*

J. Sakari Hankamäki Filosofian, politiikan ja median tutkimusblogi.

Autovero on tiensä päässä

Suomessa on Euroopan kalleimmat autot mutta pitkä matka toisen ihmisen luo. Tavallaan nämä seuraavat toisistaan: liikenneverkon ylläpito on suhteellisesti kalliimpaa kuin tiheämmin asutussa Keski-Euroopassa. Valtio on kuitenkin palauttanut liikenteen hyväksi vain osan liikenteen verotuksen ja erityisesti autoveron tuotosta. Autoverolla on kerätty nettotuottoa aivan muihin tarkoituksiin kuin liikenteen omaksi hyväksi.

Euroopan unioni antoi merkin Suomen autoverotuksen epäoikeudenmukaisuudesta pakottamalla Suomen alentamaan käytettyjen tuontiautojen verotusta jo muutama vuosi sitten. EY-tuomioistuin piti Suomen autoverotusta ”syrjivänä”. Sitä se onkin. Ei ole oikein, että Suomessa uusista autoista joutuu pulittamaan keskimäärin parikymmentä prosenttia enemmän kuin naapureissa. Jopa Viron-pojat ajelevat nykyisin paremmilla autoilla kuin suomalaiset, vaikka maan elintaso muutoin onkin vasta nousussa.

Suomen henkilöautokanta on mätää. Ajoneuvojen keski-ikä huitelee kymmentä vuotta. Saksasta tuodaan käytettyinä Audin, BMW:n ja Mersun pari sataa tuhatta ajettuja malleja, jotka kuluttavat 15 litraa sadalla ja toimivat korjaamojen kultakaivoksina. Pihat ovat pian laatuautojen raatoja täynnä.

Autojen hinnassa kannettava autoverotus on tullut matkansa päähän. Sen on aika mennä. Tekniset fasiliteetit mahdollistavat nykyisin käyttöön perustuvan verottamisen. Kun hallitus aikoo nyt korjata autoverotuksen ongelmat kertaheitolla, ajatus on kannatettava. Jatkossa kyse ei olisi verottamisesta lainkaan vaan asiakkuuteen sekä teiden ja katuverkon käyttämiseen perustuvasta laskuttamisesta ja maksamisesta.

On väärin, että lähes kaikkia moottoriajoneuvon omistajia on maksatettu kiinteillä ja ajoneuvon hinnassa kannetavilla veroilla, kun väylien käyttäminen on kuitenkin ollut hyvin yksilöllistä. Niinpä käyttäjäpohjaiseen laskutukseen siirtymistä ei pidä eikä voida estää. Kun tekniikka järjestelmän käyttöön ottamiseksi on olemassa, on järjen ja oikeudenmukaisuuden sanelemaa, että käyttämiseen perustuvaan laskutukseen siirrytään.

Uuden järjestelmän tuloksena myös vakuutusyhtiöt voisivat tarjota asiakkailleen vuotuisiin kilometrimääriin ja käytettyihin reitteihin perustuvia vakuutusmaksuja. On ollut väärin, että vakuutusyhtiöiden asiakkaita on laskutettu jakamalla kustannukset eri vakuutuksenottajien kesken.

Paljon ajava, vaarallisia reittejä käyttävä ja paljon kolaroiva on maksanut yhtä paljon kuin vähän ajava, koska vakuutuksen hinnan ovat määränneet ajoneuvotyyppi ja sille keskimäärin sattuneet vahingot eli onnettomuusalttius. Vain bonusjärjestelmä on tasapainottanut tilannetta. Muutoin tilanne on ollut epäoikeudenmukainen. Uudessa järjestelmässä vakuutuksesta voisi maksaa ajoneuvon käytön mukaan.

Parasta on kuitenkin autoveron poistuminen. Tämä saattaisi Suomen lopultakin samalle viivalle Euroopan muiden maiden kanssa. Vero olisi poistettava kerralla ja nopeasti, sillä viivyttely hyydyttäisi autokaupan ja asteittainen pudottaminen johdattaisi auton ostoa harkitsevat odotuskannalle. Kertarysäys on ainoa looginen vaihtoehto.

Nopea muutos ei kohtelisi kaltoin myöskään uuden auton äskettäin ostaneita. Harva aikoo vaihtaa uuden auton nopeasti tuoreempaan. Mikäli niin tekisi, välirahaa uudempaan ja parempaan tarvittaisiin vähemmän, kun autojen yleinen hintataso olisi alhaisempi. Toisaalta ne, jotka aikovat hankkia auton tulevaisuudessa, saisivat sen halvemmalla. Häviäjiä olisivat vain ne, jotka ovat juuri ostaneet auton ja aikovat myydä sen joko vaihtaakseen halvempaan tai ollakseen hankkimatta tilalle mitään. Heitä on kuitenkin vähän, sillä yleensä auto vaihdetaan uudempaan ja kalliimpaan. Logiikka ohjaa siis uudistuksen nopeaan toteuttamiseen.

Autokannan uusiutuminen on perusteltua myös ekologisista syistä. Uusi auto kuluttaa ja saastuttaa parhaimmillaan vain puolet siitä, mitä vastaava kymmenen vuotta vanha. Lisäksi uudet autot ovat vanhoja huomattavasti turvallisempia.

Liikenneministerin tämänpäiväisen kannanoton mukaan uudistuksen pitää olla ”kustannusneutraali”, eli sen ei pidä tuoda eikä viedä valtion kassasta mitään. Olisi kuitenkin virhe kuvitella, että autoveron poistaminen, polttoaineveron alentaminen ja vuotuisen ajoneuvoveron alentaminen eivät kiertyisi kansalaisten kukkarolle erilaisina maksuina. Mutta oikeudenmukaista siinä olisi periaate: käyttäjä maksaa.

Toinen ongelma voi tulla eteen alueellisen erilaisuuden vuoksi. Ajaisivatko maaseudulla asuvat jatkossa moottoriteitä, jotka he ovat itse maksaneet? Ei ole epäilystäkään, etteivät kaupunkien asukkaat joutuisi jatkossakin subventoimaan syrjäkylien tienpitoa.

Kolmas pohdinnan aihe on kansalaisten yksityisyydensuoja. Jos ajoneuvojen paikannukseen perustuva ja käyttämiseen pohjautuva järjestelmä toteutetaan, on varmistettava sekä teknisesti että juridisesti, että ihmisten liikkeitä ei seurata kanslioista eikä keskuksista.

Erään kysymyksen muodostaa se, miten pitkälle finanssihallinnollinen verotusuudistus mahdollistaa tieverkon yhtiöittämisen tai vaatii sitä, ja onko yhtiöittäminen yksi askel valtion omaisuuden myyntiin, jolloin the next step olisi tieverkon yksityistäminen. Tätä vasemmisto-oppositio ei varmasti hyväksy. Vastustan itsekin valtion omaisuuden myyntiä, mutta kannatan autoilun verotuksen uudistamista.

Käyttövoimaverona tunnetun dieselveron voisi poistaa vaikka heti, ilman aikailua ja suunnittelua, sillä se on estänyt dieselautojen yleistymistä. Dieselit kuluttavat pari litraa vähemmän sadalla kilometrillä kuin vastaavan tehoiset bensiinikäyttöiset autot.

Mainittakoon, että tämän kannanoton kirjoittajalla ei ole ”oma lehmä ojassa”, sillä en omista moottoriajoneuvoa lainkaan juurikin niiden kalleuden ja keskustassa asumiseni vuoksi. Selvää on, että ilman porua uudistuksesta ei selvitä, sillä filosofisesti katsoen liikenne on temmellyskenttä, jossa yksityiset edut ja julkiselle palvelulle osoitetut vaatimukset konflikoituvat puhuttelevalla tavalla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Bernerin malli rankaisee niitä, jotka ovat maksaneet autoveronsa ja ajavat niillä yli kymmenen vuotta vanhoilla kotteroilla. He ajattelevat, että yli kymmenen vuotta vanhan kotteron korjaaminen kannattaa, koska se on ekologisempaa kuin ostaa joka kolmas vuosi uusi auto. Kestävää kehitystä tukevaa ratkaisua kannattavat saavatkin jatkossa tukea tuhlailijoiden auton hankintaa, mikäli Bernerin esitys menee läpi sellaisenaan.

Itselleni on täysin samantekevää maksaako uusi Toyota, Skoda tai VW tänään 20 000 euroa ja huomenna 15 000. Uutta autoa ei vain ole varaa hankkia. Uskoisin, että veronalennuksesta huolimatta akuuttis-kroonisesta valuuttakrampista kärsiviä kohtalontovereita löytyy sadoin tuhansin. Suomalainen autokanta ei ihan heti uusiudu, ellei valtio ryhdy lahjoittamaan kansalaisille uusia autoja.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

On varmasti totta, että tappiota tulee niille, jotka ovat ostaneet auton ja maksaneet siitä veron.

Toisaalta uusien autojen hankinta halpenee ja alentaa samalla myös käytettyjen hintatasoa, jolloin myös käytetyn kotteron vaihtaminen hieman parempaan käytettyyn halpenee, kun välirahaa tarvitaan entistä vähemmän.

Käytettyjen omistajien tappio on tosin melko vähäinen jo siksi, että veron osuus kymmenen vuotta ajetuissa autoissa ei suuren suuri ole ollut.

Lisäksi uudistus ohjaa uusien autojen hankkineita pitämään autonsa pitkään, sillä tällöin verona maksetun summan aiheuttama haitta pienenee.

Suuri etu on, että jatkossa kaikki suomalaiset voisivat hankkia auton samaan hintaan kuin muutkin eurooppalaiset. Muihin eurooppalaisiin verrattunahan me kaikki olemme nyt törkeän verottamisen kohteina.

Asiassa on myös se puoli, että jos Suomen autoveroa ei koskaan poisteta, hintatasoa ei saada täällä koskaan yleismaailmalliselle tasolle.

Epäilen uudistuksen läpimenoa sellaisenaan, mutta suunta on aivan oikea.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Harvaan asutun maan kansalaisile auto on elinehto. Nykyään vielä enemmän, kuin ennen. Peräkylien palvelut ja yhteydet ovat siirtyneet historiaan ja ainoastaan omavaraisuudella tulee toimeen.

""Autovero otettiin Suomessa käyttöön 1. tammikuuta 1958 voimaan tulleella lailla. Lakia säädettäessä eduskunta ilmoitti ”edellyttävänsä, että vero on vain tilapäinen ja valtion senhetkisestä poikkeuksellisen kireästä rahatilanteesta johtuva ja että verosta pyritään luopumaan etenkin halvemman hintaluokan ajoneuvojen osalta heti, kun valtiontalous antaa siihen mahdollisuuden”.[1]"" ( wikipedia )

Nykyisten autoveroa korvaavien järjestelmien asemasta olisi syytä miettiä lopultakin vakavasti hallinnon kulurakenteiden keventämistä. Nyt koko autoveromuutos on loppujen lopuksi saman veden siirtämistä ämpäristä toiseen. Muuttuuko viivan alle jäävä tuotto ? En usko. Veroluonteisten maksujen määrä pysyy loppujen lopuksi ihan samana ja julkinen sektorikin pysyy vähintään yhtä suurena kuin ennenkin.

Eli poistetaan kokonaan tämä alkujaan tilapäinen autovero, ja ei aseteta korvaavia veroluonteisia maksuja tilalle.

Btw. On muuten vähintäänkin kohtuullista, että EU ssa on jokaisessa jäsenmaassa kulkuvälineillä sama hankintahinta. Sehän olisi sitä EU ssa peräänkuulutettua yhtenäisyyttä, myös hinnoittelussa.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Kiitos kommentista. Jostakin syystä olin itse unohtanut, että autovero on vain väliaikainen...

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Lain säätämisen aikaan pysyvä verolaki vaati 2/3 enemmistön.Lain lähetekeskustelusta saattaisi selvitä oliko todella aikomus toteuttaa laki väliaikaisena vai vuodeksi kerrallaan toteutettuna.Se vahvistettiin aina uudestaan kunnes 2/3 säännöstä luovuttiin koko verolainsäädännössä.Tämähän ei suinkaan ollut ainoa tapaus.Montakohan verolakia nykyhallitus voisi toteuttaa 2/3 säännöllä.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Silloin ei ollut puolueitakaan kuin 2/3 nykymäärästä.

Puoluekentän pirstaloitumisen vuoksi on yksinkertaisenkin enemmistön saaminen lakiesitysten taakse usein tuskallista.

Mutta enemmistöthän ovat aina "yksinkertaisia".

Ehkä lait pitäisikin säätää vähemmistön kannatusperiaatteella.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

"Käyttäjäpohjainen" laskutus tarkoittanee sitä, että maksun maksavat yksityisautoilijat. Tien käytöstä aiheutuva kuluminen on kuitenkin verrannollinen suurin piirtein akselipainon neliöön (pl nastaurat joissain tapauksissa). Toisaalta tiet kuluvat myös silloin, kun kukaan ei niitä käytä. Käyttämätön tie on yleensä pilalla muutamassa vuodessa.

Kaikki tiet ovat myös kantavuudeltaan henkilöautoille ylimitoitettuja, mikä tietysti nostaa kustannuksia merkittävästi 2 tonnin tiehen verrattuna. Joskus myös tie annetaan esimerkiksi raitiovaunujen, bussien tms käyttöön, jolloin henkilöautolla ei edes saa sitä tuolta osin käyttää. Tierahoilla rakennetaan myös kevyen liikenteen väyliä ja muuta henkilöautoihin liittymätöntä.

Tuon perusteella pitäisin oikeudenmukaisena, että tiestö rahoitetaan valtion budjetista, minkä keräämiseen taas jokainen osallistuu maksukykynsä mukaan. Jos nimenomaan henkilöauton käyttämisestä haluaa rangaista, siihen on polttoainevero hyvä lääke, koska vero on verrannollinen ajomäärään ja auton taloudellisuuteen.

Tienkäytön verotusoikeuden luovuttaminen erilaisille yhtiöille tarkoittaisi sitä, että kerätyn veron lisäksi kerätään kaikki mahdolliset ja mahdottomat kulut joita huippujohtaja keksii, sekä myös "kohtuullinen tuotto" yritykselle. Tämän lisäksi verosta joutuu maksamaan arvonlisäveron, mikä tekee maksusta suoraan 1.24-kertaisen. Kustannushyötyä lystin maksajalle on siis vaikea perustella.

Sinänsä autoveron poistaminen on oikeansuuntainen liike, koska se todennäköisesti muuttaa autokantaa turvallisempaan ja taloudellisempaan suuntaan. Sen rahoittaminen autoveronsa jo maksaneilla ei sen sijaan ole hyvä idea, vaan mahdollisen uuden käyttömaksun pitäisi kohdistua ainoastaan autoihin, joista autoveroa ei ole maksettu.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Valtio subventoi nykyisen autoveron kautta myös muita hallinnonaloja kuin liikennettä ja tienpitoa, joten liikenteen verotuksen alentamiseen on kautta linjan aihetta.

Todennäköisesti myös teiden käyttöön perustuvan veloittamisen mukainen uusi järjestelmä joutuisi subventoimaan syrjäkylien teiden ylläpitoa.

Tämä ei ole kuitenkaan este uuden järjestelmän käyttöönotolle. Subventoihan Valtionrautatietkin kannattamatonta liikennettä ja rataverkon kaiken kattavaa ylläpitoa tuottoisilta reiteiltä perimillään käyttäjäpohjaisilla eli matkalippuihin perustuvilla maksuilla!

Samaan tapaan Posti subventoi käyttöön perustuvilla maksuilla osaa palveluistaan, kun kirje tuhannen kilometrin päähän maksaa saman kuin kirje naapuriin. Ja molemmat ovat valtionyhtiöitä!

Kyse on siis vain käytännön järjestelystä. Uudistuksen suunta on periaatteellisesti aivan oikea.

Uudistamisen vaihtoehto olisi se, että nykyinen auton hankinnan verottaminen jatkuisi.

Tekniset mahdollisuudet teiden käyttöön perustuvaan laskuttamiseen ovat olemassa, joten se on oikeudenmukainen vaihtoehto.

Yhtiöittämiseen mahdollisesti liittyvää yksityistämistä en minäkään kannata, mutta ei uudistus sitä välttämättä merkitsisikään.

Jos ja kun uudistus lopulta tehdään ja tulee teknisen kehityksen myötä, se on syytä toteuttaa nopeasti, jotta siirtymäkauden autokauppaa hyydyttävä vaikutus jää lyhyeksi ja kaupankäynti heti sen jälkeen käynnistyy moninkertaisella innolla!

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Kallis autoilu on maalla tehokas jarru mennä töihin, koska siellä ei tienaa kuin autokulut.

Moni on jo autonsa myynyt ja siirtynyt kortistoon

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Ehkä ihmiset lähtisivät sieltä kortistosta pois, jos auton todellakin saisi halvemmalla.

Teiden käyttöön perustuvan verotuksen etu on sekin, että valtio voisi yhtiöidensä kautta antaa pieniä alennuksia työmatkaliikenteen käyttäjämaksuihin ja siten edistää duunissa käyntiä.

Varsinkin vaikeapääsyisillä kulmakunnilla tämä on järjestelmän suuri etu.

Nykyisin autoilu on yhtä kallista sekä siellä, missä autoa ei välttämättä tarvita työssäkäyntiin, että siellä, missä sitä välttämättä tarvittaisiin. Nähdäkseni tämä ei ole perusteltua.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomessa järjen käyttö ei ole suotavaa, eikä oikein sallittuakaan.

Autoilun verotuksen poistaminen pudottaisi yleiestä hintatasoa n. 20% ja Suomen talous lähtisi reippaasti käyntiin.

Rahaa riittäisi infran kunnostukseen ja uuden rakentamiseen.

Suomessa on pysähtyneisyyden aika ja ollaan matkustavinaan vaunun ikkunoissa verhot kiinni.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut