Jukka Hankamäki Osaa ja uskaltaa.

Tom of Finlandin voimauttava postimodernismi

Kun Itella ilmoitti julkaisevansa Tom of Finlandin kuvilla varustetun pienoisarkin, tämän lehden kustantaja paheksui menettelyä jutussaan. Myös kokoomuksen Vesa-Matti Louekoski kierteli ja kaarteli asian ympärillä omassa kirjoituksessaan.

On kiintoisaa, millaisen kauhureaktion valtaan Suomen äijät ovat joutuneet postimerkin kokoisesta asiasta!

Tom of Finlandin töiden esillepanoa kauhistellaan ”kaupallisuuden” verukkeella samalla kun toisesta suupielestä valitellaan Itellan taloudellista tilaa ja kannattamattomuutta. - Eli jos postimerkeillä tehdäänkin sitä toivottua rahaa, se on muka huonoa, koska esillä on homokuvia? Eipä voisi fobiaansa selvemmin ilmaista.

Entä Suomen kansainvälisen maineen varjelu? Tomin kuvat ovat jo levinneet laajemmalle kuin postimerkit koskaan, ja omasta mielestäni on vain hyvä, että Suomi tunnetaan muustakin kuin Räikkösen formulapostimerkeistä.

Outo paatos vallitsee asiaa koskevissa kommenteissa. Eikö ole mitään ristiriitaista siinä, että suomalaiset islamfoobikot ja Putin-kriitikot ”suojelevat” muslimeja ja Venäjän homosensuuria homopostimerkeiltä, vaikka he toisaalta arvostelevatkin islamin ja Venäjän totalitarismia? Heidän mielestään Putin on parempi kuin homot; mieluummin muslimit kuin suomalaiset seksuaalivähemmistöt. Perille meni kuin posti.

Samanlaista länkyttelyä on vääntö näitä homokuvia vastaan, kuin on urheiluporukoissa kytevä homovastaisuus. Niiden, jotka kauhistuvat homopostimerkkejä joulukorteissaan, täytyy olla joko huumorintajuttomia, ahdasmielisiä tai sitten ihan oikeasti rasisteja omassa mielipiteenmuodostuksessaan. Sillä juttuhan on niin, ettei kukaan muukaan ihminen voi itse valita, mitä visioita maailmassa saa nähdäkseen.

Entä pitäisikö suomalaisten heittäytyä kontalleen muslimien harjoittamien homoteloitusten edessä? Omasta mielestäni on vain hyvä, että homokuvia leviää postilähetysten kulmassa myös Venäjälle ja Saudi-Arabiaan, niin saavat sielläkin nähdä, mitä sivistyneissä, demokraattisissa, rationaalisissa ja liberaaleissa länsimaissa asioista ajatellaan.

Kärpäslätkäsota homomerkeistä on yhtä kummallista kuin se, että vaadittaisiin Itellaa poistamaan julkaisuistaan taannoinen heteroseksuaalista paritanssia esittävä postimerkki vain sillä perusteella, että se ei ole kaikkien ihmisten ihanteiden mukainen.

Vesa-Matti Louekosken kirjoitus oli todellinen passiivis-alistuvan defensiivisyyden taidonnäyte. Kun Itella on nyt julkaissut Tomin kuvia postimerkeissään, se antaa hänen mielestään harhaanjohtavan kuvan homoista. Homoseksuaaliksi kirjoituksessaan tunnustautuvan Louekosken mielestä moinen esittäminen voi lietsoa ja herättää homovastaisuutta!

Kummallista logiikkaa. Kuvathan ovat ikonisoituneet jo aikaa sitten.

Asia onkin niin, että pahinta sensuuria on itsesensuuri. Yhteiskunnallinen vallankäyttö on mennyt vähemmistöjen ihon alle, jos vähemmistöt pyrkivät olemaan kuin hiiri pumpulissa vain siksi, että valtaväestöt eivät suuttuisi.

Mikäli seksuaalivähemmistöjen pitää elää täysin valtaväestöjen ehdoilla ja ilman omaa itsemäärittelyn tilaa, kuten Louekoski näyttää ajattelevan kirjoituksessaan, se kertoo kyseisen ajattelutavan taantumuksellisuudesta.

Louekosken mukaan Itella tulee lyöneeksi leiman homojen otsaan Tomin postimerkeillä. Jos niin käy, se on yhteiskunnassa vallitsevan homofobian vika. Nähdäkseni myös lasten on hyvä kasvaa yhteiskunnassa, jossa homouden esittäminen on avointa, kun taas eri olemuspuolien pois jynssääminen antaisi todellisuudesta valheellisen kuvan.

Mielestäni on outoa, että Louekoski näkee tämän sinänsä naurettavan postimerkkikiistan tapahtuvan ”homoseksuaalisuuden kustannuksella”. Mikäli hänen edustamalleen sovinnaisuudelle aletaan antaa periksi, se tie ei helposti lopu. Ja sellainen sensuuripa tapahtuukin totisesti homoseksuaalisuuden kustannuksella.

Kenties Tom of Finlandin kuvat herättävät edelleen kauhua siksi, että homojen ei sallittaisi olevan minkäänlaisten voimahahmojen asemassa – tai siksi, että jotkut homot ovat identifioituneet niin vahvasti käsilaukkukansan rooliin, etteivät voi edes mielikuvituksessaan ajatella löytävänsä itseään noista piirroksista.

Voimauttavia kuvia yhtä kaikki.

Tapasin vuonna 1991 kuolleen Touko Laaksosen kerran ja tiedän, mitä hän ajattelisi mielipiteistä, joilla yritetään puolustaa häntä vedoten siihen, ettei hän muka välittänyt mitään Suomesta ja että siksi on väärin tehdä hänen kuvistaan maailmalle leviäviä postimerkkejä. Terveisensä homonuorille tämä sotaveteraaniluutnantti lausuu Ilppo Pohjolan dokumenttielokuvassa, jossa hän sanoi: ”Koskaan ei saa antaa periksi.”

Asiasta kiinnostuneille suosittelen Valentine F. Hoovenin teosta Tom of Finland (1992) ja Antti Eskolan teosta Jäykkyys ja taidekäsitykset (1963), jossa kerrotaan asenteellisen ahdasmielisyyden korrelaatioista taidekäsitysten kanssa. Sopii myös meidän aikaamme – valitettavasti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Filosofit ovat kiinnostavaa sakkia siinä mielessä, että heiltä voi kysyä mitä tahansa, mutta he eivät vastaa mitä tahansa, vaan kykenevät punnittuihin puheenvuoroihin aiheesta kuin aiheesta. Ilman ironiaa: kaikkien alojen asiantuntijoita.

Tom of Finland oli loistava piirtäjä, vaikka hänen taiteensa taisi jäädäkin varsin yksipuoliseksi. Olisi epäreilua ryhtyä lyttäämään Tomin työtä vain siksi, että Itella nyt veti homman osittain överiksi.

Peppumerkki ei todellakaan ole ruma, mutta en haluaisi sen enempää nuijia takamusta omaan kirjeeseeni kuin tutkia suurennuslasilla postileimaa pakaroiden välistä vastaanottamani Kuusamo-kortin kääntöpuolelta. Ja se tupakointi - aijaijai - sehän se vasta syntiä onkin!

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Kiitos kommentista, Tuomo. Ei kukaan pakota sinua tumppaamaan omaa tupakkaasi kenenkään takapuoleen saati lähettämään omia lemmenkirjeitäsi kenellekään Tomin postimerkillä varustettuna!

Ja jos postineiti liimaa ko. merkin juuri sinulta lähtevään lemmenpostiin, niin ehkä kirjeen saava neito päättelee lihaksikkaan mieskuvan esittävän juuri sinua ja innostuu siitä! Tosin postista saa nykyään myös tilattua omalla valokuvalla varustettuja merkkejä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Postimerkin asema omassa elämässäni on nykyään lähes huomaamaton. Edes jouluna (2013) en lähettänyt ensimmäistäkään korttia, vaikka joitakin toki vastaanotin. Joulupostille on sitä paitsi jo kauan ollut tarjolla oma teemanmukainen ja tarjoushintainen merkkivalikoimansa.

Tupakka-heitto ei hyvästä yrityksestäsi huolimatta osunut lähellekään, ja "postineiti"-käsitekin lienee jäänyt sinkkuus- ja tasa-arvokehitysten myötä 1900-luvun historiaan. Lemmenposti... tuon sanan otan termistööni vastaisen varalle. Sellaistahan voi lähettää myös sähköisenä.

Kommenttiisi sisältyy aivan oikea ajatus siitä, että Tom-tyypin piirroshahmot voivat inspiroida myös, ja ehkä nimenomaan, naisia.

Käyttäjän SamiRinne kuva
Sami Rinne

Taitaa vieläkin olla niin, ettei homoseksuaalia nähdä täysiarvoisena yhteiskunnan jäsenenä. Jonkinlainen arvokonservatismi on kenties nousemassa, muuten on vaikea ymmärtää tälläistä kohua sinänsä vaatimattoman eroottisen piirroksen puitteissa. Kun katselin, niin kyseisen piirroksen voi ymmärtää myös jonkinasteisena maskuliinisuuden ylistyksenä, mutta ilmeisesti maskuliinisuus kuuluu vain heteromiehille? Jouko Turkka aikoinaan pohti kirjassaan 'Aiheita', mitä jos esitettäisiin homo sellaisena isonalihaksisena ja miehekkäänä persoonana, joka vain tulisi ja veisi ja kohde vain vikisisi? :D

Ehkä tämä on se, mitä itsestään epävarmat miehet pelkäävät?

http://samirinne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165727-h...

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Totta. Ja Jouko Turkan "Isohomo" valaisee samaa asiaa.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Mainittujen postimerkkien julkaisemisella Suomi altistaa itsensä natsisyytöksille kansainvälisen queer-tutkimuksen piirissä. Tuon vahvasti juutalaisvoittoisen tieteenalan piirissä väitetään sitten, että nyt Suomen valtio avoimesti ihannoi gay-kulttuureihin pesiytynyttä fasismia ja erotisoi natsismia.

Missään tapauksessa Tom of Finlandin kuvastoja ei postmodernin yhteiskuntatieteen piirissä koeta ”voimaannuttavaksi postmodernismiksi” vaan pikemminkin 1920-luvun maskulinismin ilmentymäksi. Tuon ajatus- ja homosuunnan mukaan juutalaiset piti tappaa sen takia, että he olivat epämiehekkäitä.

Vuonna 2013 julkaistussa artikkelissaan prof. Jack Halberstam käyttää erityisesti Tom of Finlandia kuvittamaan valkoisen homoerotiikan jatkuvaa kiinnostusta natsimaskuliinisuuteen:

“There is enough evidence of frequent overlaps between homosexuality and fascism to warrant sustained consideration of the links between the two, particularly when one also considers a long and sustained interest within gay male eroticism in images of Nazi masculinity via Tom of Finland and others.

The connections I am making here between fascism and homosexuality are sometimes seen as homophobic or at least they have been characterized as a kind of betrayal of a project of gay solidarity. When I presented this material as a talk in Berlin at the conference “Queer Again? Power, Politics and Ethics” (Humboldt-Universität zu Berlin, September 23-25, 2010), for example, an American gay white man stood up and denounced the talk as “not sufficiently academic” and as a kind of willful misreading of Bersani, histories of homosexuality and contemporary gay politics of masculinity. German gay men at the talk were more sanguine about the connections I was making: they did not necessarily hear anything new in what I was saying but they were interested in why one would return to this connection now.” (Halberstam 2013, 184)

Halberstam, Jack 2013: “Queer Betrayals”. Teoksessa Yekani, Elahe Hadchemi, Kilian, Eveline and Michaelis, Beatrice (edited by): Queer Futures. Reconsidering Ethics, Activism and the Political. Suttey: Ashgate.

Tosiasiassa lainauksessa mainitussa konferenssipuheessaan prof. Halberstam esitti, että Tom of Finland - jonka oikeaa nimeä hän ei tiennyt eikä kukaan kuulija kertonut - meni (jatko)sotaan ainoastaan voidakseen harjoittaa seksiä saksalaisten natsisotilaiden kanssa.

Kommentoija on ohimennen raportoinut akateemista puhetta suomalaisessa tieteellisessä verkkolehdessä:

”Konferenssin lopuksi kuuntelin kiltisti omissa autistisen erityisoppilaan oloissani Judith Jack Halberstamin pahimpiakin provokaatioita. En ryhtynyt puolustamaan kansakuntamme kunniaa tai häpeää, saati omaa kalastajan ja koskenlaskijan ulkomuotoani Jackin perusteettomilta natsisyytöksiltä. Oikeasti 20 vuotta sitten edesmenneen Tom of Finlandin pornokuvastot eivät kyllä ole mikään historiallinen esikuva Lee Edelmanin antisosiaaliselle teesille ja No Future -teokselle (2004).” (kirjoittaja, SQS 2/2011, Keskustelut, 48.)

Käyttäjän SamiRinne kuva
Sami Rinne

"Mainittujen postimerkkien julkaisemisella Suomi altistaa itsensä natsisyytöksille kansainvälisen queer-tutkimuksen piirissä."

Vai niin..? Entäpä, jos miettisi hetken mitä Tom itse tuumasi natseista?

"A controversial theme in his drawings was the erotic treatment of men in Nazi uniforms. They form a small part of his overall work, but the typically flattering visual treatment of these characters has led some viewers to infer sympathy or affinity for Nazism, and they have been omitted from most recent anthologies of his work. Later in his career Laaksonen disavowed this work and was at pains to dissociate himself and his work from fascist or racist ideologies."

Jos univormut kiihottaa jotakuta, niin natsius? Voiko tuollaista korrelaatiota esittää? oli niissä kuvissa mustiakin, mikä ei oikein natseille tunnu sopivan.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Kirjoitin vaan siitä, mitä muut ihmiset sanovat. Se on ikävää kuultavaa, kun argumentaatioon ei pidä ruveta.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #8

Olen kuullut Touko Laaksosen haastattelun, jossa hän sanoo selvällä englannin kielellä, ettei hän halua tulla linkitetyksi natsipolitiikkaan millään tasolla, hän kuvaa vain uniformifetissiä ja fantasioita. Toki palvellessaan maataan sodassa hän imi kuvastoa taiteeseensa myös siltä kaudelta.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Näitä homojen ja natsismin rinnastajia pullahtelee silloin tällöin myös tiedeyhteisössä. Toisaalla ovat sitten ne queer-teoreetikot, jotka pyykkäävät maskuliinisuuden leimaa pois, koska se on heidän mielestään jotenkin sovinistinen.

Vaatii kyllä aikamoista silmien sulkemista molemmilta, jos kieltäytyy näkemästä Tomin kuviin sisältyvää ironiaa ja huumoria, sitä, jonka valossa myös militarismi relativoitiin ja kyseenalaistettiin.

Vaikutusta voisi sanoa kontrapunktiseksi.

Sehän 1) vähensi homoseksuaalisuuteen liittyvää feminiinistä leimaa, joka oli joillakin tahoilla koettu stereotyyppiseksi ja 2) esitti machismot herkkinä homoseksuaaleina!

Eivät tämän historian merkitystä homoille ole queer-tutkijatkaan vältelleet sillä perusteella, että se muka "altistaisi natsisyytöksille kansainvälisesti".

Kyllä tutkimus laajemminkin tunnustaa Tomin kuvien merkityksen gay-väestön identiteetin rakentamiselle ja allekirjoittaa myös niiden voimaannuttavan vaikutuksen - vaikka nykyään onkin toivottu, että eläisimme yhteiskunnassa, jossa tuota identiteettiä ei tarvitsisi luoda pelkän maskuliinisuuden tavoittelun varaan.

Markku Ollikainen

Militaristinen homoporno ei kuulu julkiseen levitykseen mistään syystä.
Marginaalisen elämäntavan nostaminen valokeilaan on ajattelematonta, huono malli kaikille, varsinkin kaiken näkemänsä ja kuulemansa elämänmalleina imeville, mihin tahansa suuntaan käännettävissä oleville lapsille ja nuorille.

Jos joku ajattelee homopornoa tavallisena, julkisuuteen nostettavana asiana, ja ehkäpä koettaa perustella sitä postimodernistisestikin, se kertoo vain filosofisen järkeilyn edenneen pitkälle sofistisen viisastelun tietä. Tämä ei liene filosofisen koulutuksen tarkoitus.

Ajattelun siirtyessä päästä ja sydämestä alapäähän kikkelin ja pepun tasolle, ihmisenä olemisen ja elämän painopiste ja arvojen taso ovat laskeneet. Näillä perusteilla, alapään logiikalla on tuhoutunut suurempiakin kansakuntia.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Markku Ollikainen voisi ilmaista avoimen ja peittelemättömän homovihansa vähemmälläkin paatoksella.

Hän nyt varmaankin on sitten omasta mielestään juuri oikea henkilö määrittelemään, mikä se "filosofisen koulutuksen tarkoitus" on?

Kannanotto, jonka mukaan homoseksuaalisuus on jotenkin "huono malli", ilmaisee juurikin sellaista pelkoa ja inhoa, josta kärsivät heterovanhempien omat homoseksuaaliset lapset (mikäli heillä on isiä ja äitejä, jotka luulevat voivansa kääntää omat jälkeläisensä heteroiksi vaikka väkisin).

Ja voi hyvät hytinät sitä ahdasmielistä paatosta, joka on lähtenyt lentoon postimerkin kokoisesta asiasta!

Se lähinnä osoittaa, kuinka syvällä vihan ja ilkeilyn ilmapiiri kytee varsinkin tämän julkaisun blogipalstalla, jolla aikuiset ihmiset ilmaisevat peittelemättömiä kompleksejaan ja omaa seksuaalista estoisuuttaan.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Asiayhteys ja Itellan postimerkin syy löytyi!

Tom of Finland on itse omassa Kake-srajakuvassaan käsitellyt postin jakelun ongelmia. Tarinassa ”Kake 25: Postal Rape” tapahtumakulku saa alkunsa jakelun epätyydyttävästä laadusta. (Kake ei ole jakaja vaan kirjelähetyksen vastaanottaja.)

Osoittaa Itellalta erinomaista itsekriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta julkaista merkki tekijältä, joka asennoituu postilaitokseen ja jakeluhenkilöstöön tarinassa kuvatulla tavalla.

Uuden Suomen sääntöjen perusteella sarjakuvaan ei voi laittaa linkkiä. Tarina kuitenkin alkaa siitä, että Kake, tuolloin jo varttunut ja viiksekäs, odottaa omassa talossaan kirjettä. Postinkantaja tulee vihellellen koppalakki päässä ja taittaa suurikokoisen kirjeen Kaken putkimalliseen postilaatikkoon. Kirjeessä kuitenkin lukee ”DO NOT BEND”. Postimerkki on, mutta siitä ei saa selvää (ruutu 7/30).

Nyt tarina saa aivan uusia merkitysulottuvuuksia, jos tarinan kirjeen postimerkiksi sijoitetaan tämä Itellan uusi, mahdollisesti samasta stripistä otettu postimerkki. Tästä syntyy tarinaan rekursiivinen tai fraktaalinen ulottuvuus – mikä sitten lieneekään filosofisesti oikea käsite.

Näin muodoin Itella toimii aivan asianmukaisesti julkaistessaan ”Tom of Finland” postimerkkejä, mutta kuvitus pitäisi loogisesti ottaa tästä tarinasta ”Kake 25: Postal Rape” (www.####.¤¤¤).

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Huvittavin argumentti on kyllä tämä että ei ne merkit sovi kaikkeen postiin, lasten silmille jne. Kaikki postimerkkejä myyvät kaupat kuitenkin myyvät jatkossakin muitakin merkkejä, niin kenenkään ei ole pakko ostaa ja käyttää juuri näitä merkkejä.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Kiitoksia kommenteista. Kommentoin lopuksi itseäni:

Arvasin jo etukäteen, mikä kohu syntyisi, kun Posti rupeaa modernisoimaan itseään julkaisemalla Tomin vuosikymmeniä vanhat kuvat merkeissään.

Mutta että tämä vie kupit nurin raavaiden (hetero)miesten kahvipöydissä!
Tunnistavatko he siis jonkinlaista homoeroottista värähtelyä itsessään katsellessaan noita aikojen aamun fotorealistisia töitä, jotka piirtäjä teki omien sanojensa mukaan kompensoimaan homopornon puuttumista?

Tai sitten aihe kärsii edelleen sensuurista myös nykyisenä Internetin valtakautena.

*Hervotonta hohotusta*

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Uskomatonta,että nostetaan edes asia jostain perhanan postimerkeistä.. voi tätä turhuuden roviota.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut