Jukka Hankamäki Osaa ja uskaltaa.

Eurosta ei tule kansanäänestystä välttämättä

Yhtäaikaiset hyvät ja huonot uutiset syövät usein toisiltaan tilaa. Niinpä Paavo Väyrysen aloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa oli kannatusrajan saavuttaessaan jäädä terrorismiuutisten varjoon. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse vielä laittaa kenkiä jalkaan äänestyspaikalle lähteäkseen, sillä kansanäänestystä ei välttämättä tule.

Ensinnäkään (1) eduskunnan ei tarvitse järjestää kansanäänestystä aloitteessa, jonka se tulkitsee perustuslain vastaiseksi tai esimerkiksi ihmisoikeuksia rikkovaksi. Onkin mielenkiintoista nähdä, mihin toimenpiteisiin eurojäsenyyden kannattajat ryhtyvät torpatakseen koko hankkeen.

Perusteluja hankkeen kaatamiseksi voi olla tosin vaikea löytää. Euroon itse asiassa liityttiin perustuslain vastaisesti, pelkkää tiedonantomenettelyä käyttäen. Ja olisi hyvin vaikea tulkita euron jäsenyydestä äänestämistä myöskään ihmisoikeuskysymykseksi, ellei sitten ajatella, että jäsenyytemme eurossa polkee ihmisoikeuksia sisäisten devalvaatioiden muodossa.

Toiseksi (2) eduskunta voi ryhtyä omasta aloitteestaan toimenpiteisiin eurosta eroamiseksi, jolloin kansanäänestystä ei myöskään tarvitse järjestää. Juuri tämä näyttää olevan Väyrysen päätavoite. Olisihan kansanäänestyksessä se mahdollisuus, että kansa torjuukin eron. Ainakin Väyrynen on jo aloittanut valmistautumisen eurosta eroamiseen. Hänen mukaansa eroaminen voisi tapahtua samaa tietä kuin liittyminenkin, pelkän tiedonantomenettelyn kautta. Tällöin vältyttäisiin pitkältä prosessilta, jonka aikana syntyvät spekulaatiot voisivat vahingoittaa taloutta.

Kolmas (3) mahdollisuus on se, että asiasta järjestetään kansanäänestys. Siihen liittyvä kampanjointi tulee olemaan ennennäkemätöntä. Tietäen, kuinka altista talous on kaikelle ennakolta vaikuttavista syytekijöistä ja oikeusvaikutuksista koostuvalle arpomiselle, kansaa tullaan varmasti harhaanjohtamaan mitä erilaisimmilla pelotteluilla ja uhkakuvilla.

Mielenkiintoisinta on, kuinka Väyrysen läpi saama aloite vaikuttaa hänen omassa puolueessaan. Kepun nykyjohto ei ole lämmennyt asialle lainkaan, ja hallituspuolueista kokoomus on tiukasti eurossa pysymisen kannalla. Juha Sipilä ja Alexander Stubb vetävät sisäisiin devalvaatioihin ja palkanalennuksiin perustuvaa politiikkaa, ja Stubb on ollut kärkipäässä kiskomassa Suomea valuuttaunionin pimeään ytimeen, toisin sanoen velkaunioniin ja ylikansalliseen liittovaltioon, jossa kansallisvaltioilla ei ole enää sen enempää taloudellista kuin ulkopoliittistakaan itsemääräämisoikeutta.

Hallitus tuskin tulee käyttämään sille kuuluvaa mahdollisuutta erota eurosta väliaikaisesti, omaan valuuttaan siirtymiseksi. Siksi pidän todennäköisenä, että kansanäänestys järjestetään. Tämä tietää Sixten Korkmanille työtä hänen ilmestyessään puolueettoman Yleisradion ajankohtaislähetyksiin kertomaan oman valuutan negatiiviset puolet.

Nähdäkseni Väyrysen paikka olisi jo pitkään ollut Perussuomalaisissa, aivan niin kuin Alexander Stubbin oikea paikka poliittisella kartalla olisi Rkp:ssä. Vain kunniapuheenjohtajuus pitänee Väyrysen kepussa.

On selvää, että euroerosta olisi myös haittaa siihen liittyvän devalvoinnin ja tuontihyödykkeiden kallistumisen muodossa. Mutta pitkällä tähtäimellä Suomen talous ja teollisuus eivät voisi parempaa kasvupotkua saada. Taloushistoria osoittaa, että Suomen jokainen lama on voitettu devalvaation ja siihen liittyvän vientisysäyksen kautta.

On mainiota, että Väyrynen on ottanut tavoitteekseen myös tässä kirjoituksessa esittämäni ajatuksen, jonka mukaan ero valuuttaunionista pitäisi toteuttaa yhtä aikaa kaikissa euromaissa. Pakolaiskriisin jatkuessa ja terrorismin uhan levitessä disintegraatiolla on kuitenkin huonot menestymisen mahdollisuudet, sillä siihen liittyvä defensiivisyys ohjaa euromaita entistäkin syvempään koheesioon: hakemaan tukea toisistaan.

Kiintoisia ovat ne konspiraatioteoriat, joiden mukaan pakolaiskriisi päästettiin aktualisoitumaan Välimerellä käynnistyneen pelastustoiminnan muodossa siksi, että siihen liittyvien huolten varjolla voitaisiin peittää luhistumassa oleva eurotalous, kansallisvaltioiden varainmenetys ja sekä kapitalistien että sosialistien yhteisosuus siihen (ks. esim. dosentti Juha Ahvion esitelmää).

Mikäli Väyrynen saa aikaan Suomen eroamisen eurosta, siitä tulee joka tapauksessa hänen merkittävin poliittinen tekonsa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Jokainen vientiteollisuuden parissa työskentelevä tietää, että juuri devalvaatiot, joilla markka-aikana haettiin kilpailuetua ja unohdettiin tuotekehittely on osittain syynä siihen miksi suomalainen vientiteollisuus on vajonnut korkean teknologian tuotteita tuottavasta maasta bulkkituotteita tuottavaksi maaksi. Nyt, kun devalvaation mahdollisuus on poistunut suomalaisen vientiteollisuuden on pakko panostaa tuotekehittelyyn ja palata korkean teknologiaa tuottavaksi maaksi ja siinä on resepti millä tämä maa saadaan taas jaloilleen, devalvaatio on kuin pakkasella kusisi housuihinsa.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Hyvä Arto Granlund,

Pakkohan asian on olla kuten sanot, koska olet muutekin kanssani poliittisesti eri linjoilla.

Puolivalmisteita ja raaka-aineita vievä maa, kuten Suomi, kuitenkin hyötyy devalvaatiosta välittömästi, kun taas korkean teknologian tuotannon kehittäminen vaatii pitkiä aikoja.

Korkean teknologian tuotteiden kauppaan hinnalla ei ole ylipäänsä niin suurta vaikutusta, mutta devalvaatiosta ei olisi tällä sektorilla merkittävää haittaakaan vaan hyötyä kysynnälle.

Totuus on se, että suomalainen vientiteollisuus ei ole "vajonnut korkean teknologian tuotteita tuottavasta maasta bulkkituotteita tuottavaksi maaksi" devalvaatioiden vuoksi, kuten väität.

Oletushan on tällöin se, että taantuminen korkeatasoisen tuotannon piirissä johtuu muka psykologisista seikoista, kuten raaka-aine- ja puolivalmisteviennin helppoudesta ja siis laiskuudesta.

Tosiasia on, että korkeaa osaamista edellyttävien alojen ja työpaikkojen kaikkoaminen johtuu työn hintakilpailusta.

On tosi kummallista, että demarina itseään pitävänä et haluaisi työpaikkoja pidettävän Suomessa rahapoliittisten devalvaatioiden avulla.

Toisena vaihtoehtona olisivat sitten sisäiset devalvaatiot ja palkkojen alennukset. Sitäkö haluat?

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Tämä Väyrysen käsikirjoittama näytelmä on varmasti viihdyttävä.
Odotan näkeväni mitä hienompia kapuloita joita €uron puolustajat Paavon rattaisiin tökkivät.

Itse olen tyytyväinen €uroon mutta en epäile ollenkaan ettenkö olisi tyytyväinen, jopa tyytyväisempi uuteen rahaankin.

Onnea ristiretkelle Paavo.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Pelkkää performanssia tämä ei ole. Kyseessä on itse asiassa hyvin vakava asia: taloudellisen itsemääräämisoikeutemme palauttaminen.

Kyseessä on myös linjanveto: jatkaako kohti liittovaltiota, jossa velat ovat yhteisiä ja menoja jaetaan meille jo tutun "taakanjakomallin" mukaan. Ja ennen muuta: saattaako voimaan yhteinen verotus?

Nämä ovat asioita, joita en lainkaan kannata.

Siksi myös minä toivon Väyrysen hankkeelle menestystä ja katson sen onnistuessaan rohkaisevan myös muita EMU-maita oman valuutan käyttöönottoon.

Suomea käytettiin aikanaan mallimaana myös Kreikan liittämiseksi euroon. Nyt voisimme näyttää esimerkkiä toiseen suuntaan.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

J.S.H. Viisaasti ja laittamattomasti eli moittimattomasti filosofoitua tekstiä.

Mitä mieltä olet monikohan suomalainen olisi äänestänyt EMUn ja euron puolesta, jos kansanäänestys olisikin sallittu aikoinaan?

http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2065... (#5.)

EMU-äänestys eduskunnassa muistin verestämiseksi:

http://www.youtube.com/watch?v=PwEbyUactDE Kenelle EMU-kakku maistuu nyt karvaalle nahkurin orsilla muistellessa, mitä tulikaan sanotuksi silloin?

Toisaalta mitä mieltä olet Finlandia-palkitun kirjailijan, Laura Lindstedin radikaalista puheesta?

http://ossiojutkangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207...

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1448515390943?ref=hs-a...

Onko EU/EMU sitten helvetti vaiko paratiisi?

http://www.paavovayrynen.fi/2015/10/26/helvetti-va...

TUNTUU joskus, että EU/EMU/EKP olisi pelkästään juonimalla suunniteltu EU/EMU/EKP:n finanssieliittiä varten eikä jäsenmaita ja niiden kansalaisia varten.
Tilastoväärentäjä Kreikkaa käytettäisiin verukkeellisesti keppihevosena
ja jäsenmaiden veronmaksajien lypsylehmänä "kolehtia" kerättäessä omiin sijoitus-ym- kohteisiin ja tarpeisiin.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Ennen Suomen markan päästämistä kellumaan Suomen talouden suurena ongelmana oli ns. inflaatio–devalvaatio-kierre, joka vallitsi vuosina 1945 ainakin vuoteen 1982.

Revalvaatio on valuutan ulkoisen arvon korotus suhteessa muihin valuuttoihin. Termiä revalvaatio käytetään, kun valuutan arvo on kiinnitetty. Jos arvo määräytyy vapaasti markkinoilla, puhutaan valuutan vahvistumisesta. Revalvaation vastakohta on devalvaatio.

Devalvointi äkillisenä toimenpiteenä kuuluu kiinteiden valuuttakurssien järjestelmään, jossa sillä pyrittiin poistamaan valuutan arvonnousun aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia. Nykyään valuuttojen ollessa pääosin kelluvia eli sellaisia, joiden valuuttakurssit määräytyvät markkinoilla, tällaista nopeaa devalvointia ei voida tehdä. Esimerkiksi euroa ei voida devalvoida samalla tavalla kuin Suomen markkaa 1980-luvulla.
Sisäisellä devalvaatiolla pyrittiin Suomessa välttämään 1990-luvun alun varsinainen devalvaatio, ja ay-liike taipui lopulta palkkoja alentavaan tupo-sopimukseen. Hanke kaatui, koska devalvaatio-odotukset aiheuttivat Suomen Pankin valuuttapaon, joka aiheutti pakkodevalvaation 1991.

Esim. Ruotsi omalla valuutallaan ei voi muuttaa kruunun arvoa enemmän kun 5 prosenttia (muistaakseni), jossa raamissa se on sidottu euroon, kuten monet muut maat, jopa Euroopan ulkopuolella.

Kyllä se on erittäin tärkeätä, että kuulumme euroalueeseen! Se mahdollistaa tulevan kaupan suunnittelua paljon tarkemmin, kun mahdollisella pienellä omalla valuutalla, joka lentäisi kun lehti syysmyrkyssä joka suuntaan.

On se kummaa, että kokenut filosofi ottaa kantaa hyvin lyhytaikaisten järjestelyjen puolesta ja viisaudessaan (?) unohtaa pitkäaikaisia aspekteja.

Euroalueen inflaatio on nyt EU normien alapuolella reippaasi. Sen pitäisi olla noin 2% mutta onkin lähellä 0%. Pitäisi siis painaa ja päästää markkinoille runsaasti lisää euroja, jotta asia korjaantuisi!
Käyriä:
Inflation dashboard: Measuring inflation – the Harmonised Index of Consumer Prices (HICP)
https://www.ecb.europa.eu/stats/prices/hicp/html/i...

vanhempi käyrä vertailun vuoksi:
http://stefantallqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/13...
”Kotimaamme ompi Eurooppa”, 22.3.2013 20:39 Stefan H. Tallqvist Raha

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Ruotsille 5 prosentin liikkumavara riittää. Muutama vuosi sitten Ruotsi pystyi saavuttamaan tällä keinoin huomattavan hintakilpailuedun puunjalostustuotteiden kysynnässä verrattuna kilpailijamaahansa, Suomeen.

Oman valuutan pitkäaikaisvaikutukset talouteen ja työllisyyteen olisivat Suomessa huomattavat.

Muistutan myös siitä, miten drastiset vaikutukset vuoden 1991 lamaan oli sillä, että tuonaikainen hallitus ei suostunut vängällä väkisinkään devalvoimaan.

Taloustieteilijä Matti Pohjonen on laskenut, että jos Suomi olisi tuolloin devalvoinut (ajoissa eikä vasta pakon edessä), olisi säästetty 100 000 työpaikkaa.

Lähde: Antti Karisto, Pentti Takala, Ilkka Haapola, "Matkalla nykyaikaan - Elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa".

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Perustuslainmukaisuus käsitellään valiokunnassa ennen aloitteen mahdollista viemistä eduskunnan päätettäväksi. Jos se eduskuntaan viedään, niin eduskunta puolestaan voi päättää, että asiasta ei järjestetä kansanäänestystä ilman mitään muuta syytä kuin se, että eduskunnan enemmistö ei sellaista halua järjestettämän. Se on kansanvaltaa.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Kiitos huomiosta, Juha. Kansanvaltahan oli vähällä unohtua prosessista kokonaan.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Mutta mitä mieltä filosofina olet kielipeliä pelaavan,yltiöliberaalin, hällä-välisen ja maailmankatsomuksista ja ismeistä irtisanoutuneen postmodernismin (missä ei ole mitään pyhää eikä pahaa) sekä materialistisen, ahneutta pursuavan, wallstreet-ja goldmansachs-tyyppisen uusliberalismin ja "vahvin-voittaa-maailmalla"-teemaisen, ateistisen naturalistis-darvinistisen filosofian vaikutuksesta ajan arvoihin ja talous-ym.politiikkaan?

Oikeuttavatko ne nykypolitiikkaan, kun ne pitävät ihmistäkin eläimenä ilman velvollisuuksia ja vastuita filosofisesti, eettisesti, juridisesti ja talouspoliittisesti? - Hitlerilläkin oli omat filosofisesti tunnetut oikeutuksensa eli legitimiteettinsä juutalaisten keskitysleiri- ja tuhoamispolitiikkaan (holokausti) oman, puhtaaksi jalostetun arjalaisrodun ylemmyyden ja yli-ihmisherruuden saavuttamiseksi. (Nietzschen ateismi/yli-ihmisteoria ja Darwinin kehitysoppi ja rodunjalostusajatus ym.) Periaatteet, ideologiat ja uskonnotkin voivat kieroontua ääriliikkeissä.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

"Nähdäkseni Väyrysen paikka olisi jo pitkään ollut Perussuomalaisissa, aivan niin kuin Alexander Stubbin oikea paikka poliittisella kartalla olisi Rkp:ssä. Vain kunniapuheenjohtajuus pitänee Väyrysen kepussa."

Tässä täytyy muistaa, että Paavo ei ole Euroopan yhteistyön vastustaja arvopohjaltaan, vaan käytännön syistä, mikä eroittaa keskustan Perussuomalaisista. Maatalouden sovittaminen Suomeen EY:n liittymisessä käänsi ajatukset käytännön syistä EY vastaan.

Rahaliitossa olemista voidaan kuvailla, että Suomen jalat ovat jalkapuussa, koska ihmisille kivuttomampaan ulkoista devalvaatiota ei voida tehdä. Keskusta ei kannattanut rahaliittoon menemista, vaan se on silloisten Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön käsialaa.

Riippuvuussuhteet ja hyötysuhteet yhteistyössä ovat kaksi eri asiaa. Hyödyt on saatu ja jatkossa Unionissa olo on Suomelle epäviisasta.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

On tiettyjä käsitteitä ja avainsanoja, joiden tarkastelu lienee myös paikallaan niin meillä kuin EU/EMU/EKP:ssäkin. EU/EMU/EKP:n suhteen vallitsee tietyn mallinen luottamuspula ja epäusko. Miksi EU:hun otettiin heti alusta alkaen jäsenyysehdot täyttämättömiä maita? Esim. Italia ja Kreikka keplotellen.

Sanotaan, että EU:ssa vallitsee demokratiavaje.Kuinka ulottaa kansanvalta ylikansalliselle tasolle? EU/EMUssa on tiettyjä valuvikoja. Miten ne korjataan?

No actingout-sääntöä ym.ehtoja on rikottu alusta alkaen. EMU-maat eivät muutenkaan ole yhteismitallisia keskenään. Otto von Habsburgin sanoin:

- Euroopalla ei ole kansaa, ei yhteistä poliittista kulttuuria, ei riittävän voimakasta kohtalonyhteyttä eikä yhteisvastuun (solidaarisuuden) tunnetta, jotta sen kansalaiset voisivat hyväksyä EU:n perustuslakisopimuksen omien kansallisten lakiensa yläpuolelle." Oliko EU/EMU susi jo syntyessään?

Yhteenkuuluvuus edellyttäisi epäitsekkyyttä(altruismia), yhteistyökykyä (synergiaa), kulttuurien ja ihmisten välistä eläytymiskykyä (empatiaa) ja niihin sitoutumista eri tasoilla. Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus kuuluvat em. sisältöön luontevasti. Tasa-arvosta puhumattakaan.

Päätökset tulisi käytännössäkin tehdä avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia eikä pelkästään kuolleina kirjaimina pykäläviidakossa tulla aina huomioonotetuiksi. Käsitteeellisesti tarkoitan demokratiaa ja subsidiariteettiperiaatetta. (Päätökset tulisi siis tehdä mahdollisimman avoimesti ja lähellä kansalaisia.) EU/EMU:ssa on tietyt,epädemokraattisesti valitut elimet (komissio, parlamentti) ja liian suuri , huonosti valvottu sekä kallis sekä sisäänlämpiävä byrokratia. Kasuistisesta ja kritiikkiä aiheuttavasta megalakiviidakosta puhumattakaan.

EU/EMU/EKP:n talouspolitiikka suosii enemmänkin virtuaali- kuin reaalitaloutta. Työllistävä talous syntynee pikemminkin reaali- kuin katteettomassa finanssitaloudessa. Finanssikapitalismissa (Wall-Street) ei ole tärkeintä ihmisarvo ja työllistäminen, vaan rahan tuotto. Pääpaino on keinottelupankeilla ja riski pääomalla ERVVeimeen ja EVMineen sekä huijaavine subprime- luottoineen ja salaisine veroparatiiseineen. Sellainen ahnehtiva politiikka herättää kitkeryyttä eikä sitouta enemmistöä sen tueksi. EU/EMU/EKP ovat tällä tiellä, siksi kriisejä riittää niin EU/EMU/EKP:ssä kuin jäsenvaltioissakin. EMU-maat katsovat tulleensa huijatuiksi. Suomikin.

Lisäksi kansallista itsemääräämisoikeutta (suvereniteettia) ei saisi loukata.
EU/EMU on vaikea palapeli koottavaksi sopusointuisesti: kriisiherkkyys voi helposti kaataa tuollaisen korttitalon ja epäluottamusjärjestelmän.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Onko niin, että nykyinen EU-muotoinen perustuslakisopimus ei ole säädetty suojaamaan jäsenvaltiota vaan EU:ta? Yleensä perustuslaki on oikeasti tehty suojaamaan kansalaista valtiovaltaa vastaan. Nyt mielivaltainen EU-perustuslakiraakile on ylikansallisesti kaikkien kansallisten säädösten yläpuolella. Ilmeinen demokratiavaje.

Periaatteessa sopimusvarainen säädös on aina perustuslain alapuolella juridisessa hierarkiassa. Ei ihme, että sitä on niin helppo rikkoa "isoisten" toimesta milloin missäkin asiassa tarvitaan. Kuten historiassa maailmansodissakin tehdyt tunnetut sopimukset.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut