Jukka Hankamäki Filosofian, politiikan ja median tutkimusblogi.

Voiman pimeä puoli

Monet ajattelevat, että Tähtien sota -elokuvasaagan antagonisti (eli varsinainen pahis) on Darth Vader, toisin sanoen se mustakypäräinen, metallisella äänellä puhuva ja osittain kyberneettinen luomus.

Tosiasiassa elokuvasarjan varsinainen konna on sith-hahmo nimeltä Darth Sidious, muun muassa viimeisessä taistelussa esiintyvä huppupäinen hemmo, jolla on käärmeen silmät, jota lapset pelkäävät ja joka tunnetaan vuorosanoistaan ”Feel your angriness” ja ”I will show you the power of the dark side!”

Palautetaanpa mieleen, miten Darth Vader, eli oikealta nimeltään Anakin Skywalker, tuli pahaksi. Kaikkihan alkoi Galaktisessa Senaatissa, johon kuului kolme tuhatta senaattoriedustajaa Imperiumin eri laidoilta. 

Wikipediassa kirjoitetaan sith Darth Sidiouksesta näin:

 

Senaatin tehtäviin kuului säätää lakeja ja edustaa demokratiaa. [...] Senaattia johti ylikansleri, arvovaltainen mielipidejohtaja, joka nautti senaatin luottamusta. Vielä Galaktisen tasavallan kulta-ajalla senaatin toimintakyky oli mutkaton, mutta se alkoi heiketä byrokratian, korruption ja sithien juonittelun vuoksi. Kloonisotien seurauksena, vuosina 22 BBY – 19 BBY senaatti antoi poikkeusvaltuuksia kansleri Palpatinelle, luotetulle demokratian puolustajalle, jotta päätöksiä syntyisi nopeammin. Palpatine ei kuitenkaan ollutkaan niin lempeä kuin miltä vaikutti, ja hän uudelleenjärjesti koko Tasavallan Imperiumiksi senaatin edessä ja nimitti itsensä uuden järjestyksen galaktiseksi keisariksi. Vuonna 0 BBY, kun Uuden Toivon tapahtumat lähenivät, keisari hajotti, nyt Imperiumin senaattina tunnetun lainsäädäntöelimen. Tämän jälkeen oli viimeinenkin jäänne Tasavallan ajalta poissa.

 

Palpatinen eli Darth Sidiouksen (englannin kielen sanasta ”insidious”, suom. ’kavala’, ’petollinen’) varhaisvaiheista tiedetään, että hän surmasi oman mestarinsa tämän nukkuessa nousten Voiman mustaksi valtiaaksi. Myöhemmin Palpatine ryhtyi poliitikoksi ja korruption suosijaksi, mikä raivostutti Kauppaliiton johtajat sillä seurauksella, että galaksin tasavaltalaiset ja Palpatinen kotiplaneetta ajautuivat kauppasaartoon.

Tavoitteidensa edistämiseksi Palpatine otti suojelukseensa nuoren jediritari Darth Vaderin, jota hän opetti käyttämään valosapelia aiheuttaen sepratismia jediritarien yhdyskunnan sisälle. Separtistinen toiminta johti ennen pitkää Kauppaliiton harjoittamaan piiritykseen koskien Imperiumin miehitettyjä osia.

Voima taas koostui ihmisen pimeästä puolesta, johon kuuluivat viha, pelko ja aggressio. Niiden varaan sith perusti valtansa, kun taas jediritarit onnistuivat muuntamaan ne ketteryydeksi.

Elokuvasarjan nähneet tietävät, miten kaikki päättyi, eli lopulta Darth Vader paiskasi sith Palpatinen reaktorikuiluun, josta hän päätyi Lotho Minorin jäteplaneetalle. Näin rauha ja vauraus palautuivat Kauppaliittoon ja tasavaltaan. Darth Vader puolestaan palautui takaisin hyväksi.

Kertomus herättää kysymyksen, mitä ihmisen persoonalle tapahtuu, kun hän saa poliittista valtaa. Millä tavoin ihmisen rooli yhdistyy hänen persoonaansa tai miten ihmisen persoona muuttuu, kun hän on vallassa pitkään? Kuinka valta muuttuu osaksi ihmisen minuutta ja identiteettiä? Psykologit ja sosiologit ovat tutkineet kysymystä melko vähän, samoin politiikantutkijat, vaikka ilmiö on yleinen ja arkipäiväinen.

Yleensä jo kymmenen vuotta vallan kahvassa riittää.

Parannukseksi voisi kelvata erään takavuosien ministerin muistutus: jokaisen poliitikon tulisi pitää mielessään esimerkiksi se, että vallan symbolina tunnettu virka-auto tulee aamuisin hakemaan aina sitä ministeriä eikä suinkaan itse henkilöä. Kuinka helppoa ja luontevaa nämä onkaan yhdistää, usein sillä seurauksella, että ennen pitkää ihminen ymmärtää roolinsa osaksi persoonaansa ja alkaa pitää asemaansa tai valtaansa henkilökohtaisena omaisuutenaan?

Luulen, että niin on nytkin päässyt käymään jossain päin maailmaa.

 

Ei-paha

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Solipsisti on paras hallitsija.

Todiste, joka ei ole todiste:

https://www.youtube.com/watch?v=sjDh8M6enT4

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Hyvä kirjoitus, oli sitten merkityksettömiä asiavirheitä tai ei niin lopputulema 10 vuoden vallankahvasta useimmille liikaa.
Ei koske pelkästään poliitikkoja, jotkut johtajat luulevat tulevansa myös kaikkitietäviksi esim. eläkeyhtiöiden pomot, kun ovat aikansa ao. palkkiovirassa olleet.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Valta turmelee aina; absoluuttinen valta...

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

Wagnerin Parsifal-oopperassa toisen näytöksen keskushenkilö on pyhän keihään varastanut ritari Klingsor. Parsifalin Klingsorilla on historiallinen esikuvansa, kreivi Landulf II, 800-luvulla elänyt mustan magian taitajana tunnettu Capuan piispa, saraseenien liittolainen ja kristinuskon vihollinen. Natsismin henkisenä perustajana pidetty kirjallinen moniottelija Dietrich Eckart piti Hitlerä kreivi Landulfin inkarnaationa. Kerrotaan, että Star Wars –elokuvien ohjaaja George Lucas otti Landulfista mallia hollywoodilaisen Klingsorin, Darth Vaderin hahmon luomisessa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mielestäni on melko huono jättää aihe vain poliittiseen valtaan,koska sen voisi ulottaa myös kaikkeen valtaan. Samat vastaukset pätee.

Erityisesti kannattaisi tulkita rahan tuomaa valtaa. Sitä saa nopeasti ja sillä saa poliittistakin valtaa.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Olisiko niin, että jos kerran rahalla saa poliittistakin valtaa, poliittinen valta sinänsä on jo suureksi osaksi rahan valtaa? Tätä kautta kritiikkini pätee molempiin. :)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ketkä haluavat järjestää polittista/rahan valtaa omaavan syntymäpäiväjuhlia? :D

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut