Jukka Hankamäki Filosofian, politiikan ja median tutkimusblogi.

Valheiden vauhtipyörä ei elvytä taloutta

Euroopan keskuspankki kilahti paniikkiin, sillä Kreikan vaalit todennäköisesti voittava vasemmistopuolue Syriza uhkaa erottaa maan valuuttaunionista. Niinpä Frankfurtin pankkiparonit laittoivat painokoneet käyntiin. Summa, jolla EKP aikoo elvyttää eurotaloutta, on yli 1000 miljardia, eli suunnilleen sama, jota Markku Uusipaavalniemi esitti Talousdemokraattien haastattelussa syksyllä 2010.

Muistatte kai, kuinka tiedotusvälineet vaikenivat tästä ehdotuksesta, kunnes Uusi Suomi teki aiheesta jutun kansalaisadressin perusteella. Sensuroimalla totuutta suojeltiin. Uutisoidaanko vai ei uutisoida, pohdittiin. Ei uutisoitu, kunnes ”tilastoista tuli totta”. Nyt, kun EKP ihan itse keksi saman, siitä tehtiin pääuutinen.

 

Elvytys ei toimi globaalissa taloudessa

Euron tekijänoikeus ei kuulu tietenkään vain EKP:lle. Rahanluonti-instituutiohan on luovutettu yksityisille pankeille, joille valtiot ovat puolestaan velkaantuneet. EKP on voinut ostaa valtioiden joukkovelkakirjapapereita, joita pankeilla on hallussaan rahojensa panttina. Näin EKP on voinut laskea liikkeelle rahaa, joka lisää yksityisten pankkien luotonantomahdollisuuksia, mutta vain osaksi, sillä pankit yleensä poistavat pääomalyhennykset kierrosta.

Nyt EKP on päättänyt ostaa valtioiden joukkovelkakirjoja suoraan liikkeellelaskusta ja tekee sen ensimmäistä kertaa. Jokainen näin luotu lume-euro suunnilleen kymmenkertaistuu niin sanotun luotonlaajenemisilmiön kautta vauhdittaen inflaatiota. Pankista pankkiin kannettuna luotu raha lisää luotonantovaraa yksityisissä pankeissa.

Inflaation oletetaan lisäävän taloudellista aktiivisuutta ja siten lievittävän lamaa. Elvytys ei taida kuitenkaan olla oikea metodi. Rahan määrää lisäämällä ei nimittäin tuoteta arvoja. Yksityiset pääomat virtaavat globalisoituneessa maailmassa helposti pois kansantalouksista ja EU:n alueelta päätyen sijoitukseen esimerkiksi Aasiassa.

Investointitoiminnan kasvun voi toivoa lievittävän työttömyyttä, mutta todellisuudessa moisella trikkitempulla ei paranneta teollisen toiminnan omia syitä olla olemassa. Hintojen kallistuminen ohjaa ostoksille vielä kun rahalla saa jotakin, mutta pitkällä tähtäimellä rahan arvon huonontuminen ei lisää ostovoimaa. Siksi olen saksalaisten kanssa samaa mieltä siitä, että keinotekoinen elvyttelypolitiikka ei voi toimia nykyisessä taloudessa.

 

EKP rikkoi rajansa

EKP voi hankkia haltuunsa myös muutaman Suomen valtion lainapaperin, mutta maksajaksi Suomi joutuu rahoittamalla EKP:tä Suomen Pankin kautta. Näin Suomi piilovelkaantuu.

Surkuhupaisaa on tapa, jolla Suomen Pankki, ministerit ja pankkivaltuutetut vaikenivat siitä, mitä oikeastaan tapahtui. Ja media kaunisteli rikoksen. Poliittisesti ja juridisesti katsoen EKP ei suinkaan ”venyttänyt” tehtäviensä rajoja vaan rikkoi peruskirjaansa, joka kieltää keskuspankilta suoran rahoituksen. EU:n peruskirjan 123 artikla nimittäin suorin sanoin kieltää keskuspankkia ostamasta eurovaltioiden joukkolainoja niiden liikkeellelaskusta. Kurvit vedettiin jälleen suoriksi.

Velkakirjojen osto-ohjelman EKP aloitti jälkimarkkinoilla jo 2009, ja lähes yhtä suuri rahoitusoperaatio toteutettiin vuoden 2011 lopussa ja 2012 alussa, jolloin EKP tarjosi pankeille kolmen vuoden edullista rahoitusta. Pankit lainasivat vuoden 2011 joulukuussa 489 miljardia euroa ja vuoden 2012 helmikuussa 530 miljardia euroa, eli yhteensä yli biljoona euroa. Ja vakuusehtoja ”laajennettiin” eli höllennettiin.

Elvytys ei kuitenkaan tehonnut, vaikka inflaatio pysyikin toivotuissa lukemissa. Talouden vauhtipyörä ei käynnistynyt, työttömyys ei alentunut eikä lamaa voitettu. Asiaa ei paranna puolustelu, että EKP toimi jälleen ”vaikeassa tilanteessa”. Liikepankkien ekonomisteille jatkuva elvytys tietysti sopii, sillä sen kautta yksityiset pankit saavat liikkumavaraa. Tässä nähdään taas taloustieteellisen totuuden puolueellisuus.

 

Kuka hyötyy?

EKP:n toimista hyötyvät lähinnä sijoittajat ja keinottelijat. Tämä näkyy pörssin elpymisenä. Pumpataan rahaa finanssisektorille, mutta tehtaat seisovat, ja kaikki luulevat kaiken olevan hyvin.

Tosiasiassa rahan painaminen ja palkkojen jäädyttäminen käynnistävät inflaation ja leikkaavat kuluttajien ostovoimaa. Suomen kannalta paremmin voisi toimia palkkojen korottaminen ja varsinkin sosiaalietuuksien nostaminen, sillä viimeksi mainitut päätyvät yleensä peruskulutukseen Suomen kansantalouden sisällä.

Deflaatiokaan ei ole välttämättä huono asia. Inflaatio sopii yleensä velkaisille, sillä se syö velkapääomaa. Mutta muutoin rahan arvon nousu ja velkaantumisen vaikeutuminen opettaisivat ihmisille talouskuria, ja velkaisten ahdinkoa pahentaa inflaation nostama korko.

Setelielvytys on loppujen lopuksi pelkkää hölmöläisten viltinpidennystä, kun itse tuotantokoneisto sakkaa työn kaikkoamisen, huonon tuottavuuden ja kysynnän hiipumisen vuoksi. Lamaan on muitakin syitä kuin käteisen puute. Arvotuotanto sinänsä on epäkunnossa.

Kansantalouksia ei voida elvyttää perinteisillä keynesiläisillä keinoilla, sillä mitään kansantalouksia globaalissa maailmassa ei enää ole. Arvotuotannon astia vuotaa, ja työttömyys kasvaa kansainvälisen hintakilpailun vuoksi, kun työ ja teollisuus valuvat entisiin kehitysmaihin.

 

Euroerolla uhkaaminen on Kreikalle populistinen neuvotteluase

Myöskään Kreikkaa ei pelasta elvytys, sillä eurotaloudessa on pysyvä systeemihäiriö. Sen jatkuva korjaileminen ei kannata, sillä vika on masiinassa.

Akordi ja ero eurosta olisivat parempia vaihtoehtoja. Paluu itsenäisiin valuuttoihin olisi parasta kaikille nykyisille euromaille. Saa nähdä, milloin tästä varjellusta salaisuudesta tulee totta.

Luulen muuten, että vasemmistolaiselle Syrizalle eurosta eroamisella uhkaaminen on pelkkää neuvotteluvaluuttaa, eräänlaista lumerahaa sekin. Todellinen tavoite näyttää olevan vain velkataakan puolittaminen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Reino Jalas

"Euroopan keskuspankki kilahti paniikkiin, sillä vaalit todennäköisesti voittava vasemmistopuolue Syriza uhkaa erottaa Kreikan valuuttaunionista."

Tietääkseni Syriza ei ole vaatinut kenenkään johtohenkilönsä suulla vaatinut eroa tai hakemut "erottamista" euroalueesta.

Eilen annetun haastattelun mukaan Syriza ei enää vaadi edes velkojensa leikkaamistakaan.

Niin se kääntyilee sikäläisenkin Vasemmistoliiton takki. Aika juohevasti ja aina yhtä liukkaiden selitysten saattelemana.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Tulee mieleen 1980-luvun loppu Suomessa. Pääomien tuonti vapautettiin suurella tohinalla, kaikkia houkuteltiin ottamaan lisää lainaa, valuuttalainaa, rahaa työnnettiin syliin väkisin. Seurauksena oli hirvittävä rysäys. Tämä Euroopan ja EKP:n homma on samanlaista. Haetaan jostain paperirulla, leimataan siihen setelinkuvia ja jaellaan ympäri Eurooppaa. Ei mitään reaalista vastinetta. Ilmaan huitomista, soopaa.

Ja tätä vaativat ja ylistävät kaikenlaiset poliitikot ja muka terävät ekonomistit. Sixten Korkman oli möyhkännyt kuinka katteettoman rahan kylväminen EKP:n toimesta olisi pitänyt tehdä jo paljon aiemmin. Tuollaiset "talousviisaat" ovat vaarallisia, kavahtakaa heitä.

En arvosta Sixten Korkmania enkä Sauli Niinistöä, pari mainitakseni.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Noin se suunnilleen menee, kuten Kahelin kärjistetysti esittää. EKP on toteuttanut markkaan palaajien haaveen ja devalvoinut euron. Osakekurssit nousevat vastaavasti, tottakai. Niiden nimellisarvon pitääkin nousta devalvaation verran, jotta todellinen arvo säilyisi edes ennallaan.

Mitä ne nousevat sen yli, on kuplataloutta, lisää velkaa entisen päälle ja kaikelle tuolle velalle haetaan korkotuottoa ja vielä ihmetellään, kun korot pysyvät alhaalla.

Kun korkotuottoa haetaan kaikelle sillekin velalla, jolla ei ole minkään valtakunnan takuita ja jota on maailmassa on kaikkein eniten, korot on pidettävä alhaalla. Muuten koko rakennelma romahtaa. Romahtaa se ennen pitkää näinkin.

Tällä viimeisimmällä EKP:n toimenpiteellä ostetaan nykymenolle lisäaikaa. Sitä EKP on itse asiassa eri tempuilla tehnyt koko ajan niin kauan kuin se on ollut olemassa.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Olen pitkälti samaa mieltä, Mikä olisi mielestäsi ratkaisu tähän ?
Taidetaan olla sen tosiasian edessä, että tarvitaan jonkinlainen rahatalouden reformi. Riittäisikö se, että vähittäispankkitoiminta erotettaisiin tästä sijoituspankkitoiminnasta ja siirrettäisiin keskuspankin kontrolliin ja jos näin, pitäisikö pankkia hallinnoida poliitikoiden vai ammattilaisten toimesta ?

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #4

Ensimmäisenä yksittäisenä toimena johdanaiskauppa on otettava pois pankeilta ja siirrettävä vedonlyöntitoimistoille normaaliksi uhkapelitoiminnaksi, jota se käytännössä on. Erona on vain se, että nykyjärjestelyillä pelin tappiot maksatetaan kansalaisilla ja voitot jäävät kasinon pyörittäjille eli pankeille.

Johdannaikauppa on lain säädännöllä muutettava pelitoiminnaksi ja asetettava vähintään 30 prosentin verolle liikevaihdosta laskettuna. Lisäksi on sädettävä, ettei pelitappioita korvata kenellekään ei niin mistään.

Sen jälkeen on laitettava mietintään, onko nykyinen rahan luonti tyhjästä velkasitoumuksia laatimalla lainkaan oikea järjestelmä.

Nykyjärjestelmässä rahan luontioikeuden on yksityisillä liikepankeilla. Rahaa tulee kiertoon, kun joku on menee pankkiin ja ottaa lainaa. Pankilla ei rahaa ole. Sitä syntyy kirjanpitomenettelyllä tyhjästä kutakin lainaa vastaava määrä. Pankkiin on kuitenkin palautettava lainatun pääoman lisäksi korot.

Korot maksetaan joko omasta lisälainasta tai jonkun muun lainaamasta rahasta täysin riippumatta siitä, miten raha on ansaittu. Ne, jotka ovat ottaneet lainaa aikaisemmin, ovat velan takaisinmaksussa riippuvaisia niistä, jotka ottavat velkaa heidän jälkeensä. Kysymyksessä on velkapyramidiponzi.

Ilman velkaa ei ole rahaa ja ilman rahaa ei ole taloutta. Tuotanto ei luo talouteen tuotannon arvoa vastaavaa tuloa. Vasta pankista lainattu raha luo tuotannon arvoa vastaavan tulon. Jokainen kulutukseen tuleva euro täytyy lainata pankista korolla.

Nykyjärjestelmässä ei ole olemassa sellaista määrää työtä, tuotantoa, leikkauksia, yksityistämistä, veronkorotuksia, eläkeikien nostoja, taloudellista integraatiota, palkkojen alentamista ja kilpailukyvyn kasvattamista, joilla ahdingosta voitaisiin nousta. Kaikki taloudellinen toimeliaisuus on rahasidonnaista ja vielä niin, että kaikesta rahasta on maksettava korkoa.

Kysymyksessä on talouteen sidottu lumipalloilmiö. Joka kierroksella pallo kasvaa koron verran ja sen päälle on kasvatettu ja koko ajan kasvatetaan johdannaiskaupoilla velkapääomaa, jolle myös haetaan korkoa, joka on varsinaisen aidon elinkeinoelämän lisärasite. En ole tätä omasta päästäni keksinyt. Linkin takaa löytyy lisää tietoa: http://alternative-arboretum.blogspot.fi/2012/01/r...

Helppo ratkaisu on siirtää rahan luontioikeus valtioille, mutta mitä sekään auttaisi, jos ne jatkaisivat rahan luontia liikepankkien menetelmällä. Jokin uusi ja perusteellinen muutos tarvitaan. En vain pysty näillä tiedoin määrittämään, mikä sen tarkasti olla pitäisi.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

juuri omassa blogissa kommentoin tätä euron devalvointia ja QE:n kuvitteellisia vaikutuksia:

--
Tässä on Pieria-sivustolla oleva John Azizin teksti "Does Qe lower or raise interest rates: The evidence" http://www.pieria.co.uk/articles/does_qe_lower_or_...

Tekstissä on käyrä, jossa tarkastellaan FED:in QE:n vaikutusta korkotasoihin. Käyrän perusteella korkotaso on noussut, ei laskenut.

Ja tässä on Levy-instituutin Pavlina Tschernevan "Reorienting Fiscal Policy" http://www.levyinstitute.org/publications/reorient...

Tschernevan laskelmien mukaan yritysten ja rahoitusjärjestelmän vakauttaminen ei, vaikka tihkuteoria niin väittää, vaikuta työttömyyteen. Se hyödyttää vain jo ennestään varakkaita.
Tscherneva suosittaa talouden elvyttämistä kohdentamalla toimet köyhien ostovoiman parantamiseen.

Samasta aiheesta Dean Baker "The full employment route to poverty reduction" http://billmoyers.com/2014/06/13/the-full-employme...

Draghin läpinät 2 prosentin inflaatiotavoitteesta on joutavia koska se ei ole muuallakaan toiminut, ei edes vaikka inflaatioasteen laskentatapaa on muutettu http://www.ecb.europa.eu/press/pressconf/2015/html...

eli QE:lla on vaikutusta pääasiassa osakemarkkinoilla, työpaikkoja sillä tuskin syntyy. Varsinkin kun meillä on meneillään palkoissa nollalinja (ja eläkkeissä miinuslinja) joten ostovoimaa ei synny lisää, ja sitä kokonaiskysyntälamassa tarvittaisiin.

Miksi yritykset lisää palkkaisivat kun ei ole maksavia asiakkaita?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut