Jukka Hankamäki Osaa ja uskaltaa.

Miksi GCM pitää hylätä?

Vaikka monet ovatkin jo kyllästyneet GCM-sopimuksesta keskustelemiseen ja virkamiesten harjoittama väsytys on sikäli onnistunut, on edelleen hyvä tilaisuus torjua kyseisen asiakirjan hyväksyminen. Prosessi on vasta meneillään ja hyväksymiskokous edessäpäin. Valaisen asiaa tässä kirjoituksessa sekä kansainvälisen politiikan, oikeusfilosofian että joukkotiedotuksen kannalta.

Ulkoministeri Timo Soinin ja hänen apulaistensa esivalmistelema GCM-sopimus eli ”Global Compact for Migration tai Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration” (suomeksi ”Globaali sopimus turvallisesta, järjestyneestä ja jatkuvasta muuttoliikkeestä”) on ulkopoliittinen asiakirja, jota olisi pitänyt ja pitäisi edelleenkin käsitellä eduskunnan täysistunnossa.

Näin voitaisiin avoimesti ja kaiken kansan edessä selvittää, ketkä sitä puoltavat ja ketkä eivät ja millaisilla syillä.

Sen sijaan ulkoministeriön byrokraatit tunnetusti hermostuivat perussuomalaisten Laura Huhtasaaren, Ville Tavion, Arto Luukkasen ja minun esittämästäni arvostelusta niin pahoin, että he alkoivat moittia meitä perussuomalaisia Ilta-Sanomissa ”väärien väitteiden levittämisestä”. Valtamedia ja ministeripoliitikot aloittivat informaatiosodankäynnillisen mustamaalauskampanjan, jossa poliittista arvostelua väitettiin ”valeuutiskampajoinniksi”.

Tämä näyttää olevan valtamedian tapa reagoida aina, kun vallanpitäjät kohtaavat vastaansanomatonta kritiikkiä ja hallituksen omalla keinottelulla ei ole rajaa. On alun alkaen väärin, että virkamiehet pyrkivät tekemään Eurooppa-politiikan ja ulkopolitiikan kokonaan. Eduskunnan kantaa GCM:ään ei nyt ole lainkaan, mutta Perussuomalaiset ovat tehneet toimenpidealoitteen asian tuomisesta kiireellisesti suureen saliin päätettäväksi.

Ministeriön puolustelun lapsekkuutta osoittaa esimerkiksi Ilta-Sanomien referaatti ulkoministerön virkamiehen, Renne Klingen selittelystä: ”Asiakirjan perimmäinen tarkoitus on Klingen mukaan saada maat yhdessä vastaamaan maailmanlaajuiseen haasteeseen. GCM:n avulla jäsenvaltiot voivat yhtenäistää ja parantaa käytäntöjään, jotta päästään kohti turvallista, järjestelmällistä ja sääntöjen mukaista siirtolaisuutta.

Tämä on tyhjää sanahelinää, joka käytännössä merkitsee vain länsimaiden sitouttamista maahanmuuttomyönteiseen tahtotilaan. Lauselmassa mainitut toiveet eivät varmasti ole tosiasioita.

Jo käsittelyn kiertelevästä muodosta on käynyt ilmi, että sopimus on aiottu viedä läpi hipi hiljaa ja kautta rantain, ilman allekirjoituksia ja ilman poliittisia päätöksiä eri maiden parlamenteissa, jotta sopimuksen velvoittava luonne ei paljastuisi kansalaisille ja siirtolaiskäytäntöön voitaisiin ujuttaa ”taakanjakosopimuksen” kaltaisia ja lakeihin perustumattomia raja-aitojen madalluksia.

Kyse on globalistien ja avoimia rajoja vaativien pitkästä marssista halki valtioiden.

Ulkoministeriön maahanmuuttomainonnassa käytetty ”siirtolaisuuden hallintaan saaminen” merkitsee käytännössä kaiken, myös haittamaahanmuuton, näkemistä työperäisenä siirtolaisuutena (siirtolaisuuden nimitystä käytetään nimenomaan työperäisestä maahanmuutosta). Täten myös sosiaalietuusperäisen maahanmuuton päälle joka on ongelmallisin ja laajin osa kaikesta yritetään pirskottaa hyödyllisyyden esanssia.

Gatestone-instituutin asiantuntijan Judith Bergmanin mukaan GCM:n kautta aiotaan ajaa läpi sellainen näkemys, että maahanmuutto on ihmisoikeus tai niin sanottu subjektiivinen oikeus, johon kenellä tahansa olisi oikeus. Hänen mukaansa ”julkinen keskustelu voisi vaarantaa koko projektin”, ja kannanotto osui nappiin.

Iltalehti antoi menneellä viikolla lisää palstatilaa ulkoministeriön Renne Klingelle jutussa ”Tällainen on YK:n sopimus, jonka piilottelusta perussuomalaiset syyttävät hallitusta”, ja Helsingin Sanomat  selitteli asioita parhain päin jutussa ”Suomi on hyväksymässä YK:n siirtolaissopimukset, joka perussuomalaisten Huhtasaaren mukaan sitoo Suomen kädet”. Lehti vieläpä jatkoi loputonta vuodatustaan defensiivisessä otsikossa, jossa toimituksen ja ulkoministeriön mielipiteitä taiottiin taaskin ”tosiasioiksi”: ”Tosiasiassa kyseessä on löyhä sopimus, joka ei sido ketään”.

 

GCM johtaisi kahleisiin ja ketjureaktioon

Minäpä kerron teille, miten asia todellisuudessa on. Vaikka sopimus ei sitoisikaan maita juridisesti, se sisältää suuren määrän käytänteitä siirtolaisuuden suhteen. Keskeistä on, alkavatko tuomioistuimet käyttää sopimusta ohjenuoranaan, kuten pakolaisten oikeusasemaa koskevaa YK:n yleissopimusta. Jos niin käy, sopimus on pommi, joka laukeaa käsiin velvoitteiden muodossa.

Kerron teille myös, kuka on Helsingin Sanomien haastattelema Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen. Muistan hänet entisenä filosofian opiskelijana Tampereen yliopistosta, josta hän valmistui kandidaatksi ja lisensiaatiksi filosofian alalta sekä matkusti sittemmin Yhdysvaltoihin, jossa hän väitteli tohtoriksi oikeustieteestä. Hänellä ei ole siis kotimaista oikeustieteellistä tutkintoa lainkaan. Sen sijaan minä opiskelin toisena pääaineeni (yhteensä minulla oli neljä pääainetta kahdessa eri yliopistossa) julkisoikeutta ja tiedän aiheesta sentään jotain.

Niinpä Outin selittelyt ovat kevyitä, aivan kuten myös hänen aiemmat käsityksensä, että taloudelliset kysymykset eivät kuulu turvapaikkapolitiikkaan lainkaan. Hän ymmärtää sopimusta lähinnä siltä pragmaattiselta pohjalta, että ”oikeudellisesti sitovaa kansainvälistä sopimusta ei ole ollut toivoa saada aikaan”. Hänkin tuntuu ajattelevan, että olisi pitänyt. Minä puolestani katson, että ei olisi. Taakanjakokin on totta kai epäoikeudenmukaista, mutta tilannetta ei taatusti paranneta GCM:llä.

Sillä sopimuksen teksti on sitovaa, ja sen pohjalta Suomen pitää alkaa ottaa tänne ihmisiä kuin he olisivat Karjalan evakkoja. Nimittäin Suomessa sopimuksiin suhtaudutaan orjallisesti, ja niitä noudatetaan kirjaimellisesti. Ja sanoakseni asian niin, että toimittajatkin ymmärtävät: GCM:n käytänteet ovat kuin JSN:n lausuntoja, joita tuomioistuimet kelpuuttavat todistusaineistoina ratkaisujensa perustaksi.

Sangen harhaanjohtava on myös Lapin yliopiston kansainvälisen oikeuden professorin Lotta Wiikarin Helsingin Sanomiin kirjoittama mielipide, jossa hän puolustelee sopimusta sillä, että se muka on puitesopimuksiakin löyhempi eikä takaa edes sen kannattajien oikeustilaa. Näin hän salaa taitavasti sopimuksen ketjuuntuvat seurausvaikutukset, jotka voivat olla kauaskantoisia.

 

Kansallinen väestöpolitiikka ei kuulu YK:n toimivaltaan

GCM voidaan nähdä osana ihmisoikeusteollista asennoitumistapaa, jossa universaalikommunistisista ihanteista johdellaan deduktiivisesti kansallisvaltioita velvoittavia ja itsemääräämisoikeuttamme, suvereeniuttamme sekä kansanvaltaamme kaventavia periaatteita. Sellaisiin ”supernormeihin” ja niiden takana oleviin moraaliperiaatteisiin vetoamista on professori Markku Helin kutsunut ”perusoikeusfundamentalismiksi” artikkelissaan ”Perusoikeuksilla argumentoinnista” (2012), ja myös oikeusfilosofi Aulis Aarnio on käyttänyt samaa sanaa teoksessaan Oikeutta etsimässä (2014).

Helin kirjoittaa: ”On suoranainen, joskin muodikas, itsepetos ajatella, että supernormistoille ja niiden ilmentämille perusarvoille on olemassa jokin objektiivinen sisältö. Ratkaisu jää riippumaan tulkitsijasta, ei laista. Tämä on kohtalokasta oikeudelle.

Hän myös jatkaa: ”Mallin fundamentalistisuus puolestaan on siinä, että lainkäyttäjä asetetaan huonosti perustellun oikeusopillisen doktriinin antamalla valtuutuksella lainsäätäjän asemaan. Se johtaa konfliktiin valtiovallan kolmijaon periaatteen kanssa. Vielä oudompi mallista tulee, jos oikeustieteen harjoittaja, ja nimenomaan hän, saa doktriinin tarkoittaman vallan määritellä, miten perusoikeuksien ilmentämät arvot tulee ymmärtää. Niin tärkeitä kuin perus- ja ihmisoikeudet ovatkin demokraattisen oikeusvaltion kannalta, niille ei tule antaa perusoikeusfundamentalismin tarkoittamaa monopoliasemaa, tahtoipa jokin doktriini sitä tai ei.

GCM on juuri sellainen doktriini, joka vaarantaa valtioiden itsemääräämisoikeuden ja mahdollisuuden päättää itse omasta väestö- ja rajapolitiikastaan. Se olisi jälleen yksi uusi korsi kansalliset perustuslait ylittävien ja täysin tulkinnanvaraisten asiakirjojen kekoon, johon vedotaan massamaahanmuuton puolustelemiseksi niin että korvat soivat.

Suomesta sopimusta on lähdössä läsnäolollaan hyväksymään sisäministeri Kai Mykkänen, jonka mielipiteet maahanmuuton lisäämiseksi ovat kaikkien tiedossa ja jonka toimia arvostelin myös täällä, täällä ja täällä. Hänen tarkoituksenaan on hyväksyä sopimus 10.–11. joulukuuta Marokon Marrakechissa. Avustajien kannattaisi pitää sisäministeri Kai Mykkästä takista kiinni estääkseen häntä lähtemästä Afrikkaan kokoomuslaista maahanmuuttopolitiikkaa tekemään, sillä sen enempää sisä- kuin ulkoministeriössäkään ei taaskaan yhtään ymmärretä, mitä ministerit ovat tekemässä.

Eduskunnan tultua sivuutetuksi kansalaisten kannattaa vedota tasavallan presidenttiin hankeen pysäyttämiseksi, sillä myöskään Yhdysvallat ja Unkari eivät sopimusta hyväksy.

Tällä tietoa Puola, Australia, Tshekki ja Kroatia ovat ilmaisseet aikeensa vetäytyä sopimuksesta. Tanska, Italia ja Slovenia ovat jättäytymässä pois sopimuksesta, ja Ruotsi ja Hollanti olisivat hyväksymässä sen vain tietyin muutoksin. Viron presidentti Kersti Kaljulaid ei ole lähdössä sopimusta allekirjoittamaan, ja EU:n ulkopuolisista maista pois jättäytymistä harkitsevat Norja ja Sveitsi. Kiina, Etelä-Korea ja Japani vetävät itsemääräämisoikeuttaan korostavaa linjaa, ja ainakin Saksassa, Suomessa ja Ruotsissa kerätään nimiä adressiin sopimuksen hylkäämiseksi. Se kannattaa allekirjoittaa tästä.

Virkamiehiltä ja valtamedialta ei ole reilua ryntäillä lavastamaan asioiden kansanvaltaisen ja avoimen käsittelyn vaatimista sekä perusteltua yhteiskuntafilosofiaa ”valeuutisoinniksi” tai ”populismiksi”. Paremminkin sen johdosta pitäisi potkaista Katajanokan byrokraatit pois palkintoviroistaan.

Liitän tähän loppuun oikeusfilosofisen referaattiartikkelini, joka perustuu ranskalaisessa laatulehti Le Figarossa julkaistuun korkean virkamiesryhmän (Le Gruppe Plessis) kirjoitukseen Ranskan irrottamiseksi Euroopan ihmisoikeussopimuksesta:Cous européenne des droits de l’homme: pourquoi ensortir est un impératif démocratique”. Vaikka kyse onkin eri sopimuksesta, kannanoton sisältö sopii myös tähän. Tekstilainaukset ovat nopeasti käännettyjä, joten älkää välittäkö nyansseista. Juttua kannataa lukea myös ulkoministeriössä ja tasavallan presidentin kansliassa.

 

MITEN IHMISOIKEUSTEOLLISUUDELLA KUMOTAAN DEMOKRATIAA? 

Siinä, missä Kai Mykkänen, Timo Soini, Juha Lavapuro, Tuomas Ojanen ja Martin Scheinin hehkuttavat kilpaa sosiaalietuusperäisen maahanmuuton ja halpatyövoiman maahan marssittamisen puolesta, Britanniassa ja Ranskassa esitetään vakuuttavia argumentteja maiden erottamiseksi myös Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksesta.

Ison-Britannian pääministeri David Cameron esitti vuonna 2015 konservatiivien vaaliohjelmassa ajatuksen, että britit eroaisivat Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksesta palauttaen lainkäytön kokonaan omaan hallintaansa, mutta pysyisivät EU:n jäseninä. Hänen toinen hallituksensa aikoi kumota maan oman ihmisoikeuslain, minkä jälkeen EIT:n päätökset eivät enää olisi sitoneet Britannian korkeinta oikeutta. Lainmuutoksen jälkeen britit olisivat edelleenkin voineet vedota EIT:hen, mutta tuomioistuimella ei olisi ollut enää oikeutta vaatia muutoksia Britannian lakeihin.

Koska Cameron vastusti brexitiä, hän piti Euroopan integraation ongelmana nimenomaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta ja sen maailmanparannustoimintaa eikä Euroopan unionia, joka voisi toimia vapaakauppa-alueena ilman ideologista lähetystehtävää. Sen sijaan EIT:stä on tullut muodollisesta erillisyydestään huolimatta keskeinen osa EU:n aatteellisia rakenteita.

Samansuuntaisen näkökulman tarjosi ranskalaiseen laatulehti Le Figaroon kirjoittava Ranskan ylempien virkamiesten ryhmä Le Gruppe Plessis. Brexitin aikaisessa kirjoituksessaan ”Miksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen jättäminen on välttämätöntä demokratialle” ryhmä katsoi, että samalla kun Euroopan ihmisoikeussopimuksen soveltamisessa on noudatettu entistä enemmän ”vapaata tulkintaa”, jota kutsutaan ”evolutiiviseksi” (interprétation évolutive), siitä on tullut ”outo lintu” (un objet étrange), jolla on enää vähän tekemistä alkuperäisen tehtävänsä eli totalitarismien torjunnan ja perusoikeuksien kanssa. Ryhmä kirjoittaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksissä voi

”[…] tunnistaa jälkiä sellaisesta oikeuskäsityksestä, joka suosii ’edistyksellistä’ yhteiskuntanäkemystä: rajojen kieltoa, koko valtion käsitettä kohtaan tunnettua epäluuloa, syrjimättömyyden kulttia, rikollisen edun suosimista uhrin kustannuksella, yhteisen edun alistamista yksilön vaatimuksille […], moraalista libertarismia… [(…) reconnaît leur marque dans une jurisprudence qui privilégie une vision ‘progressiste’ de la société: refus des frontières, défiance vis-à-vis des Etats, culte de la non-discrimination, primat de l’intérêt du délinquant sur celui de la victime, de la revendication individuelle sur l’intérêt collectif, de la procédure sur la décision et l’action, libertarisme moral…].”

Näin ollen Euroopan ihmisoikeussopimus ja EIT:n toiminta muistuttavat poliittisia määräyksiä. Niillä asetutaan poliittisen vallan yläpuolelle ja rikotaan Montesquieun konspioimaa vallan kolmijako-oppia, jonka mukaan lainsäädäntövallan, päätäntävallan ja tuomiovallan pitää olla eri ihmisten käsissä niin, että valtaa rajoittaa aina jokin toinen valta. Ryhmä jatkaa, että

”[d]emokratiassa on lainsäätäjän, ei tuomarin saati ulkomaisen tuomarin, tehtävä määritellä yhteinen intressi. Euroopan ihmisoikeussopimus, joka on nyt tunkeutunut poliittisen legitimaation ytimeen, muodostaa näin ollen demokratian todellisen ongelman. [Dans une démocratie, c’est en effet au législateur, et non au juge, a fortiori à un juge étranger, qu’il appartient de définir l’intérêt collectif. La CEDH, qui fait désormais intrusion au cœur même de la légitimité politique, pose donc un véritable problème démocratique.]”

Tätä kautta Euroopan ihmisoikeussopimuksesta on tullut keino kiertää lakia tai venyttää lain tulkintaa, ja siitä on tehty jonkinlainen uusi perustuslaki, josta soveltamista ja oikeuskäytäntöjä johdellaan. Ryhmä lähestyy aihettaan useilla käytännön esimerkeillä ja luettelee, miten

”[…] Euroopan ihmisoikeussopimus on pakottanut Ranskan harkitsemaan uudelleen sotilaallisen liittoutumisen kieltämistä. Se edellytti myös asianajajan läsnäoloa poliisipidätyksissä alusta alkaen, mikä teki poliisin työn erityisen vaikeaksi ja vahvisti näin ollen, että menettelytapa oli tärkeämpi kuin poliisin tehokkuus. Yleissopimuksen artiklaa 8 (yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen) käytetään massiivisena ja erittäin tehokkaana keinona laittomien ulkomaalaisten karkottamista koskevan politiikan ja perheiden yhdistämisen helpottamiseksi. [(…) la CEDH a imposé à la France de revenir sur l’interdiction des syndicats dans les armées. Elle a également imposé la présence d'un avocat dès le début de la garde à vue, compliquant singulièrement le travail de la police et confirmant ainsi qu’elle estimait la procédure plus importante que l’efficacité policière. L’article 8 de la convention EDH (respect de la vie privée et familiale) est utilisé comme une arme massive, et très efficace, contre la politique d’expulsion des étrangers en situation irrégulière et pour faciliter le regroupement familial.

Merkittävimmät ongelmat ovat kuitenkin periaatteellisia, ja ne ulottuvat kansanvallan olemukseen ja poliittiseen järjestelmään. Koska EIT:n kokoonpanoon kuuluu tuomareita ristiin rastiin sen jäsenmaista, menevät oikeudenmukaisuuskäsitykset, laillisuusnäkemykset ja oikeuskäytännöt sekaisin, ja kollegiot antavat päätöksiä kuin hedelmäpelit. Pahinta on, että ratkaisut velvoittavat kansallisvaltioita yhtä tiukasti kuin valtioiden lait, viimekätisinä ratkaisuina jopa enemmän. Ryhmä ironisoi, että EIT:ssä

”azerbaidžanilainen, albanialainen, moldovalainen, georgialainen tai turkkilainen tuomari – viitataksemme maihin, jotka ovat tunnettuja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta – voivat vaikuttaa Ranskan lainsäädäntöön tavalla, josta monet parlamenttimme jäsenet olisivat kateellisia! [Un juge azerbaidjanais, albanais, moldave, géorgien ou turc, pour citer des ressortissants de pays réputés pour leur respect des droits de l’homme…, a ainsi une influence sur le droit français que pourraient leur envier bon nombre de nos parlementaires!]”

Koska EIT:stä on tullut käenpoika kansanvallan kotipesään, virkamiesryhmä pohtii lopuksi, miten ongelmaan pitäisi suhtautua. Kirjoittajien mukaan heidän kotimaallaan on kyllä tarvittavat keinot ihmisoikeuksien toteuttamiseen, ja nyt pitäisi vain löytyä voimia sen tunnustamiseksi, ettei Euroopan ihmisoikeussopimus palvele enää samaa tehtävää, johon Ranska aikoinaan liittyi. Sopimuksesta irtautumisen tulisi olla ensisijainen tavoite, mikäli halutaan löytää keinoja maahanmuuton ja terrorismin torjumiseksi ja oikeudellisen riippumattomuuden palauttamiseksi Ranskaan.

”Toisin kuin yleisesti ajatellaan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen jättäminen on juridisesti täysin mahdollista: 58 artiklassa sallitaan Euroopan ihmisoikeussopimuksesta luopuminen ’kuuden kuukauden irtisanomisajalla Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetusta ilmoituksesta’. Kysymys ei kuitenkaan ole niinkään oikeudellinen kuin poliittinen. Todellinen tehtävä on löytää poliittinen tahto tästä pakkopaidasta vapautumiseksi […]. [Contrairement à certaines idées reçues, quitter la CEDH est juridiquement tout à fait possible: l’article 58 permet de dénoncer la convention EDH ’moyennant un préavis de six mois, donné par une notification adressée au Secrétaire Général du Conseil de l’Europe’. Mais la question n’est pas tant juridique que politique. Le vrai sujet, c’est de trouver la volonté politique de se libérer de ce carcan […].”

Irtautuminen on perusteltua siksi, että EIT:n länsieurooppalaiset tuomarit eivät pysty toteuttamaan ihmisoikeussopimuksen valvontatehtävää, sillä Venäjän ja Turkin tapaiset maat eivät ota EIT:n näkemyksiä huomioon, mutta toisaalta itäeurooppalaiset tuomarit pystyvät omasta puolestaan vaikuttamaan EIT:n päätöksillä kielteisesti läntisen Euroopan maiden lainsäädäntöön.

Brittien ja ranskalaisten viitatessa perustuslakeihinsa ja heidän pyrkiessään kumoamaan Euroopan ihmisoikeussopimukseen sisältyvää epädemokraattista pakkovaltaa, Suomen eduskunnan perustuslakivaliokunnan käyttämät asiantuntijat Lavapuro, Ojanen ja Scheinin puolestaan vetoavat Euroopan ihmisoikeussopimukseen marssittaakseen omaa vallankumousparaatiaan meidän parlamenttimme yli.

Samanlaisia ovat kokoomuslaiset, kepulaiset, sosiaalidemokraattiset, kommunistiset, vihreät, ruotsinkieliset, kristilliset, liberaalit ja aivan kaikki puoliksi oppineet poliitikot, joita kiinnostaa moraaliposeeraus enemmän kuin oman kansansa etu ja joilla ei ole oikeusfilosofista asiantuntemusta eikä kansalliseen itsetuntoon liittyvää selkärankaa yhtään.

Kansallisten etujen ja vapauksien polkeminen kansainvälisillä sopimuksilla on hyvin tyypillistä internatsismin ideologialle, ja siinä tarkoituksessa käytetään myös Geneven pakolaissopimusta sekä YK:n ihmisoikeuksien julistusta, kun tuomioistuimet ovat hyväksyneet ne ohjenuorikseen.

Enkä tarkoita vain Haagissa toimivia Kansainvälistä rikostuomioistuinta, jossa tuomitaan sotarikollisia, tai YK:n alaista Kansainvälistä tuomioistuinta, jossa juristit ratkovat valtioiden välisiä kiistoja.

Sen sijaan tarkoitan tavallisia kansallisia käräjiä, jotka katsovat sopimusten, julistusten, asiakirjojen ja ”kompaktien” sitovan päätöksentekoaan, kun tuomitaan kantaväestöihin kuuluvia ihmisiä heidän esittämästään yhteiskuntakritiikistä. Juuri siihen myös GCM:n tapaisten sitoumusten on tarkoitus johtaa, ja juuri siihen ne pahimmillaan kansallista lainkäyttöä johtavat.

 

LÄHTEET

Painetut

Aarnio, Aulis, Oikeutta etsimässä – Erään matkan kuvaus. Helsinki: Talentum, 2014.

Helin, Markku, ”Perusoikeuksilla argumentoinnista”. Teoksessa: Tero Iire ja Martti Kairinen (toim.), Varallisuus, vakuudet ja velkojat. – Juhlajulkaisu Jarmo Tuomisto 1952 – 9/6 – 2012, s. 11–30. Turku: Turun yliopisto, 2012. 

Internet

Le Gruppe Plessis, Cous européenne des droits de l’homme: pourquoi ensortir est un impératif démocratique, Le Figaro 21.6.2016.

Helsingin Sanomien linkatut kirjoitukset.

Ilta-Sanomien linkatut kirjoitukset.

Iltalehden linkaut kirjoitukset.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

35Suosittele

35 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (94 kommenttia)

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Listasta taitaa puuttua Itävalta.

Slovakia ilmoitti eilen, ettei liity GCM:ään https://www.kansalainen.fi/slovakia-irtisanoutui-y...

Ilmeisesti Suomen valtamedia, esim. Yle, ei jaksanut Slovakiasta uutisoida.

-----------

Lisäksi Saksasta:

YK:n siirtolaissopimus yllättäen laajaan keskusteluun Saksassa. CDU aikoo ottaa siirtolaissopimuksen asialistalleen joulukuussa pidettävässä puoluekokouksessaan. Vasemmistopuolue Linke vaatii, että sopimuksesta äänestetään liittopäivillä, uutisoi Saksan yleisradio # saksa

Pertti Rönkkö Havaintoja Saksanmaalta
https://www.facebook.com/pertti.ronkko/posts/10156...

J. Sakari Hankamäki

Lisää listaan ilmaantuu, sillä ovathan lähes kaikki Euroopan maat kiristäneet turvapaikkapolitiikkaansakin.

Täällä Suomessa valtavirtapoliitikot näyttävät sammuneen kuin saunalyhdyt.

Ja Yle puhuu ½-totuutta, koska budjettikin on vain ½ miljardia.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Sakari, tehkääpä kansalaisaloite GCM-sopimuksesta ja tutkikaa asia kansalaisten keskuudessa.

Kontulan aloite ulkolaisen työvoiman tarveharkinnan poistosta tulisi myös tutkia, onhan siinä yli 100 kansanedustajaa allekirjoittajana.

Ja kukapa estää tekemästä välikysymystä näistä asioista? Lindström on sanonut täällä US:ssa, että saatavuusharkinnan poisto EI toteudu tällä hallituskaudella. Onko se siis yhdestä miehestä kiinni? Senkin voisi testata.

Vähän ärripurria politiikkaan! Kansalaiset ikävystyvät ;)

J. Sakari Hankamäki

Kiitos hyvistä ehdotuksista, Kirsi.

Minut voi äänestää seuraavissa vaaleissa eduskuntaan asioissa vaikuttamaan.

Lindströmin lupaus on sekin vain kokoomuksen ja kepun larppausta, sillä *kaikkihan* hallituspuolueet ja vasemmisto-oppositio haluavat yksissä tuumin siirtää ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa koskevan asian vaalien yli.

Vaalien jälkeen, kun kansaa on hämätty, vasemmisto ja oikeisto toisivat sen uudelleen pöytään ja ehdotus jyrättäisiin läpi, elleivät perussuomalaiset käy sitä estämään.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Mauno Koivisto sanoi jo, että politiikassa kaikkein kiusallisinta on kun "väärä taho puhuu oikeata asiaa"..

Aloitus: "GCM-sopimus on ulkopoliittinen asiakirja, jota olisi pitänyt ja pitäisi edelleenkin käsitellä eduskunnan suuressa salissa".

Täysin samaa mieltä.

Aloitus: "Ruotsi ja Hollanti olisivat hyväksymässä sen vain tietyin muutoksin".

Ruotsista en tiedä, mutta Hollannissa uusi FvD-puolue (Forum voor Demokratie) nosti sopimuksen tikun nokalle ja sai (Rutten hallituksen piiiiitkän mykkäkoulun jälkeen) aikaan, että Hollannin parlamentti käsittelee joulukuun alussa "Marrakesh-sopimusta" laajassa debatissa, vain viikko ennen allekirjoitusta. Yhtäkkiä kaikki muutkin sikäläiset puolueet ovat sitä mieltä, että sopimuksesta pitää puhua julkisesti. Alkuperäisena tarkoituksena oli allekirjoittaa sopimus kaikessa hiljaisuudessa, mikä onkin ennenkuulumatonta (mutta täsmälleen sama tapahtuu Suomessa..).

Tässä FvD:n varsin terävä, kuiva mutta huippusuosittu kansanedustaja/juristi Theo Hiddema:n tuore selostus tilanteesta (4:05 minuutista eteenpäin, hollanniksi/youtube 25.11.2018). Veikkaan, ettei Hollannin (= sopimustekstin mukaan "host country") allekirjoitus ole suinkaan läpihuutojuttua. Elämme kiintoisia aikoja:

https://www.youtube.com/watch?v=5TmfrkiQ2BM

https://www.youtube.com/watch?v=5WRszRZBfYw

J. Sakari Hankamäki

"Alkuperäisena tarkoituksena oli allekirjoittaa sopimus kaikessa hiljaisuudessa, mikä onkin ennenkuulumatonta"

Koskee nykyisin lähes kaikkea, millä on etäisestikin tekemistä maahanmuuton kanssa.

Paitsi valtamedia on nostanut Suomessa mölyn, tosin pelkästään GCM:n puolesta.

Tuntuu kuin valtavirtapoliitikoilla ja ns. valtamedialla ei olisi mitään tärkeämpää kuin kansallisen edun mitätöinti, kansanvallan ylenkatsominen ja oma moraaliposeeraus.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Tuleepa tässä mieleeni, että asioiden 'vähä-äänisyys' liittynee johonkin motiiviin, josta kukaan ei hiiskahda, sillä totuuden paljastuminen saattaisi hermostuttaa väkemme.

Muutoin en ymmärrä, miksi kansamme silmien edessä puhutaan toista ja selän takana tehdään toista.

Onhan mahdollista, että suomalaiset ministerit on taivutettu toimimaan siten, että maahamme saadaan niitä puuttuvia käsiä hoivaamaan ikääntyvää kansaa tai nostamaan väkilukuamme, syntyvyyden aleneman kompensoimiseksi.

J. Sakari Hankamäki Vastaus kommenttiin #44

Väestöpolitiikasta GCM:ssä selvästi on kyse, mutta olennaista on, että sitä yrittää tehdä nyt YK, jonka toimivaltaan kansallisvaltioiden maahanmuuttopolitiikka ei kuulu.

Jos ministerit on - kuten arvelet - taivuteltu sopimuksen taakse kansainvälisellä painostuksella, uskon sen johtuvan enemmän maahanmuuttajina tulevien omien intressien täyttämiseksi kuin siitä syystä, että suomalaisella yhteiskunnalla olisi tarvetta vastaanottoon.

Väkiluvun nostamiseen maassamme ei ole syytä, sillä taloutemme toimintaa ei edistä väestön määrällinen kasvu vaan 1) huoltosuhteen paraneminen, 2) työn tuottavuus ja 3) työllisyysasteen nousu, jotka kaikki edistävät arvotuotantoa.

Totesin asian viimeksi tässä: http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264567-v...

Tutkija Samuli Salmisen mukaan maahanmuutto ei paranna kyseisiä suhteita eikä siten edistä taloutemme suoritumista.

Mitä tulee hoiva-alaan ja hoivapuheeseen, haluan nähdä tulevaisuutemme erilaisena. En halua pitää suomalaisia ikäihmisiäkään retardeina divaanilla loikoilevina ylimyksinä, joille laivataan palvelijoita kehitysmaista.

Sen sijaan katson, että tilapäisestä suurten ikäluokkien heikentymisestä pitää päästä yli omatoimisuudella ja kaveriavulla eikä panostaa siihen demariratkaisuun, jonka mukaan systeemin pitää tehdä kaikki.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #50

YK on jo pitkään ollut toimimaton. On suorastaan häpeällistä, että tuo kansainyhteisö yrittää tunkeutua yksittäisten maiden itsemääräämisoikeuteen.

Huoleni onkin, että jokunen viikko sitten, nobelisti Ahtisaari sai hyvän tovin Yle 1:llä mainosaikaa YK:n arvojen puolestapuhumiseen. Haistoin palaneen käryä. Maamme hallinto ilmeisimmin sanoo mieluummin ahtisaarilaisuudelle jees kuin no!

Katselin Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta maahanmuuttoon liittyviä hankkeita. En linkitä, mutta jokainen voi käydä tutustumassa.

Budjetoidaan valtavat summat rahaa, rahaa joka kuuluisi suomalaisille köyhille, mutta menetetään nyt yltiöinnokkaaseen kotouttamiseen. Kotouttamiseen, jolle toisaalla hymistellään, toisaalla nauretaan.

Pk-seudulla Kelan rahoista lähes 40 % menee maahanmuuttajille! Eikö tämä herätä?

Suomalaiset ikäihmiset ovat terveempiä kuin koskaan. Harvat tarvitsevat hoiva-apua. Puhutaan usein puuttuvista käsistä vanhusten hoitolaitoksissa.

Eikö tuonkin voisi ilmaista niin, että taloudellista voittoa tavoittelevat vanhusten palvelutalot, pitävät mahdollisimman pientä henkilökuntaa säästääkseen henkilöstökuluissa ja saadakseen mahdollisimman suuret valtion avut.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Kansallinen väestöpolitiikka ei kuulu YK:n toimivaltaan"

Tässä kaiketi aiotaan sellaista tehdä, ja sehän olisi hyvä asia kun meillä on tällainen globaali, kaikkia koskettava ongelma kuin liikakansoitus.

En nyt sano, että ihmisten liikuttaminen paikasta toiseen olisi oikea ratkaisu mutta kyllä niille sikiämisoikeuksille tarvittaisiin joku kansainvälinen sopimus.

"GCM voidaan nähdä osana ihmisoikeusteollista asennoitumistapaa, jossa universaalikommunistisista ihanteista johdellaan deduktiivisesti kansallisvaltioita velvoittavia ja itsemääräämisoikeuttamme, suvereeniuttamme sekä kansanvaltaamme kaventavia periaatteita."

Niin. Mutta onko sillä sitten merkitystä? Minulla on tapana kysyä yksinkertainen kysymys kun jonkin asian ihanne on epäselvä, että "mitä sitten?".

Historiallisesti ne heimorajat ovat lähinnä olleet maakunnan kokoisia, eli sellainen kansallisvaltio olisi vaikka "häme" tai "karjala". Koska tie- ja tietoliikenne yhteydet kuin hallinnon rakenteet paranivat, alkoi mennä mahdolliseksi hallita isompia alueita. Nykyisin kansallisvaltioiden sijasta meillä on USA, EU, Kiina ja Venäjä.

Oikeastaan kansallisvaltio voidaan nähdä ikävänä välikerroksena ja välivaiheena sieltä keskiajalta pois siirryttäessä. Pari tuhatta vuotta sitten tuntui selkeämmlätä tämä kun oli rooma, persia ja kiina ja sitten oli niitä provinsseja paikallishallintoineen.

Eli, mitä me nyt oikeasti menetetään jossain kansallisvaltiossa verrattuna siihen, että tehtäisiin päätökset maakuntatasolla ja ylikansalliset asiat EU tasolla kuten puolustus? Ja globaaleille asioille olisi se YK oikea osoite?

Itse en GCM:n detaljeihin ole perehtynyt mutta lähinnä pistää silmään tuo "kansallisvaltion heikennys" että mikä sen merkitys nyt sitten on ja kenen elämään se vaikuttaa.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Oikeastaan kansallisvaltio voidaan nähdä ikävänä välikerroksena ja välivaiheena sieltä keskiajalta pois siirryttäessä."

Seppo Oikkosen mukaan kansallisvaltio on demokratian edellytys.

http://narkissos-esseet.net/blind_ind.html

"maakuntatasolla"

Ilmeisesti maakunnista tulisi tällöin jonkinlaisia kansallisvaltiota itsehallintoineen.

J. Sakari Hankamäki

Hei, Matti.

"Eli, mitä me nyt oikeasti menetetään jossain kansallisvaltiossa verrattuna siihen, että tehtäisiin päätökset maakuntatasolla ja ylikansalliset asiat EU tasolla kuten puolustus? Ja globaaleille asioille olisi se YK oikea osoite?"

Kokemuksesta saatuihin näyttöhin perustuen olen aivan varma siitä, että kansallisvaltiot ovat hyvinvointiyhteiskuntien ehdottomia edellytyksiä.

Kansallisvaltio on juuri sopivan kokoinen yksikkö yhteiskunnallisen tehokkuuden takaamiseksi.

Käsitykseni mukaan ei ole hyvinvointiyhteiskuntia muutoin kuin kansallisvaltioiden sisällä.

Paikallisella tasolla yksilöt ovat voimattomia, ja globaali tai EU:n taso ovat liian etäisiä ja mittasuhteiltaan vääriä.

Globalisaatiosta saatu näyttö on kielteistä ja palaute hyvin kriittistä.

Paikallisen tason korostaminen taas on osa keskittämispolitiikkaa, jossa korostuvat suuret kaupungit, tuloksena maaseudun autioitumista ja kaupunkien slummiutumista.

Suuri osa aikamme ongelmista johtuu EU-federalistien kunnianhimosta ja globalisaation ylivallasta.

Koska Euroopan maat ovat taloudelliselta, sosiaaliselta, kulttuuriselta ja kielelliseltä rakenteeltaan hyvin erilaisia, kansallisvaltiot ovat paras keino järjestää talous, tuotanto ja oikeudenmukainen yhteiskunta.

Kansallisvaltioiden hylkääminen ei ole suuntautumista tulevaisuuteen, vaan se olisi paluuta takaisin uudelle ajalle, ruhtinaskuntien ja feodaaliläänitysten tilkkutäkkiin, jota hallitsevat pankkiirit tai piispojen tapaiset ideologiset liiderit.

Kansallisvaltiot ovat tarpeellisia myös ja nimenomaan kansanvallan toteuttamiseksi.

Käyttäjän aesalli kuva
Arto Salli

Kansallisvaltiokin voisi ja voi olla liittovaltio. Esim. Suomessa voitaisiin antaa jokaiselle maakunnalle itsehallinto, ja vähintään Ahvenanmaan tasoinen autonomia...

J. Sakari Hankamäki Vastaus kommenttiin #10

Saksakin on liittovaltio, mutta melko yhtenäinen.

En näe syytä pilkkoa Suomea tai muitakaan Euroopan maita maakunnittain, vaikka sen tyyppisiä irtiottoja onkin esiintynyt esim. Espanjassa ja Pohjois-Italiassa.

Ne johtuvat lähinnä maahanmuuton tuottamasta sisäisestä eripurasta.

Tuloksena maakuntien itsehallinnon vahvistamisesta tai peräti itsenäistymisestä olisi vain heikkoja pienoisvaltioita, jotka olisivat entistä enemmän riippuvaisia EU:stä, aivan niin kuin on nähty Katalonian itsenäistymispyrkimyksistä sekä halusta jäädä toisaalta EU:n syleilyyn.

En kannata Sote-himmeliäkään, ja syyt ovat moninaiset, muun muassa näennäisdemokratia ja tosiasiallinen riippuvuus valtiolta tulevasta rahoituksesta, joka tulisi uudessa mallissa "ylhäältä" eikä kunnilta.

Maakuntahallinnon tavoittelu on oire, joka kertoo dekoheesiosta ja nonkonformismista, jotka vaikeuttavat kansalaisten elämää ja heikentävät kansallista yhdenvertaisuutta sekä johtavat pahimmillaan tiettyjen alueiden syrjäytymiseen.

Käyttäjän aesalli kuva
Arto Salli Vastaus kommenttiin #14

Vaikka täyteen itsehallintoon ei mentäisikään, maakunnille voitaisiin antaa enemmän oikeuksia päättää pienemmistä asioista, kuten esim. kielikysymyksistä tai myyntirajoituksista. Etkö näe keskusvallan rajoittamisella mitään hyviä puolia? Nythän koko maa on keskusvallan vaikka kuinka typerien päätösten armoilla. Samasta syystähän kritisoidaan EU:a, vain isommassa mittakaavassa.

J. Sakari Hankamäki Vastaus kommenttiin #15

Kyllä kannatan ihmisten itsemääräämisoikeutta paikallistasolla.

Sitä vain ei edistetä hallinnollisella uudistuksella, jonka jälkeen kestäisi taas 20 vuotta, että sen haittapuolet onnistutaan eliminoimaan ja elämä tulee mahdolliseksi.

Esim. Sotessa luvatut vapaudet johtavat kuriliberalismiin, eli tyhjien vapausoikeuksien luettelemiseen ilman mahdollisuuksia toteuttaa niitä.

Oikeus tai vapaus johonkin kun ei ole sama asia kuin mahdollisuus tai voimavara, jolla niitä toteutetaan.

Siksi katson, että myös taantuva maaseutu pysyy parhaiten mukana vahvan kansallisvaltion peesissä, ei omissa oloissaan eikä toisaalta EU:n lähettelemien julistusvapauksien tai direktiivien tuiverruksessa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #15

Kielikysymyksien ohella nuo maanviljely- ja rakennusbyrokratiat ovat sellaisia mitkä pitäisi tehdä maakuntatasolla.

Eri alueilla on erilaisia resursseja ja viljelyolosuhteita, mikä on mahdollista. Kun katsoo maailman eri kulttuurien rakennustyylejä niin niissä näkyy se paikallinen resurssi mistä rakennusmateriaalit vaikka saadaan ja erilaisessa ilmastossa kasvaa erilaiset kasvit ja on erilaiset satokaudet.

Sen sijaan tie-, raide-, tietoliikenne- ja sähköinfrat esimerkiksi voisi hyvin hoitaa unionitasolla.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #31

# 31

Se on EU, joka päättää Suomen maanviljelystä nykyisin. Viljelysuunnitelmat täytyy jättää sisään EU:n valvontavirastoon jo paljon ennen kuin on nähtävissä säiden puolesta, millainen kasvukausi on tulossa.

Tulipa sitten kylmä, kuiva tai sateinen, niin mitään et voi enää viljelysuunnitelmassa muuttaa, koska EU ja koska valvonta satelliitilla. Kaikki terveeseen järkeen perustuvat muutokset viljelysuunnitelmissa on kielletty.

Lisäksi kaikki EU:n myöntämät maataloustuet on sidottu kansallisiin tukiin. Jos maatila ei saa kansallista tukea, se ei myöskään tule saamaan EU-tukea.

Tuet ovat sitten luku sinänsä. Samoin raportointikäytännöt, jotta tukia voisi saada.

Esimerkiksi lampaiden karitsoinnin ajankohtana tilan on ns. hyvinvointitukea saadakseen raportoitava syntyneistä karitsoista tietyn ajan sisällä (muistaakseni 2 vuorokautta) ja vielä silloin, kun karitsointiajankohta tilalla on vielä meneillään eli ollaan työn touhussa lampolassa yötä päivää.

Kun karitsointia tapahtuu ympärivuorokautisesti (lampaat eivät juuri kysele), on mielestäni kohtuutonta edellyttää, että lampuri heti valvomansa yön jälkeen olisi aivot kirkkaina raportoimassa mitä sukupuolta syntyi ja kuinka paljon. Sitäpaitsi, hän ei ehdi. Häntä tarvitaan lampolassa karitsointiaikaan yötä päivää.

Joskus vastasyntynyt karitsa on laitettava vieraan emolampaan kylkeen maitoa imemään, kun oma emo ei suostu imettämään tai on jotain muuta häikkää. Tällaisessa ruljanssissa voi mennä aika nopeasti sekaisin, kuka taas oli kenenkin karitsa.

Kun karitsointi ja täten päivä- ja yöpäivystys kestävät useamman viikon, voi arvata, että aika väsynyttä väki tilalla on. Etenkin jos tilaa hoitaa vaikkapa vain yksi pariskunta.

Mutta: jos ilmoitat karitsan sukupuolen väärin, tulee sakkoa. Jos ilmoitus viivästyy, tulee sakkoa.

EU lisää tuottajien paineita monella tapaa. Tässä oli vain yksi esimerkki. Lisääkin löytyisi.

Lisäksi EU-tuet ohjaavat tilakokojen kasvattamiseen, mikä sekin lisää tuottajien paineita; mitä suurempi osa tiloilla käytössä olevasta pääomasta on velkarahaa, sitä taidokkaampi saa olla, että saa tilan kannattamaan.

Taloustohtori-ohjelmasta voi tarkastella tilojen kannattavuuslukuja Suomessa. Ei ole kivaa luettavaa.

Sitten EU:hun liittymisen on monella tilalla laitettu rukkaset naulaan - ja se on sitten lopullinen päätös.

Kun tila lopettaa toimintansa, koneet ja eläimet myydään, pellot vuokrataan eikä maatilaa koskeva tietotaito enää siirry eteenpäin - tila ajetaan alas.

Kuten, Matti, hienosti huomioit: viljelyolosuhteet maakunnissa ja tiloilla poikkeavat aina hiukan toisistaan. Jokainen maatila on oman mikroilmastonsa vuoksi _yksilö_. Kun tämä yksilöllinen tieto katoaa, se on menetetty lopullisesti.

Lisätään sitten tähän vielä päälle paineet, jotka ilmaston lämpeneminen on saanut aikaan.

Lisäksi EU on aivan pihalla Suomen tuotanto-olosuhteista. Brysselissä maatalouskysymyksiin erikoistunut virkamies kysyi minulta aivan tosissaan, että aletaanko Suomessa kylvöt helmikuussa? Ja tämä britti oli sentään työskennellyt maanviljelyksen parissa Sierra Leonessakin.

Mutta kukapa nyt mitään Suomen kasvuolosuhteista tietäisi. Sekin 141-tuki menetettiin ihan omaa yksinkertaisuuttamme: ei osattu kertoa, että täällä asiat ovat toisin kuin Keski-Euroopassa. Täällä on kylmä. Täällä on pimeää. Täällä on vain yksi kasvukausi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #49

"Se on EU, joka päättää Suomen maanviljelystä nykyisin. Viljelysuunnitelmat täytyy jättää sisään EU:n valvontavirastoon jo paljon ennen kuin on nähtävissä säiden puolesta, millainen kasvukausi on tulossa."

Pitäisi viedä maakuntatasolle, kuten rakennusdirektiivit.

Perustelen sillä, että suomessakin on ihan erilaiset ilmastot lapissa ja eteläsuomessa.

Tässä asiassa pitäisi EU-byrokratia mielestäni purkaa tai ainakin joku saisi perustella asian minulle että miksi näin tehdään.

"Samoin raportointikäytännöt, jotta tukia voisi saada."

Mielestäni raportoinnit pitää olla kunnossa mutta siinä pitäisi olla automaatiota ja huomioida kuormittavuus. Dataa tarvitaan päätöksentekoon.

Asia pitäisi muotoilla jotenkinkin niin, että tarvittavat tiedot kerätään, niihin löytyy jostain prosessi ja työkalut miten temppu saadaan tehtyä helposti ja sitten näiden aikataulutusten pitää olla joustavat koska aikataulut eivät ole koko unionin tasolla samat.

Sellaiset 2vrk raportointiajat on roskaa, ei mitään järkeä tuollaisessa.

Pitäisi olla niin, että data joko lähtee automaattisesti (missä on mahdollista) tai sitten niin, että on joku yksi päivä kuukaudessa raportointipäiväksi ja hallinolliseksi päiväksi varattuna.

Tämä on niinkuin ihan perusjuttu kun miettii työhyvinvointia ja kuormittavuutta. Ne ketkä edellyttää raportointia jokaisesta vessatauostakin eivät ole oikein työn parissa ikinä olleetkaan.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #58

# 58

Olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, että EU-byrokratia Suomen maatalouteen nähden pitäisi purkaa.

(Olen kyllä sitäkin mieltä, että EU:n hallintavalta ylipäätään Suomeen nähden pitäisi purkaa.)

Maatalouden osalta EU ryhtyi ensitöikseen jakamaan Suomea A- ja B-vyöhykkeisiin, mikä oli törkeää ja keinotekoista.

Selvää oli, että Suomen vilja-aitta, Etelä-Suomi, kuului A-vyöhykkeeseen, mutta pohjoisemmaksi mentäessä jako saattoi mielivaltaisesti mennä vaikka kahden naapuripellon välistä. A sai muistaakseni parempaa tukea ja B jäi huonommalle osalle, eli sinne, missä oli vaikeaa jo ennestään, vaikeutta tuli vain lisää - täysin keinotekoisesti, EU:n myötä.

Selvää on, että maanvijely Suomessa on haasteellisenpaa kuin muissa EU-maissa. Tämä ei silti tarkoita sitä, että Suomen pitäisi luopua maanvijelyksestä. Ei sille mitään voi, että pohjoisessa kaikki on haasteellisenpaa, koska leveysaste.

Sitten:

"Asia pitäisi muotoilla jotenkinkin niin, että tarvittavat tiedot kerätään, niihin löytyy jostain prosessi ja työkalut miten temppu saadaan tehtyä helposti ja sitten näiden aikataulutusten pitää olla joustavat koska aikataulut eivät ole koko unionin tasolla samat."

Teoriassa tämä kuulostaa järkevältä. Käytännössä onkin jo sitten työläänpää. Eläimet vaativat hoitoa 365 päivää vuodessa, joka päivä, ja niiden hoitajalla on vain yksi pää ja kaksi kättä. Lomittajat saa loma-ajaksi, jonka toki voi halutessaan käyttää paperitöihin. Niillä tiloilla, joilla työntekijöitä on enemmän kuin yksi, jää paperitöihinkin enemmän aikaa.

Ei ole mitään oikotietä kaiken muistamiseen ja raportoimiseen. Se on sama kuin logistiikassa: kun tavaraa siirretään pisteestä A pisteeseen B, siihen väliin mahtuu monta työvaihetta, joista yhtäkään ei voi ohittaa.

Tietojärjestelmäänkin pitää jonkun aina syöttää ne tiedot.

Onhan robottinavetassa kaikki lehmät tietokoneella, josta voi reaaliaikaisesti seurata mitkä lehmät ovat käyneet lypsyllä ja mitkä pitäisi suorastaan noutaa lypsyrobotille. Näistä tiedoista voi päätellä senkin, onko lehmällä mahdollisesti jokin vaiva. Tietokoneella on tieto maidon laadusta per lehmä ja lypsymäärät. Kiimat ja keinosiemennykset ovat tiedossa, ja järjestelmään voi avata tilaa seurantadatalle vaikka kuinka paljon. Se ei ole ongelma.

Pitää vain ehtiä tehdä kaikki, ja eläinten kanssa kaikki on ehdittävä tehdä täsmälleen ajallaan. Eläimet eivät voi odottaa.

Lypsylehmät ruokitaan ja lypsetään kaksi kertaa päivässä. Eläinten juoma-altaiden on oltava aina puhtaat ja toimivat. Jos lehmän juominen jostakin syystä keskeytyy, se ei palaa enää juomaan lisää. Korkeatuottoinen lypsylehmä saattaa juoda vettä jopa 150 litraa päivässä.

Ehtiminen ja töiden järjestely ovat jokapäiväisiä haasteita. Lisäksi aina tulee yllätyksiä, joihin niihinkin on osattava asennoitua (lietelantakaivo tukossa, hiiret syöneet talvella jonkun piuhan apukoneesta ja pellolle pitäisi ehtiä, jne.).

En nyt ryhdy tässä luettelemaan maatilan töitä, mutta sanonpa vain, että päivät maatiloilla täyttyivät jo ennen EU:n kaavakesulkeisiakin ihan hyvin. Silloin töiden järjestelyssä auttoi se, että omaa maalaisjärkeä sai käyttää mielinmäärin. Nyt kuluu energiaa siihenkin, että maalaisjärjen käyttöä pitää rajoittaa, jotta voidaan noudattaa sääntöjä.

Vuonna 2017 sadekesän jälkeen alettiin puhua viljelijöiden työhyvinvoinnista aivan normiuutisissa, ja viljelijöille oli järjestetty kai jonkinlaista olkapäätä sateiden keskellä. Kuitenkin viljelijä on maatilayrittäjä, joka itse kantaa täyden vastuun yrityksestään. Loppupeleissä hän on yksin. Satoi tai paistoi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #77

Vähän karannut alkuperäisestä aiheesta mutta vastaan vielä tähän.

"Tietojärjestelmäänkin pitää jonkun aina syöttää ne tiedot. "

Itseasiassa ei. Aika paljon helpommalla selviää kun kerää tiedon automaattisesti. Onhan sitä kaikennäköisiä antureita tehtävissä. Tai pikasyöttöä että painetaan nappia samalla kun tekee.

Ei tuo tietenkään kaikessa onnistu mutta kyllähän semmoinen virtaviivaistus prosesseihin on ihan normaalia kehitystä.

"Pitää vain ehtiä tehdä kaikki, ja eläinten kanssa kaikki on ehdittävä tehdä täsmälleen ajallaan. Eläimet eivät voi odottaa."

Totta. Se prosessin virtaviivaistaminen on oma juttunsa ja vie aikaa. Ja koska samojen ongelmien kanssa painitaan muuallakin niin se tarvitsee yritystä tekemään tähän monistettavan palvelun tai miksei vaikka vinguttaisi sitä EU-rahaa siihen, että saisi kaiken tarvittavan helposti ja mietittynä.

"En nyt ryhdy tässä luettelemaan maatilan töitä, mutta sanonpa vain, että päivät maatiloilla täyttyivät jo ennen EU:n kaavakesulkeisiakin ihan hyvin."

Ne pitäisi saada/löytyä johonkin geneeriseksi prosessikuvaukseksi ilman että opiskellaan maatalousoppilaitoksessa. Sitten siihen olisi mahdollista tehdä automaatiota.

Ne ihmiset jotka tekee automaatiota, eivät useinkaan tiedä maatilan töistä yhtään mitään.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #84

Jep, todellakin lähti lapasesta, ja kauas GCM-sopimuksesta. Mukavaa, että tämä kuitenkin tässä sallitaan.

"Sydämen kyllyydestä suu puhuu." :-)

"Ne pitäisi saada/löytyä johonkin geneeriseksi prosessikuvaukseksi ilman että opiskellaan maatalousoppilaitoksessa. Sitten siihen olisi mahdollista tehdä automaatiota."

Tässähän se onkin, kun jokainen maatila on oma yksilönsä. Prosesseja on yhtä monta kuin on maatiloja ja kyse on elävistä eläimistä ja elävistä kasveista, joiden elämässä kaikki aina vaikuttaa kaikkeen (vrt. kasvitieteen kasvutekijät). Myös ihmisten tekemisen tyyli vaikuttaa asioiden kulkuun.

Ja tässä kohtaa voidaan hiukan nostaa suomalaisia ja suomalaisten tapaa tehdä: Maamme niukat resurssit ja poikkeuksellisen lyhyt kasvukausi ovat pakottaneet suomalaisia laskemaan resurssinsa hyvin tarkasti ja hyödyntämään ne maksimaalisesti. Suomessa ihaillaan yleisestikin ottaen edelleen _tarkkuutta_. Tarkkuus on aikaisemmin ollut ihan elinehto.

Pienen maan niukkoja resursseja, ja tätä kautta ihmisten terveyttä, on myös suojeltu poikkeuksellisen tiukalla elintarvikelainsäädännöllä. Suomessa on jaksettu niuhottaa joka asiasta viimeisen päälle ja näin turvattu kasveille hyvä kasvualusta ja eläimille terveys. Toisin kuin esim. Britanniassa, meillä ei pitkään aikaan ole esiintynyt vakavia eläintauteja. Myös pellot ja metsät ovat säästyneet vakavilta tuholaisilta. Niuhottaminen on kannattanut.

EU ei salli meille entisenlaista niuhottamista.

Maatalousoppilaitoksissa oppilaat hyötyvät suuresti paitsi itse opetuksesta myös mahdollisuudesta vertailla omia, usein kotitilalta hankittuja tietojaan ja kokemuksiaan toistensa kanssa. Navettatyypit, kuiviketyypit, rehusekoittimet ja tietysti traktorit herättävät aina keskustelua. Myös tuotantosuunnan muutos tilalla on aina kiinnostusta herättävä aihe.

Omassa luokassa oli muun muassa kaveri, jonka kotitilalla oli siirrytty sianlihantuotannosta mansikanviljelyyn eli täysin uuteen maailmaan. Käytössä oli esimerkiksi kastelutekniikan osalta varsin kehittynyt järjestelmä. Lisäksi mansikkapenkkien hoivailussa käytettiin keinoja, joista vielä muutamia vuosikymmeniä sitten ei ollut tietoakaan.

Maatalouspolitiikasta löytyy mielipiteitä, mutta näistä ollaan mieluummin hiljaa, koska asuinpaikkaa on vaikea vaihtaa ja naapuriapuun on voitava turvata tarvittaessa. Koulussa oppilaat eivät useinkaan ole naapureita keskenään vaan tulevat monilta eri paikkakunnilta, joten politiikkaan liittyvä keskustelukin voi kenties olla hiukan vapaanpaa.

Koulutukseen kuuluva maatilaharjoittelu kannattaa aina suorittaa vieraalla tialla, ei kotitilalla, koska näin on taas mahdollisuus oppia uutta.

Automaation käyttösovellusten tutkiminen (ja miksi ei jopa materiaalitekniikka) voisi hyvin olla yhtenä oppiaineena. Nuoret maatilayrittäjät seuraavat nähdäkseni hyvinkin halukkaasti oman alansa kehitystä myös tälla saralla. Esimerkiksi "lantakuoriainen" (siivousrobotti) on ollut varsin tervetullut lisä navettaan.

Myös esimerkiksi lypsylehmien jalostustiedoista on tarkkaa dataa niin, että jopa eläinten luonteenlaadusta löytyy tietoja.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #14

"Ne johtuvat lähinnä maahanmuuton tuottamasta sisäisestä eripurasta."

Espanjassa tilanne on se, että Katalonia on paljon vauraampi muuhun Espanjaan nähden. Pohjois-Italia niinikään on vauraampi kuin Etelä-Italia.

Molemmissa sama kaava, että vauraampia kiukuttaa maksaa enemmän veroja.

Jollain mekanismilla sellaista resurssitasausta tarvitsee väistämättä tehdä eri alueiden välillä. Noin esimerkkinä vaikka puolustuksessa, eri alueilla on erilaiset strategiset merkitykset tai sitten vaikka rajavalvonta. Tekeekö tasausta nykyinen kansallisvaltio vai EU niin en näe sillä isoa merkitystä.

Pointti lähinnä se, että kansallisvaltioiden purku ei toimi, ellei armeijaa saada järjestettyä unionin tasolla, mutta se nyt on argumentoitavissa tarvitaanko kansallisvaltiota mikäli unionin tasolla hoidetaan ne asiat missä tarvitaan skaalaetuja.

"En kannata Sote-himmeliäkään, ja syyt ovat moninaiset, muun muassa näennäisdemokratia ja tosiasiallinen riippuvuus valtiolta tulevasta rahoituksesta, joka tulisi uudessa mallissa "ylhäältä" eikä kunnilta."

Minäkään en kannata Sote-himmeliä. En ole tähän perehtynyt täysin mutta hälytyskellot nousi tässä pystyyn, että ne ns. "sote alueet" näytti olleen määriteltyjä sen mukaan mitä tietojärjestelmää nyt käyttävät.

Tietojärjestelmä on aivan väärä malli määritellä hallintoalueita. Tuo lähinnä voimistaisi tietojärjestelmiä tehneiden yritysten valtaa kuin että standardisoisivat asioita. En näe siis järkeä muuttaa toimivaa.

"Maakuntahallinnon tavoittelu on oire, joka kertoo dekoheesiosta ja nonkonformismista, jotka vaikeuttavat kansalaisten elämää ja heikentävät kansallista yhdenvertaisuutta sekä johtavat pahimmillaan tiettyjen alueiden syrjäytymiseen."

Tätähän se on nyt. Kainuu ja Kaakkois-Suomi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Kansallisvaltio on juuri sopivan kokoinen yksikkö yhteiskunnallisen tehokkuuden takaamiseksi."

En nyt tiedä, jenkit esimerkiksi kävi kuussa. Avainjuttu siinä on se, että on iso liittovaltio jossa toimivat sisämarkkinat ja resurssit sekä työvoima liikkui.

Mielestäni kaivattaisiin sellaista optimismia mitä 60-luvun jenkkilässä oli, ratkomaan ongelmia.

"Käsitykseni mukaan ei ole hyvinvointiyhteiskuntia muutoin kuin kansallisvaltioiden sisällä."

Miten hyvinyhteiskunta tässä kontekstissa määritellään?

"Paikallisella tasolla yksilöt ovat voimattomia, ja globaali tai EU:n taso ovat liian etäisiä ja mittasuhteiltaan vääriä."

Ei sen EU:n pitäisikään olla muuta kuin armeija ja standardointijuttu, että siellä määritellään mittayksiköt ja keskeiset jutut että unionin sisällä toimii kauppa tehokkaasti.

"Globalisaatiosta saatu näyttö on kielteistä ja palaute hyvin kriittistä."

Minun ymmärtääkseni globaalisaation negatiiviset asiat liittyvät johonkin pöljäilyyn maatalousbyrokratian kanssa ja sitten se, että on niitä oligarkkeja. Noita asioita pitäisi korjata.

Lähinnä tässä se juttu, että kun ongelmat ovat globaaleja, niiden ratkomista tarvitsee tehdä isommalla hallintoalueella.

Hyvä esimerkki liittyisi vaikka siihen, että meilläkin kulutetaan valtavasti jotain kiinassa tehtyä kertakäyttörihkamaa. Me ei voida estää sitä vaan ollaan riippuvaisia. Jos sanotaan että pitää tehdä parempaa niin kiinalaiset toteaa, että "me ei myydä teille". Se ei kiinnosta niitä kun on niin pieni markkina-alue.

Sitten jos EU-tasolla väännetään, että nostetaan virhevastuutaso sille tasolle, että rihkamat pitää kestää vähintään 10v niin kiinalaiset joutuu sitten tarjota EU-alueelle sellaisia koska tämän kokoisen talousalueen menetys olisi valtava tappio.

Hyvänä esimerkkinä vaikka tämä kun Google taipui kiinalaisteen toiveisiin sensuroinneissa yms. koska Google ei tosiaankaan halua menettää yli miljardin ihmisen markkina-aluetta.

Joten, Suomi on aivan liian pieni USA:n, Venäjän ja Kiinan rinnalla. EU on riittävän iso taloudellinen voimatekijä, että sillä on merkitystä.

"Paikallisen tason korostaminen taas on osa keskittämispolitiikkaa, jossa korostuvat suuret kaupungit, tuloksena maaseudun autioitumista ja kaupunkien slummiutumista."

Onko tällaisesta näyttöä?

Näkyy tuossa profiilissasi lukevan filosofian tohtori niin tuumailin, että et välttämättä pidä kreikkalaista kaupunkivaltiosysteemiä mitenkään täysin kelvottomana muuten kuin että niiltä puuttui liittovaltiotaso joten käyttivät aika paljon resursseja siihen että nokittelivat toisiaan kuin että olisivat keskittyneet pärjäämään persialaisia ja roomalaisia vastaan. Lopputuloksena sitten ottivat turpaan ja Ateenasta saatiin huvipuisto roomalaisille turisteille.

EU:ssä on samaa ideaa, kun euroopassa ollut pitkät perinteet rähistä keskenään niin tuon toisen maailmanpalon ja siirtomaiden menettämisen jälkeen alkoi porukka tajuta että keskenään nokittelussa ei ole mitään järkeä, samaan aikaan kun idässä tulee liukuhihnalta uusia tankkeja ja ydinohjuksia.

"Suuri osa aikamme ongelmista johtuu EU-federalistien kunnianhimosta ja globalisaation ylivallasta."

Isoimmat ongelmat ovat väestöräjähdys, ilmastonmuutos, nopeasti hupenevat luonnonvarat ja merkittävästi kasvanut suursodan uhka. En nyt näe näiden yhteyttä EU:n.

"Koska Euroopan maat ovat taloudelliselta, sosiaaliselta, kulttuuriselta ja kielelliseltä rakenteeltaan hyvin erilaisia, kansallisvaltiot ovat paras keino järjestää talous, tuotanto ja oikeudenmukainen yhteiskunta."

Niin tuo provinssitason hallinto kyllä ratkoo nuo asiat kun unionitasolla hoidetaan ne mitkä tarvitsee skaalaetua.

Nykyiset kansallisvaltiot ovat liian isoja. Suomessa esimerkiksi Kainuussa ja kaakkois-suomessa on taloudellinen kehitys jäänyt merkittävästi jälkeen eikä tunnu olevan helsingin herrojen mielenkiinnon kohteena. Puhumattakaan kielestä. Minkä takia ruotsia pitää opetella toisena kielenä joka paikassa? Lapissa toisena kotimaisena kielenä pitäisi olla ennemminkin saamen kieli, uudenmaan läänissä englanti ja kaakkois-suomessa venäjä. Tämä ei nyt toimi yhtään kansallisvaltion tasolla, provinssitasolla toimii paremmin.

"Kansallisvaltioiden hylkääminen ei ole suuntautumista tulevaisuuteen, vaan se olisi paluuta takaisin uudelle ajalle, ruhtinaskuntien ja feodaaliläänitysten tilkkutäkkiin, jota hallitsevat pankkiirit tai piispojen tapaiset ideologiset liiderit."

Tuo ongelma pitää tiedostaa, että valtaa saadaan rajattua.

"Kansallisvaltiot ovat tarpeellisia myös ja nimenomaan kansanvallan toteuttamiseksi."

Niin.. Sveitsin maakunnissahan se toimii mutta Suomen kokoisessa möhkössä tuskin.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #22

"En nyt tiedä, jenkit esimerkiksi kävi kuussa."

Onko tämä hyvä mittari yhteiskunnan onnistumiselle? Itse pitäisin parempana mittarina vaikka rikollisuutta (tai sen vähäisyyttä). Yhdysvalloissa väkivaltainen rikollisuus on huomattavasti yleisempää kuin vaikka Suomessa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #25

"Onko tämä hyvä mittari yhteiskunnan onnistumiselle? Itse pitäisin parempana mittarina vaikka rikollisuutta (tai sen vähäisyyttä). Yhdysvalloissa väkivaltainen rikollisuus on huomattavasti yleisempää kuin vaikka Suomessa."

Totta, ei ole. Argumentoin tätä tehokkuusjuttua, että kyllähän se jenkkien 60-luvun talouskasvu oli aika huima.

En minä nyt sitten tiedä mikä on onnistunut yhteiskunta. En uskalla sanoa Suomea onnistuneeksi kun vasta reilut satavuotta vanha valtio, että ei nyt ole mitenkään selvää se onnistuminen vai hajoaako omaan mahdottomuuteensa.

Sama toki pätee myös EU:n. Unioneja tulee ja menee.

J. Sakari Hankamäki Vastaus kommenttiin #22

Matti:

"Näkyy tuossa profiilissasi lukevan filosofian tohtori niin tuumailin, että et välttämättä pidä kreikkalaista kaupunkivaltiosysteemiä mitenkään täysin kelvottomana muuten kuin että niiltä puuttui liittovaltiotaso"

Ei kai filosofian ala sitoututa kannattamaan myös kreikkalaista kaupunkivaltiota....

Viittaat myös Yhdysvaltain kuumatkoihin ja EU:n vapaakauppaan laajojen liittovaltioiden puolustamiseksi.

Vastaan, että USA ei sovi Euroopan malliesimerkiksi eikä vertailupariksi, koska Eurooppa on Yhdysvaltoja hajanaisempi ja eriytyneempi kielellisesti ja kulttuurisesti, ja myös historia on aivan erilainen.

EU puolestaan voisi toimia lähinnä vapaakauppaliittona, joka ei edellytä väestöjen vapaata liikkuvuutta eikä yhteistä valuuttaa (joita ei ole muuten Pohjois-Amerikassakaan, vaikka vapaakauppaa onkin). Pidän liittovaltiosuuntausta Euroopassa täysin virheellisenä tienä.

Kysyt myös, onko näyttöä nykyiseen keskittämispolitiikkaan liittyvästä maaseudun autioitumisesta ja kaupunkien slummiutumisesta.

Vastaus on: on kyllä. Näyttö tulee suoraan todellisuudesta.

Lisäksi toteat itsekin, että "Kainuussa ja kaakkois-suomessa on taloudellinen kehitys jäänyt merkittävästi jälkeen eikä tunnu olevan helsingin herrojen mielenkiinnon kohteena".

Nimenomaan tällaisen haitallisen eriytymisen vuoksi kannatan vahvaa kansallisvaltiota, koska vain sen puitteissa muutoin syrjään jäävillä alueilla on mahdollisuus pysyä matkassa mukana.

Esiin nostamasni aiheet ovat kiinnostavia, mutta ne etääntynyvät kirjoitukseni aiheesta, joka on GCM, joten ehdotan, että pysytään aiheessa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #28

"Ei kai filosofian ala sitoututa kannattamaan myös kreikkalaista kaupunkivaltiota...."

Ei. Mutta ajattelin että ymmärrät sen kaupunkivaltion demokratian kauneuden missä äänioikeutetut paikallisella tasolla päättävät asioista, kaikki täysin läpinäkyvästi ja sitten mentiin teatteriin naureskelemaan pölhöille poliitikoille.

Ja mihin se sitten lopulta kaatui. Silloinkin oli se suurvaltapolitiikka ja roomalaiset hyödynsi hajoita & hallitse strategiaa tehokkaasti keskenään nokitteleville pikkuvaltioille.

Sama ilmiö tänä päivänä, kun idän asemahti tekee parhaansa että saisi unionitasolle hajaannusta että voidaan sitten pistää reunavaltioita kuten Ukraina, Suomi tms. satelliittivaltioksi ja ajan kanssa haukata koko Eurooppa.

Hajaannuksen luomisessa voidaan vaikka käyttää maahanmuuttajia pelinappuloina. Temppu kävisi esimerkiksi niin, että käydään pudottelemassa pommeja johonkin Lähi-Itään, että saadaan ihmisiä liikkumaan ja suljetaan omat rajat. Muita tavoitteita voi sitten olla epävakauden lisääminen jos vaikka se öljyn hinta nousisi ja että kenraalit pääsevät leikkimään uusilla military leluilla. Kaikennäköisille "interventioille" voidaan sitten keksiä joku syy.

"Vastaan, että USA ei sovi Euroopan malliesimerkiksi eikä vertailupariksi, koska Eurooppa on Yhdysvaltoja hajanaisempi ja eriytyneempi kielellisesti ja kulttuurisesti, ja myös historia on aivan erilainen."

Sitä hajanaisuutta koitettu vähentää kaikennäköisillä direktiiveillä joista osa aika pölhöjä. Kulttuurillista yhtenäisyyttä voisi ehkä vähän satsata myös. Kyllähän kansallisvaltioitakin romantisointiin mielinmäärin ja onhan EU-alueella yhteneviä juttuja kuten demokratia, tieteellinen vallankumous, perustuslaki ja jne.

"Pidän liittovaltiosuuntausta Euroopassa täysin virheellisenä tienä."

Sinun varmaan kannattaisi jäsennellä ajatukset blogiin, että mikä mahtaisi olla toimiva eloonjäämistrategia suurvaltapoliitiikassa? Se koko EU kun on sitä varten, kuin myös että ei nahistella keskenään.

"Nimenomaan tällaisen haitallisen eriytymisen vuoksi kannatan vahvaa kansallisvaltiota, koska vain sen puitteissa muutoin syrjään jäävillä alueilla on mahdollisuus pysyä matkassa mukana."

Minä ajattelin niin että jos päätöksentekoa tehdään enemmän Kainuussa ja Kaakkois-suomessa, saisi niitä investointeja näihin alueisiin sieltä EU-hanoista. Tässä rahajärjestelmässä investoinneissa on ne unioninrahat kuitenkin jossain määrin mukana.

"Esiin nostamasni aiheet ovat kiinnostavia, mutta ne etääntynyvät kirjoitukseni aiheesta, joka on GCM, joten ehdotan, että pysytään aiheessa."

Käy. Minulla on itse GCM:stä vähän nihkeämmin mielipidettä koska en hahmoita millä tavalla se vaikuttaa minun tai läheisteni elämään millään tavalla. Mitä enemmän siitä luen niin sitä enemmän se tuntuu vain jutulta mikä nostaa tässä tosielämän Civilizationissa "goodwill" -pointseja Suomelle joten en näe sillä oikein mitään vaikutusta. Siksi kiinnitin huomiota tuohon argumenttiin, että se heikentää kansallisvaltiota mutta tuumasin että onko siinäkään nyt sitten ongelmaa.

Tähän GCM:n liittyen, mielestäni YK tasolla pitäisi jotenkin sitä väestöasiaa ratkoa. Tässä asiassa olen siis eri mieltä. Toivoisin että saisi jonkun sopimuksen missä lisääntymisoikeuksilla voisi tehdä kauppaa. Ihmiset kun lisääntyvät joissakin paikoissa vanhuuttaan turvaamaan ja jotkut eivät halua lisääntyä ollenkaan, että sitä pitäisi jotenkin kansainvälisellä tasolla ratkoa että liikkuu rahaa turvaamaan ihmisten vanhuutta jotka päättää olla sikiämättä ja ne maksaa ketkä haluavat lisääntyä yli kaksi lasta.

Se VOI myös tarkoittaa sitä, että ihmisten tarvitsee myös liikkua jos jossain alueella maksetaan lisääntymisestä. Lisäksi se juttu, että tuollaisten kansainvälisten sikiämisoikeuksien toimeenpaneminen voi tarvita jotain mekanismia ihmisten liikkumiselle jos elinolot menevät mahdottomaksi.

Koitan nyt katsoa tätä GCM:ää siitä kulmasta, että jos tässä nyt kokeillaan saadaanko ihmiset sopimaan keskenään yhtään mitään väestöön liittyvistä asioista jos sitten saisi oikeita toimenpiteitä millä ratkoa todellisia ongelmia, eli tätä väestöräjähdystä.

Sehän ei ole ratkaisu, että väestö vaan lisääntyy ja liikkuu valtoimenaan. Ennemmin sitten rautaa rajalle ja antaa valintapaineen hoitaa populaatiot kuntoon.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #47

Tiivistettynä:

GCM:stä argumentointi on vaikeaa kun ei ole ihan tiedossa se kokonaiskuva mitä kabineteissa nyt sitten väännetään. Globaaleja juttuja tarvitaan globaalien ongelmien ratkaisemiseksi että tämä voi olla tarpeellinen välivaihe tai sitten ei. Tästä voi tulla "goodwill" pointseja tai sitten haittaa.

Enkä nyt tiedä että kenellä tässä nyt on oikeasti pallot käsissä ja prosessin kokonaiskuva tiedossa, että kuka sen GCM:n on laatinut ja mikä on seuraava etappi. Pitäisi nähdä kokonaiskuva mihin tämä liittyy, paremmin.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #22

# 22

"Paikallisen tason korostaminen taas on osa keskittämispolitiikkaa, jossa korostuvat suuret kaupungit, tuloksena maaseudun autioitumista ja kaupunkien slummiutumista."

"Onko tällaisesta näyttöä?"

SRV:n edustaja totesi stagella Sijoitusmessuilla syksyllä v.2012, että yhtiö keskittyy rakentamiseen kasvukeskuksissa, joissa asuminen myös tiivistyy. Nähdäkseni SRV on edennyt valitsemallaan linjalla vauhdilla (lue: Redi).

EU puolestaan on jo kauan sitten nähnyt suurkaupunkeja ja kasvukeskuksia uhkaavan slummiutumisvaaran. Siksi se on luonut tuen nimeltään ESF (European Social Fund), jonka avulla matalan työllisyyden alueilla pyritään tukemaan lähes mitä tahansa toimintaa, joka pysyttäisi alueen asukkaat paikallaan, niin, että nämä eivät lähtisi kasvattamaan slummien kokoa kaupunkeihin.

Ongelma Suomessa ei vielä ole sitä kokoluokkaa, että tulisi mieleen ihmetellä, miksi ei työtön Pohjois-Karjalasta voisi lähteä jatkamaan työttömyyttään kavereiden luokse Vantaalle? Voisihan hän parhaimmassa tapauksessa saada jopa töitä.

Silti jopa SRV:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila, jonka työstä ja elämästä kertova kirja “Rakentajan jälki” julkaistiin v.2017, tunnistaa ei-toivottavan kehityssuunnan, joka on meneillään esimerkiksi Itä-Helsingissä. Hän mainitsi asiasta haastattelussa Kirjamessuilla, Eino Leino -lavalla, jossa läsnä olivat myös kirjan kirjoittaja sekä Docendo-kustantamon haastattelija.

- - -

Mitä tulee ajatukseen, jossa rinnakkain aseteltaisiin Yhdysvallat osa-valtioineen ja Eurooppa monine eri valtioineen, niin näkyviin nousee näiden kahden välillä vallitsevat, perustavanlaatuiset erot:

Yhdysvallat on alunperinkin, sisällissodan jälkeen, voimakkaasti yhtenäiskulttuuriin ja yhtenäisyyteen pyrkivä _nuori_ valtio, jossa asukkaat ovat tietoisesti halunneet rakentaa yhtenäiskulttuurin, johon juurtua, koska suurin osa asukkaista joutui jättämään taakseen oman alkuperäisen kulttuurinsa ja katkaisemaan juurensa. Oli tarve juurtua nopeasti uudelleen.

Yhdysvalloissa jokainen toi pöytään omasta kulttuuristaan sen, mikä parhaiten tuntui sopivan yhtenäiskulttuurin rakentamiseen. Jos näin ei olisi ollut, länttä ei olisi koskaan saatu asutettua.

Euroopan vahvuus taas on siinä, että täällä on monia eri kulttuureja, joilla on vahvat, vuosisatoja vanhat juuret. Se on luontaista monimuotoisuutta, josta Eurooppa on voinut ammentaa.

Eurooppa on talousalue, mutta se on muutakin - ja tätä muuta ei tulisi sulauttaa yhdeksi mössöksi. Yhdysvallat on eri asia: se kasvoi omaan yhtenäisyyteensä, omaan asenteeseensa, koska muuta ei ollut. Ja se kasvoi hienosti. Hyvä tuli.

Eurooppa on koostumukseltaan erilainen. Silti yhtä hyvä. Mutta toimii toisin kuin Yhdysvallat - ei keskusjohtoisesti vaan omista, valtiokohtaista lähtökohdistaan käsin kuten sille on luonnollisinta.

Tähän EU yrittää nyt puuttua ja heiluu kuin norsu posliinikaupassa.

Se, että kiinalaiset sijoittajat ostavat Rooman kiinteistöjä ja arabit Pariisin kiinteistöjä, on sitten oma juttunsa. Japanilaiset puolestaan istuvat yhdysvaltalaisten yritysten hallituksissa ja aasialainen valuutta rahoittaa Yhdysvaltoja.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #61

"SRV:n edustaja totesi stagella Sijoitusmessuilla syksyllä v.2012, että yhtiö keskittyy rakentamiseen kasvukeskuksissa, joissa asuminen myös tiivistyy. Nähdäkseni SRV on edennyt valitsemallaan linjalla vauhdilla (lue: Redi)."

Niin... Suomen kansallisvaltiossa kasvukeskus olisi pääkaupunkiseutu.

Minusta joka provinsissa pitäisi olla kasvukeskus, vaikka vähän pienempi. Tämä siis puoltaisi sitä maakuntatason hallintoa eikä kansallisvaltiotason.

Tässä vähän semmoinen juttu, että toimivat työmarkkinat tarvitsevat tuollaisia. Ihmiset kun ovat levällään niin työnantajat ja työvoima kohtaavat huonosti.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #72

# 72

"Minusta joka provinsissa pitäisi olla kasvukeskus, vaikka vähän pienempi. Tämä siis puoltaisi sitä maakuntatason hallintoa eikä kansallisvaltiotason."

Niin minustakin.

Kekkosen ajatus pitää koko Suomi asutettuna, on hyvä ajatus edelleen.

Kasvukeskuksia syntyy yritystoiminnan ympärille, villinä esimerkkinä vaikkapa Ruka. Talvinen kasvukeskus ja talvinen asuntopula.

Sitten niitä syntyy myös määrätietoisen rohmuamisen seurauksena, esimerkkinä Seinäjoki, joka imuroi itselleen kaiken mahdollisen ympäryskunnilta (koulutus, sairaanhoito jne.).

Kasvukeskusten syntyyn vaikuttavat myös vanhat kaunat. Kuntaliitosten kohdalla pinnan alla kytee tällaisiakin jännitteitä: "valkoinen" kunta ei halua liittyä yhteen "punaisen" kunnan kanssa.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

On vaarallista jättää maansa päätöksenteko ulkopuolisille päättäjille.

Olemme jo nähneet, mihin EU:n hallintovalta on johtanut. Kansallisella tasolla, olemme muutaman Mepin varassa. Suomen Mepit ovat kuin höyhen tuulessa.

Tarvitaan heräämistä, tosiasioiden tunnustamista ja pikaisia järjen ääniä, että emme murskaantuisi tuohon, niin suuresti ihannoituun, globalisaation myllyyn.

Käyttäjän kostiainenpertti kuva
Pertti Kostiainen

Jos ollaan valmiita romuttaa "hyvinvointi"valtioiden sosiaaliturva ja duunareiden palkat pudotetaan ne tuonne köyhien maiden tasolle sitten voidaan avata rajat täysin ja olla kaikki yhtä suurta perhettä.
Tulee oleen kylmää kyytiä kun rajan yli (jota ei ole ) lappaa porukkaa pilvinpimein ja heille pitää järkätä kaikki systeemit mitä on suomalaisilla.
Rajoja tarvitaan ja tulioiden rajoituksia jotta pystymme huolehtimaan itsestä ja lähimmäisistä.
Ei epämääräisiä sopimuksia joita myöhemmin tulkitaan jonkun intressin tahdon mukaan.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Pertti kirjoitti: "Ei epämääräisiä sopimuksia joita myöhemmin tulkitaan jonkun intressin tahdon mukaan".

Hollantilainen kansanedustaja/juristi Theo Hiddema (kommentti 3) tuo aika vedenpitävästi esille, että "laajat kansainväliset sopimukset" menevät aina kansallisen lainsäädännön yläpuolella (vrt Geneven sopimus ym). EU:n tuomioistuimesta lähtien myös kansalliset tuomarit noudattaisivat kiistatilanteissa aina ensiksi kyseisen sopimuksen linjausta ja näin tapahtuisi ilman muuta myös Marrakeshin sopimuksen osalta ("migraatio on ihmisoikeus"). Näyttää kuitenkin vahvasti siltä, ettei se tule saamaan haluttua, laajaa allekirjoitusrintamaa. Herätys, joskin myöhäinen, on selvästi tapahtunut, niin meillä kuin muualla.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Erilaisia näkökulmia: "Helin kirjoittaa: ”On suoranainen, joskin muodikas, itsepetos ajatella, että supernormistoille ja niiden ilmentämille perusarvoille on olemassa jokin objektiivinen sisältö. Ratkaisu jää riippumaan tulkitsijasta, ei laista. Tämä on kohtalokasta oikeudelle.”

Hän myös jatkaa: ”Mallin fundamentalistisuus puolestaan on siinä, että lainkäyttäjä asetetaan huonosti perustellun oikeusopillisen doktriinin antamalla valtuutuksella lainsäätäjän asemaan. Se johtaa konfliktiin valtiovallan kolmijaon periaatteen kanssa. Vielä oudompi mallista tulee, jos oikeustieteen harjoittaja, ja nimenomaan hän, saa doktriinin tarkoittaman vallan määritellä, miten perusoikeuksien ilmentämät arvot tulee ymmärtää. Niin tärkeitä kuin perus- ja ihmisoikeudet ovatkin demokraattisen oikeusvaltion kannalta, niille ei tule antaa perusoikeusfundamentalismin tarkoittamaa monopoliasemaa, tahtoipa jokin doktriini sitä tai ei.”

Jotain, epämääräisesti tämän suuntaista, olen itsekin hahmotellut. Suomen ei pitäisi maalata itseään nurkkaan...kansalaisten äänetys aiheesta olisi ollut hyvä ajatus.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Uuvutustaktiikkaa. Kun persu vuorotellen kirjoittaa ties monennenko GCM-persuilun voi luottaa siihen että jousi väsähtää myös niiltä joita ei vielä ole bannattu eikä kukaan sitten enää jaksa korjata moneen kertaan korjattuja väitteitä.

Valehtelemalla eduskuntaan, hieno homma.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Minua huolestuttaa/harmittaa, että täällä Suomessa ainoastaan persut kirjoittavat GCM-sopimuksesta. Aihe on siihen aivan liian tärkeä ja aikaa vähän.

Aloittaja J.Sakari on täysin oikeassa siinä, että sopimusta olisi pitänyt ja pitäisi edelleenkin käsitellä eduskunnan suuressa salissa.

terveisin,
ei-persu

J. Sakari Hankamäki

Mikä kirjoituksessani oli valetta?

Janne Salosen kannanotto todistaa vain siitä, että jyrkästi eri mieltä olevalle perusteleminen ei kannata, koska hän jää erimieliseksi kuitenkin.

Ei mennyt näköjään perille sekään, että politiikassa harvoin on objektiivisia tosiasioita ja että myös lait ilmaisevat kansalaisten tahdon mukaisia mielipiteitä, kun taas ylikansallisilla "supernormeilla" koetetaan takoa normeista "totuuksia" - siis mielipiteitä totuuksien kaavussa.

Olennaista on vain se, *keiden* mielipiteiden valtioissa pitää ratkaista: ylikansallisen vallankäytönkö vai kansalaisten oman.

Olen siis Saloseen nähden jyrkästi eri mieltä siitä, mikä tai millainen se yhteiskunnallinen totuus on, ja sikäli välillämme vallitsee perustavanlaatuinen näkemysero, joka lienee sovittamaton.

Neuvoisin myös jokaista keskustelijaa perehtymään aiheeseen ennen kuin syyttää ketään valehtelijaksi.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Heti kärkeen tuo otsikon käännös. Ellei englannin taito riitä, voi käydä hakemassa tukea vaikka virallisesta venäjänkielisestä käännöksestä.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatiet...

Tai
https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisio...
Sieltä löytyy linkki yhteenvetoon asiakirjasta.

Lisäksi täällä vaikkapa Max Jussila on kyllä yrittänyt selittää perussuomalaisille, mitä englanninkielisessä asikirjassa sanotaan ja mitä ei sanota. Kuin myös marssijärjestyksestä kansallisen lain ja kansainvälisten sopimusten välillä.

Jos kaikkien esitettyjen kommenttienkin jälkeen pystyy tekemään käännöksen 'Turvallinen, järjestelmällinen ja jatkuva' niin tohtoristason mieheltä se kyllä on silkkaa tarkoituksenmukaista väärän tiedon levittämistä.

Mutta kukin tyylillään.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #24

Otsikon käännös on tietysti tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on puhua sopimuksen sisällöstä ja sen seurauksista. Siksi pisteet aloittajalle, että hän sentään yrittää. Nukkujille ja vähättelijöille lähinnä pitkää miinusta. Suomen eduskunta ei ole käsitellyt koko asiaa ja maamme lienee jo tehnyt päätöksensä. Soini luistaa (taas kerran) ja Kai Mykkänen saapi toimia juoksupoikana.

Minua henkilökohtaisesti enää kiinnostaa miten entisen kotimaani eli Hollannin parlamentti tekee joulukuun alussa. Onneksi siellä vielä keskustellaan ja kunnolla. Pidän teidät ajan tasolla. Veikkaan, että Marrakeshissa puuttuu yllättävän moni valtio kun lista koko ajan laajenee.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #32

En tiedä muiden venäjän taidosta (omani on olematon) mutta sinua pidän kohtuullisena osaajana. Venäjänkielisessä (yksi YK:n virallisia kieliä) versiossa termit ovat
безопасный, упорядоченный и легальной
Joten kuulisin mielelläni, mitä nuo termit ovat kielen osaajan mielestä.

Ensimmäinen on minusta ihan varmasti turvallinen. En tiedä, sisältääkö venäjänkielessä turvallinen jotain lisämerkityksiä, joita vaikkapa suomen kielessä siihen ei liitetä. Tuskin.
Seuraava on hallittu (antonyyminä häiriöllinen), joten järjestelmällinen negatiivisessa mielessä on minusta poissuljettu.
Viimeinen on oikeudellinen, kantasanana legal, joten en kyllä puhuisi jatkuvasta. Ulkoministeriön käyttämä sääntöjennmukainen kuvaa minusta ilmaisua paljon paremmin.

Mutta olen utelias laajentamaan omaa tietämistäni.

J. Sakari Hankamäki Vastaus kommenttiin #24

Juho Joensuulle

"Safe, Orderly and Regular" tarkoittavat nimenomaan 'turvallista, järjestelmällistä ja jatkuvaa'. Viimeinen termi "regular" voidaan suomentaa myös 'säännönmukainen'.

Jos tätä käännöstä väittää vääräksi, se on kyllä silkkaa tarkoituksenmukaista väärän tiedon levittämistä.

Sitä paitsi olennainen kysymys ei koske semanttista kissanhännänvetoa vaan sopimuksen laajoja vaikutuksia ja merkitystä oikeusjärjestelmän osana.

Asia avautuu vasta tämän laajemman kontekstin kautta, mutta juuri nämä vaikutukset väärän tiedon levittäjät ja asioiden salaajat koettavat kaikin keinoin peittää.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #33

Voltage regulator - jännitteen jatkaja?

JK. Onhan tässä jo aikaa, kun yksi kääntäjä käänsi englantiin lähtöjännite - exit voltage ja toinen, vielä parempi, englannista output pulse - ulostuspulssi. Asiayhteyden ymmärtäminen yleensä auttaa.

Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #24
Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Aloitetaan asiakirjan otsikosta, vai?

Toinen asia, mikä ei näytä olevan myöskään Ilmari Schepelille selvä, on kv. sopimusten tulo osaksi Suomen oikeusjärjestystä. Hollannissa voi olla oma systeemi, Suomessa se menee perustuslain 8 luvun mukaan. Olen tästä kirjoittanut omissa kommenteissani useaan kertaan.

Kukaan muu kuin Persut eivät ole kirjoittaneet, kun järkevien ihmisten aika on mennyt persujen väärinymmärryksiä korjaamiseen.

Tottakai kaikki kv. asiakirjat pitää käsitellä eduskunnassa, ja tähän oli mahdollisuus jo kauan sitten, persuja on jokaisessa valiokunnassa jonka läpi tämä on mennyt. E-kirjeestä on myös kirjoitettu täällä jos jonkinlaisia.

Väsyttäväähän tämä tietysti on, mutta persujen uskottavuus asiassa on heikko: neljä edustajaa on tiennyt tästä jo kesäkuussa.

En minä viitsi tästä enempää kommentoida, jääkää riehumaan rauhassa.

J. Sakari Hankamäki Vastaus kommenttiin #27

"En minä viitsi tästä enempää kommentoida, jääkää riehumaan rauhassa."

Lakimies ymmärtää, milloin kannattaa vetäytyä.

Taisi olla tässä laarissa ensimmäinen kerta.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #35

Huomasin, että olit yksinkertaisuudessasi vastannut. Kommentoimisesta luopumisessa on se hyvä puoli, että ei tarvitse lukea sinunkaan valheitasi, joista ensimmäinen on asiakirjan otsikon käännös.

Ei ole tullut sinulle professuuria, enkä jää sitä ihmettelemään kirjoituksesi luettuani.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #39
J. Sakari Hankamäki Vastaus kommenttiin #39

Max Jussila,

Huomasin, että et omassa yksinkertaisuudessasi vetäytynytkään, vaikka lupasit, vaan palasit tänne riehumaan.

Kun meitä on tässä nyt kaksi, joille "ei ole tullut professuuria", niin löytyy täältä jotain kaksinkertaistakin.

Mukavaa sinänsä, että professuuriakin väläytetään kohdallani mahdollisena.

Mutta muutoin Jussilan kannattaa opetella sen verran itsehillintää vielä varttuneellakin iällä, että ymmärtää olla käymättä henkilökohtaisuuksiin ja pysyä asiassa.

Sillä asiakirjastahan tässä on kyse. Ja siltä osin mikään sanakirjakäännös ei ole vale vaan tulkinta.

Se pitäisi juristinkin tietää, jos ylipäänsä mitään laintulkintaopista ja hermeneutiikasta ymmärtää.

Ei ole tullut paikkaa Jussilalle oikeussalien partaveitsenä, ja sen myös omasta puolestani ymmärrän hänen kannanottonsa luettuani.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki Vastaus kommenttiin #35

"En minä viitsi tästä enempää kommentoida, jääkää riehumaan rauhassa."

Aikaisempina päivinä Jussila on jaksanut komentoida kymmenillä ellei jopa sadoilla viestellä sopimusta:D

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #68

Siihen on yksinkertainen selitys: Huhtasaaren ja Luukkasen lisäksi Hankamäkikin bannasi.

Persut saavat kohta vastailla toisilleen kun muut on bannattu.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #35

Max Jussila operoi ulkomailta! Kuka tietää, mihin hänen ehdottomuutensa perustuu.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #74

"Max Jussila operoi ulkomailta! Kuka tietää, mihin hänen ehdottomuutensa perustuu."

Juuri tämä on kiinnittänyt minunkin huomioni. Jussila on kommentoinut varmaan tuhat kertaa kaikkiin blogeihin joissa GCM sopimusta käsitelty kriittisesti ja haukkunut kaikki kriittisesti kirjoittavat. Jussila asuu nykyään kiinassa ja on todella omituista, ettei hänen nykyinen kotimaansa aio allekirjoittaa sopimusta ja siitä huolimatta hän on ajamassa sopimuksen allekirjoittamista entiseen kotimaahansa Suomeen.

Jussilan toiminnassa on jotain todella hämärää.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #82

Pitää vastata tähän mikäli on käynyt niin että Jussila on jäähyllä ja ei oikein voi puolustautua.

Laitatko linkin missä Jussila on ajamassa sopimuksen allekirjoittamista suomeen?

En ole tällaista havainnut. Kumoaa nähdäkseni virheitä kritiikissä mutta se on täysin eri asia kuin ajaisi GCM:ää Suomeen.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #85

Jos kirjoittaa jotain tuhat viestiä kaikkiin keskusteluihin, joissa GCM sopimusta kritisoidaan ja haukkuu kaikki jotka sopimusta kritisoivat, niin eiköhän siinä olla aika vahvasti sopimuksen kannalla, vaikkei sitä ihan suoraan sanoisikaan.

Mutta osaisitko sinä kertoa, miksi Jussila ei kirjoita oman nykyisen kotimaansa Kiinan vastaaville palstoille asiasta, vaan kirjoittaa tänne entisen kotimaansa palstoille ja haukkuu kaikki sopimusta kritisoivat? Eikö hänen tulisi kirjoittaa Kiinalaisille palstoille ja siellä haukkua kaikki sopimusta arvostelevat, sekä myöskin haukkua Kiinan virallista linjaa, koska Kiina ei aio sopimusta allekirjoittaa?

Eikö sinulla hälytä lainkaan, Jussila kirjoittaa ulkomailta ja asuu toisessa maassa, ja hänen motiivinsa kirjoittaa, voivat olla mitä tahansa, joista sinulla ei ole hajuakaan?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #86

"Jos kirjoittaa jotain tuhat viestiä kaikkiin keskusteluihin, joissa GCM sopimusta kritisoidaan ja haukkuu kaikki jotka sopimusta kritisoivat, niin eiköhän siinä olla aika vahvasti sopimuksen kannalla, vaikkei sitä ihan suoraan sanoisikaan."

Ei tarkoita.

Minäkin kirjoitan viestejä asioihin joissa argumentit ovat löperöä ja silloin kritiikin kohde on siinä argumentaatiossa.

Olen kirjoittanut viestejä vaikka maahanmuutosta jossa kritisoidaan maahanmuuttoa mutta se ei tarkoita sitä, että olisin itse erityisen maahanmuutto myönteinen. Tapa jolla kritisoitu asiaa voi olla pielessä ja oma kritiikki kohdistuu siihen.

Eli siis pitää tehdä ero sille, kommentoidanko tapaa miten asiaa käsitellään vai itse asiaa. Esimerkkinä oma kommenttini: http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264760-m...

Keskustelu vähän rönsysi tuossa aiemmin kun blogin luettuani tuo tekstimäärä aika pitkälti pelkistyy siihen, että GCM heikentää kansallisvaltiota ja se kansallisvaltio nyt _vaikuttaa_ olevan peruste tässä ja keskeinen argumentti koko hylkäämiselle.

"Mutta osaisitko sinä kertoa, miksi Jussila ei kirjoita oman nykyisen kotimaansa Kiinan vastaaville palstoille asiasta, vaan kirjoittaa tänne entisen kotimaansa palstoille ja haukkuu kaikki sopimusta kritisoivat?"

Jussila voi edelleen olla Suomen kansalainen ja ymmärtääkseni tuntee sitä oikeuskäytäntöä, että jos on jossain löperöä argumentaatiota, täydellistä väärinymmärrystä, tahallista väärinymmärystä tai muuta vastaavaa niin se voinut käydä hermoille.

"Eikö sinulla hälytä lainkaan, Jussila kirjoittaa ulkomailta ja asuu toisessa maassa, ja hänen motiivinsa kirjoittaa, voivat olla mitä tahansa, joista sinulla ei ole hajuakaan?"

Eiköhän se seuraa some viihdettä, popcornien ja sipsien kanssa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #27

Max kirjoitti: "Toinen asia, mikä ei näytä olevan myöskään Ilmari Schepelille selvä, on kv. sopimusten tulo osaksi Suomen oikeusjärjestystä. Hollannissa voi olla oma systeemi, Suomessa se menee perustuslain 8 luvun mukaan".

Hollannissa todella on niin, että kv.sopimukset ovat aina kansallisten lakien yläpuolella. Mikäli saat selvää hollannin kielestä niin Theo Hiddema kertoo asian ja sopimuksen juridiset seuraukset 7:40-8:10 min välillä ("In Nederland gaan verdragen boven wetten"). Siinä hän myös mainitsee, että Strasbourgin EU-tuomioistuin tulee tarkasti noudattamaan Marrakeshin sopimuksen uudet linjaukset. Tässä asiassa luotan kyllä häneen, mutta myös sinuun, mitä tulee Suomen käytäntöön (kuten todettu, Suomi lienee jo menetetty tapaus; harmi).

Tässä kyseinen juutuubi (kuvattu viime sunnuntaina):

https://youtu.be/5TmfrkiQ2BM?t=460

En minäkään viitsi tästä enempää kommentoida, mutta iloitsen siitä jos edes rauhassa riehutaan tästä tärkeästä aiheesta.

Toni Rintala Vastaus kommenttiin #41

Ja entä jos GCM viedään komission kautta Suomea sitovaksi? Onko sellaista vaaraa?
Juncker huusi naama punaisena, että ne maat ovat tyhmiä, jotka hylkäävät GCM:n.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Valheelliset väitteet joita blogissakin esitetään on puheenvuorossa korjattu vähintään kymmeniä kertoja, minkä Hankamäki varmasti tietää. Persuilla on tapana bannata ne jotka perustellusti korjaavat. Todistustaakan kääntäminen niin että vaatimuksena on jälleen kerran osoittaa roskateksti vääräksi sen sijaan että Hankamäki osoittaisi ne oikeiksi on tahallista epärehellisyyttä.

Kun valehtelee tarpeeksi monta kertaa ja jää siitä kiinni, on vain kornia uhriutua miten "mielipiteen esittää väärä henkilö". Se mikä menee läpi valemedioissa, ei välttämättä mene läpi muualla. Katsomatta tiedän että tämä teksti on julkaistu myös "oikeamediassa", eikö niin Hankamäki?

J. Sakari Hankamäki Vastaus kommenttiin #30

Janne Salonen

Esitit perustelemattoman ja hyökkäävänsävyisen väitteen, että kirjoituksessani olisi joitakin valheita.

Todistustaakka olisi sinulla itselläsi.

Tekstini puolestaan on argumentti itsensä puolesta lähteineen ja ajatuskulkuineen.

Koska et pystynyt esittämään, mikä tekstissäni olisi valetta, mielipiteesi on edelleen perustelematta. Niinpä esitit itse valeen tekstini olemuksesta, vai mitä, Salonen?

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki Vastaus kommenttiin #30

"Persuilla on tapana bannata ne jotka perustellusti korjaavat"

Luukkanen bannasi Max Jussilan huonoon käytökseen vedoten, koska hän kirjoitti.
"Persut kirjoittavat aina roskaa"

Minä olen muuten myös saanut banneja suvakeilta joka puolelta, niin täällä kuin facebookissa. Kaikkein törkeintä on, että ylläpito on poistanut useat kirjoitukseni ilman mitään perusteluja. Eikö olekkin niin Janne Salonen, että kun minun kirjoitukseni poistetaan syy on aina minun huonossa käytösessäni ja jos taas joku persu bännää jokun tästä ei ole koskaan kyse?

Ps. Henkilökohtaisesti en kyllä bännäisi ketään ihan kevyin perustein.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen

Salosen postaus on sitä samaa tavaraa, jota maanviljelijät levittävät keväällä pellolle.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Salosen maailmassa rahaa tulee taikaseinästä eikä suomalaisella kultuurilla ole mitään arvoa.

Sirpa Abdallah

Jukka H. kirjoitat mm. "GCM on juuri sellainen doktriini, joka vaarantaa valtioiden itsemääräämisoikeuden ja mahdollisuuden päättää itse omasta väestö- ja rajapolitiikastaan. Se olisi jälleen yksi uusi korsi kansalliset perustuslait ylittävien ja täysin tulkinnanvaraisten asiakirjojen kekoon, johon vedotaan massamaahanmuuton puolustelemiseksi niin että korvat soivat."

Tuohon liittyen muistan lukeneeni ihan hiljattain kirjoituksen, jossa kerrotaan Merkelin olevan hyväksymässä Macronin uudistusehdotuksia EU:hun. Mm. Merkel olisi hyväksymässä kansallisvaltioilta päätösvallan siitymistä yhä enemmän komissiolle. Tämähän käytännössä tarkoittanee määräenemmistöpäätösten käyttöön ottamista, jolloin kansallisvaltioille ei jää kuin maksumiehen rooli siirtää EU:lle kannettuja veroja ja maksella muutoinkin tulonsiirtoja lisää köyhimmille maille, joka johtaa siihen, että Suomestakin tulee päättäjiemme suostumuksella köyhä.

Muuten tuo GCM sopimus tekee täysin turhaksi tarveharkinnan poistamisen uudeltakaan eduskunnalta. Käsittääkseni siirtolaiset voivat tulla maahan hakemaan työtä ja nauttimaan asumisperusteisesta tukipolitiikasta GCM sopimuksen periaatteiden mukaisesti, joita Suomi tullee noudattamaan pilkuntarkasti kuten aina kansainvälisistä sopimuksista. Tämä toteutuu jo nyt nykyisen eduskunnan myönteisellä suhtautumisella, jopa laittomasti maassa olevien työllistämiseksi. Ilmeisesti katsotaan Mykkäsen "haravoiman" passivaltuuskunnan saapuminen ja passien saamiset/hyväksymiseen siirtolaisiksi jo nyt.

J. Sakari Hankamäki

Olet Sirpa jälleen asian talouspuolesta erittäin hyvin perillä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Eipähän jää hitaammillekaan epäselväksi kenen etuja ajetaan silloin, jos Suomen kansalaisten edut ovat ristiriidassa kenen tahansa muun etujen kanssa.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

"On alun alkaen väärin, että virkamiehet pyrkivät tekemään Eurooppa-politiikan ja ulkopolitiikan kokonaan."

Niin.

Näin harhaluulo kansallisesta itsemäärämisoikeudesta säilyy suomalaisten keskuudessa mahdollisimman pitkään, vaikka tosiasiallisesti meidän asioistamme päättävät jo varsin pitkälle porukat Strasbourgissa.

Vähän näyttäisi siltä, että maata kaivetaan suomalaisten jalkojen alta hiljaa ja piilossa, erinäisten suomalaismyyrien suosiollisella avustuksella.

GCM-sopparikin olisi mennyt yöjunassa läpi kaikessa hiljaisuudessa, jos kukaan sosiaalisessa mediassa ei olisi herännyt ja perussuomalaiset kansanedustajat olisivat vaienneet.

Miksi muiden puolueiden edustajat ovat hiljaa? Miksi GCM-sopimuksen puolesta Puheenvuorossa öyhöttävät nyt vain maxjussilat ja pasimajurit? Missä ovat nyt tänne toisinaan kirjoittelevat kansanedustajat?

Onko siis oletettava, että GCM-soppari käy yksimielisesti Kokoomukselle, Sdp:lle, Vihreille, Vasemmistoliitolle, KD:lle ja Rkp:lle?

- - -

"Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
Älä levitä huhuja tai valheita.
Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
Älä mainosta.
Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde."

J. Sakari Hankamäki

"GCM-sopparikin olisi mennyt yöjunassa läpi kaikessa hiljaisuudessa, jos kukaan sosiaalisessa mediassa ei olisi herännyt ja perussuomalaiset kansanedustajat olisivat vaienneet."

Niin, ja sitten meitä perussuomalaisia moititaan siitä, että ylipäänsä nostimme asian esille!

Parempi kuitenkin havahtua ja herätellä myös muita myöhään kuin ei milloinkaan.

Asiassa aktivoituminen on tapahtunut vasta sopimuksen hyväksymisen aattona, koska 1) salailu onnistui ja 2) yleensäkin asiat aktualisoituvat dead linen lähestyessä.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Kun Theresa May luetteli kansansa oikeuksien palautumista, olin kateellinen. Kyllä Britannia pärjää ilman EU:ta paremmin.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

isänmaan edun takia tästä melutaan...ei mistään henkilökohtaisesta syystä. Asiattomuudet vahvistavat argumentteja.

J. Sakari Hankamäki

Hyvä, Arto! Melutaan yhdessä!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Eikä yksikään GCM-sopimuksen puolustaja suostu kertomaan missä asiassa kriitikot ovat väärässä.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Sanojen suomennoksista on ilmeisesti kyse (?), mutta kun sanakirjaa katsoo, niin sanat on suomennettu oikein.

Mystistä. Olisi kiva tietää myös.

J. Sakari Hankamäki

"Eikä yksikään GCM-sopimuksen puolustaja suostu kertomaan missä asiassa kriitikot ovat väärässä."

Niin, tosiaan. Meinasi ihan unohtua.

He eivät ole onnistuneet myöskään kertomaan, missä he ovat "oikeassa".

Sen sijaan me olemme yrittäneet kertoa, missä he erehtyvät, ja olemme esittäneet Porvoon mitalla perusteluja sille, miksi olisi parempikin tapa toimia. Ja se on valtavirtamedian mielestä: "valetta" ja "populismia".

Muistuvat etsimättä mieleen neuvostoajat, jolloin ylikansallisen maailmanvallankumouksen vastustaminen oli "taantumusta", "ulkopoliittisen kelpoisuuden" vastustamista ja hyökkäystä itäisen naapurin legitiimejä strategisia intessejä vastaan, mikä puolestaan johti hallituspaitsioon.

Onko mikään muuttunut tässä nöyristelijöiden ja kyyristelijöiden maassa?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Kirjoittamasi blogin kritiikki tiivistyy karkeasti näin:

Premissit:
1. GCM johtaa kahleisiin ja ketjureaktioon
2. Kansallisvaltio on täydellisen sopiva

Jos pohtii asian näin, johtopäätös GCM:n hylkäämiseksi olisi selkeä.

Mutta, Max Jussila mainitsi tuosta toisaalla, että ei tuo sopimus tee siitä suoraan osaksi oikeuskäytäntöä. Joten kohta 1. on vähän sellaista kaltevan pinnan argumentointia.

Ja kohta 2. sitten menee siihen, että onko tämä premissi sitten paikkansa pitävä? Se jäi vähän auki.

Näin siis se kritiikkipuoli, että onhan tuo vähän heppoinen, rehellisesti sanottuna.

Mutta toisaalta en minä kyllä osaa sitä GCM:ää oikein puolustaa että miksi se olisi ehdottoman tärkeä. Tämä ketju kaipaisi niitä argumentteja puolustajilta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Minä en tiedä kuka puolustaa GCM-sopimusta.

Siellähän se valiokunnissa näkyy olevan hyväksytty, että varmaan pitäisi saada kommentit heiltä joille tämä nyt oli ok.

Minulle se GCM on "ihan sama". Ei vaikuta minun elämäänni mihinkään suuntaan puolustetaanko vai vastustetaanko sitä.

Sirpa Abdallah

Matti, tietosi ei näytä olevan ajantasalla (ei myöskään suosittelijasi). Katsos kun GCM on käsittelyssä suuressa valiokunnassa ja

"PöytäkirjaSuVP532018 vp

Suuri valiokunta
Perjantai 16.11.2018 klo 13.34—15.00

Jatkokirjelmä EJ 23/2018 vp - E 43/2018 vp on saapunut eduskuntaan.

Puheenvuoron käyttivät ed. Mäkelä, Elo ja Essayah sekä valiokuntaneuvos Saramo.

Todettiin, että valtioneuvoston selvityksen mukaan asian käsittely on päättynyt Euroopan unionin toimielimissä, minkä vuoksi sen enempi käsittely suuressa valiokunnassa raukeaa. YK-järjestelmässä käsiteltävän asian osalta lausuntotoimivalta kuuluu eduskunnassa ulkoasiainvaliokunnalle.

Valiokunta lähetti tiedoksi ulkoasiainvaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan jatkokirjelmän EJ 23/2018 vp - E 43/2018 vp."
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KokousPoytakirja...

Kuten tuosta pöytäkirjakirjauksesta ilmenee, niin asia on keskeneräinen. Ulkoasianvaliokunta ei näytä vielä antaneen pyydettyä lausuntoa, jolle pöytäkirjan mukaan lausunnon antaminen kuuluu. Huomioitava on, että ulkoasianvaliokuntaa johtaa keskustan Matti Vanhanen ja jäsenten enemmistö on hallituspuolueilla. Ei voine paljonkaan erehtyä, kun sanoo ettei lausunnossa ole hallituspuolueiden edustajilta vastalausetta. Sen sijaan voi odottaa lausuntoon liittyvän oppositiopuolueiden vastalause.esityksiä.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

Onko kaimani seurannut Max Jussilan kommentointia GCM-sopimukseen? Se perustuu lähinnä typerään saivarteluun. Omassa blogissaan kysyin hänen omaa mielipidettään sopimukseen. Hän vastasi, ettei se liity aiheeseen. Kuitenkin hää vastasi samassa ketjussa kysymykseeni joka koski Dublin sopimusta:) Hän ei tivaamallakaan suostu kertomaan mielipidettään sopimuksen, vaikka kaikki sen tietää.

Hän ja muut suvakit eivät vain halua vastata kysymykseen, jos sopimus on vain pelkkä ohjenuora, miksi ylipäänsä pitää käydä hyväksymässä Marokossa? He eivät myöskään halua keskustella massamaahanmuuttosta, sillä on vaikea löytää argumentteja sen puolesta.

Alla olevassa kirjoituksen kommenttiosio on mainio esimerkki siitä miten suvakkien "keskustelu" perustuu lähinnä saivarteluun. Heidän mukaansa en voi vaatia, että maahanmuuttajat joutusivat suorittamaan työturvallisuuskortin suomeksi, koska itse teen kirjoitusvirheitä. Tämäkin naurettava väite, koska itse ole sen suorittanut Suomeksi. Blogin viestiketjussa heillä ei ole mitään muuta argumenttia kuin kirjoitusvirheet.

http://sakarirajamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235...

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Itse en ymmärrä edellenkään miksi tälläinen sopimus pitäisi tehdä?

Ei kukaan näytä tietävän..

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

Noh jos kannattaa massamaahanmuuttoa, niin ilman muuta silloin kannattaa sopimusta. Mutta olisi reilua, jos tälläiset henkilöt sanoisivat sen ihan suoraan.

Käyttäjän kraavi95 kuva
Keijo Räävi

GCM-sopimuksen tärkein tavoite on lopettaa laiton maahanmuutto eli Persut vastustaa järkevää maahanmuuttopolitiikkaa.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

GCM-sopimuksen tärkein tavoite on tehdä laittomasta maahanmuutosta laillista.

(Tiedän kyllä, että tuo kommentti ei ole tosissaan kirjoitettu, mutta vastaan silti.)

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Syitä GCM - sopimukseen, voi osaltaan jäljittää myös uskonnolisten kehityspolkujen kautta. Mitä seuraa, kun uskonnot halutaan kietoa mukaan kulttuurisiin käytänteisiin.

Aristoleleen mukaan, yhtäläinen valinnavapus on jokaisella kansalaisella, mutta kulttuuri määrittää viimekädessä vapausjärjestyksen.

Muslimiveljeskuntien sotilasvallakaappaus vuonna 2011 johti osaltaan siihen, että uskonnot asetettiin YK:n ihmisoikeusjulistuksessa ihmisoikeuksien edelle.

Jos seuraa Suomen GCM - sopimuksen puuhamiehiä, niin toimijoina ovat Soinista alkaen olleet uskonnollisina tunnettuja miehiä ja naisia. Tiedämme hyvin myös Sipilän lämpimat välit, Saksan Kristillisdemokraattien, Angela Merkelin kanssa.

Sivutuotteena kristilliset 'lähetyssaarnaajat' tunkeutuvat tapattamaan itsensä tuhansia vuosia eristyksissä eläineiden alkuperäisasukkaiden saarelle. (Nyt pähkäillään, tulisiko nuolella ampujia rangaista.) Muslimi - imaamit antavat moskeijoissaan elämäntapaohjeita heimolaisilleen, ja kansanedustaja Niikko liimaa teesejään moskeijoiden seiniin...

Jotain ristiriitaa...olisiko Perussuomalaisten tehtävä muutos ohjelmaansa.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002620612.html

Toni Rintala

"Sivutuotteena kristilliset 'lähetyssaarnaajat' tunkeutuvat tapattamaan itsensä tuhansia vuosia eristyksissä eläineiden alkuperäisasukkaiden saarelle. (Nyt pähkäillään, tulisiko nuolella ampujia rangaista.)"

Ei pähkäillä. Vaan pähkäilevät tulisiko 'lähetyssaarnaajan' saarelle vieneitä kalastajia rangaista!

Eli vähän kuin rankaisisi Ruotsia siitä, kun se (ilmaiseksi) kuljetti turvapaikanhakijoita junilla maan läpi ja työnsi ne Suomeen.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Jostain lehtiuutisesta tuon mainitsemani kohdan luin.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

Hankamäki Max Jussila väittää, että olisit bannannut hänet. Pitääkö tämä paikkansa?

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

Outoa jos hän on saanut bannit, koska hän tuolla ylempänä nimenomaan painottaa, että haluaa lopettaa keskustelun tähän.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Odota nyt vaan Hankamäen vastausta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Sellainen todellinen argumentti GCM:ää vastaan olisi se, että jos sille GCM:lle ei löydy kunnon puoltavia perusteita miksi pitäisi olla tai mihin prosessiin tämä nyt kuuluu osana, se on turvallisempaa hylätä. Sitten siitä ei ainakaan tule harmia.

Se ei kuitenkaan toimi niin, että jos kaikki unionissa äänestää GCM:n puolesta, että Suomi sitten tekisi eri tavalla. Silloin Suomi käy vaikeaksi ja siitä on meille helposti haittaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Se ei kuitenkaan toimi niin, että jos kaikki unionissa äänestää GCM:n puolesta, että Suomi sitten tekisi eri tavalla."

Unionissa kaikki eivät sitoudu GCM-sopimukseen, ovat ilmoittaneet tämän jo etukäteen ja monet EU-maat harkitsevat vielä onko tuossa mitään järkeä. Tietenkin pelko komission kostosta voi vaikuttaa joiden kantaan, toisaalta jollekin Orpolle voisi tulla komisssaarinpaikka kun tekee niinkuin pyydetään, maksoi mitä maksoi.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Hyppää isoon pimeään säkkiin, siellä on pohja. Usko pois.

Saadaanko tästä kv. kompaktikikkailusta jotain konkreettista etua, vai onko kompakti ehkä ladattu miina ? Sopimus kun ei sido mihinkään, mutta saattaa kuitenkin aiheuttaa aikanaan ylimääräisen velvoitteen. Tahdoimme tai ei. Tuo kompaktihan vähintään eettisesti velvoittaa myös Suomea sitoutumaan yhteisiin päätöksiin. Muodikastahan se tietenkin on poliittisen turskan paistatella julkisuuden parrasvaloissa. Jokaisessa poliitikossa asuu aina pieni Ahtisaari.

Sopimusta epäilevät hallitukset kuitenkin ovat oivaltaneet nopsasti sen, että jääminen sopimuksen ulkopuolelle tukee maan itsenäistä päätäntävaltaa. Eikä sopimukseen ryhtymisellä saada mitään lisäarvoa. Ts. Ilman sopimusta pärjätään aivan yhtä hyvin, ellei jopa paremmin. Samalla nähtävästi on hoksattu, että ylenpalttiseen muiden puolesta uhrautumiseen ei isossa mitassa ole taloudellisia mahdollisuuksia eikä resurssejakaan.

Maailman syleilyn ja jeesustelun asemasta kannattaa fokusoitua kotomaan asioiden eteenpäin viemiseen. Työsarkaa kun on riittävästi. Mitä tekee nyt Mykkänen, Sipilä ja Soini ?

Vastaus vertauksen kautta : ’ kusee omiin muroihin. ’

Toni Rintala

Uteliaana tiedustelen, että onko olemassa asiakirjaa, joka ei sitouta mihinkään asiakirjassa esitettyihin vaatimuksiin? Onko esimerkkiä?

Ja voiko sopimus olla sitova, vaikka ensin luvataan toisin?
Jos se on konkludenttinen sopimus?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut