Jukka Hankamäki Osaa ja uskaltaa.

En olisi uskonut, että se romahti

Ollessani nuori 1980-luvulla en olisi uskonut maamme koskaan ajautuvan nykyisenlaiseen tilaan, jossa valtiolla on 600 miljardia markkaa velkaa ja kuntien taloudet huutavat Hoosiannaa. Kolmannes kansasta on syrjäytynyttä ja nuoriso potee toivottomuutta. Masennus on niin yleinen kansantauti, että sen voisi luulla johtuvan vesijohtovedestä.

Globalisaatio, Euroopan unioni ja rahaunionin jäsenyys ovat vieneet kansallisen itsemääräämisoikeuden, eivätkä Euroopan kansakunnat saa itse asioistaan päättää. Mikäli tähän olisi tultu nopeasti, yhdessä yössä, kansalaiset olisivat ryhtyneet ehkä kapinaan. Koska tähän on tultu hitaasti ja vähitellen, kansalaisilla on ollut aikaa tottua, turtua ja tulla sokeiksi.

Lennämme tätä nykyä tyhjän päällä, ja maa on kadonnut altamme jo kauan sitten. Kun muistelen Suomen onnellisia vuosia, eli 1970- ja 1980-lukua, jolloin valtiolla oli varallisuutta ja työttömyys alle 100 000, rakennettiin siltoja, teitä, kouluja, kirjastoja sekä varuskuntia, uimahalleja ja jäähalleja. Ongelma oli vain se, mihin kaikkeen runsaita verotuloja ja julkisen sekä yksityisen sektorin tuottoja voidaan käyttää.

1950- ja 1960-luvuilta puolestaan muistan perinteisillä Suomi-aiheilla kuvitetut dokumenttielokuvat, joissa selostaja elävällä ja jonkin verran yli-innostuneella äänellä selittää kansakuntamme raivaavan tietä yhteiseen onneen. Tässä haaveellisessa ja idyllinomaisessa kuvassa (jota vastaavan todellisuuden olemassaoloa tosin epäilen), viljapellot lainehtivat ja kaikilla oli paikkansa yhteiskunnassa. Toteutumattomuudestaankin huolimatta se kertoi, että välittämisen ilmapiiri vallitsi kaikkialla. Sen sijaan nykyvuosikymmentä pimeämpää, synkempää ja epätoivoisempaa aikaa en ole vielä nähnyt.

Nykyisin voi lähinnä mykistyä sen järkytyksen vuoksi, jonka nykyinen poliitikkosukupolvi on Euroopan unionin jäsenyyden aikana tuottanut. EU-jäsenyys ja siihen liittyvä uusliberalistinen rajojen avaaminen pääomien ja väestöjen liikkeille ovat raunioittaneet Suomen julkistalouden, ja jäljet johtavat Brysselin ja Strasbourgin sylttytehtaille sekä Frankfurtissa toimivaan Euroopan keskuspankkiin. Joskus tuntuu siltä, että eurooppalaiset ihmiset elävät jonkinlaisessa syvässä unessa tai horteisessa, josta herääminen merkitsee havahtumista painajaiseen.

Suomen tulevaisuudenratkaisut eivät löydy valtion- ja kunnallistalouden leikkauksista tai hyvinvoinnin romuttamisesta vaan tuotannon tehostamisesta ja itsenäisen rahapolitiikan palauttamisesta, jolla voidaan taata esimerkiksi metsäteollisuuden kilpailukyky. Kansainvälisyyden vaatima rahahorna on tukittava, ja varat on suunnattava oman kansakuntamme ylläpitoon. Poliittisen eliitin harjoittaman porsastelun aikakaudella on tullut aika tehdä loppu poliittisista virkanimityksistä, kultaisista kädenpuristuksista ja siitä sosiaalisesta ja taloudellisesta korruptiosta, jota kaikkeen suosimiseen, etuoikeuttamiseen ja väestöjen väliseen hyysäämiseen sekä epätasa-arvon kasvattamiseen liittyy. Myöskään filosofien ei pitäisi kesyyntyä sirkusmarakateiksi, joilla hallitus korostaa omaa viisauttaan antaen palkinnoksi karkin ”hyvin tehdystä työstä”.

Mikäli ihmiset eivät ryhdy toimenpiteisiin ja käännä historian kulkua oman kansamme hyväksi, en voi nähdä tulevaisuuden tuovan mitään hyvää. Minussa onkin sen verran meedion vikaa, että näen tapahtumia etukäteen ja pystyn aavistamaan tulevaisuuden kehityskulkuja. Euroopan unioni on aikapommi, joka räjähtää ennemmin tai myöhemmin kansakuntien keskinäiseksi ja valtioiden väliseksi avoimeksi sodaksi. Aivan niin kuin Titanicin kannella, ihmiset eivät nytkään näe edessä olevaa eurooppalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan katastrofia, vaikka haaksirikko on jo tapahtunut.

Katsellessanne televisiosta itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa, on hyvä muistaa, että kaikki esillä oleva kimallus on vain poliittisen ja taloudellisen vallan kiiltäväksi laminointia: konkurssitilan meikkausta, pakkelointia ja kuorrutusta, ikään kuin meikkitaiteilijat, pukusuunnittelijat ja kampaajat voisivat valtiontalouden pelastaa. Minä en tuohon porukkaan kuulu, enkä halua kuulua. En löydä siitä itseäni, ja mikäli minut jostakin muistetaan, niin mieluummin jostain muusta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Miten itsenäinen on täysikäinen kansalainen itsenäisessä Suomessa? Ei kukaan vankeudessa viitsi mitään tehdä vapaaehtoiseti.

Ari Lotvonen

Se hyvä puoli siinä on, että se sattui Niinistölle. Se on ainoa mies porukassa joka sen kestää.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kolmannes syrjäytyneitä? Tuntuu liioittelulta. Olisi kyllä hyvä tietää, kuinka suurta syrjäytyneisyys todellisuudessa Suomessa on, mutta määrän arviot riippuvat tietenkin aina kriteereistä.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Voi sanoa, ettei valmiiksi rakennettua maata saatu pidettyä pystyssä.

Infasfuktuuria romutettu, jonoa isoisämme ja isämme oli rakentamassa.
Noloa.

Pekka Iiskonmaki

''Voi sanoa, ettei valmiiksi rakennettua maata saatu pidettyä pystyssä.
Infasfuktuuria romutettu, jonoa isoisämme ja isämme oli rakentamassa.''

Jälki on karua kuin entisessä Neuvostoliitossa. Kaikilla oli hälläväliä meninki.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Oon katsonut kuvia vanhasta-Sallasta.
Tulee niistä mieleen koko Suomi nyt.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"EU on mahdollisuus, jos sen osaa hyödyntää."

EU:ta hyödynnetään vain korruptiolla, ei siitä enään toimivaa saa kuin räjäyttämllä atomeiksi ja kasaamalla uudelle pohjalle itsenäisten valtioiden liitoksi, mikä se alunperinkin oli.

Merja Heikka

Kiitos J. Sakari. En kuulu minäkään.

Keijo Nordman

Valtionvelka on järkyttävän korkea.Se hipoo jo sataa miljardia euroa. Nykyiset säästöt eivät auta lainkaan, sillä vaje on jatkuvasti noin 10 miljardia vuotta kohden, siis säästöjen pitäisi olla 4-5 kertaiset ja silti veroja ja maksuja pitäisi korottaa miljardin-kaksi vuotta kohden ja ottaa vielä velkaa 2-3 miljardia per vuosi. Jokainen tietää, että massiivista konkurssia kohden mennään. Armonaikaa on 2-3 vuotta sitten se on loppu. Kansalaisten ostovoima on jo nyt osin velkarahalla paikattua, ja sekin tie on nyt hiipumassa valtavaan ylivelkaantumiseen. Palkat eivät nouse, mutta hinnat nousevat ja ostovoima hiipuu koko ajan. Syyllinenkin tiedetään, ja se on tämä järjetön eu-jäsenyys, sekä vielä hullumpi eurokytkös siinä. Todennäköisesti ajetaan karille täydellä höyryllä, mutta sotkun jälkipyykin selvittäjät ovat vielä arvoitus.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tähän on ajauduttu kymmenessä vuodessa. Vielä 2000 luvun alku menin järkevästi. Lama oli muistissa ja yritettiin maksaa velkaa pois. Mutta kai meni liian hyvin ja hallitukset aloitti taas sen 80 luvun lopun jakopolitiikan. Mutta ei se kasvu sitten ollutkaan kuin pyrähdys ja pysähtyi kuin seinään 2008. Sitten pidettiin vaan laidoista kiinni ja odotettiin, että kyllä se taas alkaa eikä tehty oikein mitään. Tässä nyt ollaan.
Ei tämä kaikki suinkaan eu:n vika ole. Kyllä näitä päätöksiä pääasiassa on ihan kotimaassa tehty. Totta on, että lisänä on valtava rahamäärä, joka on kaadettu eu:n pohjattomaan taskuun.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Saksa on taas kerran onnistunut, laittamaan suurimman osan eurooppaa rähmälleen, Ilman ainuttakaan laukausta.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Erinomainen kirjoitus. Eipä juurikaan lisättävää.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

"En enää osallistu tämän maan rakentamiseen" (Antti Numminen kommentissaan).

"Minä en tuohon porukkaan kuulu" (Sakari Hankamäki).

Lausahdukset toivat mieleen vuodentakaisia julkisia kommentteja joita silloin kokosin kirjoitukseeni 'Linnanjuhlien myötähäpeä - politiikan tyhjentyminen'.
http://juhanikahelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1267...

Samuli Mikkola

Meneekö muka kaikilla täällä niin huonosti, ettei Suomi ole enää yhtään mitään? Ei minulla ainakaan ole sellaista tunnetta, että maa olisi jotenkin pilalla. Ennemmin minusta tuntuu, että on levinnyt yleinen tunne tai hysteria, joka tartuttaa ihmiset kyynisyydellä ja epätoivolla aivan turhaan.

Suurin osa suomalaisista elää aivan kuten ennenkin. Itsenäisyyttä kelpaa kyllä juhlia.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Taitaa olla enemmän siitä kyse,että idea nimeltä Suomi alkaa olemaan kuollut. Vähän yhtä kuollut kuin ajatus rauhasta maailmassa. Otin tuon rauhan mukaan,koska puheet siitä ovat loppu..yhtä paljon kuin puheet Suomen päämääristä on loppu.

Jotta olisi puhetta niin se vaatii ajatuksia..

Käyttäjän SimonWahlroos1 kuva
Simon Wahlroos

Tuntuu kovin turhauttavalta toistella kaikille, että tämä Hankamäen valituksen aihe voitaisiin lopettaa heti ja yksinkertaisesti paikallisten massojen omaksumalla paikallisvaluutalla, joka voitais vaikka sopia vaikkapa oravannahoiksi. Älkää naurako, sillä olen tosissani!! Oravannahka valuuttana olisi parempi kuin nykyinen korruptioraha!! Itseasiassa oravannahat toimisivat erittäin hyvin estämään poliittinen korruptio, joka syntyy rahan painamisesta tyhjästä. Oravannahoille voisi perustaa oman rahapajan, joka tuottaisi nahasta lompakoita ja käpälistä pienempiä 1/4 oravannahka valuuttayksiköitä sekä korvista 1/2 valuuttayksikön. Tarvittaessa voisi tehdä oravannahkalompakon täytteeksi pieniä seteleitä ylimääräisistä nahanpalasista laminoimalla paperille niitä. Sitten vain vaihdettaisiin €urot niihin päivän markkinahintaan. Oravannahka valuuttana elvyttäisi myös maaseutuamme, joka muuten autioituu korruptiorahamme perässä juostessa.

Toki kehittyneempiä valuuttoja kuten bitcoin sekä sitä vastaavat kryptovaluutat on myös keksitty jos tarvitsee ulkomailta jotain tilata. Muutaman centin arvoisille bitcoinillekkin naurettiin aikoinaan ihan kuten oravannahoillekkin varmaan nyt, mutta nyt bitcoinien arvo on 700€, joten samalla tavalla oravannahatkin voisivat toimia arvon säilyttjänä, kun niistä valmistettaisiin kukkaroita ja lompakoita, joihin voisi sijoittaa niitä oravankäpäliä ja korvia ja paperilaminoituja nahanpalasia, jolloin mikään osa ei jäisi käyttämättä hyödyksi. Ja loppuis muuten ulkomaisten eläinrääkkääjien nahkalompakkobisnekset yms. muovi ja kangaskrääsälompakot Suomessa samalla.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Kiehuvan sammakon vertauskuva (boiling frog syndrome) tarkoittaa sitä, että sammakko ei vaihtolämpöisyytensä varjopuolena huomaa, että vesi alkaa kiehua ympärillään. Kunnes on myöhäistä...

Meistä monet taitavat olla sammakoita, jotka ei tunnista lämmön nousua. Tunnistaako kärkipoliitikotkaan.. Hyvä kirjoitus lämpömittariksi missä mennään.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Itsenäisyys oli ihan mukavaa, saiskos´ sen takaisin lainasta?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ei taida olla kovinkaan vaikeata osallistua itsepetokseen ja yhteiseen valheeseen? Siitä irroittautuminen taas on sitäkin vaikeampaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut