*

J. Sakari Hankamäki Filosofian, politiikan ja median tutkimusblogi.

Good buy, Guggenheim!

Helsingin kaupunginvaltuusto päättää huomenna Guggenheimin kelkkaan lähtemisestä ja laskun laittamisesta meidän kaupunkilaisten piikkiin. Kaupunginhallitus onkin äänestänyt asiasta jo useita kertoja: niin sanotun ensimmäisen ehdotuksen, toisen ehdotuksen ja arkkitehtikilpailun sekä nyt vielä kolmannen ehdotuksen yhteydessä.

Vanha sanonta on, että Hitler äänestytti kansaa, kunnes sai haluamansa tuloksen. EU äänestytti Irlantia, kunnes sai perustuslaille hyväksynnän. Guggenheim puolestaan äänestyttää Helsinkiä, kunnes saa tahtonsa läpi. Kuka sanoikaan, että moninkertainen äänestyttäminen ei ole moninkertaista demokratiaa?

Tässä maailmassa ryhdyttäisiin tuskin mihinkään, jos tiedettäisiin lopulliset kustannukset; esimerkkinä vaikka länsimetro. Olen silti sitä mieltä, että Guggenheimin rakentaminen on valtava riski-investointi ja taidepolitiikan musta aukko, eikä siihen pidä ryhtyä.

Laskelmat hankkeen tuottoisuudesta eivät vaikuta lainkaan uskottavilta. 80 miljoonan kertainvestointi, takausten kautta käsiin laukeavat kustannukset, budjetin venyminen ja vuosikulut voivat räjäyttää kokonaishinnan lähemmäksi kahta sataa miljoonaa samalla, kun kaupungin talous huutaa hoosiannaa.

 

Kaupunki köyhtymiskierteessä

Julkisuudessa esitetyt väitteet kaupungin taloustilanteen myönteisyydestä ovat tässä valossa pötypuhetta. Helsingin kaupungilla on tämän vuoden lopussa velkaa noin 2000 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 budjetin mukaan kaupunki aikoo ottaa 258,87 miljoonaa lisää velkaa. Talousarvioehdotuksen tiivistelmässä sanotaan (s. 9):

Kaupungin taloudellinen asema on muuttunut oleellisesti vuodesta 2014 Helsingin Energian ja Helsingin Sataman yhtiöittämisen seurauksena. Vuonna 2015 Helen Oy:n liikevoitto ei ollut enää parantamassa kaupungin vuosikatetta ja siten kaupungin tulorahoituksen taso aleni selvästi aikaisemmista vuosista. Kaupungin lainakanta on kaksinkertaistunut vuoteen 2008 verrattuna ja tulevien vuosien mittavat investoinnit pitävät lähivuosinakin rahoitustarpeen investointeihin korkeana. Investointien vaatima rahoitus on jatkovuosina katettava entistä enemmän tulorahoituksella.

Tämä tarkoittaa, että Guggenheimin vaatiminen on kuin vaatisi veroäyrin korotusta. Valtuusto säilytti vuoden 2017 veroäyrinä 18,5, sillä kunnallisvaalit ovat tulossa.

Kaupungilla olevaa velkakasaa ei saada koskaan madalletuksi, paitsi omaisuuden myynneillä. Sähkölaitoksen yhtiöittäminen oli huonoa politiikkaa, sillä tuloutukset kaupungille ovat kuivuneet. Omaisuuden myyminen johtaa köyhtymiskierteeseen.

Pahimmassa tapauksessa kaupunki joutuu laittamaan lihoiksi asuntovarallisuutensa. Tämä johtaa asukkaiden aseman huononemiseen ja kaupungin saamien tuottojen pienenemiseen entisestään. Kaupungin aseman heikentyminen asuntomarkkinoilla johtaa asuntopolitiikan karkaamiseen keinottelijoiden valtaan. Ja kaikki tämä vain, jotta kaupunkiin saataisiin luksusarkkitehtuuria turistien ja helmikanojen iloksi!

 

Kahtia jakautumisen monumentti

Guggenheimin merkitys on tietenkin myös vahvasti symbolinen. Guggenheimista on tulossa kansan kahtia jakautumisen muistomerkki sata vuotta täyttävään tasavaltaamme.

Olen kannattanut lämpimästi esimerkiksi keskustakirjaston ja asuinalueiden rakentamista, sillä ne hyödyttävät kuntalaisia suoraan. Mutta matkailijoiden houkuttelemiseksi ja tyydyttämiseksi suunnatun buildingin rakentaminen on irvokasta tilanteessa, jossa kaikilla kaupunkilaisilla ei ole asuntoa. Pakolaiskeskusko siihen avataan, mikäli turisteja ei riitäkään ja Guggenheimin säätiö päättää vetäytyä tiloista, niin kuin kävi jo Berliinissä?

Siksi sanon hankkeelle: ”Good buy, Guggenheim!” Rahoituksen, tontin ja myönteisen päätöksen saaminen olisi säätiölle ”hyvä ostos”, aivan liian hyvä. Siksi se saa mennä. Jos tontille jotakin pitää rakentaa kulttuurin iloksi, tulkoon vaikka Muumitalo, kuten Samuli Virtanen ehdotti. Se muistuttaa myös ulkomaalaisille matkailijoille, missä ollaan, on omaperäinen ja hinnaltaan suomalaisten itsensä päätettävissä. Vaihtoehto on.

Mikäli Guggenheim rakennetaan, voin iloita vain siitä, että sittenpä on vihollisvalloille hienostoarkkitehtuuria rikottavaksi, kun Helsingin pommitukset Venäjä-eskalaation tai EU:n hajoamissotien myötä joskus alkavat...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

McGuggenheim on taas yksi keino jolla ulkomaalaiset pissivät suomalaisia linssiin. Suomipoika maksaa, ja voitot menevät ulkomaille. Miksi kukaan tulisi Guggelikseen Suomeen kun voi mennä Espanjaan?

Tästä tulee uusi Floridan tonttikauppa, UMTSin kuuman ilman osto ja mitä kaikkia "hyviä bisneksiä" suomalaiset ovat tehneetkään.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Tuo UMTS:in vetäminen vertailukohdaksi oli kyllä nasta juttu!

Jos joku ei muista, mikä se oli, niin UMTS = Uusi Maailman Taloudellinen Systeemi.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Muutenkin suomalaiset kärräävät isolla rahalla kaikenmaailman ulkomaista hömppää ja ex-julkista. Ja nämä nauravat selän takana tyhmille suomalaisille. Helppoa rahaa: Hyvä pisnes! MUTTA Goog buy/bye, Guggenheim?!

Onko tuo sitä poroporvarillismia vai mitä?

Käyttäjän danielantti kuva
Daniel Leppäjärvi

Eikös tämä ole sellainen pyramidihuijaus, sillä ainoat jotka hyötyvät ovat juurikin nämä avainhenkilöt guggenin takana samalla kun kaikki hyödylliset idiootit kuvittelevat guggenin maksavan itsensä takaisin.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Mielestäni taidemuseo voidaan toteuttaa periaatteella "käyttäjä maksaa".

Valitettavasti tuota periaatetta sovelletaan entistä enemmän ihmisten perushyvinvointia koskeviin palveluihin, kun esimerkiksi terveydenhuollon kuluja on siirretty käyttäjien maksettaviksi.

Samanaikaisesti on hullunkurista, että taidelaitokseen investoidaan huikeita summia julkisista varoista ilman, että sen käyttäjien osallistumisesta kuluihin pääsylippumaksujen muodossa ei ole mitään tietoa.

Ilmeisesti Guggenheimin kannattajat ajattelevatkin niin, että kuntien terveyspalveluista voidaan laskuttaa käyttäjiä, koska niihin turvautuminen on pakon sanelemaa, mutta taidemuseoihin ei ole kenenkään pakko mennä, joten niitä täytyy ylläpitää verovaroin...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Näkemyksiä on monia, ja tässä alla varsin asiantunteva sellainen, suoraan taidevaikuttajila. He eivät tosin ota kantaa kustannuksiin, josta vastustajat ovat huolissaan. Jos Guggenheimin yhteensä 80 miljoonaa romauttaa kaupungin talouden blogissa kuvatulla tavalla, mitä tekevätkään nämä muut 657 miljoonaa vain yhdessä vuodessa?

Helsingin kaupungin investoinnit 2017: http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hall...

Yli 100 taidevaikuttajaa vetoaa: ”Äänestäkää Guggenheimin puolesta – hyväksi Helsingille”

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/209236-yli-100-ta...

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

"Jos Guggenheimin yhteensä 80 miljoonaa romauttaa kaupungin talouden blogissa kuvatulla tavalla, mitä tekevätkään nämä muut 657 miljoonaa vain yhdessä vuodessa?"

Mikään yksittäinen investointi ei romuta eikä pelasta kaupungin taloutta, mutta Guggenheim on yksi niistä huonoista investoinneista, joita pitää vastustaa. Kyse on siis yleislinjasta: vastustan toki muitakin kehnoja hankkeita, koska julkisen talouden ollessa korviaan myöten veloissa mihinkään epävarmaan hömpötykseen ei pidä lähteä verovaroin mukaan.

Mitä taas tulee taidevaikuttajien vetoomukseen, he ovat näköjään kollektiivisen "ad hominem motivum"-virhepäätelmän vallassa. Taideyhteisön jäseninä he kuvittelevat, että Guggenheimin rakentaminen vaikuttaa myönteisesti heidän omaan asemaansa taiteilijoina, vaikka tulos voi olla aivan päinvastainen: kallis investointi ei paranna kotimaisen taiteenteon edellytyksiä vaan heikentää julkisen talouden muille museoille ja taiteilijoille suuntaamia resursseja.

Kyseinen virhepäätelmä on murheellisen tavanomainen elitististen yhteisöjen sisällä, jossa kuvitellaan, että ryhmän jäsenyys pelastaa heidät itsensä ja että ongelmat eivät koske heitä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Jos Guggenheimin yhteensä 80 miljoonaa romauttaa kaupungin talouden blogissa kuvatulla tavalla, mitä tekevätkään nämä muut 657 miljoonaa vain yhdessä vuodessa?"

Tarkoittaako päätoimittaja kenties sitä, että 80 miljoonan investoinneista ei yleensäkään kannata välittää, koska ne ovat suhteellisen pieniä verrattuna kokonaisbudjettiin, vai onko Guggenheim jotenkin poikkeuksellinen tässä suhteessa?

Voidaanko myös muita "vain" muutaman kymmenen miljoonan menoeriä käsitellä yhtä leväperäisesti?

Entäs tuo julkisen talouden tasapaino ja menokuri, josta päätoimittajakin on ollut niin kovasti huolissaan? Tällaiset pikkuerät eivät haittaa?

Edit. Uskallanpa muuten väittää, että yksikään noista sadasta taidevaikuttajasta ei ottaisi kantaa G:n puolesta, mikäli mahdolliset tappiot, kustannusylitykset jne. sovittaisiin katettavaksi taidevaikuttajien itse saamasta rahoituksesta. Taidepalatsia on kiva kannattaa silloin jos voi olettaa taloudellisen vastuun kaatuvan jonnekin muualle kuin omaan syliin.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Helsingistä on todella tullut punavihreässä kuplassa elävien puuhastelijoiden tuppukylä. Guggenheim museon suurin vika on se, että rakennus on aivan liian vaatimaton rakennettavaksi pääkaupungin parhaalle paikalle. Kannattaa verrata mitä Tampereella tapahtuu: koko keskusta rakennetaan uusiksi maailmanluokan arkkitehdin Daniel Libeskindin suunnitelmien mukaan http://libeskind.com/work/tampere-central-deck-and...

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Juhani Perttu: "rakennus on aivan liian vaatimaton rakennettavaksi pääkaupungin parhaalle paikalle"!

Huh. Nyt kyllä silinterihattuni hyppäsi kymmenen senttiä.

Ja megalomaaniselta näyttää Mansessakin...

Carl Barksin piirtämistä sarjakuvista muistan muuten albumin ("Statuesque Spendthrifts"), jossa Roope Ankka ja Junttapurin maharadža kilpailivat siitä, kumpi pystyttää Ankkalinnan perustajalle, Julle Ankanpäälle, mahtavamman patsaan.

Guggenheimin rakentamishankkeessa on jo kovasti tuota samaa sävyä.

Joten jos raha polttelee taskunpohjilla, niin eiköhän pökätä tontille Julle Ankanpään patsas!

Lisätietoa tässä:

http://www.akuankka.fi/artikkeli/akupedia/muut/jul...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Julle_Ankanp%C3%A4%C...

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Julle Ankanpää patsaskilpailu-tarinasta kannattaa ottaa oppia monella tapaa. Se opettaa välttämään tyhmää kilpailua, mutta kertoo myös ihmisen perusluonteeseen vetoavia keinoja millä yksityinen raha saadaan rakentamaan julkisia hankkeita.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki Vastaus kommenttiin #10

Hyvä, Juhani, olen täsmälleen samaa mieltä!

Kuvaillaanhan Julle Ankanpään patsashanketta edellä mainitussa linkissä seuraavasti:

"Tuo patsas kuuluu Ankkalinnan nähtävyyksiin. Monissa tarinoissa, missä Ankkalinnaa kuvataan kaukaa, Julle Ankanpään patsas on suurena yksityiskohtana kuvassa. Joissain tarinoissa siitä näkyy vain pieni osa, kuten esimerkiksi pää ja kädet. Julle Ankanpään patsaan rakentamisen on kustantanut Roope Ankka, mikä on suuri teko kyseiseltä kitupiikiltä. Maksoihan patsaan rakennustyö varmaan maltaita."

Eikö Guggenheiminkin pitäisi näkyä kauas merelle! Ja senkin rakentamiseen on tarjolla "yksityistä rahoitusta", kuin suoraan Roope-sedän rahasäiliöstä! Tämän merkiksi Julle Ankanpään patsas seisoo "rahasäiliön muotoisen kuution päällä".

Kuvauksessa sanotaan myös: "Patsas on ikävän harmaan värinen, eikä valkoinen niin kuin jotkut patsaat." Tämäkin vastaa sitä, mitä Guggenheimista on sanottu. Sekin on synkkä.

Kohtalonyhteys on selvä.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen Vastaus kommenttiin #11

Kannattaa muistaa, että Roope maksoi Julle Ankanpään massiivisen patsaan käteiskassavaroistaan käyttämättä ensinkään varsinaista pääomaansa, joka oli sijoitettuna rahasäiliön kassaholvin välipohjan alle.

Helsingin kaupunki käyttäytyy Guggenheimin rakentaessaan kuin Junttapurin maharadja; työ tehdään velaksi ja pian joudutaan pukeutumaan tynnyriin, kun kassan pohja häämöttää.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Valtuusto voisi äänestää asian lepäämän vaikka 10 vuodeksi, jotta irtopöly ehtisi kunnolla laskeutua.Siinä ajassa myös selviäisi monta Guggenheim-museota maailmalla on ehditty sulkea kannattamattomina.Ehkä myös sille varatulle paikalle löytyisi Suomea ja Helsinkiä aidosti kohottava kotimainen kohde.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Onko kaupungilla Guggenheimin "exit-suunnitelmaa"? Jos homma menee perseelleen, niin tönöllä ei todennäköisesti tee mitään, sillä ei ole käytännössä käyttöarvoa, joten se joudutaan purkamaan. Ilmeisesti lahjoitetun tontin konkurssipesä myy sijoittajille. Vai käykö niin, että edellä mainittu toimii pelotteena ja perusteena ylimääräisen tuen keräämiselle veronmaksajilta? Siis kaupunki ja valtio avustaa hamaan tappiin asti, jos toi on epäonnistunut bisnes.

Sitten selitellään, että kannattaahan sitä tukea, koska se tuo matkailijoita. :-D

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö
Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Jos homma menee perseelleen, niin tönöllä ei todennäköisesti tee mitään, sillä ei ole käytännössä käyttöarvoa, joten se joudutaan purkamaan.

No tuo nyt oli typerintä, mitä todennäköisesti ollaan kuultu aikoihin.
Rakennuksella kaupungin parhaalla paikalla on erittäin paljon arvoa ja uuskäyttöpotentiaalia.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Museoksi suunnitellulla rakennuksellako? Vaatii käytännössä isoja muutoksia, mitä uutta käyttöä keksit esimerkiksi Kiasmalle. Mene sisälle katsomaan. :-D

Minun typerään mielipiteeseeni typerä kommentti. ;-)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#17.Tuleekohan siitä myöhemmin uusi Lepakkoluola? Musta väri on enne.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Jaa-a. Lepakko olis kyllä hyvä ja tuhdit Punk ulkokonsertit sopisivat hienosti kaupunkikuvaan kesäiltoja sulostuttamaan.

Veikkaan kuitenkin Guggiksen uusiokäytöksi Moskeijaa. Hieman modaamalla saadaan tuosta ( hopeisesta aikanaan ? ) luomuksesta vihervasemmiston kannattama muslimien pyhättö. Paikkahan on mitä mainioin ja tornistaan voidaan sitten rukouksiin kutsua kaikki hurskaat lähiseudulta. Kaivari, Eira ja Skatta on sopivalla kuuloetäisyydellä.

Arto Jääskeläinen

Onpa Helsingillä paljon ylimääräistä rahaa heittää menemään.

Siltä se näyttää ainakin Vantaalta katsottuna.

Ja niin tuon hankkeen merkityksen hätäisesti arvioin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut