*

J. Sakari Hankamäki Filosofian, politiikan ja median tutkimusblogi.

Lex Malmi? Kyllä kiitos!

Malmin lentoaseman säilyttämistä ja kehittämistä puoltava kansalaisaloite on etenemässä valiokuntakäsittelyyn eduskunnassa. Tämä onkin parasta, mitä valtion tasolla on pitkään aikaan tapahtunut koskien Helsingin kuntapolitiikkaa. On hyvä, että maan hallitus on väläyttänyt vihreää valoa kansalaisaloitteen puolesta. Kirjoitin jo viime syksynä analyysin siitä, miksi lentoaseman säilyttäminen nykykäytössään on perustelua ja miksi asuntopolitikkaa ei pidä hoitaa purkamalla kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeitä toimivia kohteita. Koska asia on noussut tervetulleella tavalla ajankohtaiseksi, julkaisen tuolloisen kirjoitukseni nyt ajantasaistettuna.

 

UHANALAINEN MALMIN LENTOASEMA SÄILYTETTÄVÄ KULTTUURIYMPÄRISTÖNÄ

Jo 1980-luvulla ylipormestari Raimo Ilaskivi pienlensi Helsingin kaupungin yläpuolella tähyillen, josko sieltä löytyisi rakentamiseen soveliasta tonttimaata. Myöhemmin kaupungin vihervasemmisto löysi sitä Ilaskiven nousu- ja laskeutumiskentältä, Malmin lentoasemalta.

Kentän lopettamisesta on tunnetusti kiistelty jo pitkään. Ratkaiseva vaihe oli 2014, jolloin Suomen hallitus teki vasemmistoliittolaisen liikenneministeri Merja Kyllösen johdolla periaatepäätöksen, että Finavia vetäytyy kentältä ”asuinrakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla”. Kaupunki osti alueen tuolloin valtiolta ja luonnosteli runkokaavan, jossa alueelle suunniteltiin tilat noin 25 000 asukkaalle ja 2000 työpaikalle.

 

Ei sovellu asuinrakentamiseen

Kaikki kunnallispolitiikan tuntijat tietävät, että Helsingistä ei puutu asuinrakentamiseen sopivaa tonttimaata. Ongelma on, että kukaan ei rakenna. Rakennuttajat ja rahoittajat pelkäävät asuntojen hintojen laskua ja voittojen leikkautumista. Ei kannata rakentaa nykyistä enempää, sillä konsernit pääsevät samaan tulokseen nykyiselläkin uudisrakennusten tuotannolla. Koska asuntopula on rakennuttajien ja rahoittajien etu, asuntopolitiikkaa ei pitäisi jättää pelkän markkinamekanismin varaan, vaan valtion ja kuntien pitää koordinoida rakentamisen edellytyksiä.

Malmin lentoaseman lopettaminen ja kaavoittaminen asuinrakentamiseen ovat kuitenkin äärimmäisen huonoja tapoja tämän tehtävän toteuttamiseen, eikä asiaa näin pidä hoitaa. Kaupungista löytyy rakentamiseen paremmin sopivaa maata, ja kaupungin tehtävänä olisi vain saattaa rakennuttajat, rakentajat ja rahoittajat yhteen erilaisin taloudellisin ja poliittisin kannustein. Kruunuvuorenranta on kokonaan rakentamatta, samoin Hernesaari. Jätkäsaaressa ja Kalasatamassakin on vielä paljon rakentamatonta tilaa. Valtion pitäisi omasta puolestaan purkaa jarruna olevia rakentamismääräyksiä.

Malmin lentoaseman maapohja on soista hetteikköä (Tattarisuo on aivan vieressä), eikä se sovellu raskaiden kerrostalojen alustaksi ilman kallista paaluttamista ja pohjatöitä. Kerrosrakentaminen alaspäin on vaikeaa tai mahdotonta. Alueella ei ole nytkään kuin omakoti- tai rivitaloja. Alueelle suunnitellut kerrostalot vajoaisivat vuosikymmenten kuluessa suohon.

Kentän maaperään on vuosikymmenten aikana valunut suuria määriä jäänestoaineita ja muita kemikaaleja, joten aluelle ei voitaisi rakentaa ilman maapohjan täydellistä vaihtotyötä, mikä olisi huikean kallista, vaivalloista ja taloudellisesti kannattamatonta.

Malmin kenttäalue on lisäksi huonojen joukkoliikenneyhteyksien varrella. Alueelle ei kulje sen enempää raitiovaunu, metro kuin junakaan, ja siitä tulisi pelkkä bussilinjojen varassa oleva nukkumalähiö. Myös palvelutaso on huono. Rakennettuna alueesta tulisi uusi Jakomäki. Merellinen se ei ainakaan olisi, vaan liikenneympyröiden ja moottoriteiden saartama sumppu. Lentokentän paikaksi se sopii, muttei asuinlähiön.

 

Uhanalainen kulttuurimiljöö ja toimiva ympäristö

Eniten asiassa painavat lentoaseman säilyttämistä puoltavat näkökohdat. Asemalla on maineikas historia sekä siviili- että sotilasilmailun palveluksessa. Museovirasto (joka vastustaa kentän lopettamista) luetteloi sen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuurimiljööksi jo vuonna 1993.

Kulttuuriperintöorganisaatio Europa Nostra puolestaan valitsi Malmin lentoaseman yhdeksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta maaliskuussa 2016, ja se on otettu myös World Monument Fundin julkaisemalle maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle.

Funktionalistisen terminaalirakennuksen ympärillä toimii monta ilmailun funktiota. Kentällä on koulutettu jopa puolet kaikista Suomen lentäjistä, ja kenttä palvelee noin tuhatta harrastelentäjää. Piiri ei ole pieni, kuten Suomussalmelta tuleva Kyllönen leukaili näkemyksessään porvariston leikkikehästä, sillä merkittävän käyttäjäkunnan muodostavat Rajavartiolaitos, Tulli ja Helsingin pelastuslaitos, jotka toteuttavat yhteiskunnallisia peruspalvelutehtäviä.

Asemalla toimii lisäksi kolmisenkymmentä yksityistä ilmailualan yritystä, ja kaikkiaan kenttä työllistää viitisensataa ihmistä. Tärkeimpiä toimijoita ovat olleet Patrian liikennelentäjäkoulutuskeskus ja Rajavartiolaitoksen tukikohta.

Alue ei ole siis mitään takaperoista ja taantuvaa joutomaata, vaan aktiivisen toiminnan keskipiste, mistä kertovat myös toistakymmentä tuhatta laskuvarjohyppyä vuosittain sekä kansainväliset ilmailunäytökset, kuten viimekesäinen Malmi 80th Anniversary Airshow.

Korvaavaa kenttää sen enempää harraste-, viranomais- kuin ansiolentotoimintaankaan ei ole kyetty osoittamaan, vaan ministeriö siirsi ongelman ”ratkaistavaksi maakuntakaavassa”. Suomen lennonjohtajien yhdistys pitää koulutus- ja helikopteritoiminnan ohjaamista muun liikenteen sekaan Helsinki-Vantaalle turvallisuusriskinä, ja yhdistys katsookin että Malmin kenttä on ”olennainen osa pääkaupunkiseudun ilmaliikenneverkostoa”.

Olisi järjetöntä perustaa satoja miljoonia maksavaa uutta kenttää 50 kilometrin päähän Porvooseen, sillä hankkeesta ei selvittäisi ilman valtion hurjaa rahoituspanosta, eikä korpikenttä palvelisi henkilöliikennettä, koulutusta eikä pelastustoimintaa, joiden pitää sijoittua kaupungin lähelle. Valtion ja kaupunkien huonossa rahatilanteessa uusi kenttä jäisi todennäköisesti rakentamatta.

 

Lopettaminen olisi vastoin kansan selkeän enemmistön tahtoa

Kun uusimaalaisilta kysyttiin 2014, tulisiko Malmin lentokenttä säilyttää nykyisessä käytössään lentokenttänä vai muuttaa asuntorakentamiskäyttöön, 59 % vastaajista halusi säilyttää kentän nykyisessä käytössään. 67 % vastaajista oli tällä kannalla, mikäli asuinrakentamisen tavoitteet voitaisiin täyttää muilla keinoin. Vain 15 % halusi Malmille asuntoja. Samaa kannatussuhdetta kuvastaa Iltalehden jutussa ollut kysely, johon vastasi yli 5000 lukijaa.

Tässä valossa on demokratian vastaista, että Helsingin kaupunginvaltuusto päätti viime vuoden maaliskuun lopulla, ettei 13 197 helsinkiläisen allekirjoittama kuntalaisaloite Malmin lentoaseman säilyttämiseksi anna aihetta toimenpiteisiin. Jälleen kerran oltiin Helsingin rakentamispolitiikassa tekemässä korvaamaton tyhmyys.

Malmin lentoaseman ystävät ry puolestaan jätti syksyllä 2015 Uudenmaan ely-keskukselle esityksen Malmin lentokentän ja sen rakennusten suojelusta. Esitys perustuu rakennusperinnön suojelua koskevaan lakiin. Adressissa oli syyskuussa noin 70 000 nimeä, ja olen itsekin sen allekirjoittanut. Yhdistys on julkaissut myös uskottavan listan säilyttämistä puoltavista syistä ja kumonnut suuren osan perusteluista, joilla aseman purkamista on perusteltu.

On hyvä, että kenttä voidaan suojella nyt eduskunnan säätämän lain kautta, mikäli kansalaisaloite säilyttämisen ja kehittämisen puolesta hyväksytään.

Kannatan toki asuntojen lisärakentamista, mutta sopivaa tonttimaata löytyisi paljon paremmin vaikkapa Helsingin ja Vantaan rajamailta. Nyt edes kadut eivät jatku aina kuntarajojen yli. Myös Pasilaan kaavailtuihin tornitaloihin voitaisiin rakentaa huomattavasti asuntoja, sillä alue on nopeiden junayhteyksien varrella.

Keskuspuistosta osa voitaisiin aivan hyvin rakentaa, sillä tätä nykyä alue palvelee virkistys- ja liikuntakäytössä vain sen lähistöllä asuvia, eikä kukaan lähde muista Helsingin kaupunginosista kyseiseen rämettyneeseen metsikköön liikkumaan. Alue ei ole mikään New Yorkin keskuspuisto, ja osa Helsingin keskuspuistosta voitaisiin rakentaa asuinalueeksi ilman, että viihtyvyys, luontoarvot ja liikuntamahdollisuudet kärsisivät lainkaan. Helsinkiin suuntautuvaa muuttoliikettä tulisi myös tehdä vähemmän houkuttelevaksi poliittisin toimin, sillä pääkaupungin slummiutuminen ei ole kenenkään etu.

 

Ympäristöarkkitehtoniset ja luonnonsuojelulliset seikat puoltavat säilyttämistä

Omasta mielestäni Malmin lentoaseman säilyttämistä puoltavat etenkin kaupunkikuvalliset ja ympäristöarkkitehtoniset seikat. Pienlentoasema kuuluu suurkaupunkien olemukseen ja on osa elävää kokonaisuutta. Näin on yhtä hyvin Tukholmassa kuin Lontoossakin. Esimerkiksi Tukholman Bromma sijaitsee vain kahdeksan kilometrin päässä keskustasta, ja se on avattu samoihin aikoihin kuin Helsinki-Malmi. Ruotsin hallitus on halunnut sulkea kentän asuinrakentamisen tieltä, mutta valtiopäivät on aina onnistunut pelastamaan sen.

Helsingin valtuustossa lopettamista ovat ajaneet Sdp, Vasemmistoliitto, vihreät ja puolet kokoomuksesta. Säilyttämisen ja kehittämisen puolesta ovat olleet Perussuomalaiset, keskusta, Kristillisdemokraatit, Rkp ja toinen puoli kokoomuksen ryhmästä. Viimeisimmän äänestyksen tuloksen voi lukea tästä. Esitys kentän osien ja pelkkien rakennusten suojelemiseksi on torso, sillä alue poistuisi tässäkin tapauksessa käytöstä lentokenttänä. Lopettaminen merkitsisi samaa kuin Suomenlinnan kasarmit ja puutalorakennukset purettaisiin ”tehokkaamman rakentamisen tieltä”.

Vihreät ja heidän hengenheimolaisensa näyttävät löytävän suojeltavaa kaikkialta, kun kyse on luontoarvoista, mutta he eivät näe suojelemista kaupunkikuvassa eivätkä alueiden kulttuuriarvoissa. Suomessa on vain muutama neliökilometri kaupunkimaista maisemaa, jota leimaavat kaupunkikuvalliset tunnuspiirteet, kuten lentoasema. Nähdäkseni myös tätä lentomelusta ja muusta pörinästä koostuvaa kokonaisuutta olisi suojeltava ihmisten repivältä vaikutukselta.

Myös luontoarvot puoltavat lentoaseman säilyttämistä, sillä kentän on todettu olevan EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) yksilöityjen lepakkolajien elinympäristö ja lajirikas perhosniitty. Saman direktiivin alaan sisältyy kuuluisuutta niittänyt liito-orava, jonka papanoita on laajalti käytetty poliittisena aseena. Voisiko lakkautuspäätöksen kumota luontoarvoilla, jotka kelpaavat asian kuin asian perusteluksi, kun kapuloita tökitään rattaisiin?

Omasta mielestäni eduskunnan tulisi pyörtää rakentamispäätös ja ostaa kenttä takaisin Finavian käyttöön tai mahdollisille yksityisille toimijoille. Tarvittaessa asiaan tulisi puuttua myös EU-tasolla ympäristönsuojelullisin perustein. Kenttä tulisi säilyttää nykyisessä käytössään, ja sen rakennukset pitäisi saneerata, laitteistoa uudistaa ja turva-aita korjata kelvolliseksi. Myös kenttää ympäröivä kuntopolku pitäisi säilyttää virkistys- ja ulkoilukäytössä.

Nyt on yhdestoista hetki toimia. Mitään ei ole menetetty, ennen kuin kaivinkoneet tai puskutraktorit käyvät rakennusten seiniin kiinni. Sen sijaan huonot poliittiset päätökset ovat paperia, jotka voidaan aina repiä ja tehdä tilalle parempia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Hyvä kirjoitus, kiitos

Tonttimaan vonkuminen Malmin alavalta suoperäiseltä pellolta ei todellakaan vakuuta. Kenen / keiden etua tässä ajetaan. Malmin kentän rakentamisvimman takana lienee grynderien haaveet hyvin lobatuista ja tuottavista projekteista, joista varmaan jää mukavasti myös poliitikkojen taskun pohjalle.

Minkä ihmeen syyn johdosta sitten yli 3000 ha pakkoliitettiin Helsinkiin ? Oliko tavoittena saada eliitille näppärästi kotikuntaan rantatontteja, vai asuntopulaan oikeaa helpotusta, metroradan luonnollisen jatkon varrelle ?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueelline...

PK seudun karttaa kun katsoo, niin ei voi olla huomaamatta, että laadukasta tonttimaata hyvien liikenneyhteyksien varrella on ja paljon. Kun kolmen kaupungin turha tyhjäkäynnillä toimiva hallinto lyötäisiin samaan nippuun, niin kaavoitusongelmista jäisi välttömästi pois oman kylän suosiminen ja asuntopulakin helpottuisi.

Tämä olisi mielestäni kansalaisten edun mukaista.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Järkipuhetta, Jouko, ja kiitos jälleen kommentista ja suosituksesta.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Muuten olen sitä mieltä, että Malmi on rakennettava täyteen asuinkortteleita. Tämän sanon maalaisjuntin varmuudella, kansalaispuheenvuorona. Märkä maasto ei estänyt Pietarinkaan rakentamista, Venetsiasta puhumattakaan.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Tärkeintähän on rakentaa veden päälle. Kuusta ja Marsista ei löydy kaiketi vettä, joten sinne ei luonnollisestikaan rakenneta.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Siitä se minunkin ymmärtääkseni johtuu.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Venetsia on kuuluisa uppoamisestaan, en menisi sitä käyttämään positiivisena esimerkkinä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Malmi - Stadin Venetsia!" Ääh, eipä ryhdytäkään tuollaiseen brändäämiseen. Muuten: Venetsia on eräs maailman kuuluisimmista ja vetovoimaisimmista kaupungeista pelkästään sijaintinsa ja rakennustapansa vuoksi. Sen vuosittainen turistisesonki kestää n. 12 kuukautta.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #7

Niinhän se on, kyseessä kuitenkin historiallinen kaupunki joka on tärkeä lukuisista eri syistä. Kuitenkin, eikös meidän pitänyt rakentaa lisää koteja helsinkiläisille eikä turistirysää? Vaikka Hesan kaltevat kerrostalot olisivatkin vinha nähtävyys, se ei palvelisi sitä asumistarkoitusta.

Käyttäjän raimas kuva
Raimo Nurmi Vastaus kommenttiin #7

Venetsian turismiin on jo laitettu erinäisiä rajoituksia ja määräyksiä. Turistimäärätkin ovat jo pienentyneet.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kansalaisaloitteelle pitää saada kohderajoitus. Malmin lentokenttä rakennettiin sinne asuntoja tai ei, ei ole valtakunnallinen, vaan Helsingin kaupungin kunnallisasia. Ei ole lainkaan viisasta, että valtio ryhtyy ohjaamaan kuntien maankäyttöä ja tonttipolitiikkaa. Se on nimenomaan kuntien tehtävä.

Nykyinen laki sallii kansalaiaisaloitteen kohdennuksen mihin tahansa. Kun nimiä kertyy tarpeeksi, asia siirtyy eduskunnan päätettäväksi. Tuskin eduskunta kuitenkan tällaisissa tapauksissa voi muuta kuin todeta aloitteen tulleen väärään osoitteseen.

Sallittakoot ja jopa kannustettakoon kansalaisaloitteen käyttöä myös kunnille kuuluvissa asioissa, mutta silloin aloite pitää toimittaa kunnalle eikä eduskunnalle.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Tiedän kyllä, että Sdp on kannattanut Malmin lentoaseman tuhoamista ja alueen ottamista rakentamiskäyttöön, joten Viljo Heinosen kannanotto ei yllätä.

Muotoseikkaan, kuten kunnallispolitiikan ja valtionpolitiikan jyrkkään erottamiseen, vetoamisella ei pidä kuitenkaan jarruttaa kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan lentoaseman pelastamista.

Kysymys Malmin lentoaseman säilyttämisestä nykykäytössä on valtakunnan tason asia, koska asia koskettaa muitakin kuin helsinkiläisiä.

Lisäksi asiaan on puuttunut kaksi kansainvälistä suojelujärjestöä. Tarvittaessa EU:n tulisi torpata alueen rakentaminen asuntoalueeksi.

Viljo Heinonen on varmaan huomannut, että myös EU-tason kansalaisaloitteella voidaan puuttua kansallisen tason asioihin, niin kuin kansallisen tason aloitteella voidaan puuttua kuntatason asioihin.

Hyvänä esimerkkinä on valtion tason ratkaisu, jolla osa Sipoon laita-alueesta liitettiin Helsinkiin alueen kehittämiseksi.

Nähdäkseni Sdp:n eduskuntaryhmän ja valtuustoryhmän tulisi tunnustaa tässäkin asiassa tosiasiat ja myöntää, että kokonaisuus huomioon ottaen Malmin lentoaseman säilyttäminen on ylivoimaisesti rakentamista parempi vaihtoehto.

Käyttäjän VilleHurmalainen kuva
Ville Hurmalainen

Malmin kenttä on yli 10 km päässä keskustasta ja on vaikea kuvitella miksi se olisi niin tärkeä kohde. Ei ainakaan "halpojen asuntojen" takia, koska kuten tässä artikkelissa todetaan, rakentaminen on tälle alueelle erittäin haasteellista. Itse asiassa minun hyvin tuntema maanrakennusalan DI totesi, että huomattavasti halvempaa olisi täyttää Kruunvuorenselkä ja rakentaa siihen. Samalla hoituisi Kruunusillat ja yhteydet Laajasaloon.

Ainoa syy, mikä todella voisi olla syynä, on ei-niin-erityisen salaiset perusteet rakenteellisen korruption perusteista. Kaupunginjohtaja on jäävännyt itsensä viime aikoina tyylikkäästi koko asiasta, mutta jostakin syystä asiasta on silti oltu yllättävän hiljaa. Kun vertaa lehdistön viimeaikaisiin otsikoihin, esimerkiksi...

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Hiljaisuuteen on syynsä varmaankin rakentamispolitiikassa: suuri osa kaupungin kaavoitus- ja rakentamistoimesta suhmuroidaan julkiselta päätöksenteolta salassa.

Käyttäjän JanneVasama kuva
Janne Vasama

ERittäin hyvä ja hyvin perusteltu kirjoitus.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Aijai kuinka mieleni tekee säälimättömästi huudahtaa, että "tasaiseksi vain mokoma kenttä!" Kun kysymys kuitenkin on suunnitelmasta lentoaseman ottamiseksi asuinkäyttöön, ei maukas iskulause todellakaan kelpaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut