tarkoittaa ensivaiheessa louhittavaa ”viivasuoraa” tunnelia esim. välille Turku-Hanko-Helsinki-Vantaa- Viipuri-Pietari tms.. Tunnelissa liikkuvat kontit vihivaunutekniikalla nousten ylös määräpaikassaan ja myös lastaten automatiikalla. Myös tieteelliset tarkoitusperät otetaan huomioon. Valtavat mahdollisuudet työllistämisessä ja logistiikassa, mutta myös ympäristönäkökulmasta. EU-kasvuprojekti. Liikenneministeri Merja Kyllöstä tämä ehdotus EU-aikana on kiinnostanut.

Nyt tämän asian voisi kytkeä Helsinki-Tallinna välisen tunnelin yhteyteen.

Terveisin....

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

"Tarkoittaa ensivaiheessa louhittavaa ”viivasuoraa” tunnelia esim. välille Turku-Hanko-Helsinki-Vantaa- Viipuri-Pietari tms.. Tunnelissa liikkuvat kontit vihivaunutekniikalla nousten ylös määräpaikassaa"

Yhtä hyvin voisi lastata tavaravaunut lentävän maton kyytiin.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen Vastaus kommenttiin #28
Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Tälläinen tunneli olisi eittämättä mukava käyttää, mutta Vesterbackan mukaan edestakaisen lipun hinta tulisi olemaan 100 euroa. Se on aika kova hinta nykyiseen hintatasoon tottuneelle ja karsii potentiaalisista matkustajista suuren osan pois.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005919402....

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Arvioidut rakennuskulut saadaan siis katettua kun juna, johon mahtuu tuhat matkustajaa ja jokainen maksaa matkastaan 100 euroa, ajaa tunnelin läpi 150 000 kertaa.

Ja tunnelin pitäisi tietysti jossain vaiheessa myös pyöriä omillaan?

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Juha-Pekka, hyvä huomio, mutta nyt tuli kyllä laskuvirhe.

Tuolla tavalla saataisiin kokoon vasta 15 miljoonaa.

Jotta 100 euron lipuilla tulisi 15 miljardia, täytyisi tunnelin läpi ajaa 150 000 000 kertaa, ja tällöinkin kaiken lipunmyyntitulon pitäisi mennä rakentamiskustannuksiin.

Koska lipun hinnasta tunnelin kustannuksiin menisi todennäköisesti vain noin kymmenen prosenttia muiden kulujen muodostuessa energiasta, kalustohankinnoista ja henkilökuntakuluista sekä markkinoinnista, vaadittaisiin tunnelikustannusten kattamiseksi

1 500 000 000 matkalipun myyntiä.

Lisäksi 100 euroa on meno-paluu-lipun hinta, joten tunnelin läpikulkuja tarvittaisiin

3 000 000 000 kappaletta. Ei ihme, että asialle houkutellaan kiinalaisia.

Tällaista liikennöimistarvetta Helsingin ja Tallinnan välille ei ole. Ei ihme, että media on kritiikistä hiljaa ja ainoastaan raportoi, kuinka "wau" tämäkin hanke on.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/266276-vesterback...

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #31

#31:
Tulee taas mieleen tuo Jophn Allen Paulosin kirja Numerotaidottomuus, jossa kantavana ajatuksena on, että vain suhteellisen pieni osa ihmisitä kykeneen edes kohtuulliseen kvantitatiiviseen ajatteluun. Tämä Tallinnan tunneli vedätys on hyvä esimerkki siitä.

Tehdäänpä pieni laskelma tuon lipunhinnan 100 euroa/meno-paluu pohjalta. Oletetaan, että tunnelin hinta jää tuohon 15 miljardiin ja se kattaisi kaikki kalustokustannukset, ratayhteyksien rakentamisen kustannukset jne. jne. Tämä on tietysti erittäin epätodennäköistä, kun huomioidaan muiden vastaavien tunnelihankkeiden hinnat, meidän metrohankkeidemme kustannusarvioiden toteutumiseta ja se, että näistä kalusto- ja yhteyskustannuksista ei ole hisahdettukaan. Oletetaan lisäksi, että kustannukset kuoletetaan 50 vuodessa ja korkotaso jää 2 % tasoon. Tietysti tässäkin on pitkä kuoletusaika, kovin matala korkotaso eikä huoltokustannuksia ole lainkaan mukana. Näillä yltiöoptimistisilla oletuksilla tunneliin pitäisi sujahtaa tasatunnein Eurostarin mittainen parikymmenvaunuinen juna jokseenkin täyteenlastattuna.

Mistähän löytyy sellainen hemmo, joka rehellisellä harkinnalla ja vakavalla naamalla uskoo moiseen liikenteeseen? Ja jos löytyy, sellainen on syytä laittaa holhouksen alaiseksi koska on selvästikin kykenemätön huolehtimaan raha-asioistaan.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen Vastaus kommenttiin #31

Sakari hyvä, ei tullut laskuvirhettä.

Junassa oli tuhat matkustajaa, joista jokainen maksaa 100 euroa. Eli yhden junan tuotto on 100 000 euroa.

Kun tuo juna ajaa tunnelin läpi 150 000 kertaa, niin saadaan 15 miljardia kasaan, eli vasta oletetut rakennuskustannukset.

Pieni moite luetun tekstin ymmärtämisestä :-)

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Eckerö-Linella 9 egeä edestakaisin, jos on S-kortti.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Satasella lentää pitkälle Eurooppaan ja takaisin. Halvimmillaan edestakaiset lennot Turku-Gdansk alk. 19,80 euroa Wizz Airilla.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Oliko tämä Forbesin juttu 13.11.2018 jossain linkattuna jo?
Forbesin juttua näyttää linkanneen auki 46.012 henkilöä...

Varmuudeksi kiinnostuneille tähän;

46,012 views|Nov 13, 2018, 05:04am Kayvan Nikjou, Contributor;

This Is The €15 Billion Tunnel Connecting Helsinki To Tallinn

https://www.forbes.com/sites/kayvannikjou/2018/11/...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska
Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Oliko tämä Forbesin juttu 13.11.2018 jossain linkattuna jo?
Forbesin juttua näyttää linkanneen auki 46.012 henkilöä...

Varmuudeksi kiinnostuneille tähän;

46,012 views|Nov 13, 2018, 05:04am Kayvan Nikjou, Contributor;

This Is The €15 Billion Tunnel Connecting Helsinki To Tallinn

https://www.forbes.com/sites/kayvannikjou/2018/11/...

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Helsinki-Espoo ovat surkeimpia esimerkkejä metron rakentamisineen, poliittisen johtamisen, rakentamisen johtamineen ja kustannusten hallinnassa.

Tampere osaa rakentaa tunnelit ja ratikat allianssimallilla, niin että kaikki asiat pitävät vielä mieluummin etuajassa, missä nytkin mennään kustannukset hallinnassa.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Myös Turkuun voidaan saada jälleen työtä 45 vuotta työttöminä olleille raitiovaununkuljettajille. Mutta tämä oli off topic.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_raitioliikenne

Sinänsä kannatan kyllä pikaraitioteitä.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Raitiovanuliikenteen lisäämisen Helsingissä voi perustella. Koska perusverkko on olemassa - jo lähes vuosisadan ajan -, niin inkrementaalinen kustannus lisäyksistä vain lisää koko verkon käyttöä.

Sensijaan nykyaikana uuden verkon rakentaminen kaupunkiin, missä sitä ei ole ollut ikunaan, on sulaa hulluutta. Tämä tarkoittaa Tamperetta. En tiedä onko Turussa jäljellä kiskoja, joita voidaan käyttää.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen Vastaus kommenttiin #33

Joskushan se perusverkko on rakennettava. Miksi metroihin ja ratikoihin on ollut varaa Moskovassa, Pariisissa, Lontoossa, jne. yli 100 vuotta sitten, mutta nyt ei edes Tampereella ?

Turun kiskot ovat muisto vaan.

Tampereella ratikkareitillä uusitaan koko maanalainen infrajärjestelmä samalla kertaa. Muussa tapauksessa olisi jouduttu repimään kaupunkia pala palata auki taas kerran.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Onkohan nämä ihan tervejärkisiä hallituksessa kun edes miettivät näin järjettömiä. Leviääkö eduskunnassa joku kaasu joka vaikuttaa aivotoimintaan?

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen

On siellä happikatoa ihan todistettavasti

Osa jengistä muuttunut ihan sinisiksi

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#16:
Suoraan sanottuna tässä haisee korruptio.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Lukekaahan kommenttini n:0 14

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Veikkaan että mainitulla 100 miljoonalla saadaan jonkinlainen monttu aikaiseksi. Sitten monttu peitetään toisella 100 miljoonalla, tietenkin verovaroilla. Harvinaisen naurettava koko tunneli-idea ja toi aikataulutus.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Poistumistieksi merenpohjan alapuolelta onnettomuuden sattuessa on väläytetty myös Suomenlahden keskelle rakennettavaa tekosaarta - Dubain tapaan.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Sehän toteutetaan valtaosin yksityisin pääomin ml.EU. Kokonaisrahoituslaskelmaa ei kukaan ole vielä nähnyt.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Se EU-raha ei ole meille ilmaista. Päinvastoin; koska olemme nettomaksaja, on se meidän veroeurojamme.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

EU on vihreän kierrätyksen primus motor. Siinä tosiaan kiertävät kansalaisten rahat; tosin vuotavalla sangolla ja EU:n - ei kansalaisten itsensä - määräämiin hankkeisiin.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Filosofi Hankamäki ei nyt ehkä ole ihan omimmalla alueellaan? No en ole minäkään, mutta näkisin tunnelin vastustamisen olevan hyvä siinä mielessä, jos haluaa välttää veroeurojen valumisen isoon reikään.

Toisaalta tämmöisiä lennokkaita suunnitelmia ei pitäisi ampua alas, jos ne toteutetaan jonkun muun rahoilla, siis yksityisrahoitteisesti. Esimerkiksi Lahden moottoritie muistaakseni rakennettiin yksityisesti ja valtio otti sen sitten omistukseensa sopimusten mukaisesti. Jos jotain tämmöistä voitaisiin toteuttaa tuohon tunneliinkin, niin siinä tarvitsisi ehkä vain selvittää, että onko valmiin tunnelin omistaminen valtiolle edullista. Jos ei sitten olisikaan, niin tunneli jäisi yksityisomistukseen.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Miten olisi Platonin luolavertaus?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

EU ei tuohon laita rahaa jos Suomi ei laita kolminkertaista määrää. Tämä Bernerin ulostulo tunneliasiassa kertoo että valtio tahtoo tuhlata rahaa.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Berner olisi voinut poistaa autoveron, mutta nyt se jää meidän perussuomalaisten tehtäväksi, koska hankkeensa oli huonosti suunniteltu.

Ilmeisesti hän on keksinyt, että tunneli auttaa jättämään "auton kotiin", kun lauttaliikenteen poistuessa autojen uittaminen Suomenlahden yli vaikeutuisi.

Käyttäjän MarkusKorhonen kuva
Markus Korhonen

Hankamäki on ollut yksi Puheenvuoron mielenkiintoisimmista kirjoittajista monella tavalla jo pitkään. Hänen usein pitkät puheenvuoronsa suomalaisen yhteiskunnan tilasta ovat ollet uskoakseni usealle itseni kaltaiselle "tavikselle" älyllisesti haastavia, mutta sisällöltään kuitenkin ymmärettäviä. Kun luin hänen asettumisestaan eduskuntavaaliehdokkaaksi jäin kyllä miettimään tulevaa. Kuinka Hankamäeltä sujuisi "diiba daaba populismi". Ja hyvinhän tuo näyttää sujuvan. Itse asiassa hämmästyttävän hyvin. Aika uskomatonta kuinka hän saa lähes joka kappaleeseen sisällytettyä jonkunlaisen viestin sille viiteryhmälle, josta hän ääniä toivoo saavansa. Hankamäki ei kuitenkaan kirjoittajana nyt ole kotipesässään ja hänen polveilevat uhkakuvat raitiovaunuvuoroista poistumisteihin merenpohjasta aiheuttavat minussa voimakasta myötähäpeää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut