Miksi Perussuomalaiset on Suomen ainoa kansanrintamapuolue?
Kun kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Anna Kontula (vas.), Tytti Tuppurainen (sd.), Veronica Rehn-Kivi (r.) ja Juhana Vartiainen (kok.) jättivät Kontulan johdolla aloitteen ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumiseksi syyskuussa 2017, hankkeen suostui allekirjoittamaan eduskunnan enemmistö.
Menettely oli poikkeuksellinen ensinnäkin siksi, että edustaja-aloitteet harvemmin etenevät. Toiseksi, aloite oli opposition edustajan vetämä, ja kolmanneksi: hankkeella heikennetään suomalaisen työvoiman asemaa, jonka pitäisi olla hallituksen erityisessä suojeluksessa. Silti sen allekirjoittivat myös monet hallituspuolueiden edustajat.
Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen julkaisi aiheesta viikko sitten perusteellisen tutkimuksen Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee? – Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, työmarkkinat ja julkinen talous, jota esiteltiin teoksen julkaisutilaisuudessa Tuumaustunnilla.
Salminen toteaa, että saatavuusharkinnan poistamista perustellaan julkisuudessa käsityksellä, jonka mukaan muuten Suomi ei saa ”osaajia”. Salmisen mukaan työvoimapula on yritysjohtajien mielestä huutava, mutta matalapalkka-aloille kohdistuvan työperäisen maahanmuuton vapauttamista vaativien puheenvuorojen alle on hukkunut kokonaan keskustelu siitä, pitäisikö pikemminkin korjata suomalaisten ihmisten omia kannusteloukkuja tai palkkauksen tasoa niin, että työvoima ja työpaikat kohtaisivat.
Poistamalla ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa ongelmaa puretaan väärästä päästä. Raportissa tarkastellaan sekä saatavuusharkinnan poliittista käsittelyä että tuodaan esille tilastollista tutkimusaineistoa, joka kukaan ei ole aiemmin julkaissut.
Salminen käsittelee selkeästi ja analyyttisesti, mitä saatavuusharkinnan purkamisesta seuraisi ja mitä siitä on seurannut Ruotsissa, joka on ainoana EU-maana luopunut saatavuusharkinnasta. Tosiasia on, että maahan tulleista vain 12 % on sijoittunut aloille, joilla on työvoimapulaa. Sen sijaan yli 70 % niistä tietyllä aikajänteellä saapuneista, jotka maahan jäivät, haki turvapaikkaa.
Halpatyövoimaraportin tutkimusosiosta selviää, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien nettovaikutus julkiseen talouteen heikkenee maassaolovuosien myötä. Suomeen tulevien työllisyysaste laskee kantaväestön työllisyysasteen alapuolelle muutaman vuoden maassa olon jälkeen. Tähän lukuun ei ole otettu huomioon pakolaisia ja turvapaikanhakijoita vaan työperäiset maahanmuuttajat.
Pyrittäessä oikeuttamaan maahanmuuttoa on pakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulleiden heikko työllisyystilanne pyritty liudentamaan vetoamalla käsitykseen, että kaikkien maahanmuuttajien keskuudessa työperäisten siirtolaisten myönteinen työllisyystilanne kompensoisi muiden aiheuttamat tilastolommot lähelle nollaa.
Salmisen tutkimuksen valossa tämäkään puolustelu maahanmuuton yleiseksi oikeuttamiseksi työvoimapulan varjolla ei toimi.
Kuka hyötyy? – Seurausvaikutukset vailla huomiota
Filosofisesti voidaan lisäksi kysyä, miksi maahanmuuttoa pitäisi ylipäänsä käsitellä pelkkänä taloudellisena ilmiönä ja ihmisiä esineellisesti työvoimana, joka on muka siirreltävissä maasta toiseen ilman, että sillä on vaikutuksia myös kielipolitiikkaan, kulttuuripolitiikkaan, sosiaalipolitiikkaan, väestöpolitiikkaan, turvallisuuspolitiikkaan ja kansakunnan identiteettiin sekä itsemääräämisoikeuteen.
Näiden tärkeiden asioiden pois sulkeminen ei vain onnistu.
Kun asiaa pohditaan politiikan näkökulmasta, on hyvä huomata, kuka hyötyy ja kuka häviää, jos ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta poistetaan.
Raportissa julkaistut tutkimustulokset matalapalkka-aloille tulevien maahanmuuttajien työllisyydestä sekä työtulojen ja nettotulonsiirtojen kehityksestä osoittavat, että halpatyövoiman maahantulon vapauttaminen hyödyttää työnantajia ja muuttajia itseään, mutta hyötyminen tapahtuu suomalaisten työntekijöiden ja Suomen julkisen talouden kustannuksella, kun suomalaisia joutuu työttömiksi.
Myös julkisen talouden kustannukset kiertyvät viime kädessä verorasitukseksi ja osittain yritysten maksettaviksi, joten halpatyövoimana yritysten saavuttama hyöty sulaa korkeampiin veroihin.
Salmisen teoksen valossa on kysyttävä, onko suurimmalla osalla Suomen kansanedustajista kerta kaikkiaan mitään tärkeämpää tekemistä kuin toimia suomalaisen työläisten, palkansaajien ja koko kansantalouden vahingoksi. Kysymys on eduskuntavaalien lähestyessä aiheellinen ja poliittisesti polttava.
On tietenkin myönnettävä, että Salminen on tehnyt tutkimuksensa Perussuomalaista puoluetta lähellä olevan ajatuspaja Suomen Perustan piirissä. Tämä on seuraus tieteen puolueellisuudesta. Tällaista tutkimusta pitäisi tehdä yliopistoissa, mutta sitä varten ei myönnetä resursseja, sillä se ei ole yliopistoja hallitsevan vihervasemmiston edun mukaista.
Puoluetahoilla tehtävää tutkimusta ei pidä myöskään kieltää, ja onhan eri korporaatioillakin omat taloudelliset tutkimuslaitoksensa. Kun Salmisen metodologia on kunnossa, myös tutkimustulokset pitäisi hyväksyä ja tehdä tarvittavat johtopäätökset.
Vaikuttaa siltä, että Perussuomalainen puolue on ainoa parlamentaarinen puolue, joka pystyy vastustamaan suomalaisten ihmisten tappioksi suunnitteilla olevaa ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopumista. Tässä mielessä Perussuomalaiset on Suomen ainoa ja viimeinen kansanrintamapuolue, tosin ilman sosialismin painolastia.
Salminen on puolueettomuutta tavoitellen sisällyttänyt raporttiinsa myös Rakennusliiton entisen varapuheenjohtajan Kyösti Suokkaan (vas.) lausunnon (s. 54–55). Se tarjoaa työntekijäpuolen kriittisen näkökulman tarveharkinnasta luopumiseen ja halpatyövoiman käyttöön alalta, jota asia erityisesti koskee. Jo viime vuonna Kontulan tuotua julki aloitteensa Suokas totesi, että hankkeen mennessä läpi suomalaiset eivät voi enää työskennellä rakennuksilla ja että ”ikinä en enää äänestä vasemmistoliittoa”.
Salmisen tutkimus liittyy myös hänen aiemmin julkaisemaansa laajaan maahanmuuton kustannuksia selvittävään tutkimukseen Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous, osa 1 – Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot, jossa käsitellään eri maahanmuuttajaryhmien vaikutuksia Suomen julkiselle taloudelle ja jota on pidetty pätevänä pioneerityönä aiheesta.
On mielenkiintoista nähdä, mitä tämän nuoren tutkijan valmisteilla oleva jatko-osa, jossa käsitellään elinkaaren yli laskettuja maahanmuuton kustannuksia, tuo julki.
Miksi media vaikenee?
Mediatutkimuksen kannalta hämmentävää ja paljastavaa on, että Salmisen viikko sitten julkistettua raporttia ei ole käsitelty sanallakaan missään mediassa. Ei missään, Perussuomalaisten omaa puoluemediaa lukuun ottamatta. – Miksi?
Miksi media ei ole pukahtanut aiheesta puolesta eikä vastaan? Onko tutkimuksessa jotakin vikaa? Mielestäni ei. Onko asia merkityksetön? Vai olisiko niin, että vaikeneminen on myöntymisen merkki ja mitään vastaansanomista ei ole?
Jos ei ole vastaansanomista, miksei ole myötäsanomistakaan? Tutkimuksesta pyrittäneen vaikenemaan, koska se saattaisi eduskunnan enemmistön ja ministerien toimet kielteiseen valoon.
On toki mahdollista, että valtamedialle on mennyt ohranjyvä kurkkuun ja sen oma ideologia on ristiriidassa tutkimuksen tulosten kanssa, eikä jäljelle ole jäänyt muita keinoja kuin sensurointi julkisesta sanasta.
Arvioitu teos
Salminen, Samuli, Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee? – Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, työmarkkinat ja julkinen talous. Helsinki: Suomen Perusta, 2018.
”…pitäisikö pikemminkin korjata suomalaisten ihmisten omia kannusteloukkuja tai palkkauksen tasoa niin, että työvoima ja työpaikat kohtaisivat.”
Ilmanmuuta kannustinloukkuja tulisi purkaa. Tänä päivänä ammattitaitoisia vanhempia hoitaa kotona lapsia kotihoidontuen turvin. Muusta Länsimaista poiketen, meillä Suomessa, on myös kolmen vuoden lasten hoitovapaamahdollisuus. Päiväkotien laatuun ja varhaiskasvatukseen tulisi panostaa, mutta jostain syystä sitä ei haluta tehdä.
Kiusallista, että peussuomalaiset sekä siniset kannattavat ohjelmiensa mukaan näitä kannustinloukkuja.
Ilmoita asiaton viesti
Kotihoito ei ole kannustinloukku silloin kun siihen on tilaisuus eikä vanhemmalla työpaikkaa ole.
Kotihoitoa ja siihen liittyvää kotimaisen työvoiman ylenkatsetta on perinteisesti kannattanut Kokoomus, jossa ei haluta panostaa julkiseen päivähoitoon, ja Kepu, jonka peruskannattajakunta hoitaa lapsensa kotona osana maatilataloutta.
Vasemmistopuolueet ja vihreät puolestaan leikkasivat viimeksi hallituksessa ollessaan perusopetuksesta, ammattiopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta enemmän kuin nykyinen hallitus vei yliopistoilta.
Sen sijaan Perussuomalaiset on aina pitänyt asiassa järjen hatussa: lapsia on voitava hoitaa myös kotona, jos siihen on tilaisuus, mutta sellaisia pakkoja PS ei ole ollut rakentamassa, että jompi kumpi vanhempi taivutellaan jäämään kotiin.
On myös muistettava, että lapsen etu vaatii monessa tapauksessa lasten hoitamista kotona varsinkin ensimmäisten ikävuosien aikana. On sosialismia ja tyypillistä demari-ideologiaa laittaa lapset laitokseen suoraan kehdosta.
Ilmoita asiaton viesti
”Kotihoito ei ole kannustinloukku silloin kun siihen on tilaisuus eikä vanhemmalla työpaikkaa ole.” – jännä ristiriita…
On selvää, että vanhoilliskonservatiivit ovat uusintaneet ja ylläpitäneet historiallisesti uuden ydinperhemallin sukupuolen mukaan tapahtuvaa työnjaon kategorisointiharhaa.
Totena pidetään myös sitä, että lapsen etu vaatii (jonkun) huoltajan läsnäoloa ensimmäisten, n. 1.5 – vuoden ajan.
Tämä Sipilän hallitus on ideologisista syistä, jättänyt poliittisessa päätöksenteossaan huomiotta vanhempien yhdenvertaisen mahdollisuuden valita kodin/yksityisen- tai julkisen elämänpiiriin välillä, jota perussuomalaisten agenda tukee. Ammattitaitoista työvoimaa sitoutuu kodinpiiriin.
Eli hoitovapaajärjestelmän uusimista tarvitaan.
Toisen vanhemman sulkeminen yksityisen piiriin, on ihmiselle luonnoton tila.
Esivanhempamme osallistuivat tasapuolisesti ravinnonhankintaan ja lapset kasvoivat laumoissa (= verrattavissa hyvin organisoituun päivähoitojärjestelmään). Metsästyskin oli ainoastaan miesten harjoittama rituaali ja ravinnon lisä.
Ilmoita asiaton viesti
Sitoutumattomuus näkyy Hankamäeltä voimakkaana perussuomalaisuutena ?
Ilmoita asiaton viesti
Niin miten ne kommentit itse asiaan?
Sitoutumattomuus sisältää hyvinkin mahdollisuuden arvioida ulkopuolelta (puolueiden) erilaisia julkaisuja.
Huomionarvoisinta asiassa lienee se, että mediakäsittely ollut mallia vaikeneminen. Noinkin tärkeässä asiassa.
Harmillista ja erikoista, että lähinnä yksi taho koittaa nostaa asian esille. Toisaalta hyvä, että edes yksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mediatutkija Suomen Perustassa arvioi puolueettomasti Suomen Perustan julkaisua.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä pointti.
Mikä tutkimuksessa ei mielestäsi vastaa todellisuutta?
Ilmoita asiaton viesti
Siihen en puuttunut.
Ilmoita asiaton viesti
Minunkin mielestäni siihen on vaikea puuttua.
Ilmoita asiaton viesti
Hankamäki ei yllä puolueettomuudessa taloustieteen professori Markus Jäntin (Vasemmistoliiton perustaja), maailmanpolitikan professori Heikki Patomäen (vas.), yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamon (vihr.) eikä poliittisen historian professori Kimmo Rentolan (ent. SKP) tasolle.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti tohtori Hankamäki on nähnyt epäkohdan suomalaisessa yhteiskunnassa, hänen kannanottonsa ei vaaranna hänen sitoutumattomuuttaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?”
Tähän asiaan ei kai kellään ole mitään sanomista?
Ilmoita asiaton viesti
Halpa työvoima tulee halvaksi yrittäjille. Antaa hyvän kilpailuedun, kalliiksi se tulee heille jotka eivät halua käyttää halpatyövoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Halpa työvoima tulee kalliiksi koko yhteiskunnalle, koska työ on tuotannon tekijä. Jos sen arvo laskee, ämpäri vuotaa yhdestä kohdasta.
Työntekijät eivät saa palkkojaan, ja kulutus laskee sekä kansantalous sakkaa.
Vierastyövoima vie rahat ulkomaille, kuten virolaiset rakennusmiehet ja indonesialaiset sairaanhoitajat, eikä kansantaloutemme hyödy.
Ulkomaalaisten valloittaessa työpaikkoja suomalaiset joutuvat työttömiksi, ja työttömyysmenot lisäävät verorasitusta tai valtion velanottoa, ja korkeammat verot kääntyvät myös yritysten maksettaviksi.
Joten ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumisella ei pidä polkea kansantaloutemme kokonaisetua. Sen kautta laivaan syntyisi reikä, jonka kautta isokin laiva uppoaa pitkän ajan kuluessa.
Ilmoita asiaton viesti
Halpatyövoima tulee kalliiksi veronmaksajille ja myös vääristää markkinoita.
Ilmoita asiaton viesti
Samaiset heebot kiljuu kaikenlaisesta tuki toiminnasta joka vääristää kilpailua, mutta ovat epävarmoja siitä, vääristääkö orjuus kilpailua.
Vasemmistollakin ilmeisesti jonkinlainen kasvain päässä, hyvänä päivänä Kikyt ja aktiivimalli orjuuttaa, huonona päivänä halpatyön maahanmuutto on kliffaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Vaikuttaa siltä, että Perussuomalainen puolue on ainoa parlamentaarinen puolue, joka pystyy vastustamaan suomalaisten ihmisten tappioksi suunnitteilla olevaa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista. Tässä mielessä Perussuomalaiset on Suomen ainoa ja viimeinen kansanrintamapuolue, tosin ilman sosialismin painolastia.”
Se tuossa ”unohtui”, eikä suinkaan ensimmäistä kertaa, että tarveharkinnasta luopumisen esteenä on tässä hallituksessa ollut perussuomalaisten jälkeen Siniset. Eli olemme pitäneet hallitusohjelman kirjauksesta kiinni. Sitä tuntuu joiillekin olevan vaikea myöntää.
Ilmoita asiaton viesti
Jari Lindström. Ymmärrän Siniset ovat estäneet tuon tarveharkinnan. Jari, kertoistko tarkemmin mikä on tuo sosialismin painolasti, minun on hieman vaikea hahmottaa kyseinen asia.
Ilmoita asiaton viesti
Kannanottoni pitää ymmärtää kirjaimellisesti: ”Perussuomalainen puolue on ainoa parlamentaarinen puolue, joka *pystyy* vastustamaan”
Siniset eivät valitettavasti ole pystyneet, vaikka hallituksessa ovatkin. Muutenhan hanke olisi jo pysäytetty. Silti se vain edelleen kummittelee.
Ilmoita asiaton viesti
Jos noin olisi, tarveharkinnasta olisi luovuttu. Me olemme sen sijaan vastustaneet ja siitä ei ole luovuttu.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän blogisti tuolla viittaa työväen puolueeseen ilman sosialismia. Hän lienee oikeampi henkilö tätä avaamaan
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitan, että Perussuomalaiset on oman arvioni mukaan Suomen ainoa ”kansanrintamapuolue”, koska tavallisen suomalaisen palkansaajan ja työntekijän etua sekä koko kansakuntamme yhteistä kokonaisetua ei aja oikein mikään muu puolue.
Vasemmisto polkee hämmästyttävällä sitkeydellä oman ay-taustansa etua saatavuusharkinnasta luopumisella.
Ja Siniset ovat hallituksessa ollessaan menneet aivan liiaksi Kokoomuksen ja Kepun juoksupojiksi asiassa kuin asiassa.
Tämä näkyy myös EU-politiikassa, kun politiikanteon fokus ja painopiste on siirretty oman maamme edun edistämisestä kansainväliseen kontekstiin. Osa kansallisesta edusta toteutuu kansainvälisen yhteistön kautta – mutta ei kaikki.
Näissä työpoliittisissa, maahanmuuttopoliittisissa, verotuksellisissa ja kansalaisuus- sekä väestöpoliittisissa asioissa päätösvalta kuuluu ihan virallisestikin kansalllisvaltioille. Silti sitä käytetään Suomen omien kansalaisten tappioksi.
Olen mukana politiikassa, koska haluan tähän perusvirheeseen periaatteellisen muutoksen.
Ilmoita asiaton viesti