Jukka Hankamäki Filosofian, politiikan ja median tutkimusblogi.

Väyrynen splittaa tai kokoaa keskustan

Keskustan nykyjohto on etääntynyt niin kauas puolueen alkiolaisesta aatesisällöstä, että voidaan kysyä, onko Suomessa keskustapuoluetta lainkaan. Aatteellista tyhjiötä tilkitään monenlaisilla viritelmillä, joista yksi on Paavo Väyrysen kansalaispuolue.

Väyrynen on eräänlainen väsymätön kone. Välittömästi presidentinvaalin jälkeen hän ilmoitti asettavansa tähtäimekseen eduskuntavaalit ja pyrkivänsä pudottautumaan Brysselistä paikallisen parlamenttimme parketille. Sittemmin saimme ilmoituksen, että hän tavoittelee myös keskustan puheenjohtajan tehtävää. – Hyvä, että aikaa ja energiaa riittää.

Olen samaa mieltä Väyrysen kanssa siitä, että keskusta ja istuva pääministeri välttelevät puolueen linjaa koskevaa keskustelua pyrkimällä torppaamaan hänen tavoitteensa haastaa keskustan johtajatroikka. Samoin tuen Kari Uotia hänen arviossaan, että keskustan johto ja sen käyttämät asiantuntijat ovat vetäneet Väyrysen vaalikelpoisuutta koskevat kielteiset lainluentansa päämäärä-, intressi- ja tarkoitushakuisesti omista tavoitteistaan suitsia kunniapuheenjohtajaa.

Koska kepu on seilannut viime vuodet vierailla vesillä EU-johteisen, internationalistisen ja federalistisen politikoinnin edistämiseksi, sitä ei voida enää erottaa kokoomuksesta. Aatteellista keskustelua päämääristä ja arvoista tarvittaisiin. Väyrynen voisi tervehdyttää tilannetta jatkamalla presidentinvaaleissa aloittamaansa haastamista puolueen sisällä.

 

EU-federalismi yltää sisäpolitiikkaan ja eristää kriitikoita

Kympin kysymys on, miten käy, jos Väyrynen etenee puheenjohtajaehdokkaaksi ja puheenjohtajaksi. En ihmettelisi, vaikka hänen kansanvaltaisuutta henkivä hankkeensa haudattaisiin kaksien rattaiden vuoksi. Pysäytettiinhän hänen ajamansa euroalueen kansanäänestyskin valiokuntakäsittelyssä muotoseikkoihin, ja siten vedettiin matto alta EU:n legitimoimalta kansanäänestysinstituutiolta.

Tapaus antoi näyttöä demokratiajulistusten kaksinaismoralistisuudesta ja siitä, mihin vallan katakombeissa ollaan valmiita, kunhan liittovaltiopolitiikkaa uhkaavat hankkeet saadaan ammuttuiksi alas. Tästä kertoo myös päätyminen yhdistysjuridiseen pykäläkoreografiaan, jolla koetetaan nyt kiertää puoluetoiminnalle elintärkeä kansanvallan henki.

Täyttääkseen keskustan säännöissä mainitut vaalikelpoisuusehdot kirjaimellisesti Väyrynen voisi erota kansalaispuolueesta tilapäisesti. Tultuaan mahdollisesti erotetuksi kepusta hän voisi liittyä siihen takaisin puheenjohtajavaalia varten sekä päättää jatkotekemisistään vaalin perustella.

Itse uskon, että Väyrysellä on sen verran vahva kannatus keskustan agraari- ja konservatiivipiireissä, että hän voisi lyödä puheenjohtajavaalissa pääministeri Sipilän, jonka vetämänä keskustan kannatus on vajonnut 15 prosentin tuntumaan.

Väyrysen taktiikka on hänelle tyypilliseen tapaan kypsä. Hän on pedannut alleen vain itselleen edullisia tai minimihaitat tarjoavia vaihtoehtoja. Koska varakorttikin pilkottaa Väyrysen hihassa ja hän on ilmoittanut jatkavansa kansalaispuolueessa, mikäli mandaattia keskustasta ei irtoa, on keskustan nykyjohdolle tarjolla pelkästään tappiollisia tai uhkaavia vaihtoehtoja.

Voittaessaan Väyrynen kaappaa vallan puolueensa konservatiivis-krittiselle siivelle, mutta hävitessään hän vie osan kannatuksesta kansalaispuolueeseen. Väyrysen voitto voisi olla keskustaa eheyttävä, kun kansalaispuolue käytännössä poistuisi markkinoilta.

Tappiotilanteessa Väyrynen voi splitata keskustan kahtia, jolloin Sipilällä on samanlainen hätä kädessä kuin mastot ja purjeet omasta laivastaan polttaneella ja pohjaan pulahtaneella Timo Soinilla. Puolueiden jakautuminen hallituksen tukijoihin ja sisäiseen oppositioon on pahin mahdollinen epäluottamuslause hallituksen politiikalle.

 

Luonnon kosto keskustalle?

Toimittaja Lauri Nurmi todisteli tunnetusti skuupissaan ja sitä seurannessa kirjassaan Perussuomalaisten hajoamisen historia (2017), että kokoomuksella ja kepulla oli keskeinen rooli Perussuomalaisten eduskuntaryhmän halkaisemisessa kahtia.

Perussuomalaisten uuden johdon syytteleminen ”erilaisesta arvopohjasta” oli kesäisen hallitusteatterin kupletissa pelkkä savuverho ja veruke. Todellinen motiivi oli EU:n liittovaltiopolitiikasta kotoisin oleva pyrkimys savustaa hangoittelijat ja soraäänet sivuun jäsenmaiden hallituksista. Kokoomuksen ja kepun kotoisena tavoitteena taas oli yritys kiilata perussuomalaiset pois vallasta omaksi edukseen.

Kuten tunnettua, kokoomus keräsi tässä taktikoinnissa voiton, minkä merkiksi se sai myös eduskunnan puhemiehen paikan. Ja onhan elämä paljon helpompaa, jos ei ole vastustajia. Kansan ja historian tarjoama maailmansisäinen tuomio tulee myöhemmin. Mutta keskustaa voi jo nyt odottaa luonnon kosto, mikäli Väyrynen tulee repineeksi puolueen rivit halki.

On mielenkiintoista havaita ja todistaa, kuinka keskustan nykyjohto väyrystelee Väyrystä vastaan. Itse uskon, että Väyrynen putoaa joka tapauksessa jaloilleen ja saa olla tulokseen tyytyväinen kuin korvan takaa rapsutettu kissa.

Väyrysen EU-jäsenyydelle jo alun perin tarjoama vaihtoehto – Pohjolan yhteisö – ei ole välttämättä mikään poliittisen historian kuriositeetti vaan tulevaisuuden vaihtoehto, kun EU ja sen rahaunioni alkavat natista liitoksistaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Voittaapa Väyrynen (mikä on erittäin epätodennäköistä) tai häviää, niin hän tulee jakamaan Kepua. Minulle sopisi hyvin, että Kepu hajoaisi kahteen osaan, jotka vähitellen kutistuisivat pienpuolueiksi. Suomeen alkaisi muodostua eräänlainen kaksipuoluejärjestelmä: kokoomus ja demarit, jotka sitten hakisivat täydennystä muista puolueista vuoronperään muodostamiinsa hallituksiin.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

En sano enkä toivo, mutta minusta tuntuu, että kokoomuksen ja demarien malli olisi yksipuoluejärjestelmä.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Suomen nykyisen puoluejärjestelmän ongelma näyttää olevan, että näiden "laajapohjaisten" hallitusten kompromissiohjelmat ovat sellaisia, että mitään päätöksiä ei saada aikaan. Hyvänä esimerkkinä sote: siihen on pitänyt ympätä niin Kokoomuksen kuin Kepunkin rakkaat tavoitteet, valinnanvapaus ja maakuntamalli, itse asia, sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostaminen on jäänyt unohduksiin. Jos edellinen hallitus tunnettiin siitä, ettei se saanut mitään aikaan ja siinä olevat puolueet äänestivät muodostamansa hallituksen esityksiä vastaan, niin nykyinen tunnetaan siitä, että se peruu kaikki esityksensä jo ennenkuin ne ehtivät edes eduskuntaan!

On kaksipuoluejärjestelmässäkin ongelmansa, tietyllä tavalla poukkoileva politiikka. Oikeistohallitus purkaa edeltävän vasemmistohallituksen aikaansaannoksia ja päinvastoin. Oman puolueellisen mielipiteeni mukaan Kepu on kuitenkin Suomen turhin eduskuntapuolue (ehkä kristillisten jälkeen :) ja joutaisi mennä.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki Vastaus kommenttiin #3

En syytä enkä väitä, mutta kyllähän esimerkiksi Hollannin monipuoluejärjestelmä on pahoin pirstaleinen, ja meillekin riittää kernaasti 8 eduskuntapuoluetta. Puoluerekisterissä on muistaakseni 16 tai 17 puoluetta.

Mutta kaksipuoluejärjestelmä on kyllä liian vähän eikä takaa vaihtoehtoja.

Pirstaloituminen johtuu käsittääkseni Suomessa ja muuallakin siitä, että niin sanotut perinteiset puolueet eivät ole ottaneet kuuleviin korviinsa EU:n ansaitsemaa kritiikkiä, ja siksi on syntynyt vaihtoehtoja, joiden kesken tosin esiintyy valitettavaa eripuraa.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Väyrysen periksiantamattomuutta pitää kyllä ihailla. Muuten en niin kamalasti miestä kyllä ihaile, mutta sitkeydestä voi ottaa oppia.

Kunniapuheenjohtajalla on kyllä lievät mahdollisuudet kepun jonkinnäköiseen jakamiseen. Todennäköisesti niin ei käy suuressa mittakaavassa (enkä todellakaan usko hänellä olevan erikoisia mahdollisuuksia Sipilän tilalle). Noh, toivossa on hyvä elää. Taidan toivoa että kepun kannatus entisestään laskee jo pian - pidemmällä aikajänteellä niin käy varmasti.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Uskon, että Väyrysestä tulee joka tapauksessa jonkinlainen maailmanennätysmies.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hehheh, Väyrysen ja kepun riitelyssä molemmat ovat häviäjiä. Mutta mikäs sen hauskempaa kuin seurata tyhjää tappelua jossa apulanta lentää tuulettimeen.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

En kiistä enkä myönnä, mutta Paavo on tavoitellut puolueensa (keskustan) puheenjohtajuutta jo pari kertaa vetäydyttyään tehtävästä 1990-luvun alussa.

En puhu enkä pussaa, mutta Väyrynen kuvitteli päätyvänsä Esko Ahon, sen kiittämättömäksi osoittautuneen nulikan, takapiruksi.

En kysy enkä vastaa, mutta Väyrys-sitaatti "yhden kerran olen tehnyt virheen" liittyy juuri tuohon vallastaluopumiseen.

En itke enkä naura, kun minäkin uskoin erehtyneeni, mutta totesin olleeni väärässä: äänestin Niinistöä jo ensi kierroksella äskettäisissä presidentinvaaleissa, koska Väyrysen vauhdittaminen toiselle kierrokselle olisi ollut tulella leikkimistä. Vaalitulos paljasti, ettei homma ollut ihan pienestä kiinni.

En sure enkä iloitse, mutta ääni Paavolle tuolla ainoaksi jääneellä äänestyskierroksella olisi suistanut minut kuudeksi vuodeksi väärän presidentin alaisuuteen.

Käyttäjän JaakkoPKarki kuva
Jaakko Karki

Pohjolan yhteisö on todellakin paras tulevaisuuden vaihtoehto, erityisesti kun kun EU ja sen rahaunioni alkavat natista liitoksistaan. Tilanne kirkastuu edelleen kun Saksa ja Ranska johtavat kovalla kädellä sitä uutta EUn liittovaltiota omine EU tason veroineen ja budjetteineen ja Balkanin maat (ja ehkä jopa Turkki) ovat liittyneet saamamiehinä EUn liittovaltioon.
Silloin voi tulla mieleen että olipa se Britannia kaukaa viisas kun otti takaisin kansallisen kohtalonsa, lainsäädännön ja rajakontrollin.
Pohjoismaat voisivat viimeistään silloin elvyttää tämän hyvän vaihtoehdon.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Hyvä teksti!

Itse veikkaan että Väyrynen häviää kepeästi puoluevaalinsa, mutta paljon porukkaa seuraa keskustasta Väyrysen mukaan!! Keskustasta tulee 99% federalistinen kokoomuspuolue!

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Tässä on Suomelle tuhannen taalan paikka, jonka Väyrynen järjestää.

Kepu on kannattajiensa korkean äänestysaktiivisuuden ansiosta saanut suhteelliseen kannatuspohjaansa nähden ylisuuren vallan Suomessa. Nyt jos Väyrynen hajoittaa Kepun kahteen jaokseen, tämä vie Kepun keskisuurien puolueiden kastiin eikä unelma "maakuntien Suomesta" enää käy veronmaksajien kukkaroilla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut