Jukka Hankamäki Osaa ja uskaltaa.

Miksi islam on uskontoelämän alkeismuoto

Monien länsimaisten ihmisten on vaikea ymmärtää, miksi islam ja islaminuskoiset ovat käsityksissään niin periksi antamattomia ja väkivaltaisia kuin terroriteot osoittavat. Pelkkä viittaus muslimien katkeruuteen, joka seuraisi Lähi-idässä vallitsevasta kurjuudesta ja jatkuvasta sotatilanteesta, tuntuu pinnalliselta. Se ei selitä, miksi monissa luonnonvaroiltaan rikkaissa öljymaissakin koetaan poliittista kurjuutta ja miksi muslimit riitelevät verisesti keskenään oikeasta uskonnon tulkinnasta, kuten Syyriassa ja Irakissa, jonka alueita osittain hallitsee terroristijärjestö The Islamic State of Iraq and Syria (ISIS).

Vihan ja väkivallan kierrettä ei voida vierittää Yhdysvaltojen tai länsimaiden syyksi. Yhdysvallat ja muut länsimaat ovat tehneet kaikkensa demokratian, vapauden ja ihmisoikeuksien saattamiseksi voimaan muun muassa Saddamin jälkeisessä Irakissa, ja Länsi on auttanut afgaaneja taistelussa sosialismia vastaan. Vastaamatta on jäänyt sekin kysymys, miksi muslimien elämäntavassa ei ole tapahtunut juuri mitään edistystä keskiajan jälkeen. Musliminaiset ovat edelleen alistettuja myös länsimaiden muslimiyhteisöissä, ja arabimaiden tiede ja tutkimus ovat aivan retuperällä. Islamilaisissa maissa ei ole sen enempää vapaata tiedettä kuin vapaita tiedotusvälineitäkään. Islamin hallitsemissa maissa ei ilmesty tieteellisiä julkaisuja, eikä niihin osoiteta tieteellisiä palkintoja, ellei kyse ole Kairon Amerikkalaisen Yliopiston tapaisista laitoksista tai toisinajattelijoiden palkitsemisista.

Tässä kirjoituksessa tuon esille filosofisen, psykologisen, sosiologisen ja ideologiakriittisen näkökulman islamiin, toisin sanoen sen, mitä Jaakko Hämeen-Anttilan tapaiset tutkijat eivät joko tiedä tai kerro. Ongelma onkin, että ”islamin asiantuntemuksena” on pidetty omakohtaista suhdetta islamiin tai islamin tarkastelemista sisältä päin, kun todellinen tieteellinen asenne edellyttäisi välimatkan luomista tutkittavaan aiheeseen ja sen näkemistä ulkoa päin.

Monien ”islamin asiantuntijoina” pidettyjen asiantuntemus loppuu silloin, kun astutaan politiikantutkimuksen ja kriittisen yhteiskuntatieteen alueelle. He näkevät kyllä islamilaisen runouden ja kulttuuriornamenttien kauneuden, mutta minun tehtäväni on osoittaa, miksi ne ovat moskeijoiden ja hallitsijapalatsien seinissä samanaikaisesti, kun kansat kylpevät kurjuudessa. Miksi? Miten uskonto ja poliittinen valta liittyvät toisiinsa ja tukevat toisiaan islamissa? Miksi islam (sen enempää kuin mikään muukaan uskonto) ei ole vain hengellinen uskomusjärjestelmä vaan poliittisen vallankäytön muoto, jossa patriarkaalinen seksuaalidynamiikka ja symbolijärjestelmä liittyvät hallitsemiseen sekä aineellistuvat ontologisessa valtio-oletuksessa ja mahdollistavat myös totalitarismien pönkittämisen?

 

Pyhän ja profaanin erottuminen ja seuraukset

Perusyhteiskuntatieteenä pidetyn sosiologian juuret ovat suurelta osin uskontojen tutkimisessa, samoin psykologian. Islamin asemasta käyty keskustelu tarjoaakin oivallisen tilaisuuden palauttaa mieleen muutamia uskontojen, yhteiskuntien ja valtioiden välisiä yhdenmukaisuuksia ja riippuvuuksia.

Luonkin aluksi katsauksen sosiologiseen ja psykologiseen uskontojen tutkimukseen. Sosiologian klassikkona pidetty Émile Durkheim (1858–1917) kirjoitti teoksessaan Uskontoelämän alkeismuodot (1912), että ”[u]skonto on läpikotaisin sosiaalinen asia. Uskonnolliset representaatiot ovat kollektiivisia representaatioita, jotka ilmaisevat kollektiivisia todellisuuksia; riitit ovat toimintamuotoja, joita syntyy ainoastaan järjestäytyneiden ryhmien piirissä ja joiden tarkoitus on synnyttää, ylläpitää tai uudistaa tiettyjä mentaalisia tiloja näissä ryhmissä.”

Durkheimia kiinnosti ennen kaikkea yhteiskunnan kiinteyden ja keskinäisen solidaarisuuden puute, eli anomia ja vieraantumisen ongelma, sekä se, mikä pitää yhteiskuntaa koossa. Teoksessaan Sosiaalisesta työnjaosta (1893) Durkheim oli kirjoittanut, että traditionaaliset yhteiskunnat pitää koossa samanlaisuuden paine, eli yhteiset normit, kun taas modernit yhteiskunnat pitää koossa pitkälle eriytynyt sosiaalinen työnjako. ”Mitä alkukantaisempia yhteiskunnat ovat, sitä samankaltaisempia ovat keskenään ihmiset, jotka ne muodostavat”, kun taas ”sivistyskansojen keskuudessa yksilö erottuu toisesta ensi näkemältä, ilman että mikään perehdyttäminen olisi välttämätöntä”. Kollektivismi liittyy siis alkukantaisuuteen, kun taas sivistysyhteiskunnat tunnustavat yksilöllisyyden.

Alkukantaisiin yhteiskuntiin liittyy mekaaninen solidaarisuus ja jälkimmäisiin orgaaninen solidaarisuus. Mekaaninen solidaarisuus liittyy pienyhteisöihin, alkutuotantoon ja kasvokkaiseen yhteisöllisyyteen, kun taas jälkimmäiseen liittyy orgaaninen solidaarisuus, jossa jäsenet ovat yksilöllistyneet persooniksi ja työskentelevät eri ammateissa ja tehtävissä.

Mekaanisessa solidaarisuudessa normien luonne on repressiivinen, eli normien rikkojia rangaistaan kostoon perustuvilla teoilla. Tällaisessa kulttuurissa melkein kaikki normit ovat rikoslaillisia, tai ne ovat sanktioidut jo antiikin ajoilta tunnetulla talio-periaatteella. Sen mukaan ihmisten tulee saada rikkomuksistaan tekojaan vastaava rangaistus. Tässä ajattelussa kaikki rikokset mielletään perimmältään uskonnollisiksi, eikä niitä siten voida koskaan sovittaa maallisella oikeudenkäyntimenettelyllä.

”Silmä silmästä ja hammas hampaasta” tunnetaan Hammurabin lakina, mutta nykypäivänä sen tapaista ajattelua sovelletaan nimenomaan islamilaisessa kosto-oikeuteen perustuvassa lainkäytössä. Islamilainen sharia-laki on tapaoikeudellinen käytäntö, joka perustuu uskontoelämän alkeismuotoihin ja jossa yhteiskunnan kiinteyttä tuotetaan uskonnollisella vallankäytöllä, yksilön aseman kiistämisellä ja tuomiovallan perustamisella uskonnollisten opinkappaleiden varaan. Sen sijaan kehittyneessä orgaanisessa yhteiskunnassa normien rikkomisesta säädetyt rangaistukset ovat restitutiivisia, eli vahingon sovittamiseen perustuvia, ja niiden perustana on demokraattisin perustein säädetty kirjoitettu laki.

Ferdinand Tönniesin (18551936) vuonna 1887 lanseeraamia käsitteitä käyttääkseni mekaaniseen solidaarisuuteen perustuvan yhteisöllisyyden ja orgaanisen yhteiskunnan ero käy ilmi myös jaosta Gemeinschaftiin (eli perinneyhteisöön) ja toisaalta Gesellschaftiin (eli yhteiskuntaan). Ensin mainitussa sosiaalinen yhteenliittyminen koetaan itseisarvoiseksi ja jälkimmäisessä vain välineeksi.

Teoksessaan Itsemurha (1897) Durkheim oli analysoinut, miksi itsemurhakuolleisuus vaihtelee maittain. Hänen mukaansa perintötekijät, alkoholismi tai mielisairaus eivät voineet selittää vaihtelua, mutta vaihteluja voitiin selittää sosiaalisella integraatiolla ja normeilla. Näin hän päätyi tunnettuun teoriaansa egoistisesta, altruistisesta, anomisesta ja fatalistisesta itsemurhasta. Taustalla oli joko liian heikko tai vahva integraatio, tai sitten liian heikot tai vahvat normit. Tästä Durkheim johteli kuuluisan päätelmänsä, että yhteisö sitoo ihmisiä eri tavoin ja eri vaikutuksin, ja näin yhteisöllisyyden oletuksesta tuli sosiologiaa tieteenalana perustava premissi tai hypoteesi.

Durkheimin mukaan uskonnot muodostavat kokonaan oman sfäärinsä integraation ja normien sosiaalisena viitekehyksenä. Juuri tätä hän analysoi teoksessaan Uskontoelämän alkeismuodot. Keskeistä on, että uskonto ei perustu harhaluuloon vaan tarjoaa ihmiselle todellisen kokemuksen. Uskonnossa yksilö kokee voiman, joka on hänen itsensä ulkopuolella. Tämä voima ei ole kuitenkaan todellinen, vaikka kokemus onkin. Jumaluus on siten vertauskuvaa yhteiskunnalliselle todellisuudelle, eli sosiaalisen kanssakäymisen toimintatasolle.

Ja nyt tulemme tämän analyysini ydinkohtaan. Uskonnon perusta ei ole usko jumaliin vaan pyhän ja maallisen erottaminen. Palvoessaan pyhää yhteisö palvoo itseään, toisin sanoen oman yhteisönsä piirissä vallitsevia normeja. Tässä mielessä jokainen uskonto, joka mielletään fundamentalistisesti, voi olla yhteiskunnallisen totalitarismin lähde, perusta ja välikappale: sen syy, ilmaus ja pysyttäjä.

Durkheimin mukaan inhimillisen ajattelun historia ei tunne muita kategorioita, jotka poikkeaisivat toisistaan niin perusteellisesti kuin pyhä ja profaani. Sitä lähellä olevat ’hyvä’ ja ’paha’ ovat vain etiikan ilmentymiä, samoin kuin ’oikea’ ja ’väärä’ ovat moraalin ilmentymiä, ’hyödyllinen’ ja ’haitallinen’ utilitaristisen ajattelun ilmentymiä, ’viha’ ja ’rakkaus’ tunne-elämän esiintymiä ja ’terveys’ ja ’sairaus’ elämän eri puolia. Sen sijaan pyhä ja maallinen eivät ole saman asian puolia, vaan ne on erotettu uskonnoissa kahdeksi erilliseksi todellisuudekseen, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Mitä jyrkempi jako on, sitä fundamentalistisempi on uskonto. Ja sitä totalitaarisempaa ja sisäänpäin lämpiävämpää on myös uskontoon pohjautuva poliittinen hallinto.

 

Miten islamin väkivaltaisuus kytkeytyy homovastaisuuteen?

Durkheimin mukaan uskonto liittää kaikki uskovat yhdeksi moraaliseksi yhdyskunnaksi. Pyhinä pidettäviä asioita ovat ne, joita suojellaan ja eristetään kielloilla, kun taas maalliset seikat ovat sellaisia, joihin kieltoja sovelletaan ja jotka täytyy pitää erillään ensin mainituista. Tätä kautta ovat syntyneet useat tabut, eli pyhänä pidetyt asiat, joita ei saisi loukata. Uskonnollisen elämän alkeismuodoissa tabujen katsotaan ”tarttuvan”, eikä rikkomuksia voida sovittaa, vaan ainoana keinona pidetään rikkoneiden karkottamista tai sulkemista yhteisön ulkopuolelle, useimmiten poistamista kokonaan elävien kirjoista, aivan kuten muslimijohtajien antamissa fatwoissa on toivottu.

Durkheimin käsityksen mukaan kaikissa tunnetuissa uskonnoissa esiintyy piirre, että niissä ajattelun kohteena olevat asiat jakautuvat kahdeksi luokaksi tai vastakkaisiksi ryhmittymiksi. Tämä näkyy, paitsi islamissa ja kristinuskossa, myös buddhalaisuudessa ja länsimaisessa kartesiolaisessa ajattelussa, jota leimaavat jaot sieluun ja ruumiiseen sekä sisäpuoleen ja ulkopuoleen (res cogitas–res extensa). Tällöin on huomattava, että uskonnolliset dualismit vaikuttavat esiteoreettisina lähtökohtina myös rationalismin taustalla.

Avoimeksi Durkhemin ajattelussa jäi, mikä lopultakin sai ihmiset ajattelemaan, että todellisuus muodostuu dualistisesti. Hän selitti asiaa sosiologian perusteesinä pidettävällä oletuksella, että jumalallisuuden herättämiseen ihmisten kokemuskentässä tarvitaan yhteisöllistä vaikutusta. Teoksessaan Uskontoelämän alkeismuodot hän lausui, että ”yhteisö on jäsenilleen sitä, mitä jumala on palvelijoilleen”.

Monet ovat toki huomanneet tämän jo kuunnellessaan luentoja myös meidän yliopistoissamme. Teologit käyttävät ritualisoitunutta lyhennettä ”Jla” siinä, missä yhteiskuntatieteilijät puhuvat tutkimustensa aiheena olevasta ilmiöstä käyttäen lyhennettä ”yk” ja tarkoittaen sillä yhteiskuntaa. Kuten jäljempänä selitän, Jumala ja yhteiskunta liittyvät läheisesti toisiinsa.

Durkheimin oletus oli, että ihminen synnyttää dualismia henkisen ja materiaalisen välille juuri sosiaalisuuden avulla. Tätä kautta ihmisellä on kaksoisluonne – näkemys, jota olen tarkastellut erityisesti amerikkalaisen pragmatistin, George H. Meadin (1863–1931), filosofiaa käsittelevissä tutkimuksissani. Myös hänen mukaansa ihmisen minuus koostuu sekä sosiaalisesta että individualistisesta puolesta.

Durkheimin ja Meadin vastaukset jäivät kuitenkin avoimiksi sikäli, etteivät he pystyneet perustelemaan dualismin syntymisen alkusyitä. Tähän vastasi paremmin Sigmund Freud psykoanalyyttisella teoriallaan.

Freudin mukaan jumalat ja yliyksilöllinen yhteisöllisyyden taso syntyvät ihmisen oidipuskompleksista. Jumala eli valtio monimutkaisine riitteineen seurailevat symbolisesta isänmurhasta syntynyttä tunteiden ambivalenssia, jonka vaikutuksesta surmattuun isään liittyvät toiveet ja syyllisyydentunteet siirrettiin yliyksilölliselle tasolle, toisin sanoen tuonpuoleisuuteen, josta hänen ajatellaan tulevan tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Freud selittää logiikkaansa yleistajuisesti teoksessaan Toteemi ja tabu (1913), jossa valtion synty ja siihen liittyvä paternalismi sekä sovinismi (merkityksessä chauvinism = kiihkoisänmaallisuus) johdellaan perimmältään samoista tekijöistä.

Tässä valossa isään kohdistuva rakkaus on nähtävissä myös homoseksuaaliseksi, aivan niin kuin jumalten rakastaminen yleensäkin. Olen itse lisännyt löylyä asiaa koskevaan argumentaatioon pääteoksessani Enkelirakkaus Filosofia ja uskonto homoseksuaalisuutena, jossa todistelen, että sekä islam että kristinusko syyllistyvät irrationaaliseen homovastaisuuteen nimenomaan siksi, että omalla homovastaisuudellaan ne koettavat peittää sosiodynamiikkansa yllä pysymiseen liittyvät jäljet. Kumpikin dualistinen ja kahtia haljennut uskonto pysyy voimassa vain kieltäessään omia alkuehtojaan näkymästä.

Tärkein alkuehto on, että kumpikin uskonto hyödyntää ja edustaa ihmisen homoseksuaalisia tunteita. Niiden kohteena on miespuolisten rakastajien jumaloima, usein miespuolisena ihannoitu profeetta tai hahmo. Kyseisten uskontojen homoseksuaalisuutta korostaa myös kaiken henkisen elämän alkuehtona vaikuttava merkityskonstituution yhdenmukaisuus, joka on saman sukupuolen edustajilla yhtäläinen heidän yhteisen kokemusmaailmansa vuoksi.

Dualistiset uskonnot ovat lähtökohdiltaan homoseksuaalisia ja sisältävät homoseksuaalista rakkautta, joka pyritään kieltämään lähinnä lajinsäilytyksellisillä verukkeilla. Ne puolestaan liittyvät lisääntymisen tavoittelemiseen, jonka juuret ovat yhteisön koossa pitämiseen liittyen naturalistisia ja uskontojen julkilausuttuihin tavoitteisiin nähden epähengellisiä. Näistä seikoista johtuen sekä kristinusko että islam pyrkivät arvottamaan vain heteroseksuaalisen kanssakäymisen sallituksi ja toivotuksi, vaikka se ei olekaan niiden oman homoseksuaalisen olemuksen mukaista vaan johtaa ristiriitaisuuteen.

On kieltämättä harmillista, että teoksessani esittämäni argumentaatio on mennyt monilta lukijoilta yli lipan, ja monet ovat ummistaneet silmänsä ja korvansa tältä klassikkososiologien ja -psykologien argumentaatiota samassa rekisterissä jatkavalta teokseltani. Olennaista tämän kirjoitukseni kannalta on, että teoriani pohjalta voidaan selittää myös islamin fundamentalistisuutta. Kyseessä on uskontoelämän alkeismuoto, jonka piilevä motivaatio ei ole pelkästään heteroseksuaalinen vaan myös homoseksuaalinen. Tämä seksuaalisessa käyttäytymisessä vallitseva kahtalaisuus selittää parhaiten myös ontologisen jumalahypoteesiin liittyvää kaksinaisuutta niin islamissa kuin kristinuskossakin.

Mitä raivokkaammin uskonto torjuu homoseksuaalisuuden, sitä vihamielisempi se on kaikkea tabunormeistaan poikkeavaa käyttäytymistä vastaan myös muissa yhteyksissä. Maallistunut kristinusko on relativoitunut islamiin verrattuna nimenomaan siksi, että se on luopunut uskontoelämän alkeismuotoihin liittyvästä homokammostaan, kun taas homofobia ja fundamentalistinen uskonnollisuus kulkevat käsi kädessä erityisesti islamin, mutta myös kristillisen ääriajattelun piirissä. Homofobia, väkivaltaisuus ja paternalismi ovat saman asian eri puolia fundamentalistissa ja dualismeille rakentuvissa uskonnoissa.

 

Freudilaisen totemismin tyylipuhdas toteutuminen

Tässä valossa islam on (äärikristillisyyden ohella) patriarkaalinen, kompleksisella tavalla naisvihamielinen sekä homovastainen uskonto, joka sisältää totalitaristisen valtion disposition. Se muistuttaa suuresti Freudin ajatusta siitä, kuinka jumalat syntyvät omalle yliyksilölliselle tasolleen oidipuskompleksin ja symbolisen isänmurhan kautta. Islamissa väkivallanteot ovat ritualisoituneet liittäen islaminuskon osaksi terroristista valtiota (ISIS), jossa väkivallan katsotaan puhdistavan esiin jalon ja pyhän valtakunnan. Tämä näkyy muun muassa din wa-dawlah -periaatteessa, jonka mukaan islamin tulee ohjata politiikkaa. Tästä johtuu, että terrori koetaan pyhänä ja vapauttavana asiana ääri-islamissa.

Lopulta ihmisen ja jumalan kuilu pyritään silloittamaan liittämällä Jumala ja yhteiskunta toisiinsa samoin kuin keskiaikaisessa kristinuskossa liitettiin toisiinsa Jumala ja valtio. Tämän taantumuksen välttämiseksi muutamissa sivistysmaissa, kuten valistuksen esiairueena esiintyvässä Ranskassa, uskonto ja valtio ovat tietoisesti kytketyt erilleen erottamalla valtio ja uskonnot toisistaan. Tällöin syntyvä kahtiajako ei ole tosin pyhä eikä tiedostamaton vaan immanentti ja maallisen oikeuden mukainen.

Sen sijaan Lähi-idän islamistisia arabimaita ja etenkin terroristijärjestö ISIS:in vallassa olevia alueita hallitsevat paikalliset uskonnolliset johtajat. Ajatelkaa, millaiseksi myös meidän poliittinen todellisuutemme muuttuisi, jos hallitusvaltaa Suomessa käyttäisi piispoista tai imaameista kokoonpantu neuvosto!

 

Uskontoelämän alkeismuodot ilmenevät islamissa ainakin neljässä muodossa:

1) Totemismina ja ankarina tabusääntöinä, joiden mukaan pyhien arvojen rikkomukset ei ole soviteltavissa, vaan ne johtavat ihmisten rankaisemiseen tekojensa mukaan. Tämä erottaa islamia kristinuskosta, jossa murhatun isän projektio palaa ”sovittamaan” syyllisyydentuntoisuutta ja jossa Kristuksen ruumiin ja veren katsotaan hyvittävän symbolisesta isänmurhasta johtuvan tunteiden ambivalenssin rituaalisessa toteemiateriassa, toisin sanoen ehtoollisessa. Islamin ehdottomuus johtuu siitä, että sen psykodynaamisesta symboliikasta puuttuu sovittava messias, ja sen sijasta islamissa onkin vain profeetta. Sama pätee myös juutalaiseen uskontoon. Tämän vuoksi molemmat uskonnot ovat melko periksi antamattomia ja raakoja käytännöissään.

2) Tunteiden ambivalenssissa, jonka mukaan symbolisen isän manifestaatioita sekä vihataan että rakastetaan. Niiden menestyksen vuoksi ollaan kateellisia, ja niiden kärsimien tappioiden vuoksi iloitaan. Mutta aika ajoin niitä myös pelätään, ja niiden vuoksi surraan. Muslimeille yhtäaikaisen vihan ja rakkauden kohteena toimii isän symbolivastine, USA, jota myös länsimaiden poliittinen vihervasemmisto käyttää henkisenä raapimispuunaan ilmaistessaan ja toistaessaan kroonista oidipuskompleksiaan.

3) Insestikiellossa ja eksogamian normissa, jonka mukaisesti muslimiyhteisö valvoo tarkasti naisten koskemattomuutta ja säädyllisyyttä omassa piirissään, mutta sen sijaan pitää hyväksyttynä, sallittuna ja suotavana naida oman klaanin ulkopuolelta, täsmälleen Freudin kuvaileman eksogamian normin mukaisesti. Juuri tämä selittää muslimimiesten halua pariutua oman yhteisönsä ulkopuolisten naisten kanssa ja sitä kautta valaisee yhteisöön liittyvien synkeiden raiskaustilastojen syntysyitä. Muslimiyhteisön raiskauskulttuuri ei siis ole islamista irrallinen osa vaan keskeinen osa islamin psykodynamiikkaa ja sisältöjä.

4) Rituaaliteurastuksina, joihin liittyy, että elintarvikkeina käytetty liha pitää teurastaa ”oikein”, jotta sitä voitaisiin pitää syötäväksi kelpaavana. Tieteellisesti tulkittuna jatkuvasti toistuvien rituaaliteurastusten funktiona on sovittaa symbolisesta isänmurhasta johtuva syyllisyyden tunne. Tämä on kristinuskolle vieras käytäntö juuri siksi, että kristillisessä uskontoelämän alkeismuodossa symbolinen vapahtaja ikään kuin ”sovittaa” ihmisten synnit, ja sen vuoksi kristinuskossa ei ole myöskään islamille tyypillisiä ”pyhiä” tai ”saastaisia” toteemielämiä, kuten islamissa ja esimerkiksi hindulaisuudessa.

 

Filosofinen ja sosiaalipsykologinen analyysi paljastavat, että islamistisia valtioita hallitaan alkeellisella uskonnollisella seksuaali- ja sosiodynamiikalla, jonka käyttövoiman muodostavat oidipuskompleksi, rituaaliteurastuksiin liittyvä totemismi, tunteiden ambivalenssi sekä homokammo ja jossa toteemieläinten ”saastaisuuteen” liittyvät tabusäännöt, patriarkaalinen insestikielto ja naapuriklaaneista naimisen normi lankeavat yhteen niin poliittisten hallitsemispyrkimysten kuin raiskauskulttuurinkin kanssa.

Samoja asioita heijastelee tietenkin myös putinilaisen diktatuurin rakentelu ortodoksisessa naapurimaassamme, tosin islamia vaatimattomammassa mittakaavassa. Siten se antaa näyttöä tavasta, jolla totalitarismien sosio- ja psykodynamiikat rakentuvat perimmältään samantyyppisille kollektiivisesti tiedostamattomille motiiveille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kristinusko lienee suurelta osin päässyt lastentaudeistaan jo vuossisatoja sitten? Ristiretket olivat synkkä luku, samoin inkvisition aika.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Näin uskontojen ulkopuolelta asioita tulkitsevan näkökulmasta kristinusko on "kehittyneempi" uskonnollisuuden muoto, ja tämähän näkyy rationalismin ja kristinuskon yhteensulautumisessa.

Islam on jäänyt tässä suhteessa keskiaikaiselle tasolle.

Tosin islamia kiitetään usein antiikin perinteen välittämisestä Eurooppaan, mutta tosiasiassa islamin noin 800 vuotta jatkunut valtakausi oli varsin ankeaa aikaa esimerkiksi Espanjalle, josta filosofejakin pakotettiin pyhiinvaellusmatkoille Mekkaan.

Kyllä uskonnot ovat laajalti hidastaneet antiikin rationalismin (Aristoteles ja Platon) välittymistä nykyeurooppalaiseen ajatteluperinteeseen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"...kristinusko on "kehittyneempi" uskonnollisuuden muoto, ja tämähän näkyy rationalismin ja kristinuskon yhteensulautumisessa. Islam on jäänyt tässä suhteessa keskiaikaiselle tasolle."

Näin näyttää olevan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Raamatun käännöksen mukaan kaikki esivalta on Jumalan asttamaa, eikä se turhaan miekkaa kanna.

Meidänkin hallitus ja virkamiehistö on Raamatun käännöksen mukaan Jumalan asettama, kuten oli Hitlerin ja Stalinin esivallatkin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #35

Esivalta on siis Jumalan asettama myös päätettyään, kenellä ei ole oikeutta oleskelulupaan Suomessa lakiemme mukaan. Siten arkkipiispa Mäkisen pullikointi maallisessa politiikassa luvattoman maassaolon järjestämisenä kirkon tiloissa on pullikointia Raamattua ja Jumalan tahtoa vastaan eli tahallista synnintekoa, ja maallisen oikeuden kannalta rikoksen suosimista. Aika roisto arkkipiispaksi.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Pohjois-Irlanti, 70-luku: polttakaa katoliset elävältä!

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Esimerkki on tietysti tosi, mutta vaatii hillitöntä yleistämistä esittää se kristikunnan yleisenä piirteenä. Siinä rinnastetaan hyttynen ja kameli toisiinsa.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

" ihmisten on vaikea ymmärtää, miksi islam ja islaminuskoiset ovat käsityksissään niin periksi antamattomia"

Joku historiaa muistava saattaisi huomauttaa, että islam oli samalla maallistumisen tiellä kuin kristinuskokin kunnes kolonialismi toi kulttuurivallankumouksen ja vanhoillisten ehdottomuus oli keino säilyttää oma kulttuuri.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Ja taas syyt muslimien periksi antamattomuuteen ja islamilaiseen terroriin vieritetään länsimaisille ihmisille, tällä kertaa kolonialistien harteille?

Jo tässä kirjoituksessani

http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214266-i...

totesin, miten mustaa pestään valkoiseksi selittelemällä, että syyt muslimien sopeutumattomuuteen ja huonoon kotoutumiseen ovat aina vain länsimaisten ihmisten epäonnistumisissa. Ne vaihtoehdot, jotka etsivät selityksiä islamin omasta olemuksesta, ajatussisällöistä ja muslimien omista asenteista tai ominaisuuksista, pyritään torjumaan.

Tämä ei ole kovin rehellistä, koska melkein kaikista muista kulttuureista kuin islamin piiristä tulevat ovat sopeutuneet kohtalaisen hyvin, eivätkä sen enempää latinot kuin thaimaalaisetkaan ole ryhtyneet länsimaissa terrorin tielle, vaikka kolonialismi koetteli myös heidän kotiseutujaan.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Arvelinkin, että tulkitsisit sanomani noin, enkä ole yllättynyt sen jälkeen kun yleistät islamin ja islaminuskoisten olevan "käsityksissään niin periksi antamattomia ja väkivaltaisia".

Eivät he kaikki ole ja siksi pidin oleellisena huomauttaa, että asiantilaan eivät ole syyllisiä yksinomaan muslimit vaan se on seurausta monesta asiasta - MYÖS länsimaiden painostuksesta.

Ei siis pelkästään. Kaikki eivät yritä yleistää asioita liikaa.

- - - -
"eivätkä sen enempää latinot kuin thaimaalaisetkaan ole ryhtyneet länsimaissa terrorin tielle"

'latinojen' käyttäminen esimerkkinä pelkästään osoittaa kuinka oikeassa olin: Latinot ovat kolonialismin seurausta, eivät sen kohde - latinoista puhutaan vain koska valloittajien mukaan aluetta kutsutaan latinalaiseksi amerikaksi.

Juuri sen välttämiseksi vanhoilliset muslimit pääsivät valtaan.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #8

"... kun yleistät islamin ja islaminuskoisten olevan ..."

Miten se pitäisi sanoa, että se kelpaisi? Onko tämä ok: "Mielestäni islam näyttäytyy erittäin väkivaltaisena ja periksi antamattomana uskontona"?

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #15

Ainakin parempi ja lähempänä totuutta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Todella harhainen yleistys:

"Monien länsimaisten ihmisten on vaikea ymmärtää, miksi islam ja islaminuskoiset ovat käsityksissään niin periksi antamattomia ja väkivaltaisia kuin terroriteot osoittavat."

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Todella harhainen mielipide paikkaansa pitävästä havainnostani ja toteamuksestani.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Tässä valossa on islam on (äärikristillisyyden ohella) patriarkaalinen, kompleksisella tavalla naisvihamielinen..."

Itseäni on hämmästyttänyt aina tämä islamin naisvihamielinen asenne, joka alkaa jo nuorten tyttöjenkin kohdalla tuossa 11-12 vuoden iässä, jolloin heitä jo voidaan naittaa kelle hyvänsä. Miehen ikää ja väkivaltaisuutta ei edes mitenkään huomioida, vaan nämä lapset ovat puhdasta kauppatavaraa.

Lasten raskaudet ovat tavallisia ja kun nämä nuoret kouluja käymättömät tytöt saavat omia lapsia, niin kuinka voidaan edes olettaa, että he pystyisivät siirtämään mitään uutta kulttuuria, kehitystä tai tietoa eteenpäin. Eiväthän he itsekään ole vielä muuta kuin kehittymättömiä lapsia. Ja ainakin seuraavat ja seuraavat sukupolvet, jos kehitys aina vain jatkuu näin huonoissa oloissa, niin mitään uutta ei edes pysty koskaan syntymään.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Minusta on vaikea tehdä tuota yleistystä, että islamiin sinällään liittyy naisvihamielinen asenne.

Indonesia on maailman väkirikkain muslimivaltio. Vaikka siellä on varmasti paljon epäkohtiakin, en sanoisi, että siellä suhtaudutaan naisiin vihamielisesti. Amedissa asuin hotellissa, jonka omistajanainen (muslimi) oli naimisissa hollantilaisen (kristityn) kanssa. Pekanbarun kentällä keskustelin nuoren, naispuolisen yliopisto-opiskelijan kanssa lentoa odotellessamme. Yhdellä Jakartan lennolla vierustoverina oli korkeakoulutettu nainen paluulennolla Amsterdamista. (Hänen miehensä oli tulivuoritutkija.) Jakartassa järjestettiin slut walk siihen aikaan, kun ne olivat muotia.

Malesiassakin tapasin ihan normaalisti käyttäytyviä, englanninkielentaitoisia naisia. Iranissa, niin Teheranissa kuin Yazdissakin nuoret naiset tuntuivat käyttäytyvän ihan normaalisti. Iranissa kuulemma yli puolet yliopisto-opiskelijoista on naisia. Maailman ensimmäinen ja ainoa Fieldsin palkinnon saanut nainen on syntyperältään iranilainen ja saanut matematiikan peruskoulutuksen Iranissa. Vasta tohtoritasolla hän siirtyi Yhdysvaltoihin. Hän on naimisissa tsekin kanssa. Hänen koulutoverinsa samasta koulusta on myös matematiikan professorina Yhdysvalloissa.

Riadissa asiakkaan projektin johtajana oli egyptiläinen insinööri, jonka tyttäret opiskelivat kaikki yliopistossa. Poika oli vielä sen verran nuori, että oli peruskoulussa. Jordanialainen työtoveri aikoi palata takaisin Jordaniaan siinä vaiheessa, kun lasten on aika mennä kouluun. Jordanialaiset koulut olivat kuulemma parempia ja tytöillä paremmat mahdollisuudet. Hänen sisarellaan oli korkeakoulututkinto vaatesuunnittelusta.

Naispappeus Suomessa on vasta 30 vuotta vanha. Katolisessa kirkossa sitä ei ole vieläkään. Onko vai eikö kyse ole kristillisen uskonnon naisvihamielisyydestä? Nainenhan on jotenkin, hmmm sopimaton, oikeaksi Jumalan palvelijaksi. Taitaa tuokin vihamielisyys olla vihamielisyyttä niiltä osin, kun sitä esiintyy muilla. Omissa joukoissa se on vain perinteisen ja oikean luonnonjärjestyksen kunnioittamista. Kuulosta vähän kaksoisstandardilta.

Ei tyttöjen käyttäminen kauppatavarana parane sillä, että kauhistelemme hirveyttä ja tarjoamme läntistä demokratiaa. Sen sijaan voimme antaa tukemme ja kunnioituksemme jokaisella nuorelle naiselle, joka niissä yhteiskunnissa taistelee sen puolesta, että lopuillekin tytöille avautuisivat samat mahdollisuudet, mitä he ovat saaneet. Myönteisen esimerkin voima on usein ihmeellinen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Juho " Sen sijaan voimme antaa tukemme ja kunnioituksemme jokaisella nuorelle naiselle, joka niissä yhteiskunnissa taistelee sen puolesta, että lopuillekin tytöille avautuisivat samat mahdollisuudet, mitä he ovat saaneet. Myönteisen esimerkin voima on usein ihmeellinen."

Tuossa olet kyllä ihan oikeassa ja minun olisikin pitänyt tehdä selvä ero tavallisen köyhän kansan ja sivistyneemmän ja kouluja käyneiden ihmisten välillä.

Tämä naisten alistaminen liian monissa köyhissä maissa on toki arkipäivää myöskin esimerkiksi pitkälle kehittyneessä ja vauraassa Intiassa, jossa köyhien ja rikkaiden ero on valtava.

Kyllä, kunnioitan toki niitä naisia ja ihmisiä, joilla on voimia nousta tätä miesten ylivaltaa vastaan jopa oman henkensäkin vaarantaen.

Tyttöjen koulutuksen puolesta on meidänkin taisteltava ja se antaa jo yksistään oikeutuksen lännen sekaantumiseen, niin talibanien kuin myös isisiä vastaan käytyihin sotiin.

Ajattelinkin tuossa hetki sitten, että millainen olisikaan täysin Isisin hallinnoima kalifaatti?
Kouluissa opiskeltaisiin vain koraanin säkeitä ulkoa, naisten kohtalona olisi synnyttää lisää sotilaita ja olla palvelijana miehille. Kuka tekisi työt ja hankkisi tarvittavat aseet ja elannon? Muista maista hankitut orjatko ja vääräuskoiset vangit. Niinkö?

Ovatko Isisin ja talibanien tavoitteet vielä tänäänkin näin julmat, vai onko joku taho kertonut mitä ja mihin se oikeasti pyrkisi?

------

"Sharia-laki mää­­rää kivittä­mään avio­rikkojat ja so­do­mian harjoittajat kuo­liaiksi, alis­­­ta­maan naisia ja pitä­mään vai­moja käy­tän­nös­sä van­kei­na ja lyö­mään heitä, pel­käs­tään mi­käli hei­dän pe­lätään olevan uppinis­kaisia, ja se kiel­tää mus­­limi­naisia avioitu­masta ei-mus­limien kanssa. Se mää­rää vihaa­maan, alis­­ta­maan ja syrjimään juutalaisia ja kristittyjä ja ole­maan ankaria näitä koh­taan, otta­­maan uskottomia pantti­van­geiksi lun­nai­den toivossa tai mes­taa­maan näitä. Se mää­rää verikos­ton pa­kol­­li­seksi, paitsi jos omaiset suostuvat veri­rahaan tai jos uhri on us­kon­­luopio tai jos muslimi tappaa ei-muslimin. Se kieltää vaimoja läh­­te­mästä kodin ulkopuo­lelle ilman aviomiehen lupaa, ei-mus­limia to­­­distamasta oikeudessa muslimeja vas­taan, ja se edellyt­tää, että rais­­kauksella on oltava vähintään neljä miespuolista sil­minnä­kijää, muus­sa tapauksessa raiskauksesta syytteen nostava nainen voi jou­tua itse syytetyksi aviorikoksesta ja saada kivitys­tuomion."

Niko Sillanpää

#23: Juu, olen tavannut muutamia näitä korkeasti koulutettuja kotiäitejä. Kovin tavallista korkeakoulutus ei ole. Ja varsinaisen uran tekeminen koulutusalalla vaatii kyllä muuttamista länsimaihin ja länsimaisen sekularisoituneen miehen hankkimista tai naimattomana pysymistä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #36

Katsomme samaa maailmaa eri silmin. Sinä näet alistetut naiset, minä näen upeat naiset. Juuri ne upeat naiset tekevät maailman elämisen arvoiseksi...

Käyttäjän KlasKreutzman kuva
Klas Kreutzman

"Itseäni on hämmästyttänyt aina tämä islamin naisvihamielinen asenne"

Nuorempana sekularisoitumisprosessissani luin mm. Koraanin ruotsin, suomen- ja englnninkieliset käännökset. Silmiini pisti naisen (Khadija) vahva asema Islamin syntyprosessissa. Khadija oli rikas kauppiaan leski joka oli Muhammadin "työnantaja", ja josta tuli Muhammadin ensimmäinen vaimo. Vauraudellaan hän loi elinolosuhteet jossa Islam oli mahdollista syntyä. Ehkä siinä syy?

Käyttäjän jokojo kuva
Jaakko Kojo

Eiköhän suurin osa islaminuskoisista ole rauhallista kansaa. Vain alle 10 % heistä radikalisoituu ja lähtee kiihkoislamin tielle. Turvataksemme Euroopan rauhan meidän olisi kyettävä tunnistamaan tämä pieni ryhmä ja eristämään jihadistien riveissä taistelleet. Muuten ei eurooppalainen rauha ja seesteisyys säily. Pääasia olisi keskitettävä sotien lopettemiseen Lähi-Idässä.

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen

Hieno juttu. Sitten ei ole mitään hätää. Useammin nähty arvio tästä on 18-20%, mutta lasketaan auki Jaakko Kojon luvulla:

10% x 1.7 mrdia = 170 miljoonaa.

Eli koko Venäjän kansa ja Pohjoismaat siihen päälle. Eihän tämä missään nimessä ole hälyyttävää. Another day in the office.

"Pieni ryhmä" ...joskus tuntuu, että monilla ei vaan ne silmät aukea tai sitten ei vaan mene jakeluun.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Eivät kaikki "kiihkoislamin tielle" lähteneetkään ole niitä jotka aiheuttaisivat mitään ongelmia kenellekään. Siitä ryhmästä pitää ottaa vielä uusi murto-osa joka sitältää ne, jotka ottavat pyssyn tai pommin käteensä ja lähtevät 'pyhään sotaan'.

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen Vastaus kommenttiin #39

No valitse mikä tahansa murtoluku ja tulos on karmea. On turha yrittää maalata mustaa valkoiseksi keinolla millä hyvänsä. Saatte itsennekin näyttämään naurettavilta.

Pitää tunnustaa tosiasia; islam on uhka demokratialle ja turvallisuudelle. Ei yhtään vähempää. Jos haluat käyttää ilmaisua "radikaali-islam" tee niin, mutta itse asiaa se ei muuta.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Kari Enkvistin teoksessa Uskomattoman matka uskontoihin (suunnilleen tällä tavalla nimi meni, ei ihan varmaa muistikuvaa) kirjoittaja ruotii islamilaisen ja kristityn maailman eroja. Ennen valistusajan alkua islamilainen tiede , lääketiede olivat monilta osin edellä länsimaisesta, mutta valistuksen ajan alku muutti tilanteen. Kirkon tai uskonnon asema heikkeni vääjäämättömästi ja mahdollisti kehityksen. Islamilaiset kansakunnat jäivät vankeuttavan uskon uhreiksi.
Kirjasta jäi mieleen erityisesti seuraava; Vuosista 1970-1980 islamilaisen maailman 1,3 miljardia ihmistä tieteellisten tutkimusten ja julkaisujen määrä oli vajaat kaksi kertaa espanjalaisten tutkimusten ja julkaisujen määrästä. Siis Espanja, muutakin kuin jalkapalloa??
ps Kirjavinkki, termistö on hankalaa ja vaativaa, ei kaikkea tarvitse kuitenkaan ymmärtää loistava teos ateistilta ja huippututkijalta.Kirjastoista pitäisi löytyä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Johtuuko kristiuskon kehittyminen muun yhteiskunnan kehittymisesä. Ilman kehitystä sille ei olisi mitään sijaa. Miksi islamilaiset yhteiskunnat kehittyvät aivan erisuuntaan. Johtuuko se pettymyksestä sosialismiin, joka toi diktaattorit valtaan?

Pääsemmekö uskonnoista koskaan eroon?

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Vanhoilliset imaamit pääsettiin valtaan kun kulttuuria uhkasi katoaminen länsimaiden kolonialismin painostuksessa. Siihen asti islam oli ollut samalla maallistumisen tiellä kuin kristinusko.

Jos uskonnoista joskus päästään eroon, tilalle tullee jonkinlaisia kultteja jotka palvovat jotain jota eivät pidä jumalana mutta jota kohtelevat sellaisena. Jossain määrinhän näitä jo nähdäänkin.

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen

Hyvin perusteltua puhetta.

Täysin samaa mieltä myös siitä, että Hämeen-Anttila on täysin väärä henkilö kantamaan lausuntoautomaatin virkaa kun kyseessä on islamin ja terrorismin välinen suhde.

Häneltä ei tarvita uusia lausuntoja, voi ajaa arkistosta saman "islamissa ei vikaa, yksittäistapauksia, joissa henkilö on radikalisoitunut, koska länsimaat sitä ja tätä".

Mielenkiintoista nähdä liittyvätkö islamin puhtaaksipesijät keskusteluun tällä kertaa. Heillähän on takanaan vähän vaikea viikko selvitettäväksi, mutta eiköhän sieltä se imperialismi ja kolonialismi saada rasismin ohella taas pöytään. Jokuhan täällä jo keskustelua viritteli siihen suuntaan. Jäi kyllä jalkoihin, mutta yritti.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Radikalisoituminen johtuu enemmän sosioekonomisesta asemasta kuin uskonnosta. Hyvässä duunissa oleva muslimi harvoin sitoo pommivyön vyötärölleen, mutta vuosia työttömänä ollut saattaa niin tehdä pienemmälläkin painostuksella.

Tämä ei tietenkään ole varsinaisesti länsivaltioden syytä, vaikka täällä syrjäytyminen moista aiheuttaakin.

Syyt eivät ole niin yksiselitteiset, että voisi sanoa uskonnon tai länsivaltojen mitään aiheuttaneen. Kumpikaan ei ole yksiselitteisesti syypää ja siksi kun jompaa kumpaa osoitetaan sormella, löytyy pahastujia - ihan aiheellisesti.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Filosofinen yleistäminen on tietysti omaa kieltään eikä kulttuuri saatika valtaisia määrä islamia enemmän tai vähemmän kannattavia maita ja kulttuureja ole mikään muuttomaton monoliitti vaan asialaita joka on alati liikkeessä. Viime vuodet ovat tältä osin olleet melkoista takapakkia ja paluuta radikaaliimpiin tulkintamalleihin.

Pysyvää on ollut nämä tabut, kielletyt asiat jotka mahtuvat monen kuuleman sanan haram alle. Silti näitä voidaan kiertää kummallisin rituaalein joita on varsinkin seksuaalisuuden alueen kuten lapsiavioliitot, pika-avioliitot ja kesäavioliitot. Kaksoisstardardi on ja pysyy miesten ja naisten välillä mies on vapaa nainen ei esim. rantapoikien ja länsimaisten naisten seksimatkojen ja muslimimaiden naisten prostituution haram-käsitteen kiertävien kuvioiden kesken. Näistä ei puhu kuin ne harvat muslimifenistit. Suuri tekijä on ollut kaupungillistumisen, väestöräjähdyksen ja työttömyyden tuoma köyhyys jonka takia varsinkin mielehillä ei muslimimaissa ole yksinkertaisesti enää varaa mennä naimisiin, avioikä on noussut liki 30 vuoteen tradiotionaalisesti alle 20 vuodesta. Seksitabujen maissa tästä ei mitään hyvää ole seurannut.

Esimerkiksi Suomessa kaikki tietävät että huorissa käyminen on väärin. Sitten oma moraali ratkaisee käyttääkö palveluja silti. Perin erilainen ajatus on että se on kielletty mutta jos teen voltin tai minkä tahansa vastaavan taburituaalin se onkin ihan ok. Yksi yleistys onkin sanoa että länsimaalainen ihminen on ennemmän yksilö, muslimi yhteisönsä osa.

Samankaltainen länsimaalaisille vieras yhteisö-kulttuuri-uskonto-arvomaailma -symbiootti vallitsee monessa islamia harrastavassa kulttuurissa eri kerrostumissa joista osa on päässyt eteenpäin, 'länsimaistunut', mutta toiset radikaloituneet, 'taantuneet', yhä enemmän.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

– Tytärten naittaminen kuukautisten alkamisen jälkeen on ollut perinnäinen tapa eri yhteiskunnissa - myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Meillä vain ilmapiiri on muuttunut niistä ajoista hyvin paljon. Meilläkin 13-vuotiaat katsottiin täysin naimakelpoisiksi 1800-luvulla,

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Maailma on muuttunut muuallakin kuin Suomessa. Väestönkehityksen räjähdyksestä nuorten naimattomien miesten määrä joilla ei ole varaa mennä naimisiin on kasvanut arabimaissa valtavasti. Sanan myötäjäiset kaikki tuntenevat. Ihan jollain viime aikaisella ylen dokulla nuori mies oliko irakista sanoi että lähti Eurooppaan parempaa elämään hakemaan. Kun ne oman maan pappispoliisit ovat aina kiusana jos vaikka tyttöystävään päin vilkaisee sun muuta. Naimaiän noususta ja siitä johtuvista vaikeuksista riittää juttua etsivälle. Tämä on esimerkki siitä kuinka muutos monessa maassa tiukemman tulkinnan suuntaan ei miellyttä ja mitä siitä seuraa. Itse yhteiskunnanhan tulisi reagoida eikä sen jäsenten lähteä vaeltamaan siitä pois Eurooppaan.

Naimisiin meno on sana ja se miten me sen käsitetään on se paras vaihtoehto. Muista muodoista voi etsiä itse lisää tietoa ja mitä ne tarkoittavat. Vaikka kaikki lukevat koraaniaan eri tavalla, sitä tulkitaan monella eri lähteellä ja eri tavoin on se silti kovin erilainen kulttuurimuoto kuin meidän länsimainen mallimme ei sitä 1800-luvun suomalaista nuorta tyttöä voi ihan noin vain samaistaa nyky arabilais-islamilaiseen kulttuuriin, samankaltaisuuksia on vähemmän kuin erilaisuuksia.

Käyttäjän dottore48 kuva
Kari Ellimäki

Pitkästä aikaa hyvää analyysia islamista.

Isis tai Daesh toteuttaa koraanin ja profeetta Muhammedin oppeja puhtaimmillaan, valitettavasti.

Saksankielen taitaville suosittelen Abdel-samadin teoksia, joista viimeisn "Muhammad.Eine Abrechnung".

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

– Isisin kaltainen ääriliike valitsee Koraanista juuri ne kohdat, jotka se voi tulkita sotaisiksi. Enemmistö muslimeista silti katsoo, että Koraanin sotimisjakeet, joissa kehotetaan surmaamaan vääräuskoisia, liittyvät 600-luvun tilanteeseen Mekan ja Medinan välisissä sodissa. Hämeen-Anttila

Vertaa:

1. Sam. 15:3: Jumala: "Mene siis ja voita amalekilaiset, ja vihkikää tuhon omaksi kaikki, mitä heillä on; äläkä säästä heitä, vaan surmaa miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, raavaat ja lampaat, kamelit ja aasit."

5. Moos. 20:16-17 ym.: "16. Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, älä jätä ainoatakaan henkeä eloon,

Joos. 10:40 Sitten Joosua valtasi koko maan, Vuoriston, Etelämaan, Alankomaan ja Rinnemaat, ja surmasi kaikki niiden kuninkaat, päästämättä pakoon ainoatakaan, ja vihki tuhon omaksi joka hengen, niinkuin Herra, Israelin Jumala, oli käskenyt.

Joos. 11:11 Ja he surmasivat miekan terällä ja vihkivät tuhon omaksi jokaisen, joka siellä oli, niin ettei jäänyt jäljelle ainoatakaan henkeä; ja Haasorin hän poltti tulella. 17. vaan vihi ne tuhon omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt,"

2. Moos. 32:27 Mooses leeviläisille muusta kansasta näiden tehtyä Kultaisen vasikan: "27. Ja hän sanoi heille: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen. Käykää sitten edestakaisin leirin halki portista porttiin ja tappakaa jokainen, olkoon vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen.'"

Hes. 20:25-26: "25. Niinpä minäkin annoin heille käskyjä, jotka eivät olleet hyviä, ja oikeuksia, joista he eivät voineet elää, 26. ja annoin heidän saastua lahjoistansa, siitä, että polttivat uhrina kaiken, mikä avasi äidinkohdun, jotta saattaisin heidät kauhun valtaan ja he tulisivat tietämään, että minä olen Herra."

Jer. 19:9: Jumala: "9. Ja minä panen heidät syömään poikiensa ja tyttäriensä lihaa, ja he syövät toinen toisensa lihaa siinä hädässä ja ahdistuksessa, jolla heitä ahdistavat heidän vihollisensa, ne, jotka etsivät heidän henkeänsä."

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Kristuksen kuolemassa ja ylösnousemuksessa vanhat urhimenot jäivät pois,ainoastaan kymmenen käskyn laki jäi voimaan ajamaan ihmistä pelastuksen eli Kristuksen tykö.

Israel tunnettiin lempenä kansana pakanakansoihin verttaessa. Israelin kansasta kaikki eivät uskoneen Isrelin Jumalaan. Jumala sallii sielunvihollisen mellestää pahuudessa kansojen keskuudessa tänäkin aikana.

Hengellinen sota ei ole lihaa vastaan vaan henkivaltoja vastaan taivaan avaruudessa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Šaria ei ole perinteisessä muodossaan täydellisesti käytössä missään maailman maassa.

When you take the actions of a few people and generalize it to an entire group – all Muslims, all Arabs – that's racism. When a whole group of people are discriminated against and demonized because of their religion or regional origin, that's racism...
Deepa Kumar

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Kaikkein varhaisimmat kertomukset Muhammedista löytyvät British Museumin arkistoista. Muhammed oli ollut mietiskelemässä luolassa, ja saanut voimakkaan uskonnollisen kokemuksen. Tästä sai hänen perustamansa uskonto alkunsa. Hänen aivan ensimmäiset kirjoituksensa puuttuivat vain hänen kansansa alkoholin käyttöön tuomitsevasti.
Sittemmin tiedämme, miten julmilla sotaretkillä valloitettiin suurin osa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maat.
Isoisä käänsi Koraanin (ym) tekstiä Kairossa 1800 luvun loppupuolella, samalla kun pari muslimia yritti häiritä hänen työtään kovaäänisesti rukoillen, K. Tallqvist kertoo matkakertomuksessaan. Itse en juurikaan tunne Koraanin tekstiä.

Urantia-teksti kertoo mm:
UB (1010.2) 92:5.14 6. Kuudes vuosisata Kristuksen jälkeen. Muhammad perusti uskonnon, joka oli verrattomampi kuin monet hänen aikansa uskonopit. Hänen uskontonsa oli vastalause muukalaisten uskontojen sosiaalisia vaatimuksia ja hänen oman kansansa uskonnollisen elämän hajanaisuutta vastaan.

(1011.17) 92:6.19 Islam on Pohjois-Afrikan, Levantin ja Kaakkois-Aasian uskonnollis-kulttuurinen yhdysside. Nimenomaan juutalainen teologia myöhempien kristillisten opetusten ohella teki islamista monoteistisen. Muhammadin seuraajien kompastukseksi muodostuivat Kolminaisuudesta esitetyt edistyneet opetukset, sillä he eivät kyenneet käsittämään oppia kolmesta jumalallisesta persoonallisuudesta ja yhdestä Jumaluudesta. On aina vaikeata taivuttaa evolutionaarisia mieliä yhtäkkiä ottamaan vastaan edistynyttä ilmoitettua totuutta. Ihminen on evolutionaarinen luotu, ja hänen tulee saada uskontonsa pääasiassa evolutionaarisin menetelmin.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Hyvää analyysia ja hyvä kommentteja.

Käyttäjän dottore48 kuva
Kari Ellimäki

#21

Eihän tässä mistään muslimeista puhuta vaan islam-uskonnosta,ideologiana ja yhteiskunnallisena ilmiönä.

Kommunismin kritiikkikin kai olisi sitten aikoinaan ollut samalla logiikalla väärin, koska syyllistettiäisiin venäläisiä?

Samaa väärinkäsitystä on että kritiikki maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan olisi muka yksittäistä turvapaikanhakijaa syyllistävää.

Ei se ole.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Jos islam on vähän kehittymätön, ja monilta osin kyvyttömämpi kuin jo koulunsa käynyt länsi, niin miksi länsi on saattanut itsensä jumiin sellaisen tapauksen kanssa? Ei vaikuta ihan fiksulta.

Jos joku kansakunta elää alkeellisemmalla tyylillä, niin on siinä tietysti ihmettelemistä, ja törmätä voi, mutta jossain vaiheessa tulisi päätyä siihen, että uskoo itseensä, ja väistää kehittymättömämmän tieltä, mikäli on sitä fiksuutta.

Mitä tekee länsi paraikaa? Ei taida olla seuraumuksetonta. Pommit ja pakolaistulvat alueelle, jotka eivät selviä edes omiensa kanssa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Jos islam on uskontoelämän alkeismuoto ja muslimivaltioissa se yhteiskuntaa säätävänä tekijänä asettuu kaiken rationaalisen järjen yläpuolelle , niin jättääkö islam samalla harjoittajansa vastaavasti jonkinlaiseksi ihmiselämän alkeismuodoksi ?

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

"Ongelma onkin, että ”islamin asiantuntemuksena” on pidetty omakohtaista suhdetta islamiin tai islamin tarkastelemista sisältä päin, kun todellinen tieteellinen asenne edellyttäisi välimatkan luomista tutkittavaan aiheeseen ja sen näkemistä ulkoa päin."

Mitä ihmettä tässä yritetään sanoa? Islamin kirjoituksia pitäisi tutkia tutkimatta islamin kirjoituksia?

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Kristinuskon ja islamin vääntäminen uskonnoiksi, jotka hyödyntävät tai jopa edustavat homoseksuaalisia tunteita, edustaa mielestäni varsin sofistista menetelmää, jossa filosofin ja hänen 'yleisönsä' omaa ajatus- ja arvomaailmaa vyörytetään lähes puoliväkisin uskontojen omien selkeiden opetusten päälle. Uskokoon noihin väitteisiin ken haluaa. Itse en aio kiivailla näkemystä vastaankaan.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Eurooppalaisen uuden ajan ajattelussa nyt noin neljänsadan vuoden ajan vahvasti vaikuttanut individualismi on tehnyt meistä kaikista jokseenkin sokeita ymmärtämään durkheimilaisen sosiologian perusasetuksia, eli sitä,
että on olemassa yhteisöilmiöitä jotka eivät palaudu yksilötasolle.

Jollain lailla voimme vielä tajuta sen että jokaisessa yhteisössä syntyy tiettyjä rooleja ihan siitä riippumatta millaisia ovat yhteisöön kuuluvien yksilöiden henkilökohtaiset ominaisuudet. Senkin vielä ymmärrämme, että yhteisöillä on yhteisöominaisuuksia kuten valtahierarkioiden jäykkyys tai joustavuus, tai yhteisössä ylläpidettyjen tabujen määräämä puhumattomuuden vedenpinta, jne.

Mutta sitä meidän on aika vaikea hahmottaa, että esimerkiksi väkivallan tai alkoholismin tapaiset asiat voisivat olla kulttuurisia tai yhteiskunnallisia vakioita, joihin varsin vähän voidaan vaikuttaa vain yksilöihin keskittymällä.

Olen joskus jonkinlaisen katkeran huvittuneisuuden vallassa todennut, että meillä tässä maassa voi toimia ministerinä, korkeana virkamiehenä, lehden päätoimittajana tai jopa yhteiskuntatutkijana henkilö, joka ei ymmärrä durkheimilaisen sosiologian perusasetuksista mitään. Se on aika traaginen yhteiskuntatilanne.

Mitä edellytyksiä meillä on hallita esimerkiksi tätä nyt ja tulevalla vuosisadalla päällemme vyöryvää mahdollisesti satojen miljoonien suuruusluokkaan kasvavaa kansainvaellusta -- tai edes keskustella siitä oikeilla käsitteillä -- kun kulttuureja ja yhteisöilmiöitä koskevat perustavanlaatuiset lähtökohdat ovat kaikilta totaalisesti hukassa?

"Yhteiskunnallisesta keskustelusta" tulee vain turhaa julistusta tunnustuksellisen moraalipaatoksen vallassa. Aivan kuin kulttuurinen sopeutumattomuus tai yhteisödynamiikkojen yhteentörmäys voitaisiin estää asennetasolla ja oikeiden "arvovalintojen" avulla. Siinä rasisti- ja natsikortit lentelevät kun yhteisöilmiöistä ja -ongelmista mitään ymmärtämättömät höyrypäät voimaannuttavat toisiaan yhteisessä noitajahdissa ja lynkkausmielialassa. Ja kaikki se tapahtuu hyväksyttävän moraalin ja oikeassaolemisen kaikenpyhittävässä hengessä.

Durkheimilaisen sosiologian kannalta he ovat tekemässä mitä hirvittävintä ihmiskoetta. Epäröimättä, vakuuttuneina siitä että ovat oikealla asialla. En näe missään edes hiushalkeamaa, josta jokin itsekriittinen idea voisi virrata tähän pimeyteen. Heillä on todellakin nollatoleranssi oman erehtymättömyytensä epäilemisen suhteen.

Eurooppa tulee kaatumaan rasismin pelkoon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut