Jukka Hankamäki Filosofian, politiikan ja median tutkimusblogi.

Kuka Helsingin rannoille saa rakentaa – ja millä keinoin?

  • Mattolaituri liputtaa kaupungin viirillä vispilänkaupan merkiksi ja kiitokseksi tontista.
    Mattolaituri liputtaa kaupungin viirillä vispilänkaupan merkiksi ja kiitokseksi tontista.
  • Mattolaiturin nälöalaa somistaa porvariston hillittyyn charmiin liittyvä shampanjapullo.
    Mattolaiturin nälöalaa somistaa porvariston hillittyyn charmiin liittyvä shampanjapullo.
  • Kompassin kioski.
    Kompassin kioski.
  • Löylyn julkisivulla on stealth-ominaisuuksia, ja tummuessaan puu sulautuu rantakallioihin. Blingiä tässä buildingissa ei ole.
    Löylyn julkisivulla on stealth-ominaisuuksia, ja tummuessaan puu sulautuu rantakallioihin. Blingiä tässä buildingissa ei ole.
  • Löylyn kattoterassilta huomaa, että kaupan päälle tuli näköala.
    Löylyn kattoterassilta huomaa, että kaupan päälle tuli näköala.
  • Eiranrannan kiinteistöjä saa ihailla ulkoapäin ilmaiseksi.
    Eiranrannan kiinteistöjä saa ihailla ulkoapäin ilmaiseksi.
  • Kultahammasrannikolla harjoitetaan myös kuoleman rienausta uhkarohkeiden benjihyppyjen muodossa.
    Kultahammasrannikolla harjoitetaan myös kuoleman rienausta uhkarohkeiden benjihyppyjen muodossa.

Vihreän liiton kansanedustaja Antero Vartia on siitä erikoinen henkilö, että hän saa rakennuslupia Helsingin keskustan tonteille kuin automaatista. Kaikki tietävät, että Helsingin rannoista vallitsee huomattava kysyntä. Pienimpienkin maapalojen rakentamisesta käydään vuosien vääntö, joka koskee niin arkkitehtuuria kuin taloudellisia ja sosiaalisiakin näkökohtia. Postimerkkikaavoitusta ei pidetä riittävänä, vaan vaaditaan alueiden suunnittelua kokonaisuuksina.

Tässä valossa on kummallista, että kokoomuksen puisto-osaston mannekiinina toimiva yrittäjä-poliitikko saa Helsingin rakennushallinnossa läpi kaikki omat hankkeensa ilman viivytystä, julkista keskustelua ja vaatimusta alueen yhtenäisestä suunnittelusta. Aiheeseen liittyi alkuviikosta myös lupakohu, joka koski ”Löylyksi” nimetyn saunarakennuksen terassilupaa, mutta tässä ei ole kuitenkaan kummastusten ydin.

Antero Vartia sai rakentaa jo 2007 Kaivopuiston mattolaiturin kupeeseen hienostokahvilan. Viimeisimpänä näyttönä on Hernesaareen rakennettu saunakompleksi, jonka Vartia rakennutti yhdessä näyttelijä Jasper Pääkkösen kanssa.

Ei ole epäilystäkään, ettei Helsingin rannoille löytyisi halukkaita rakennuttajia, mutta miksi kaupunki antaa luvat nimenomaan Antero Vartialle? Siksikö, että poliittisen vihreytensä vuoksi hän saa aloitteensa hyväksytyksi kokoomuksen, vihreiden ja demarien välisessä hyväveliverkostossa ja julkiseen rakentamiseen liittyvän sosiaalisen korruption kautta?

Kompassin laiturilla toimiva kioski saa olla paikoillaan vain, koska se luovuttaa liikevoittonsa hyväntekeväisyyteen. Puhtaasti yksityistä liiketuottoa tavoittelevin motiivein tällä paikalla ei saisi eikä voisi olla. Tässä valossa on sangen hämmentävää, että Antero Vartia saa rakentaa paikalle, jolla jo rakennusten arvokin nousee rakentamiskustannuksista huikeasti hyvän sijainnin vuoksi. Haluaako kaupunki lahjoittaa omaisuuden arvonnousua juuri hänelle?

Kaupunki on ilmoittanut rakentamistiedotteessaan, että ”Hernesaaren yleinen sauna sai alkunsa vuonna 2009 Helsingin kaupungin osallistuttua Itämeren risteilymatkailua kehittävään selvityshankkeeseen”. Tämä ei kuitenkaan riitä perusteluksi sille, miksi luvat myönnetään nimenomaan Vartialle ja hänen firmoilleen.

Vastaukseksi ei myöskään riitä viranomaisten ihastelu, jonka mukaan ”[o]n todella hienoa, että meille syntyy Hernesaaren saunan kaltaisia hankkeita, jotka avaavat rannan kaupunkilaisten käyttöön, ilahduttavat matkailijoita ja ovat vieläpä arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia.” Kyllä me tiedämme, että se on hienoa.

Kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Mikko Aho pohjustaa, että ”sauna- ja ravintolahanke on Hernesaaren rakentamisen pioneeriprojekti ja alueen sydän”, vaikka muun Hernesaaren rakentaminen pääsee käynnistymään vasta vuosikymmenen vaihteessa tonttien vapautuessa. Miksi juuri Vartian hankkeille myönnetään ohituskaista?

Ehkä siksi, että vihreiden poliitikkojen määrittelemällä ekologispainotteisella arkkitehtuurilla pyritään määräämän alueen muun rakentamisen suunta. Vartian hankkeen kautta Helsingin vihreät pyrkivät kytkemään Hernesaaren rakentamisen omien ekologisten ihanteidensa, kuten autottomuuden, tehottomuuden, keskineliömetrimäärien sekä ihmisten kaihtamien yhteistilojen ympärille, aivan kuten Kalasatamassa on osittain tehty, tosin pahasti epäonnistuen.

Vartia puolestaan korostaa kuuden miljoonan saunahankkeensa ”taloudellista tuskallisuutta” peittääkseen investointiin liittyvän arvonnousun, jonka se saa hyvän sijainnin vuoksi ja alueen kokonaisrakentamisen myötä. Näyttelijäkaveri tukenaan hän vetää siis roolinsa hyvin. Mikään pankki ei varmasti rahoittaisi hanketta, ellei voitaisi olla varmoja sen tuottavuudesta.

Kuusi miljoonaa on pikkuraha verrattuna esimerkiksi Kimi Räikkösen (paljon pienemmän) omakotitalon hintalappuun, johon kirjoitettiin Helsingin Kaskisaaressa muutama vuosi sitten 14 miljoonaa, tai verrattuna Eiranrannan kattohuoneistoon, josta pyydettiin pari vuotta sitten noin kymmenen miljoonaa euroa. Odotan mielenkiinnolla uutista, jossa kerrotaan, että ”kauppatieteen maisteri Antero Vartia on myynyt ainutlaatuisen saunakiinteistönsä kansainväliselle sijoitusyhtiölle 30 miljoonan hintaan...”

En tarkoita kritisoida rakennusten arkkitehtuuria. On selvää, ettei myöskään investoinnin päätuotto tule tilojen tuottavuudesta vaan arkkitehtuurin arvosta sijoituskohteena. Mutta olisi kiintoisaa tietää, miksi kaupungilta sataa sympatiaa nimenomaan Antero Vartian rakennusprojekteille, kun esimerkiksi Eteläsataman rakennushankkeet on jumiutettu paikoilleen ennalta määräämättömäksi ajaksi. Voisinko minä saada alueelta tontin ja rakennusluvan?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Hernesaaren saunoja lämmitetään puulla. Mikä on pienhiukkasvaikutus? Tai noki? Suomen ympäristökeskus Syke, luonnonsuojelijat, vihreät ja tiettävästi EU ovat pitäneet puunpolton pienhiukkasongelmaa merkittävänä. Jopa kesämökkien saunojen puulämmityksen kieltämisestä on puhuttu. Mutta Hernesaari vain röyhyää.

Vartia ja muut ovat väistäneet kysymyksen puhumalla puun sertifioinnista. Eikö sertifiointi liity puun kasvatuksen ja metsänhoidon menetelmiin? Tuskin sillä on mitään yhteyttä puunpolton biologisiin tai fysiologisiin vaikutuksiin (mikäli niitä ylipäänsä on).

Juhani Nurminen

Just. Päätös: puulämmitteiset kiukaat pitää jatkossa varustaa toisiopalopesällä!

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Ja sytyttää niinkuin päältä.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Ei saisi rakentaa ainakaan tornitaloja. Niitä on maailma tulvillaan. Helsingillä on mereltä katsoen tänään kaunis profiili. Varjelkaamme sitä. Olkoon Jutta Zilliacus mitä mieltä tahansa.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Tornitalot näyttävät kauniilta myös mereltä katsellen, ja torneistapa vasta on kaunis näköala merelle!

Mielestäni Hernesaareen sopivat myös tornitalot, ainakin jos vain alta löytyy kallioperää, jolle voi rakentaa (aluehan on suureksi osaksi täyttömaata).

Helsingin asuntopula vaatii tehokasta rakentamista: siis myös ylöspäin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut