Mistä Guggenheimin kenkä puristaa?
Muutamissa arvioissa on antauduttu epäilemään, että syynä Guggenheim-museon vastustamiseen Suomessa olisi säätiön ja taidelaitoksen ”ulkomaalainen nimi”. Näkemys sisältää oletuksen, että kritiikki johtuisi epäluulosta toimijan vierasperäistä taustaa kohtaan. Yhtä hupsua olisi väittää, että Guggenheimin kannatus puolestaan johtuisi pelkästä vieraskoreudesta tai häpeästä sanoa ”kiitos, mutta ei kiitos”.
Kyseisenlaiset selitykset himmentävät sen, mistä kannatuksessa ja vastustuksessa oikeasti on kyse. Epäily antaa tosin aavistuksen siitä, että kiista liittyy kannattajien ja vastustajien sosiaaliseen taustaan. Sitä kuvastaa myös voimasuhteiden jakautuminen oikeisto–vasemmisto-akselilla niin, että porvaristo kannattaa, kun taas vasemmisto ja perussuomalaiset vastustavat. Tällöin olisi kuitenkin pääteltävä, että kiista on vahvasti symboloitunut: sen kautta esitetään syvästi vertauskuvallisia kannanottoja siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei, ja kiistalla on puhutteleva sosiaaliluokkastrateginen ilme.
Tosiasiassa kyseiset imaginaariset seikat eivät ratkaise asiaa. Kyse on karkeasti ottaen kahdesta muusta: rakentamispolitiikasta ja rahasta.
Etelärannan tontti ja koko Eteläsataman uudelleen suunnittelu (toisin sanoen Kirjava Satama -kilpailusta alkanut ja nykypisteeseen edennyt kokonaishanke) on kaupungille ja valtiolle valtava ongelma. Pulmana on, mistä saada paikalle tarpeeksi arvokkaan oloisia rakennuksia, kun mitään halpahallejakaan siihen ei sopisi pökätä.
Maamme on pääomaköyhä, eikä mistään tunnu löytyvän resursseja investointeihin. Niinpä poliitikot tarttuvat ehdotukseen, jossa yksityistä rahoitusta on edes jonkin verran tarjolla, jotta kaupunkiamme saataisiin kehitettyä ja rakennettua.
Tällä tavoin rakennettiin aikoinaan myös Kampin kauppakeskus, jonka omistajaksi tuli yksityisen britti-investoijan lisäksi The Royal Bank of Scotland (ja hyvä sijoitus se olikin, kun arvo nousi sata miljoonaa parissa vuodessa). Minun puolestani Guggenheim voidaan mainiosti rakentaa yksityisellä ja tarvittaessa ulkomaalaisella rahoituksella. Operationaalisiin toimintamenoihin valtio ja kunta voisivat osallistua, mutta vain samassa mittakaavassa kuin muidenkin museoiden pyörittämiseen.
Sen sijaan rakentamiskulujen kattamiseen ei valtion tai kunnan tule lähteä mukaan myöskään velkojen takaajana, koska siitä voi koitua lasku, joka on suurempi kuin Suomen kaikkien museoiden yhteenlasketut menot vuodessa. Rahan ratkaisevasta roolista kertoo se, että oikeisto ja vasemmisto ovat löytäneet toisensa juuri tämän talouskuvion ympäriltä, kun sekä Wille Rydman että Paavo Arhinmäki ovat kaivelleet esiin papereita, joissa julkisen rahoituksen osuutta on pyritty naamioimaan ”yksityiseksi”.
Jo sitäkin on ihmetelty, miksi valtionyhtiöt ylipäänsä ovat Guggenheimin rahoittamisessa mukana. Selitys on kuitenkin yksinkertainen. Esimerkiksi Finnairilla on matkailualan toimijana asiassa suuret intressinsä, samoin kuin Eteläsatamasta liikennöivillä laivayhtiöilläkin.
Helsinki on Kaukoidän-matkailijoiden reitillä ja yksi liikenteen solmukohta Euroopan ja Aasian välillä. Monet ovat huomanneet, että ruotsinlaivojen nykyisistä matkustajista huomiota herättävän suuri osa on Kaukoidästä saapuneita ja ohitse kulkevia välilaskun tekijöitä, jotka Euroopassa käydessään poikkeavat myös Helsingissä ja Tukholmassa. Tämän merkiksi Katajanokalla onkin pyörinyt jo muutaman vuoden ajan Finnairin maailmanpyörä. Ei siis ihme, että Finnairissa ollaan kiinnostuneita Guggenheimista, josta toivotaan turistirysää aasialaisille tai Euroopasta Kaukoitään suuntaaville turisteille.
Guggenheimia ei pitäisi tendenssimäisesti kannattaa eikä vastustaa, vaan asia pitäisi nähdä laajemmassa viitekehyksessä. Tontille olisi syytä rakentaa jotakin näyttävää ja monumentaalista, mutta rakentaminen pitäisi rahoittaa samaan tapaan kuin Jätkäsaaren tornihotelli: yksityisellä pääomalla. Tällöin ei ole väliä sillä, tuleeko rahoitus ulkomailta, kun valmista rakennusta itseään ei voida kuitenkaan rohmuta täältä ulkomaille (sillä kurjalla tavalla, jolla työpaikat ja pääomat ovat kaikonneet Suomesta).
Omasta mielestäni olisi hyvä, että Eteläsataman rakentaminen saataisiin näin käyntiin. Sen sijaan aiotun suuruisilla taloudellisilla velvoitteilla kaupunkia tai valtiota kohtaan ei hankkeeseen pidä edelleenkään lähteä.
Aiempi analyysini hankkeen taustoista tässä.
P. S. Mitä tuohon nimiasiaan tulee, ei Guggenheim ole muuta kuin pelkkä nimi, ja museotoimintansa arvo on lähinnä sen brändissä. Voitaisiinko paikalle rakentaa täsmälleen suunnitellun kaltainen pytinki, joka nimi olisi Virtasen taidemuseo?
Juuri näinhän minä sanon molemmissa kirjoituksissani: rakentaminen sinänsä olisi hyvä juttu, mutta sitä ei pidä tehdä esitetyn mallin mukaisesti veronmaksajien piikkiin.
Vastuu niille, joille se kuuluu.
Mitä tulee Guggenheimin ”menestykseen” muualta, kirjoitin siitä jo tuossa:
http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225465-g…
Yksityistä tahoa ei voi estää riskejä ottamasta, joten valtion ja kaupungin pitää antaa hanke toteuttaa, mutta vain jos rakentajat tuovat rahat tullessaan.
Ilmoita asiaton viesti
On hyvä kysymys, paljonko on paljon. Toki 80 miljoonaa Helsingin kaupungin mahdollisena investointina on paljon, ja hankkeessa on varmasti riskinsä, että tulisiko siitä taloudellisesti kannattava.
Mutta aika paljon enemmän maksaa esimerkiksi hiljattain Helsingissä päätetty 375 miljoonan euron Kruunusillat-rakennelma. Tulevaa siltaa pitkin ei esimerkiksi saa ajaa yksityisautoilla.
Ylen jutusta: Paavo Arhinmäki nosti esiin sillan vaikutuksen kaupungin ”skylineen”. Kruunusilloilta voisi avautua yhtä komeat näkymät Helsinkiin kuin esimerkiksi rapakon takana Tukholmassa.
Lue lisää: http://yle.fi/uutiset/3-9135165
Koska perustelut ovat myös tällaisia maisemallisia, on siltahanke jossain määrin rinnastettavissa Guggenheimiin. Paljonkohan tuo silta tuo lisää verotuloja ja uusia työpaikkoja?
Kyse on nyt helsinkiläisten päätöksestä, koska valtion rooli jäisi vain 1,3 miljoonan euron vuotuiseen museotukeen.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitän arvoisaa päätoimittajaa huomiosta.
On totta, että kannatin Kruunuvuoren sillan rakentamista tässä kirjoituksessani:
http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133461-k…
Halusin tuolloin sillalle myös autoliikenteen, jotta se hyödyttäisi mahdollisimman monia tahoja, eivätkä kustannukset olisi olennaisesti kohonneet.
Pidän Guggenheimia ja Kruunuvuoren siltaa kuitenkin heikosti rinnastettavina. Siksi en ajattele, että ”[k]oska perustelut ovat myös tällaisia maisemallisia, on siltahanke jossain määrin rinnastettavissa Guggenheimiin.”
Syy on seuraava:
Kruunuvuoren sillan rakentaminen ei ole vain maisemallinen asia, vaan se on ehto koko Kruunuvuoren rannan asuinrakentamiselle. Kyseessä on kaupunkilaisia vahvasti palveleva hanke, jonka tuloksena helpotetaan asuntopulaa. Kruunuvuoren sillan rakentaminen pitää nähdä tässä kokonaissuunnittelullisessa valossa.
Yleensäkin katson, että asuinrakentaminen pitäisi laittaa julkisen rakentamisen edelle silloin, kun julkisia varoja käytetään.
Voidaan ehkä vielä jatkaa, että en vastusta Guggenheimiakaan, mutta se pitäisi rakentaa yksityisin varoin, kuten Jätkäsaaren Clarion-hotelli. Operationaalisiin toimintamenoihin valtio tai kaupunki voisivat osallistua pienehköllä summalla vuosittain.
Oikeastaan kaupungin pitäisi saada Etelärannan tontista hieman rahaa eikä joutua maksumieheksi…
Ilmoita asiaton viesti
Taloudellisia perusteluja Guggenheimia vastaan löytyy paljon, kuten myös sen puolesta. Viime kädessä taitaa olla kyse tunneasiasta, ja monet päättäjät hakevat argumenttinsa sieltä, mikä jo päätettyä näkemystä tukee.
Otin tuon Kruunuvuoren sillan vain esimerkiksi siitä, että siihen ei latautunut tunnetta edes murto-osaa siitä mitä Guggenheimiin. Silta ei palvele etelä-, länsi- tai pohjoishelsinkiläisiä kovinkaan merkittävällä tavalla, ja itähelsinkiläisiäkin vain valikoidusti, mutta siitä huolimatta lähes kaikki Helsingin valtuutetut ovat olleet valmiita investoimaan siihen.
Ilmoita asiaton viesti
Osataanko Guggenheimiin liittyvä riskienhallinnan laskenta paremmin vasemmistoliitossa kuin kokoomuksessa? Sitä vaan tarkoitin, että saa tulla aika paljon uusia positiivisia asioita esiin, että vasemmistossa käännyttäisiin yleisesti hankkeen taakse. Kokoomuslaiset taas ovat joitain poikkeuksia lukuun ottamatta hankkeen takana, vaikka mitä ikävää ilmaantuisi.
Ilmoita asiaton viesti
Oopperatalo 1993, Kustannusarvio 400 mmk, toteutunut 740mmk!
Musiikkitalo 2011, Kustannusarvio 140m€, toteutunut 189m€!
Kehärata 2015, Kustannusarvio 594m€, toteutunut 780m€!
Kävisikö näille ”yksityisille” tahoille se että he osallistuisivat mahdollisiin rakennuskustannusten ylityksiin täysimääräisesti, entä talon ”vuokraava/omistava” taho, eli säätiö Guggenheim?
Mitä ”yksityisiä” tahoja valtio-omisteiset yhtiöt ovat? Aikamoista sumutusta myös omistajan taholta (Hallituksen omistajaohjausvastuu)!
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin kaupunki rahoittaisi museon rakentamista enintään 80 miljoonalla eurolla.
http://www.guggenheimhki.fi/wp-content/uploads/201…
Ilmoita asiaton viesti
Ihan oikeasti uskot että jos rakennuskustannukset menevät pitkäksi, joku muu kuin helsinngin veronmaksajat kaupunki sen maksaisi? Hei siis aikuisten oikeasti?
Kyllä mahdolliset ylitykset menevät perustettavan kiinteisöosakeyhtiön piikistä. En usko että edes ylitys jyvitettäisiin prosenttiosuuksien mukaan vaan (84/16) vaan kyllä koko ylityskustannus tulisi helsingin veromaksain kontolle.
Ilmoita asiaton viesti
Jorma ja Markku,
Kruunuvuoren silta voi kyllä sopia vertailukohdaksi Guggenheimille siksi, että siinä asettuvat vastakkain kysymykset, pitäisikö julkisia varoja käyttää etupäässä asuinalueiden rakentamiseen vai pitäisikö investoida julkisiin (tai vastaaviin) rakennuksiin.
Maassamme on rakennettu aika paljon julkista tilaa (urheiluhalleja, kylpylöitä jne.) kansalaisten kärsiessä asuntopulasta kasvukeskuksissa. Tämä muistuttaa hieman 1980-luvun lopun tilannetta. Olisi suotavaa, että liikenevät julkiset varat käytettäisiin asuntoalueiden ja niiden saavutettavuuden tukemiseen.
Kun Kruunuvuorenrantakin nyt rakennetaan asuinalueeksi, se auttaa kaikkia kaupunkilaisia hillitsemällä lähes kaikkia helsinkiläisiä koettelevaa asuntopulaa ja hintojen nousua.
Mitä tulee kaupungilta vaaditun summan vähäisyyteen (n. 80 miljoonaa), on muistettava, että kaupungillamme on jo noin 2 miljardia euroa velkaa. Varainhankintamenetelmiä puolestaan on kolme: veroäyrin nosto, julkisten palvelujen leikkaaminen ja lisävelan otto.
Verotus on tapissaan, sillä se tuottaa nyt parhaiten. Jos verotusta kiristetään, viivan alle jää entistä vähemmän. Julkisten palvelujen leikkaaminen on kipurajalla, ja esimerkiksi terveyspalvelujen lisäleikkaukset tuovat lisäongelmia ja lisäkuluja. Lisävelan ottaminen johtaa siihen, että korkomenojakin jouduttaisiin rahoittamaan lisävelalla, jolloin kyseisestä suosta ei voida enää nousta.
Vaikka kyseessä onkin vain 80 miljoonaa, se on paljon silloin kun pöytälaatikot ovat rahoista tyhjät. Tällä tiellä kaupunki joutuu myymään omaisuuttaan velkojen katteeksi, ja silloin eteen tulisi muun muassa asuntotoimen myynti, mikä johtaisi dramaattisiin seurauksiin markkinoilla ja kaupunkilaisten keskuudessa.
On vielä pohdittava sitäkin, kuka Guggenheimin rakentamisen rahoittaisi ja kuka sen lopulta omistaisi. Olisi kurjaa, jos museossa ei kävisi kukaan, ja käsissä olisi rakennus, jota ei voida käyttää mihinkään muuhun. Guggenheim voisi vetäytyä ja jättää rakennuksen sikseen.
Kuten sanottua, en vastusta Guggenheimin rakentamista, mutta sen oikea rahoittajataho on Guggenheim itse. Kaupungille esitetty vaatimus on sikäli kummallinen, että ei kukaan muukaan yksityinen toimija voisi saada kymmeniä miljoonia alueelle tulevaan rakennukseen kaupungin kukkarosta! Miksi juuri Guggenheimin pitäisi?
Tämä on kuin pyytäisi veroäyrin nostoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuntataloutta hyvin tunteva toimittaja Kyösti Jurvelin kirjoittaa näin Kauppalehdessä: Yleensä luullaan, että Helsinki on köyhä. Se on pötypuhetta. Helsinki on erittäin vauras. Vuonna 2015 kaupunkikonserni teki liikevoittoa liki 375 miljoonaa euroa ja nettotulosta 308 miljoonaa euroa. Konserniluvuissa ovat mukana kaupunki, tytäryhtiöt ja osuudet kuntayhtymistä. Helsinki-konsernilla on asukaskohtaista nettovarallisuutta liki 16 000 euroa.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/helsingilla-milj…
Mutta edelleen, kyse on helsinkiläisten kaupunginvaltuutettujen – jotka valmistautuvat vaaleihin – päätöksestä. Kuten tiedetään, päätösten takana on vähintään yhtä paljon irrationaalisia tekijöitä kuin rationaalisiakin.
Ilmoita asiaton viesti
En ole seurannut, mutta jos rakennus rakennettaisiin ja Guggenheim-hanke kaatuisi, saisiko rakennuksen ottaa lisensoimattomana museokäyttöön vai suojaako Guggenheimin IPR rakennuksen muotokieltä ja käyttöä?
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta aika paljon enemmän maksaa esimerkiksi hiljattain Helsingissä päätetty 375 miljoonan euron Kruunusillat-rakennelma”.
Yhden tuhlailevan päätöksen käyttäminen toisen oikeuttajana ei taida kuulua hyvien perustelujen joukkoon. Se yhteinen piirre niillä ietysti on, että molemmat ovat näyteikkunaprojekteja, joiden perustelut eivät ole taloudellisia vaan valtaosin tai kokonaan mielikuvatasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Jaakko Aalto: ”molemmat ovat näyteikkunaprojekteja, joiden perustelut eivät ole taloudellisia vaan valtaosin tai kokonaan mielikuvatasolla.”
Markku Huusko: ”Kuten tiedetään, päätösten takana on vähintään yhtä paljon irrationaalisia tekijöitä kuin rationaalisiakin.”
Mielikuvat varmasti hallitsevat suurta osaa keskustelusta, ja siksi olen koettanut painottaa järkiargumentteja.
Pelkkään irrationalismiin ei myöskään tunnepohjaista vastustamista voida kuitenkaan redusoida.
Kertovathan kuntalaisten tunteet eräästä tärkeästä asiasta, nimittäin oikeudenmukaisuuden kokemuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Guggenheimin asiassa on paljon ongelmia. Jotkut luulevat, että siitä tulisi samanlainen taidemuseo kuin Bilbaon museosta. Mutta tässäkin asiassa meitä on johdettu harhaan. Koska Bilbaon museolla on yksinoikeus taidenäyttelyihin Euroopassa, niin Helsingin museo olisi arkkitehtuuriin keskittyvä laitos. Eli jo lisenssisopimuksilla pidetään huoli siitä, että suurta väkiryntäystä ei pääse syntymään.
Eikä sijaintipaikka ole todellakaan paras mahdollinen. Kauppatorin seudun läpiliikenne ei kestä lisäntyvää liikennettä, joten lisääntynyt turistitulva ei pääse museoon. Jos tällaista museota hankitaan, niin olisiko oikea paikka sittenkin Sörnäisten hiilivoimalan alue. Kivihiilen käyttö lopetetaan kokonaan Suomessa. Ja mitä lisäarvoa tuo brändi oikeasti toisi Helsingille?
Ilmoita asiaton viesti
Samoilla linjoilla, Ville.
Taideyhdistyksetkin ovat arvostelleet sitä, ettei Guggenheimilla olisi edes pysyvää kokoelmaa. Joten mitä se oikein olisi, jos rakennuksetkin pitäisi tuottaa sille ilmaiseksi?
Pelkkä brändi.
Hiilifobiasta puhuin jo tuossa:
http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225401-h…
Ilmoita asiaton viesti
”voitaisiinko paikalle rakentaa täsmälleen suunnitellun kaltainen pytinki, jonka nimi olisi Virtasen taidemuseo.”
… tai ”Kalevalan kulttuurikeskus”, jossa kansalliseepostamme esittelevän vakionäyttelyn ympärille muuta vaihtuvaa näyttelyä, tapahtumaa ja toimintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs asia, mikä ei ainakaan itselleni ole selvinnyt on, miksi Guggenheim keskusteluissa yleensä luokitellaan museoksi. Käsittääkseni siellä ei kuitenkaan ole tarkoitus museoida mitään, vaan sen on tarkoitus toimia näyttelytilana. Ja vielä, onko niin, että näyttelyistä ja niiden esillepanosta päättäisi Bilbaon Guggenheim?
Ilmoita asiaton viesti
Iltapäivälehden pääkirjoitus syytti taideväkeä kateudesta, vaikka kyse on rahasta. Guggenheim luultavasti veisi muilta rahaa, koska (jo vähennettyjä) museomäärärahoja tuskin lisätään näinä aikoina.
Museon markkinointi epäonnistui etenkin ottaessaan huonosti huomioon ajanhengen, valtion säästötalkoot. Löysillä puheilla yritettiin velkaantuvilta ruinata rahaa. On sanomattakin selvää, että huonoina aikoina sellaisia puheita kuunnellaan kriittisin korvin. Kun luottamus yleisöön meni heti, hanke on ollut kangertelua. Brändi on myös taakka, kun se on profiloitunut yläluokkaiseksi. Tätä on ilmeisesti yritetty lieventää rakentamalla museosta kaiken kansan museo.
PS. Berliinin museo näytti olevan vanhassa talossa. Sama olisi meilläkin mahdollista, sillä Helsingissä on erittäin paljon vapaata toimitilaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ratkaistava ongelma on turistivirtojen saaminen Helsinkiin, miten niin yksi taidemuseo lisää, ja nimenomaan Guggenheim, on paras ratkaisu.
Mielestäni taidemuseo konseptin kuuluu paremmin 1800-luvulle kuin Helsingin tulevaisuuteen. Pelillisyys, virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus ja monet muut uudet innovaatiot vaikuttavat vahvasti kuvataiteen kenttää ja museokulttuurinkin.
Suomalaisilla arkkitehdeillä on kyllä kiinnostavampiakin konsepteja mitä toteuttaa. Paikalle voisi pystyttää kokeilualusta erilasille asumisen ja rakentamisen uusille ratkaisulle. Taloille joissa olisi esim. suljettu vesikierto, se ottaisi huomioon ilmastonmuutoksen haasteet yms. Näin investoidut miljoonat voisivat olla jopa tuottaa. Wau efektin luominen tuskin olisi haaste. Tällaisia projekteja on suomalaisjohdolla toteutettukin jo mm. Kiinassa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos heitetään hetkeksi talous sivuun, niin mitä edustaa Guggenheim? Eivät ihmiset matkusta toiseen maahan katsomaan jotain, mikä ei edusta kyseistä maata ja kulttuuria millään lailla. Ihmiset matkustavat Suomeen, koska täältä on Alvar Aalto ja Jean Sibelius. Ei heitä kiinnosta paikallisen ”mäkkärin” tarjonta. Siksi epäilen tuon ulkomaisen taidemuseon matkailullista vetovoimaa.
Samuli Sinisalon ehdotus rakentaa tontille Guggenheimin sijasta arkkitehtuurin ja pohjoismaisen designin museo kuulostaa paljon järkevämmältä.
Ilmoita asiaton viesti
Ovatko nuo mainitsemasi – Aalto, Sibelius, arkkitehtuuri ja pohjoismainen desing ja Guggenheim – jotenkin toisiaan poissulkevia.
Valinta ja näkökulma on katsojalla. Moni käy ulkomailla ensisijaisena päämääränään taidemuseot ja galleriat. Mitä laajempi kulttuuritarjonta, sen kiinnostavampi kohdemaa.
Ilmoita asiaton viesti
Olet aivan oikeassa. Kulttuuri kiinnostaa. Mutta olennainen kysymys onkin matkustavatko ihmiset periaatteella: ”kunhan jotain vain on”, vai kiinostaako paikallinen kulttuuri sittenkin enemmän. Väittäisin, että Suomella olisi paljonkin tarjottavaa (muutakin kuin Aalto ja Sibelius), ilman että siihen tuodaan jotain täysin vierasta sotkemaan. Ei suomalaisuutta tarvitse hävetä, se vain pitäisi tuoda paremmin esille.
Ilmoita asiaton viesti
Olisimmeko kerrankin rehellisiä, ilman selityksiä sitä tai tätä.
Mielestäni vastustus johtuu säätiön perustajan Solomon R. Guggenheim juutalaisista juurista.
Olen odottanut että joku teistä kertoisi säätiön ja perustajan taustan, ilmeisesti kukaan ei edes pitkällä tikulla halua koskea kyseiseen asiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Toivon, että Guggenheim saadaan Helsinkiin tietyin ehdoin.
Aikanaan Musiikkitalon arkkitehtuuria ja rakentamista vasutustettiin muiden mukana syystä, että eihän sillä kukaan käy. Tänä päivänä liput ovat lähes aina loppuunmyytyjä ja rakennuskin istuu arkkitehtoonisesti hyvin ympäristöönsä.
Nyt samat kannattavuusepäilyt kohdistuvat Guggenheim – hankkeeseen. Eikä syyttä, sillä kansalaisten luottamus toimijoihin on sulanut työttömyyteen, pieni- ja keskituloisiin kohdistettuhin leikkauksiin, veroparatiiseihin,
noitavainoihin yms.
Elinmhadollisuuksien kaventuessa, jätätämme pois menoista ensimmäisenä kulttuuriharrastukset. Jos hanke epäonnistuu ja kulut lankeavat kansalaisten maksettaviksi, niin miten käy tälle, jo valmiiksi mankeloidulle väestön osalle.
En pitäisi kauhuskenaaritoa yksinomaan Helsingin ongelmana. Epäonnistuminen vaikuttasi Helsingin kehyskuntiin ja heijastusvaikutus koko Suomeen.
Positiivinen asenneilmasto hankkeen osalta edellyttää, että saisi ”tulla aika paljon uusia positiivisia asioita” poliittisessa päätöksenteossa.
Viittaan myös tähän: Markku Huusko: ”Osataanko Guggenheimiin liittyvä riskienhallinnan laskenta paremmin vasemmistoliitossa kuin kokoomuksessa? Sitä vaan tarkoitin, että saa tulla aika paljon uusia positiivisia asioita esiin, että vasemmistossa käännyttäisiin yleisesti hankkeen taakse. Kokoomuslaiset taas ovat joitain poikkeuksia lukuun ottamatta hankkeen takana, vaikka mitä ikävää ilmaantuisi.”
P.S. Erityistä myrkkyä (myös) mahdolliselle Guggenheimille, ovat pienituloisiin eläkeläisiin kohdistuvat tulon leikkaukset. Usein eläkeläisten lähes ainoita harrastuksia ovat juurikin konsertti- ja näyttelyvierailut.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä analyysi Hankamäeltä. Jos hanketta ryhdytään toteuttamaan on selvitettävä kuka raottaa massia, kustannusarvio ylittyy aivan varmasti ja säätiöltä pitää niivittää sopimuksenpurkumahdollisuus mikäli kävijämäärät eivät täsmää sopivalla aikajanalla, jotakin 0-10 vuoteen. Paras keino olisi suhteuttaa lisenssimaksu ko kävijämäärään. Ei luulisi olevan liian vaikeaa, säätiöähän ei ole saanut mitään aikaisesti muissa metropoleissa. Hankamäeltä hieno, akateeminen mielipide ilman omaa lehmää ojassa, karusellikamaa.
ps Niinpä se onkin näköjään.
Ilmoita asiaton viesti
Muistin virkistämiseksi:
http://petterijarvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/94…
Muutama lainaus sieltä:
[Museo myytiin kansalle lupaamalla, että valmistuttuaan talo palvelee laajasti maamme kulttuurielämää, nostaa Suomen kansainvälistä arvostusta ja houkuttelee ulkomaisia turisteja katsomaan näyttävää rakennusta.]
[”Voimme valmistautua siihen, että tämä amerikkalaisen arkkitehdin työ tulee vetämään tänne mielenkiintoa, joka sitten kohdistuu myös suomalaiseen arkkitehtuuriin”, Lipponen sanoi…. ”Pelkkä bisnes-city ei riitä tekemään Helsingistä sitä aluekeskusta, jollaisen haluamme tästä kaupungista tehdä.” (Peruskiven muuraus 11.5.1996)]
[Arkkitehdin maailmanmaine tuo julkisuutta Suomellekin. Suomessa saattaa välillä unohtua se suuri kansainvälinen arvostus, jota Steven Hollin arkkitehtuuri maailmalla nauttii. Hänen kaikkiin aisteihin vetoava, fenomenologinen lähestymistapansa on ajankohtainen… Hollin suuri maine on tuonut oheistuotteena julkisuutta Suomellekin, kun kansainvälinen arkkitehtuurilehdistö julkaisee kilvan hänen teoksiaan, joukossa ajankohtaisena suunnitelmana Helsingin Nykytaiteen museo. (Kulttuuri 5.6.1994)]
[Olisiko liikaa vaadittu, että saatuaan lyhyessä ajassa oopperatalon, musiikkitalon ja Kiasman kulttuuriväki olisi edes hetken aikaa tyytyväinen? Voisimme opetella hyödyntämään nykyisiä kulttuurilaitoksia uusien haikailun sijaan. Todellinen kulttuuri rakentuu olemassa olevien rakennusten hyödyntämiseen, ei uusien haikailuun.]
Vielä kerran myös ajattelemisen aiheeksi:
Tukholman Fotografiska avattiin 2010 vanhaan tullirakennukseen lähelle Vikingin terminaalia. Nyt siellä käy vuosittain 500000 kävijää. Ilman amerikkalaista brändiä, vaan hankkimalla hyviä näyttelyitä, sekä kansainvälisiä vetonauloja, mielenkiintoisia vaihtoehtoja että vuosittain toistuvia, ihan kansallisia perusideoita.
Ilmoita asiaton viesti
Leipäjonot kertovat Helsingin taloudellisesta ja henkisestä tasosta.Työttömät,vähävaraiset kaupunkilaiset ovat ”kerjuulla” Kallion kulmilla. Kauppatorin kulmilla touhuavat päättäjät, jotka usaet saavat tulonsa veronmaksajien pussista, ajavat mieluummin täysin fantasiohin ja utopioihin perustuvaa kallista mustasta- valmiksi poltetusta puusta- tehtyä laatikkokasaa ”pohjolan valkean kaupungin” parhaalle paikalle, kuin huolehtisivat vähäosaiten kanssaihmisten ahdingosta.
Ketään ei aseteta vastuuseen esitetyistä laskelmista: ei Guggenheim säätiötä, eikä hankkeen puuhamiehiä… he pelaavat meidän rahoilla. Guggenheim tulisi Berliinin fiaskon jälkeen asettaa vastuuseen mahdiollisesta epäonnistumisesta. Koittakaapa tehdä tulokseen perustuva diili…ei varmasti onnistu, koska kyse on hölmöjen rahastamisesta, eikä oikeasta uskosta hankkeeseen.Jos hanke olisi kannattava, niin johan sielä olisi tarpeeksi oikeasti yksityistä rahaa. On moraalitonta mättää rahaa elitismiin, kun raha ei ole yksityistä eikä ole ylimääräistä.
Moraalittomuuden lisäksi voidaan kysyä ymmärryksen perään.Museon sisällöstä ei ole puhuttu mitään…jotain ehkä arkkitehtuuria…ehkä design juttuja…? Ketä ne kiinostavat. Bilbaolla on Euroopassa taiten yksioikeus Guggenheim konseptissa…ja tänne luullaan saatavan taidemuseo…onko ymmärrys kohdallaan?Myydäänkö meille vain brändin nimeä käyttävä musta laatikkokasa, jonne tungetaan jotain epämääräistä täytettä. Kyllä kävijäennusteet pitäisi pohjautua sisältöön…mutta mitä on se sisältö joka vetäisi jokaisena vuonna 500000 kävijää. Ei sellaista ole eikä tule. Kun laskee Kiasman kävijöistä pois ”pakkokäytetyt” koululaiset, saa käsityksen nykytaiteen harrastajakunnan laajuudesta ja vetovoimasta.
Kaupungin vetovoima tuhottiin 60-70 luvun ahneuden vimmassa, kun Helsinkiäkin puolustaneet veteraanit itse raiskasivat kaupungin rahasta pahemminkuin venäläiset pommittamalla saivat rikki.Katä kiinnostaa rikkonainen ”makkaratalo city”? Nyt luullaan aikuisten oikeasti, että Guggenheim toisi turisteja ja valtavan määrän kävijöitä vuosittain, muuten verrattain mitään sanomattomaan kaupunkiin- utopia kerrakseen. Satama maksuja kohtuulistamalla saadaa lisää turisteja ilman kallista turhaa museotakin.Vieras kannettu vesi ei kaivossa pysy, eikä sitä täytä, eikä maistu ihan suomalaiseltakaan..mikisi sitä joku hörppisi?
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoisia kommentteja kyllä on Guggenheimista. Sanotaan esimerkiksi niin, että jo se, että voidaan Timo Soinia nokittaa, on riittävä peruste kannatukseen.
Itse kyllä näin ”maalaisena” vastustan koko hanketta. Ainakin siinä muodossa, jossa kaupunki/yhteiskunta on maksumiehenä. Jos hanke on niin hyvä kuin kannattajat väittävät, pitäisi siihen sijoittajia löytää yksityiseltä puoleltakin. Siinä muodossa saisi toteutuakkin.
Asioita ei toki pitäisi keskenään verrata, mutta kuten joku täällä on kirjoittanut, rakennetaan Jyväskylään 100 000 neliö sairaalaa 300 miljoonalla ja Helsinkiin 12 000 näyttelytilaa 130 miljoonalla. Pikkuusen ihmetyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, sekin on hyvä pointti, että hanke on ehkä liian Helsinki-keskeinen.
Siksi kepulaisvetoinen hallitus ei siihen valtion varoilla lähdekään.
Ilmoita asiaton viesti