Jukka Hankamäki Osaa ja uskaltaa.

Olympialaiset ohi – Alkaako sota?

Vain muutaman vuoden kuluttua Saksassa 1936 järjestetyistä kesä- ja talviolympialaisista oli Euroopassa täysi rähinä päällä. Sarajevon vuoden 1984 talviolympialaisia puolestaan seurasi verinen Bosnian-Hertsegovinan sota, jota käytiin Jugoslavian entisen liittovaltion alueella ja jossa nähtiin keskitysleirejä sekä kansanmurha. Lähes välittömästi Sotšin talviolympialaisten jälkeen vuonna 2014 Venäjä puolestaan miehitti Krimin alueen ja aloitti sotatoimet Itä-Ukrainan alueella.

Ovatko siis rauhaa ja harmoniaa symboloivat olympialaiset savuverho, jonka takana valmistellaan väkivallantekoja ja sotaa? Pyeongchangin talviolympialaisia pidettiin rehdin urheilumielen voittona politiikasta, mutta tosiasiassa olympialaiset ovat aina olleet kansainvälisen politiikan näyttämö tai sivulava, jolla urheilusta on tehty politiikan väline.

Ja miten muutoin voisi ollakaan? Myös antiikin Kreikan riitaisat kaupunkivaltiot Sparta ja Ateena vaativat sotilaitaan hautaamaan aseensa hiekkaan olympialaisten ajaksi, mutta vain siksi ajaksi. Urheilu sinänsä on valtasuhteiden performoimista. Sota on aseellista urheilua, niin kuin urheilu on aseetonta sotaa.

Urheilu on myös aggressioiden sublimaatiota: ylevöittämistä näennäisesti jalojen ihanteiden hyväksi. Takana kytevät ahneus, voitonpyynti ja saalistuksenhalu, yleensä myös kansojen ja kansakuntien eripura, jota säädellään ja hallitaan kanavoimalla vihamielisyys kilpailuun tai peleihin.

Myös Koreoiden yhteisesiintyminen Pyeongchangin kisoissa voidaan nähdä puhtaana propagandana, joka johtui isäntämaan vieraskoreudesta ja Pohjois-Korean häveliäisyydestä.

Maailman katseet pakottivat maiden joukkueet esiintymään yhdessä, sillä muu olisi pistänyt tikkuna ulkovaltojen silmään. Kun Etelä-Korean Soulissa järjestettiin kesäolympialaiset 1988, kilpailijat, yleisö ja järjestäjät pelkäsivät Pohjois-Korean terrori-iskua, samantapaista, jonka muslimiterroristit tekivät Münchenin olympiakylään vuonna 1972 murhaten 10 panttivangeiksi ottamaansa israelilaista.

Kommunistisen terrorin ollessa vielä kylmän sodan aikakaudella voimissaan Pohjois-Korean agentit onnistuivat räjäyttämään matkustajalentokoneen vuonna 1987 toivoen sen johtavan Soulin olympialaisten peruuttamiseen. Tässä valossa Pohjois-Korean kädenojennus oli nyt infosodankäynnillinen yllätysisku.

Sekä etelä että pohjoinen katsoivat saavansa sympatiaa omalle puolelleen esiintymällä yhteistyökykyisinä. Sillä tehtiin kenties parempaa politiikkaa kuin USA:n boikotoidessa Moskovan olympialaisia 1980 tai Neuvostoliiton boikotoidessa Los Angelesin kisoja 1984.

Koreat paiskasivat kättä maailman huomion vuoksi, mutta kisojen jälkeen solidaarisuus sulaa todennäköisesti pois. Kiintoisaa onkin, kuinka käy. Pamahtaako painekattilan kansi auki, kun maailman huomio siirtyy muualle?

Urheilu ei ole vain keino luoda jännitteitä vaan myös purkaa niitä. Nykyisin on myöhäistä lopettaa Pohjois-Korean ydinohjelmaa mutta ei lopettaa Pohjois-Koreaa itseään entisen DDR:n tapaan. Itse lyön Jinin ja Jangin kunniaksi lavallisen Pepsi-Cola-tölkkejä vetoa sen puolesta, että the choice of a new generation ohjaa pohjoisen suurta liideriä kiemurtelemaan irti sosialismin painolastista ja kasvojaan menettämättä kohti Koreoiden yhdistymistä.

Pohjois-Korean pullistelu on strategista uhoa Yhdysvaltoja kohtaan, ja maa onkin pelannut kelvottomat korttinsa taitavasti. Maa on aidosti riippumaton ja itsenäinen, sillä sitä ei tunnu tukevan oikein kukaan, ja julkisuus on maan kokoon nähden huippuluokkaa.

Myös rauhanharjoitusten jatkumisen todennäköisyyttä vastaan voidaan väittää. Vanha sanonta kuuluu, että sota alkaa, kun kamera käy. Se koskee kuitenkin info-, kyber- ja hybridisotaa. Aseelliset selkkaukset alkavat useasti silloin, kun yleisöä ei ole paikalla. Esimerkiksi Spetznas-joukot liikkuvat tunnuksettomasti, huomaamattomasti ja vähin äänin.

Ydinpommia ei voi kuitenkaan räjäyttää vaivihkaa tai hipihiljaa. Joukkotuhoaseista tekeekin käyttökelvottomia tai ainakin kertakäyttöisiä se, että ne jäävät maailman mieleen ja ansaitsevat moraalisen närkästyksen. Korean niemimaalla ei ydinsotaa tule, mutta voi tulla jotakin muuta.

Olympiakomitea toimii maailmanpoliittisten pelimerkkien mukaan samoin kuin Nobel-komitea. Se myöntää kisat aina niihin maailmankolkkiin, joiden se katsoo olevan tarkkailun tarpeessa.

Ehkä Tokion vuoden 2020 kesäkisojen nauttima huomio riittää pitämään Koreat kiltteinä. Olympiavuoden 1940 edellä se ei tosin riittänyt, vaan kisat annettiin Helsingin järjestettäviksi, kunnes asiaan päästiin vasta 12 vuoden viiveellä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuohon esittämääsi lainalaisuuteen voi lisätä vielä Pekingin Olympialaiset, joiden aikana Venäjä tunkeutui Georgiaan.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Antiikin olympialaisten aikoihin ennen ja jälkeen ajanlaskun alkua käynnissäolleet sodat keskeytettiin joka neljäs vuosi kisojen ajaksi. Nyt on toisin, sotia jopa aloitetaan kisojen aikana.

Pekingin olympialaisten aikaan 2008 istuivat katsomossa Putin ja Medvedev, joista toinen soitti uutiskuvassa nähden (valitettavasti suomalaisvalmisteisella) kännykällä salaisen puhelun jonnekin. Hetimiten alkoi Venäjän hyökkäys Georgian Etelä-Ossetiaan. Vuoden 2014 Sotshin talviolympialaisten kestäessä Venäjän pienet vihreät miehitysjoukot tunkeutuivat Ukrainan alueelle ja Krimin sotilaallinen ryöstö alkoi.

Jo Helsingin kesäolympialaiset 1940 jouduttiin siirtämään 12 vuodella Neuvostoliiton joukkueen ja sen taustavoimien epäurheilijamaisen käytöksen eli talvisodan 1939-40 hyökkäyksen ym. Stalin-Hitler-liittoutuman yhteisten anschlusstoimien vuoksi, jotka joukkoahdistelut amputoivat itsenäisen Suomineidon luomumuotoja niin pahoin, että kokonaisia raajoja on edelleenkin tuolloinen vihollisen laittoman ja jatkuvan miehityksen ikeessä, ks. https://www.viestihopeat.fi/karttoja-1921-42

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Koko ajan soditaan jossain, ja joka toinen vuosi järjestetään olympialaiset. Miten tästä päätellään syy-seuraus-suhde?

J. Sakari Hankamäki

"Miten tästä päätellään syy-seuraus-suhde?"

Kysymys on klassinen ja koskee hukkumiskuolemien ja kesäisen jäätelönsyönnin kausaaliyhteyttä tai väitettä "mitä enemmän palokuntaa, sitä suuremmat vahingot".

Kysymys voidaan huoleti laajentaa niin, että miten ylipäänsä mistään voidaan päätellä syy-seuraus-suhde.

Yhteiskunnallisten ilmiöiden kyseessä ollessa on syyn ja seurauksen välistä kausaaliyhteyttä vaikea osoittaa (Humen pohtima ongelma), ja siksi osoittamiseen joudutaan hyväksymään yhteisesiintyminen. Se riittää, jos näyttö runsas ja pöytä muilta selitystekijöiltä puhdas (Suppesin todennäköisyysratkaisu).

Yhteiskunnan tutkiminen on tulkintojen tekoa, niin kuin politiikka on mielipiteitä.

Argumenttini oli, että yhteyttä olympialaisten ja sotien alkamisen välillä puoltaa niiden hämmästyttävä paikantuminen samoille seuduille. Samoin yhteyttä korostaa urheilun politisoituminen, mahdollisesti muuttuminen sodankäynnin näyttämöksi, jolla urheileminen jatkuu aseellisessa muodossa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Hmmmm...

Ensimmäistä maailmansotaa edelsi Tukholman olympialaiset. Puihin taas meni Berliinin olympialaiset. Sopiiko teoriaan?

Toista maailmansotaa edelsivät Garmisch-Partenkirchenin ja Berliinin olympialaiset. Puihin menivät Sapporo/Garmisch-Partenkirchen ja Tokio/Helsinki. Tämä ehkä tukee teoriaa.

Korean sotaa edelsivät St Moritzin ja Lontoon kisat. Ihan eri mantereella. Lisäksi tuo oli sivistysmaiden silmissä sen verran pieni kahakka, että sen takia ei Osloa ja Helsinkiä jätetty väliin. Pikemminkin sotaa pidetään esimerkkinä siitä, kuinka tappaminen edistää maailmantaloutta...

Vietnamin sodasta on vaikea sanoa, koska sitä sodittiin 20 vuotta. No, Oslo ja Helsinki olivat ennen sotaa - väärä manner. Sen jälkeen aika monet kisat käytiin sodan aikaan. Yhdysvaltain mukanaolo kärjistyi Insbruckin ja Tokion kisojen jälkeen. No, Tokio on juuri ja juuri riittävän lähellä.

Iranin sota ja Lähi-Idän tilanne alkoi kärjistymään Lake Placidin ja Moskovan kisojen jälkeen. Iran kieltämättä on siinä Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton yhteisessä kipupisteessä.

Väittäisin kyllä, että tohtori syyllistyi nyt kirsikanpoimintaan ja valitsi sopivat kisat. Käymällä koko olympiahistorian läpi tuo näyttää enemmän haulikkoammunnalta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"... Puihin taas meni Berliinin olympialaiset. Sopiiko teoriaan?

Toista maailmansotaa edelsivät Garmisch-Partenkirchenin ja Berliinin olympialaiset."

Tuossa olet maininnut Berliinin Olympialaiset esimerkkinä puihin menosta sekä sukseesta?

Oikeastaan kyse ei ole siitä, että joka neljäs vuosi alkaisi sota, jonka aloittamisaikataulu määräytyisi Olympialaisten perusteella, vaan lähinnä siitä, että kun paineita aggressioon jossain päin on, niin silloin Olympialaiset kansainvälisenä tapahtumana muodostavat hyvän fasaadin joko ennen tai jälkeen aggression aloittamisen.

Esimerkiksi Neuvostoliitto ei ollut oikeasti valmis ottamaan koko maailmaa, eritoten USA:n ja kaikkien länsimaiden valtavaa määrää olympiavieraita siihen aikaan vielä brezhneviläisittäin suljettuun maahansa eikä siksi joitakin kuukausia aiemmin alkaneen Afganistanhyökkäyksen generoima boikotointi ollut sille lainkaan epämieluisaa.

Joulukuussa 1939 Suomen rajan yli tulevia joukkoja kutsuttiin niihin aikoihin pakinoissa "olympiavieraiksi" Helsingin seuraavana kesänä aikataulutetun Olympiakisan vuoksi. Sothsin kisoja välittömästi seurannut Krimin operaatio oli selvästi tältä pohjalta aikataulutettu kuin myös Georgian operaatio (joka yritettiin tyypilliseen tapaan panna uhrin syyksi) oli aikataulutettu Pekingin Olympialaisten avajaisiin.

Olympialaiset eivät siis aiheuta konflikteja eivätkä ole muutoinkaan osasyynä niille, mutta niitä voidaan silti hyödyntää tavalla tai toisella ajoitusten hienosäädössä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #12

Berliinille oli myönnetty 1916 kisat. Itävalta-Unkari aloitti sodan mutta pitkälti Saksan hyväksynnällä. He eivät siis odottaneet, että olisivat pitäneet kisat ensin. Oliko siis Tukholma ja ruotsalaiset triggeri?

1936 kisat sitten pidettiin ja saksalaiset aloittivat sodan ennen seuraavia kisoja. Japanilaiset eivät kyenneet pidättelemään heitä vielä sen vertaa, että Tokion kisat olisi voitu käydä.

Minua nyt huvitti tämä Hankamäen ajatuskulku. Vaikka yksittäisiin kisoihin voidaankin liittää hienosäätöä, mistään kausaalisuudesta ei ole kyse. Muutenhan tietenkin aina käytetään kulisseja ja tekosyitä, milloin paremmin, milloin huonommin.

Mutta onhan Hankamäellä hyvä verbaalinen ulosanti ja runsaasti kirjaviisautta, joten kyllä hän pystyy esittämään vakavalla naamalla mitä tahansa.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Ennemminkin pitäisi kysyä, olisiko Venäjä puuttunut Ukrainan tapahtumiin paljon aikaisemmin ja aivan eri tavalla, mikäli Sochin Olympialaiset eivät olisi olleet tulossa?

Nythän vaikuttaa siltä, että Venäjä joutui Olympialaisten takia viivästyttämään interventiotaan aivan kisojen loppuhetkille. Janukovichin otettua hatkat Venäjälle tulikin iso kiire, ja Venäjän joukot aloittivat operaationsa jo pari päivää ennen kisojen loppumista.

Kansainväliseen julkisuuteen operaatio tosin pääsi vasta pari päivää kisojen päättymisen jälkeen. Tuolta löytyy tarkempaa tietoa: https://www.rand.org/pubs/research_reports/RR1498....

J. Sakari Hankamäki

"Ennemminkin pitäisi kysyä, olisiko Venäjä puuttunut Ukrainan tapahtumiin paljon aikaisemmin ja aivan eri tavalla, mikäli Sochin Olympialaiset eivät olisi olleet tulossa."

Olympialaisilla on voinut olla väkivallan eskalotumista jarruttavaa merkitystä myös Korean niemimaalla.

Tällaisilla preventiivisillä tekijöillä voi tietenkin olla myös väkivaltaa kiihdyttävää vaikutusta kisojen jälkeen.

Yhtä kaikki, kiinnostavaa nähdä, kuinka Kaukoidässä käy, kun korrektiuden pidäkkeet poistuvat.

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Eiköhän Putte odota ensi kesän fudiksen MM-kisojen loppumista ennen kuin aloittaa seuraavan ison operaationsa jos pätäkkää vielä riittää.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Ei vielä !

Todennäköisesti vasta Venäjällä pidettävien jalkapallon MM-kilpailujen jälkeen. Kisat päättyvät 15.07.2018.

Itse asiassa nämä Putinin vallan symboliksi kuvatut kisat pitävät Putinin suurimmat vallanhimon toistaiseksi aisoissa. Putinin suurin pelko on, että kisoja jostain syystä laajemmin boikotoitaisiin !

Kisat maksavat Vejälle ainakin 1 000 miljoonaa euroa !

https://www.rakennuslehti.fi/2017/11/yli-miljardin...

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

"Venäjä puolestaan miehitti Krimin alueen "

Blogistilta perätön väite. Krimillä suoritettiin KANSANÄÄNESTYS liittymisestä Venäjään. Liki9/10 äänesti liittymisen puolesta.

Milloinkahan tämä tohtori väittää, että EU miehitti Suomen, kun täälläkin siihen liittymisestä vastaavalla tavalla kansanänestettiin?

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

"Krimillä suoritettiin KANSANÄÄNESTYS liittymisestä Venäjään."

Virossa suoritettiin KANSAN valitseman parlamentin (Riikikogu) ÄÄNESTYS liittymisestä Neuvostoliittoon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut